AY-liikettä on palstalla parjattu kovin. Itse olen 18 työntekijää työllistävä pienyrittäjä. Jokaisessa työhönottotilanteessa olen ottanut puheeksi kuulumisen ammattiliittoon. Olen sanomut, että se on täysin henkilökohtainen valinta, enkä painosta, mutta minun mielestäni olisi selkeämpää, jos kuulut. Jos tulee ristiriitoja, on selkeät säännöt, joiden mukaan pelataan, ja on asiantuntijat käytettävissä.
Minulla ei ole aikaa eikä halua henkilökohtaiseen rettelöintiin, eikä niitä onneksi ole yli 30 vuoteen tullutkaan. Ketään ei tarvinnut potkia ulos. Olen aina maksanut yli sopimusten mukaisten palkkojen, vaikka viime laman aikan täytyi tinkiä oma tulotaso nollille ja pistää lafka kiinni kahdeksi viikoksi. Sain ymmärrystä, kun selitin asian kirjanpidon näyttäen. Otin tilanteen täysin omaksi viakseni, vaikka paskatko minä yleiselle lamalle mahdan. Onneksi tuli pari isompaa tilausta pelastukseksi, jopa sellaista, että täytyi teettää ylitöitä ja ottaa itsekin hitsipilli käteen. Siitä on sitten kivuttu taas ylös pikkuhiljaa.
Minulla ei ole mitään AY-liikettä vastaan. Ei myöskään työntekijöiden poliittisia ajatuksia, kunhan ovat työssä tyytyväisiä ja hommat sujuvat. Viime kunnallisvaaleissa tuin rahallisesti vasuriduunaria, vaikka omat näkemykseni eivät kyllä täsmääkään. Hyvinä vuosina ole antanut jokaiselle työntekijälle/perheelle rahalahjan, huonoina jotain pientä kuitenkin.
En ymmärrä, mitä "paikallisella sopimisella" ajetaan takaa. Sitähän on jo nyt täysin vapaasti, työehtosopimukset määrittävät vain minimipalkan. Ja sitä mieltä olen, että jos paikallista sopimista aletaan käyttää onnettomien työttömien määräaikaiseksi kusettamiseksi alle nälkäpalkan, niin moraali on rappiolla.
Oppisopimuskoulutus on kyllä hyvä ja laiminlöyty tapa kouluttaa. Otan lähikoina pari koulutettavaa, kun kaksi duunaria on pian lähdössä eläkkeelle, toinen valitettavasti sairauden takia ennen aikoinaan.
Monen tutunkin yrittäjän päämotiivi on sellainen lyhytaikainen rahanahneus, joka kostautuu pitemmllä tähtäyksellä. On nähty. Kyllähän oppikirjatkin julistavat, että motivoitunut henkilöstö on yrirtyksen tärkein voimavara, mutta ei se sanoma oikein aina näytä menevän perille.
Nämä nyt ovat minun kokemuksiani ja ajatuksiani. Saa olla toistakin mieltä.
Minulla ei ole aikaa eikä halua henkilökohtaiseen rettelöintiin, eikä niitä onneksi ole yli 30 vuoteen tullutkaan. Ketään ei tarvinnut potkia ulos. Olen aina maksanut yli sopimusten mukaisten palkkojen, vaikka viime laman aikan täytyi tinkiä oma tulotaso nollille ja pistää lafka kiinni kahdeksi viikoksi. Sain ymmärrystä, kun selitin asian kirjanpidon näyttäen. Otin tilanteen täysin omaksi viakseni, vaikka paskatko minä yleiselle lamalle mahdan. Onneksi tuli pari isompaa tilausta pelastukseksi, jopa sellaista, että täytyi teettää ylitöitä ja ottaa itsekin hitsipilli käteen. Siitä on sitten kivuttu taas ylös pikkuhiljaa.
Minulla ei ole mitään AY-liikettä vastaan. Ei myöskään työntekijöiden poliittisia ajatuksia, kunhan ovat työssä tyytyväisiä ja hommat sujuvat. Viime kunnallisvaaleissa tuin rahallisesti vasuriduunaria, vaikka omat näkemykseni eivät kyllä täsmääkään. Hyvinä vuosina ole antanut jokaiselle työntekijälle/perheelle rahalahjan, huonoina jotain pientä kuitenkin.
En ymmärrä, mitä "paikallisella sopimisella" ajetaan takaa. Sitähän on jo nyt täysin vapaasti, työehtosopimukset määrittävät vain minimipalkan. Ja sitä mieltä olen, että jos paikallista sopimista aletaan käyttää onnettomien työttömien määräaikaiseksi kusettamiseksi alle nälkäpalkan, niin moraali on rappiolla.
