Usko ja mielenterveysongelmat

Oli aika, jolloin minä sairastin. Sairastuin liityttyäni helluntaiseurakuntaan. Seuraavaksi profetoin, ja osa profetioista toteutui.
Nyttemmin tiedän että se kaikki oli vain vaarallisia harhaluuloja.

Aika rankkaa ja väsyttävää on todeta tämä.

Helluntailaiset puhuvat usein ns kultapölystä. Kerran nostin pianoni päältä kultaisen enkelipatsaan ja sen vanavedessä näin sitä kultapölyä. Psykoosi. Puhuin myös kielillä mikä ´kertoo sen miten pihalla olin.

Psykoosiin voi kuulua myös harhaäänet. Minä onneksi säästyin niiltä, mutta kerran levätessäni sängylläni, mielenterveystyöstä kertovat lehdet ympärilläni aistin pakkoajatuksen jossa sanottiin minun nimi ja raamatunlause:"Sinut minä olen nimeltä kutsunut."


Eräs lähettiläsnikillä kirjoittanut on kertonut että hän on saanut taivaasta uuden nimen. Samaa sarjaa.

Se psykoosi.

Olin aivan sekaisin v.2006 kun ensimmäisen kerran tulin tälle palstalle. Samalla olin aivan kypsä, koska hellarit ja muut uskovat pitivät minua ns.väkevänä siskona tai paikkakunnan kuuluismpana uskovana... ja ammattini puolesta olin alkanut tajuta totuuden: kaikki uskonelämään liittyvä oli minulla harhaa.

Minulla on koulutus mielenterveyshoitaja, ja sairastuin itse. Koin suunnatonta häpeää ja koen yhä vaikka olen lääkityksen myötä parantunut.

2 vuotta elin ateistimieheeni rakastuneena ja ilman mitään harhoja. Sitten kerroin mt-toimistossa että olen aiemmin kokenut niitä.

"Määrätään lääkitys ennaltaehkäisevästi."

Yhä vieläkin syön niitä lääkkeitä. Minusta lääkitys oli turhaa sillä omalla ajatustyölläni olin päässyt harhoista eroon.

Tiedän että syön niitä lääkkeitä koko elämäni.

En arvosta omaa ammattikuntaani.

56

1120

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • PieniLiekki

      Kiitos tästä ja siunausta elämääsi! Oletko käynyt terapiassa? Ehkä lääkkeet voitaisiin silloin lopettaa valvotusti?

      • Käyn, ja samalla minulle annetaan ne lääkkeet. He tuppaa ajattelemaan että lääkityksen myötä harhani on kadonneet.

        Vaikka silloin 2006, kun lääkitys määrättiin olin elänyt ilman harhaluuloja ja näkyjä jo kaksi vuotta.

        Uskosta luopuminen ja ateismipalstan lukeminen auttoi.

        Sitten ajattelin olevani agnostikko "ei ateistit ei uskovat voi tietää"

        Nykyisin uskon taas Jumalaan, meidän Luojaamme, isolla ällällä.

        Ja tuota...siunausta sinullekin.


      • tarvitaanmyöslääkäreitä
        auroraboreallis kirjoitti:

        Käyn, ja samalla minulle annetaan ne lääkkeet. He tuppaa ajattelemaan että lääkityksen myötä harhani on kadonneet.

        Vaikka silloin 2006, kun lääkitys määrättiin olin elänyt ilman harhaluuloja ja näkyjä jo kaksi vuotta.

        Uskosta luopuminen ja ateismipalstan lukeminen auttoi.

        Sitten ajattelin olevani agnostikko "ei ateistit ei uskovat voi tietää"

        Nykyisin uskon taas Jumalaan, meidän Luojaamme, isolla ällällä.

        Ja tuota...siunausta sinullekin.

