Miten on, jos lentokoneeseen viedään 800kiloa painava tanko ja se pistetään roikkumaan vetypalloilla ja tanko kiinnitetään vapaasti kulkevaan kelkkaan joka kulkee kiskoilla koneen pituussuunnassa. Kiskoissa on järjestelmä, ette kiskot pitää tangon hallitusti vaikka palloja olisi liikaakin.
1. Miten käy lentokoneen lentoon lähdössä ja nousussa jos verrataan että kone on tyhjä tangosta ja palloista, kelkka kiskoineen on siellä valmiina tai siellä on juuri ja juuri leijuva tanko.
2.Miten kelkka käyttäytyy jos palloja on liian vähän, että tanko lepää kiskoilla kunnolla. ja kone kiihdyttää,
3.Entäs leijuvalla tangolla (Ei paina mutta ei nousekkaan)
4.Miten tanko käyttäytyy kelkkoineen jos palloja tulee epähuomiossa liikaa.
Tanko vedyllä painottomaksi ja lentokoneeseen.
airfoil
13
71
Vastaukset
- Huutiukko
Entäpä jos särjellä olisi jalat?Olisiko se hiiri?Montako enkeliä mahtuu tanssimaan nuppineulan päässä?Onko etupuoli parempi kuin takapuoli?Mikä se on se välikäsi?
- nimimerkki.toinen
Höpsis.
Tärkeää on se, montako naulaa sopii enkelin päähän.
- pjghogojhgo
1. Tangon massa alkaa vaikuttaa lentokoneeseen, kun se pääsee kiskon päähän. Massan hitauden takia tanko tietenkin liikkuu lentokoneen suhteen taaksepäin ja vetää kelkan perässään.
2. Ei juuri poikkea kohdasta 1. , kuten eivät suuremmin poikkea 3 ja 4:kään. Massa on se, joka ratkaisee kiidyttäessä.Jokseenkin näin, joskin on tietysti otettava huomioon koneen kiihtyvyyteen vaikuttavana tekijänä täysienvetypallojen koneen kokonaismassaa pienentävä vaikutus.
- NäinköhänOn
Duoda duoda, sanoi Nikke Pärmi. Ei kai se hidas massa siitä mihinkään vähene, vaikka sitä kellutettaisiin? Tulikohan nyt pieni ajatusvirhe? Kone saattaa kyllä nousta kevyemmin, mutta massan hitasu säilyy.
NäinköhänOn kirjoitti:
Duoda duoda, sanoi Nikke Pärmi. Ei kai se hidas massa siitä mihinkään vähene, vaikka sitä kellutettaisiin? Tulikohan nyt pieni ajatusvirhe? Kone saattaa kyllä nousta kevyemmin, mutta massan hitasu säilyy.
Tuota lentokoneen tapauksessa pohtiessa tosiaan kannattaa istahtaa miettimään. ;)
Mitäpä jos nostettaisiin vetypalloilla kalaverkkoja taivaalle? Mahtaisi lentokoneita tippua komeasti.
Oho En olisi Kollimaattorilta odottanut "virhettä" sen verran pidän kollimaattori todella hyvänä ratkomaan tätä ongelmaa.
Vastauksia joita en tosin ihn kaikkia tiedä.
1. Mutta tangon paino on suunnilleen se minka lentokoneellinen vety palloja kannatteleisin, Ilma massa koneessa korvataan siis tangolla ja palloilla. Koneen paino vaa'alla ei muutu mihinkään. eikä mylskään kiihdytettäessä koska ilmamassa (paino) koneen sisällä on korvautunut tangolla ja vedyllä.
2. Koneen kiihdytettäessä tanko painuu taaksepäin kun pallojen noste ei kerran riitä.
3. Pallot kumoavat eteenpäin kallistuessaa tangon taaksepäin pyrkivän komponentin täysin.
4. Pallot vetävät tankoa koneen etuosaan kuten vetypallokin narun nokassa tekee kiihdytettävässä autossa.
Huomaa että on vaikeaa hahmottaa koneen sisällä olevan ilman painon ja vaikutuksen kiihdytettäessä. Iso ilmapalloa toiseen heitettäessä huomaa myös sen että siinä tulee massaa mukana, myös pallon takana toinen mokoma.Ilmeisesti kehittelit kysymyksesi tuosta heliumpallon käyttäytymisestä kiihtyvyys suuntaa vasten.
Syy ilmiöön on kaiketi siinä että ilmamassan kiihdytys aiheuttaa siihen epätasaisen vaakasuuntaisen painejakautuman koska että ilma on kokoon puristuvaa ja kevyemmät pallot pyrkisivät Archimeden mukaan vastakkaiseen suuntaan.
1. Jos koko koneen ilmatila on korvattu vetypalloilla ja tangolla , tätä ilmanpaineen muutosta ei tapahdu ja pallot sekä tanko käyttäytyvät kuten mikä tahansa (hidas) massa ja siirtyvät kiihdytyksessä taaksepäin.
Muihin kohtiin uskallan olettaa että vaikka pallojen noste normaalitiheyksisessä (huh) ilmassa on sama kuin tangon paino, niin ilman tiheyden vaakasuuntainen muutos ei synnytä samaa 'vaakanostetta' kuin tangon kiihtyvyys edellyttäisi, joten tilanne tangon liikkeen suhteen olisi sama kaikissa tapauksissa.- airfoiljokaeikirj
e.d.k Se ilmamäärä ei muutu onko kone liikkeessä tai paikallaan, jos noste riittää paikallaan yhden G vaikutuksessa riittä se 1,1 tai 0,9G voimissa.
Soppaa sekoittaakseni laiva kelluu koska se syrjäyttää tilavuutensa verran vettä, se on helpompi noin mieltää kuin että paine kannattaa laivaa. Silti valtamerilaivan saa kellumaan 10l saippuavettä jos on sopiva muotti johon laiva istuu ja laivan kyljet ja muotti ei anna perään. Kaadat vain Saippuavettä muotin ja laivan rungon väliin että saippua vesiraja nousee normivesirajalle. silloin laiva lisätessä vain vettä alkaa seurata sitä vesirajan tasoa. Saippuavesi siksi että adheesio sotkee puhtaalla vedellä kokeen, niin pieni rako on.. Mutta se 10l riittää edelleen vaikka olisi 1,1G tai 0,9G
- nimimerkki.toinen
Teräksessä vety aiheuttaa haurautta. Tanko hajoaa tuhannen pillun päreiksi kun lentokone nousee ilmaan.
- vaiteliaskolmasmies
Pääsitpä sanomaan miehekkäästi 1000 pi--n.
Olisit voinut sanoa 1000000 pi--pe--ky--im--ho--hu--ku--pa--sp--n.
Olisiko vastaus siellä muovilla ja jeesus-teipillä tiivistetyn foliohatun sisällä, jonne ei takuulla kantaudu ylimääräisiä ärsykkeitä täältä oikeasta maailmasta
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2644626Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1323003Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit442807Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?761761Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061624Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281503- 591370
- 951262
- 471139
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2121138