Oppisopimuskoulutus on kyllä hyvä ja laiminlöyty tapa kouluttaa. Otan lähikoina pari koulutettavaa, kun kaksi duunaria on pian lähdössä eläkkeelle, toinen valitettavasti sairauden takia ennen aikoinaan.
Monen tutunkin yrittäjän päämotiivi on sellainen lyhytaikainen rahanahneus, joka kostautuu pitemmllä tähtäyksellä. On nähty. Kyllähän oppikirjatkin julistavat, että motivoitunut henkilöstö on yrirtyksen tärkein voimavara, mutta ei se sanoma oikein aina näytä menevän perille.
Nämä nyt ovat minun kokemuksiani ja ajatuksiani. Saa olla toistakin mieltä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Moni muukin Hakaniemessä on samaa mieltä.
Hyvin kirjoitat, Hakaniemen näkökulmasta.
Kyllä te osaatte!
Vähäisen kapasiteettisi takia jäi tuokin asia ymmärtämättä.
Monen tutunkin yrittäjän päämotiivi on sellainen lyhytaikainen rahanahneus, joka kostautuu pitemmllä tähtäyksellä. On nähty. Kyllähän oppikirjatkin julistavat, että motivoitunut henkilöstö on yrirtyksen tärkein voimavara, mutta ei se sanoma oikein aina näytä menevän perille.
Kirjoitat erittäin järkevästi. On varmaan niin, että monella alalla motivoituneet työntekijät ovat tehokkaita ja tuottavat enemmän. Vähitellen tuonkaltaisen työpaikan maine kasvaa ja se vetääkin puoleensa kaikkein osaavimmat ja ahkerimmat työntekijät. Tällaisessa yrityksessä myös paikallinen sopiminen ja joustot suuntaan ja toiseen ovat helpommat, kun vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri. Tietysti menestys voi riippua monesta muustakin tekijästä, mutta mainitsemasi pointit ovat kuitenkin tärkeä osa kokonaisuutta.
Järjestäytyminen todennäköisesti luo järjestystä työpaikoille. On selkeät pelisäännöt. Työtaistelutilanteessa voi toki syntyä epäreiluja tilanteita juuri sinunkaltaisia yrittäjiä, työntekijöitään hyvin kohtelevia yrittäjiä kohtaan silloin, kun lakkoilu koskee koko alaa.
Hyvin olet hyödyntänyt yrityksessäsi paikallista sopimisoikeutta lomauttamalla henkilökuntaasi ja teettämällä sillä ylitöitä. Ei noita oikeuksia pidäkään Helsingistä käsin rajoittaa.
Samaa mieltä olen siitäkin, että oppisopimuskoulutus on koulutusjärjestelmässämme laiminlyöty mahdollisuus. Monta kertaa on tullut täällä saarnattuakin asian puolesta. Kun ammatteja yhtäältä kuolee ja toisaalta syntyy jatkuvasti, on silkkaa hölmöyttä panostaa nuorten monivuotisiin perustutkintoihin ja antaa mahdollisuus koulutukseen uuteen ammattiin vasta pitemmän kaavan kautta eli odottamalla 500 työttömyyspäivän täyttymistä. Uuteen ammattiin kouluttautumisen pitäisi varautua jo siinä vaiheessa, kun työpaikka on ammatin vanhentuneisuuden vuoksi vasta vaarassa. Puhumattakaan täydennyskoulutuksesta. Molempia koulutuksia voidaan antaa lennosta oppisopimuskoulutuksina.
Se jäi vielä ihmetyttämään, kun Pikkuporvari sanoi ottavansa jokaisessa työhönottotilanteessa puheeksi kuulumisen ammattiliittoon. Miksi ihmeessä? Asiahan ei kuulu työhönottajalle millään lailla. Se tulee esille vasta, kun yrityksen palkanmaksusta vastaava henkilö kysyy yhteys- ja tilitystietoja ennen ensimmäistä palkanmaksupäivää, koska vakituisessa työsuhteessa yleensä työnantaja tilittää ammattiliittoihin kuuluvien jäsen- ja työttömyyskassamaksut.
No, tuossa oli selkeä trollaus. Trollaaja jo kehaissutkin avaustaan
Tottakait pienyrittäjälle työntekijöiden hyvinvointi on tärkeää. Ei siitä yhdelläkään yrittäjällä ole epäselvyyttä, eikä siitäkään, että hyvästä työstä maksetaan oikea korvaus.
Väittäisin, että meitä PK-yrittäjiä ja yrityksiä on Suomessa satoja, jotka pärjäävät mainiosti niin ay-liikkeen kuin työntekijöidensä kanssa, yhteen hiileen puhaltamalla.