        Melkoista puppua kirjoittelet! Usko ei kyllä ketään sairastuta. Kuulin uskovan psykiatrian lääkärin kertovan tapauksen ulkomailta. Osastolle meni porukka julistamaan sanaa. Puhuja sanoi, että "seiso Sanan päällä" eli tarkoitti, että elä Jumalan sanan mukaan. Psykiatriselle potilaalle jäi asia mieleen. Hän tempasi jostain Raamatun ja astui sen päälle. Hän parani sillä hetkellä täydellisesti. Hän kuuli sanan ja uskoi siihen. Jumala tekee ihmeitä tänäänkin. Hän on elävä ja voimallinen. Mikään kirkkokunta ei hellarit, luterilaiset tms pelasta sinua auroraboreallis vain Jeesus pelastaa! Hän on syntisen pelastaja, parantaja ja Vapahtaja! Hän on sama eilen, tänään ja iänkaikkisesti. Mene Jeesuksen luo. Siunausta!


      • KarttakaaHellareita
        auroraboreallis kirjoitti:

        Käyn, ja samalla minulle annetaan ne lääkkeet. He tuppaa ajattelemaan että lääkityksen myötä harhani on kadonneet.

        Vaikka silloin 2006, kun lääkitys määrättiin olin elänyt ilman harhaluuloja ja näkyjä jo kaksi vuotta.

        Uskosta luopuminen ja ateismipalstan lukeminen auttoi.

        Sitten ajattelin olevani agnostikko "ei ateistit ei uskovat voi tietää"

        Nykyisin uskon taas Jumalaan, meidän Luojaamme, isolla ällällä.

        Ja tuota...siunausta sinullekin.

        Helluntai srk sairastuttaa enemmän tai vähemmän jokaisen siellä käyvän, sillä se ei alkujaankaan ikinä ole ollut Jeesuksen srk.

        http://keskustelu.suomi24.fi/t/11276098/ensimmaisen-harhaoppi-aallon-aloitti-azuza-kadun-helluntai-srk


      • helluntailainen
        KarttakaaHellareita kirjoitti:

        Helluntai srk sairastuttaa enemmän tai vähemmän jokaisen siellä käyvän, sillä se ei alkujaankaan ikinä ole ollut Jeesuksen srk.

        http://keskustelu.suomi24.fi/t/11276098/ensimmaisen-harhaoppi-aallon-aloitti-azuza-kadun-helluntai-srk

        Tietenkin pääasia, että ihminen uudestisyntyy ja saa synnit anteeksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Jos sitten pelkää niin meitä hellareita, voi pysyä sitten siinä seurakunnassa, jonka parhaaksi kokee. Pääasia että ihminen pelastuu ja ei joudu iankaikkiseen eroon Jumalasta.


      • mielenkiintoistakerro
        tarvitaanmyöslääkäreitä kirjoitti:

        Melkoista puppua kirjoittelet! Usko ei kyllä ketään sairastuta. Kuulin uskovan psykiatrian lääkärin kertovan tapauksen ulkomailta. Osastolle meni porukka julistamaan sanaa. Puhuja sanoi, että "seiso Sanan päällä" eli tarkoitti, että elä Jumalan sanan mukaan. Psykiatriselle potilaalle jäi asia mieleen. Hän tempasi jostain Raamatun ja astui sen päälle. Hän parani sillä hetkellä täydellisesti. Hän kuuli sanan ja uskoi siihen. Jumala tekee ihmeitä tänäänkin. Hän on elävä ja voimallinen. Mikään kirkkokunta ei hellarit, luterilaiset tms pelasta sinua auroraboreallis vain Jeesus pelastaa! Hän on syntisen pelastaja, parantaja ja Vapahtaja! Hän on sama eilen, tänään ja iänkaikkisesti. Mene Jeesuksen luo. Siunausta!

        Hei, voisitko kertoa tarkemmin tästä uskovaisesta psykiatrista, joka kertoi ihmisen parantuneen psyykkisestä sairaudesta. Vilpittömästi haluaisin tietää. Olen liiaksi kuullut näistä, mutta kun tarkemmin kysytään ihmiset siirtyvät takavasemmalle.


