Toisen kokonaistaloudellisen integraatiovaikutuksiin pureutuvan tutkimuksen teki Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA (Alho - Kotilainen - Widgren, "Suomi Euroopan yhteisössä" Helsinki 1992).
Lähestymistavaltaan tämä tutkimus poikkesi VATT:in selvityksestä, sillä siinä ei käytetty laskelmien tukena kokonaistaloudellista mallia. Tästä johtuen tutkimuksen tekijät arvioivat vain sitä, kuiinka paljon korkeammalla tasolla BKT olisi EY-Suomessa pitkällä aikavälillä Eta-vaihtoehtoon verrattuna. Maksimaaliseksi eduksi ETLA sai 4.25%. Tuohon lukuun päästiin ynnäämällä seuraavien osa-alueiden nettovaikutukset yhteen: ulkomaankauppa 0.42%, suorat sijoitukset 0.5%, maatalous 1.5%, EMU-prosessi 1.1%, suljetun sektorin tehostuminen 1%, välillinen verotus -0,1%, bujdettimenot EY:lle -0,5% ja investointien kerrannaisvaikutukset 0.5%.
ETLA:n BKT-arvio maksimissaan jäi 4.2 prosenttiin, kun se VATT:in selvityksessä oli 7.7%.
ETLA:n saama maksimiarvio edellyttää varsin rajua maatalouden ja elintarviketeollisuuden ja muun suljetun sektorin sopuetusta ja kilpailullisuuden lisäämistä.
Mikäli tällaista ei tapahtuisi EY-Suomessa, nettovaikutus Etaan verrattuna jäisi yhteen prosenttiin.
Tämän seikan julkituonti on laskettava selväksi pulssaksi VATT:in selvitykseen verrattuna, jossa systemaattisesti on yliarvioitau EY:n myönteisiä vaikutuksia Suomen talouteen ja vastaavasti aliarvioitu Eta-sopimuksen positiivisia vaikutuksia. Tästä tulee puhetta hieman tuonnempana.
Lähestymistavaltaan tämä tutkimus poikkesi VATT:in selvityksestä, sillä siinä ei käytetty laskelmien tukena kokonaistaloudellista mallia. Tästä johtuen tutkimuksen tekijät arvioivat vain sitä, kuiinka paljon korkeammalla tasolla BKT olisi EY-Suomessa pitkällä aikavälillä Eta-vaihtoehtoon verrattuna. Maksimaaliseksi eduksi ETLA sai 4.25%. Tuohon lukuun päästiin ynnäämällä seuraavien osa-alueiden nettovaikutukset yhteen: ulkomaankauppa 0.42%, suorat sijoitukset 0.5%, maatalous 1.5%, EMU-prosessi 1.1%, suljetun sektorin tehostuminen 1%, välillinen verotus -0,1%, bujdettimenot EY:lle -0,5% ja investointien kerrannaisvaikutukset 0.5%.
ETLA:n BKT-arvio maksimissaan jäi 4.2 prosenttiin, kun se VATT:in selvityksessä oli 7.7%.
ETLA:n saama maksimiarvio edellyttää varsin rajua maatalouden ja elintarviketeollisuuden ja muun suljetun sektorin sopuetusta ja kilpailullisuuden lisäämistä.
Mikäli tällaista ei tapahtuisi EY-Suomessa, nettovaikutus Etaan verrattuna jäisi yhteen prosenttiin.
Tämän seikan julkituonti on laskettava selväksi pulssaksi VATT:in selvitykseen verrattuna, jossa systemaattisesti on yliarvioitau EY:n myönteisiä vaikutuksia Suomen talouteen ja vastaavasti aliarvioitu Eta-sopimuksen positiivisia vaikutuksia. Tästä tulee puhetta hieman tuonnempana.
Vastaukset 1
Vanhimmat
..Maatalouden tukeminen on ongelma mikä pitäisi lopettaa. Valtion ja kuntien sektorilla kilpailuttaminen ja yhtiöittäminen tuo veronmaksajille hyvinvointia.
Suomi suomalaisille hyväksi. Kumma kun sitäkin voidaan vasta eu:hun liittymisen jälkeen ryhtyä rakentamaan..............