Nämä helvetin hässäkät ja Häkämiesmäiset ulostulot ovat lähinnä monikansallisia suuryrityksiä varten, joita apskatkaan kiinnostaa maan ja sen yhteiskunnan pärjääminen, tärkeintä on johdon ja omistajien osingot ja bonukset. Valitettavasti meillä Nämä Sipilät, Bernerit ja Rehnit ovat päässeet vallankahvaan, ja suunta on selvä, monikansallinen corporatismin hallinta, kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella.
Että silleen... niinpä niin
Eikö Hakaniemessä ole enää muuta puuhaa kuin trollata....
Onko VVO:n verottomilla osingoilla palkattu jo "pikkuporvareita" riistäjien sakkiin?
Tekeekö "otteet" oikeasta elämästä hiukan pahaa?
Onhan palstalle sonnan syöttö ja perusteettomat väitteet ja spämmit helpompia käsitellä, kuin reaalielämän tapahtumat. Itkeä voi VVO;sta, mutta onko esim. VVOn tehtävä toteuttaa Suomessa asuntopolitiikkaa?
Siitä olen samaa mieltä, että ay-liike ja säätiöt, kuten muutkin, kuuluvat veron piiriin jos harjoittavat liiketoimintaa.
Aikani omaa yritystä pyörittäneenä erotan kyllä aidon yrittäjän kirjoitukset trolleista. Se siitä.
VVO toteuttaa Suomessa asuntopolitiikkaa, olipa se sen tehtävä tai ei.
Isona toimijana se voi vaikuttaa markkinoihin, kuten nytkin siten, että se luopuu säännöstellyistä asunnoista ja keskittyy markkinaehtoisiin. Toisinsanoen, se luopuu yleishyödyllisyydestään, eikä syy ole muu kuin omistajien, siis ammattiliittojen, ahneus. Verovapauden se(kin) saa pitää, kiitos omistajien tiiviiden kytkösten poliitikkoihin, eritoten demareihin. Omistajathan saavat saman verovapauden, yleishyödyttöminäkin.
Vai erotat, niinhän muutama palstanero aina kertoo, osaavansa tietävänsä kaiken kaikesta ;D Useimmiten pelkkää luuserin paskanjauhantaa.
Suurimmat omistajat VVO;ssa eläkevakuutusyhtiöt.
Miksi ei luopuisi yleishyödyllisyydestään, sehän on tainnut oikein eriyttää toiminnotkin sen vuoksi.
Demarit eivät omista osakettakaan VVO;sta, että voisit tuota lapsellista itkusasi alkaa johonkin järjelliseen suuntaamaan, edes kepupalstalla.
Ay-liikkeen pitää saada hyötyä köyhien asunnontarvitsijoiden hädästä.
Demarit ei omista VVO:ta, ei.
Sen sijaan demarit käyttävät valtaa ammattiliitoissa, jotka omistavat VVO:ta muodostaen yhdessä enemmistön omistajista, ammattiliitot puolestaan jakavat vuosittain miljoonia demareille vaalitukea. Rahaa, jota on kerätty mm. asumistuen kautta. Josta "edusta" taas demarit pitävät tiukasti kiinni valtakunnanpolitiikassa. Asumistukeen käytetyistä rahoista siis kiertyy osa demareiden vaalikassaan. Matkalla siitä ei edes makseta veroa missään vaiheessa.
Korruptiotahan tuo on, mutta kun kyse on SDP:tä, kyse on yleishyödyllisyydestä.
En nyt satu olemaan Hakaniemen trolli, enkä vastaile itselleni. VVO ei kuulu esilleottamaani asiaan. Piste.
En minäkään usko, että mikään trolli olet, punnittua puhetta. Jos jokainen työnantaja olisi sinun kaltaisesi, niin ay-liikettä ei tarvittaisi ollenkaan. Mutta kun ei ole, siitä on riittävästi henkilökohtaistakin kokemusta.
Sipilän hallituksen suuri haave oli pistää ay-liike maan rakoon vaikka yhdistymisvapautta loukaamalla EKn käsikassarana. Nyt ollaan taas kolmikannassa ja hallitus toivoo, että vuoden takainen unohdettaisiin. Ay-liike esitti jo keväällä nolla-palkankorotuksia ja hallitus päätyi isoissa ratkaisussa demareiden järkilinjalle.
Seuraavien vaalitulosten ennakointi on tietysti epävarmaa, mutta näyttää, etteivät persut ole enää hallituskuviossa mukana. Silloin KEPUn on saatava välinsä kuntoon demareiden kanssa ja Sipilän kerrattava peilin edessä, mitä tuli uhottua ja tehtyä. Kepulaisten enemmistöhän olisi mieluiten muodostanut nykyhallituksenkin demareiden kanssa.