      • tarvitaanmyöslääkäreitä kirjoitti:

        Melkoista puppua kirjoittelet! Usko ei kyllä ketään sairastuta. Kuulin uskovan psykiatrian lääkärin kertovan tapauksen ulkomailta. Osastolle meni porukka julistamaan sanaa. Puhuja sanoi, että "seiso Sanan päällä" eli tarkoitti, että elä Jumalan sanan mukaan. Psykiatriselle potilaalle jäi asia mieleen. Hän tempasi jostain Raamatun ja astui sen päälle. Hän parani sillä hetkellä täydellisesti. Hän kuuli sanan ja uskoi siihen. Jumala tekee ihmeitä tänäänkin. Hän on elävä ja voimallinen. Mikään kirkkokunta ei hellarit, luterilaiset tms pelasta sinua auroraboreallis vain Jeesus pelastaa! Hän on syntisen pelastaja, parantaja ja Vapahtaja! Hän on sama eilen, tänään ja iänkaikkisesti. Mene Jeesuksen luo. Siunausta!

        Siunausta sinullekin, ihan ehdottomasti, lämpimästä viestistäsi.

        Minulle on vain sattunut niin että ne mielisairaat ihmiset joita minä tiedän eivät ole parantuneet.

        Minä paranin, tai paremminkin jos lääkäri puolestani sanoisi niin olen remissiossa eli oireita ei nyt ole ja lääkityksen takia.

        Mutta kiitos viestistäsi: tuota Jumala-asiaa täytyy vielä miettiä.


    • "Sairastuin liityttyäni helluntaiseurakuntaan."

      Elämä on!

    • kylseniio

      Eiköhän ne oireet ollut jo ennen. Näinhän se on. Kun mielenterveyspotilaat kiertävät ensin luukulta luukulle, sillä heitähän pallotellaan tyyliin, et kuulu meille mene sinne ja sinne ja taas eri luukku ja taas et kuulu meille mene sinne .
      Vihdoin sitten kulkeutuu tai pikemminkin johdattautuu seurakunnan oli sitten helluntai, vapaa, luterilainen tms. " luukulle" ja hyvä näin. Apu tulee ylhäältä kuten edellä kirjoitetaan. Lääkäritkin ovat tarpeellisia, kiitos Jumalalle, Jumalalta se viisaus heillekkin tulee.
      www.tv7.fi

      • helluntailainen

        Monet mieleltään sairaat hakeutuvat seurakuntiin, myös helluntaiseurakuntiin ja vapaakirkkoon, kun saavat siellä parhaiten tukea. Seurakunnassani harrastetaan ruokajakelua, vähävaraisten ruokailua ja muutamia psyykkisesti sairaita on alkanut käymään tilaisuuksissamme ja kirpputorilla. He sanovat että tulevat sinne, kun siellä heitä kohdataan muutenkin kuin vain joku työnsä puolesta antaa apua ja neuvoa. Sanovat että he ovat saaneet pitkästä aikaa ystäviä, sosiaalisuutta ja normaalia kohtaamista. On muutamia käynyt jopa siivous- ja puutalkoissa.

        On varmaan tehty paljon virheitä menneinä aikoina seurakunnissa joista mielenterveysongelmaiset ovat saaneet vanhinkoa: on käsketty jättämään lääkkeet, yritetty parantaa pois harhoja ja tuputtaa ja rohkaista vääriin armolahjoihin, ym. Jos katsellaan asioita taaksepäin, niin virheitä on tehty ennakkoasenteita ollut muuallakin kuin seurakunnissa, kun tietoa ei ole ollut mielen sairauksista ja päihdeongelmista.
        Aloittaja on ihmetellyt, että kun tapaa uskovaisia jotka juovat. Nykyään on vain niin, ettei ihmistä heitetä ja teilata tuosta noin vain jos esiintyy päihde- ja muita riippuvuusongelmia kun ajatellaan ihmisen elämään laajemmin. Jos ihminen on esim. sairas, niin ja hänen ongelma ei välttämättä ole vain se ettei hän ole tehnyt totta kääntymyksessään tai ole tosissaan uskonkilvoituksessaan. Ei olla liian kärkkäitä tuomitsemaan vaan vastuu jää ihmisen omalle jumalasuhteelleen.


      • helluntailainen kirjoitti:

        Monet mieleltään sairaat hakeutuvat seurakuntiin, myös helluntaiseurakuntiin ja vapaakirkkoon, kun saavat siellä parhaiten tukea. Seurakunnassani harrastetaan ruokajakelua, vähävaraisten ruokailua ja muutamia psyykkisesti sairaita on alkanut käymään tilaisuuksissamme ja kirpputorilla. He sanovat että tulevat sinne, kun siellä heitä kohdataan muutenkin kuin vain joku työnsä puolesta antaa apua ja neuvoa. Sanovat että he ovat saaneet pitkästä aikaa ystäviä, sosiaalisuutta ja normaalia kohtaamista. On muutamia käynyt jopa siivous- ja puutalkoissa.

        On varmaan tehty paljon virheitä menneinä aikoina seurakunnissa joista mielenterveysongelmaiset ovat saaneet vanhinkoa: on käsketty jättämään lääkkeet, yritetty parantaa pois harhoja ja tuputtaa ja rohkaista vääriin armolahjoihin, ym. Jos katsellaan asioita taaksepäin, niin virheitä on tehty ennakkoasenteita ollut muuallakin kuin seurakunnissa, kun tietoa ei ole ollut mielen sairauksista ja päihdeongelmista.
        Aloittaja on ihmetellyt, että kun tapaa uskovaisia jotka juovat. Nykyään on vain niin, ettei ihmistä heitetä ja teilata tuosta noin vain jos esiintyy päihde- ja muita riippuvuusongelmia kun ajatellaan ihmisen elämään laajemmin. Jos ihminen on esim. sairas, niin ja hänen ongelma ei välttämättä ole vain se ettei hän ole tehnyt totta kääntymyksessään tai ole tosissaan uskonkilvoituksessaan. Ei olla liian kärkkäitä tuomitsemaan vaan vastuu jää ihmisen omalle jumalasuhteelleen.

        Uskoisin että mielenterveysongelmista kärsivät ja myös aivan terveetkin ihmiset tulevat ja viihtyvät helluntaiseurakunnissa ja muissakin kristillisissä uskovien yhteyksissä sen tähden että Jumala on siellä uskovien keskellä. Ihmiset kokevan Jumalan läsnäoloa.

        Pyhän Hengen rakkauden läsnäolo on koettavissa siellä missä on aitoja uskovia koolla. Ja Jumalan rakkaus on Jumalan tuli. Jumala on rakkaus ja Sana. Sanaa kuvataan Raamatussa myös vetenä. Tuli ja vesi vetää aina ihmisiä puoleensa.

        Jumalan rakkauden tuli leimahti Golgatalla. Sitten Jumalan rakkaus vuodatettiin uskovien sydämiin Pyhässä Hengessä helluntaipäivänä.
        Nyt Jumala on läsnä seurakunnassaan Pyhässä Hengessä ja Sanassa. Tämä koetaan miellyttävänä hengellisenä lämpönä. Ihmiset tarvitsevat ja kaipaavan Jumalaa ja Hänen Sanaansa vaikka eivät sitä ymmärtäisikään. Kun se sitten koetaan, siinä viihdytään ja siitä ei tahdota lähteä pois. Ihmisen sydämen kaipaus on saanut täyttymyksensä. Jumalan vaikuttama Hengen hedelmä ihmisessä ja uskovien yhteydessä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen (Gal 5:22).

        Luukkaan evankeliumi:
        12:49 "TULTA minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!"

        Korkea Veisu:8:6 "Pane minut sinetiksi sydämellesi, sinetiksi käsivarrellesi. Sillä RAKKAUS on väkevä kuin kuolema, tuima kuin tuonela on sen kiivaus, sen hehku on tulen hehku, ON HERRAN LIEKKI."

        Apt 2:1 "Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja TÄYTTI KOKO HUONEEN, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin TULISIA KIELIÄ, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki PYHÄLLÄ HENGELLÄ TÄYTETYIKSI ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi."

        Galatalaiskirje:5:6 "Sillä Kristuksessa Jeesuksessa ei auta ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus, vaan RAKKAUDEN KAUTTA VAIKUTTAVA USKO."

        1 Joh 4:9 "Siinä ilmestyi meille JUMALAN RAKKAUS, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, ETTÄ ME ELÄISIMME HÄNEN KAUTTANSA."

        Roomalaiskirje:15:30 "Mutta minä kehoitan teitä, veljet, Herramme JEESUKSEN KRISTUKSEN JA HENGEN RAKKAUDEN KAUTTA auttamaan minua taistelussani, rukoilemalla minun puolestani Jumalaa,"

        Rooom 16:14 "Kaikki, mitä teette, tapahtukoon rakkaudessa."

        Joh 15: 9 "Pysykää minun rakkaudessani."

        Joh 15:5 "Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä."

        1 Kor 13:1 "Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta,........


      • Seurakunnassa uskovien yhteydessä on Jumalan Hengen ja Sanan hoitava läsnäolo. Siellä ei sairastuta. Siellä parannutaan.


      • Jaikal91 kirjoitti:

        Seurakunnassa uskovien yhteydessä on Jumalan Hengen ja Sanan hoitava läsnäolo. Siellä ei sairastuta. Siellä parannutaan.

        Joo, seurakuntayhteys oli minullakin sellainen että nautin siitä. Pikemminkin seurakunnassa muuten esintyneet ilmiöt olivat se sairastuttava juttu.

        Mä pidin kotikokouksia, kävin kotikokouksissa ja aina oli yleis kokouksissa juttuseuraa.

        Kuvaavaa on että kerran lähdin kesken pois kokouksesta niin evankelista huomasi sen ja pöntöstä käsin huikkasi nimelläni tervehdyksen ennen kuin poistuin.

        Minuts huomattiin, minua kunnioitettiin ja rakastettiin. Yhtä naista lukuunottamatta.

        Ja hänenkään kanssa ei enimmäkseen riitaa ollut vaan ehkä vähän liiankin henkilökohtaisuuksiin meneviä keskusteluja ja kanssakäymistä.

        Kerran hän sanoi jotain minun korvasyyhystäni, kolmannen polven uskova...en muista mikä asia oli...ja sitten että:"Jumala ei anna rakkautta kaikkia kohtaan."

        Se oli vaikea asia, koska minusta Jumala ei erottele ihmisiä, vaan käsky rakastaa lähimmäistä koskee jokaista jopa vihamiestään tulee rakastaa.

        Hän on minua 20 vuotta vanhempi, ja oli varmaan kateellinen nuoresta iästäni. Nyt olen sen ikäinen kuin hän oli silloin.

        Jumalaan uskon omalla tavallani, enkä Häntäkään syytä.


      • nytnäytätoppineen
        auroraboreallis kirjoitti:

        Joo, seurakuntayhteys oli minullakin sellainen että nautin siitä. Pikemminkin seurakunnassa muuten esintyneet ilmiöt olivat se sairastuttava juttu.

        Mä pidin kotikokouksia, kävin kotikokouksissa ja aina oli yleis kokouksissa juttuseuraa.

        Kuvaavaa on että kerran lähdin kesken pois kokouksesta niin evankelista huomasi sen ja pöntöstä käsin huikkasi nimelläni tervehdyksen ennen kuin poistuin.

        Minuts huomattiin, minua kunnioitettiin ja rakastettiin. Yhtä naista lukuunottamatta.

        Ja hänenkään kanssa ei enimmäkseen riitaa ollut vaan ehkä vähän liiankin henkilökohtaisuuksiin meneviä keskusteluja ja kanssakäymistä.

        Kerran hän sanoi jotain minun korvasyyhystäni, kolmannen polven uskova...en muista mikä asia oli...ja sitten että:"Jumala ei anna rakkautta kaikkia kohtaan."

        Se oli vaikea asia, koska minusta Jumala ei erottele ihmisiä, vaan käsky rakastaa lähimmäistä koskee jokaista jopa vihamiestään tulee rakastaa.

        Hän on minua 20 vuotta vanhempi, ja oli varmaan kateellinen nuoresta iästäni. Nyt olen sen ikäinen kuin hän oli silloin.

        Jumalaan uskon omalla tavallani, enkä Häntäkään syytä.

        Eikö sinulla auro ole mielenterveyden ammattilaisena kykyä jättää yksittäistapaukset laskuunsa. Kyllä meidänkin seurakunnasta löytyy muutama iäkäs ihminen, joka höösää ja on tuollainen. Seurakunnassa pitää olla tilaa, myös sillä tavalla heikoille ihmisille ja osata jättää heidät arvoonsa.


    • HellvetinUskonUhri

      Itse olen lukemattomat kerrat kertonut olevani helluntaiuskonnon uhri. Olen niin laaja-alainen uhri, ettei sitä yhdellä viestillä kertoisi. Olen pikkulapsesta asti ollut henkisesti ja ruumiillisesti täysin nujerrettu, lyöty ja murrettu. Tästä seurasi tietenkin se, että myös nuorena ja aikuisiällä olin helppo uhri kenelle tahansa vastaankävelleelle roistolle. Ja painajainen jatkui. Perustus oli luotu jo ennen syntymääni ja sitä painajaista elän edelleenkin.

      Ulkoisesti olen kyennyt muuttamaan joitain asioita. Samaten hengellisesti: erosin jo 1980-luvulla helluntailaisista, liittyen kristilliseen kirkkoon (en pidä helluntailaisia kristittyinä, vaan enemmänkin okkultisteina, lähellä perkelettä olevina), kadotustuomiouhkailujen saattelemana ja lauseella "Helluntaiseurakunnasta ei erota, meiltä erotetaan!" Minä erosin.

      Pitemmittä puheitta, ymmärrän auroraborealliksen ongelman. Olen itse käynyt läpu monenlaiset helvetit, myös helluntailaisuuden minuun jo pienenä istuttamat pelkotilat, joista tiukan paikan tullen kehittyi myös harhoja, joilla oli myös tappavat seurauksensa. En koskaan anna tätä anteeksi helluntailaisille. En koskaan. Te olisitte voineet auttaa, mutta niin te ette tehneet, vaan käytitte murskattua ihmistä jopa enemmän hyväksi.

      • "En koskaan anna tätä anteeksi..."

        Kannattaa antaa! Muuten ei pääse taivaaseen.


      • ainaprojisointia

        mitään vastuuta et halua ottaa itse itsestäsi.


      • jaksamistatoivotan

        Ja miten nämä kaksi edellistä kommenttia auttavat kipuilevaa ihmistä? Hävetkää..


      • HellUskonUhri
        jaksamistatoivotan kirjoitti:

        Ja miten nämä kaksi edellistä kommenttia auttavat kipuilevaa ihmistä? Hävetkää..

        Kiitos.


      • hell.uskonnon.uhri
        Jochanan kirjoitti:

        "En koskaan anna tätä anteeksi..."

        Kannattaa antaa! Muuten ei pääse taivaaseen.

        Uhkailet rikoksen uhria helvetillä.


      • Tuntuu tosi pahalta sun puolestasi. Tekisis mieli itkeä niin liikuttava tarinasi on. Sä osaat kyllä hyvin käsitellä asioita joten uskon ettet enään anna uhriuttaa itseäsi, ja olet kovempi, kuten minäkin.

        Monesti käy niin että hyvät ihmiset joutuu pahojen ihmisten ruhjomaksi.

        Sä tunnistit itsessäsi menneet harhat niin kuin minäkin.

        Et ole sairaudentunnoton, mikä on terveen merkki. Ja puhuit imperfektissä et enään koe harhoja.

        Mulla väkivaltainen (uskovaksi tunnustettu)mies niihin aikoihin pahensi niitä. Mutta mä sain paremman miehen joka ei lyö, ja kaikki se sairas on takana, menneisyyttä.

        Toivon samaa sinullekin.


    • helluntailainen

      Tämä ei liity nyt uskoon eikä helluntailaisuuteen ollenkaan.

      Jos koet itsesi terveeksi, niin miksi ihmeessä syöt niitä lääkkeitä. Ei kai mielenterveysammattilaiset voi pakottaa niitä sinua syömään. Oletko todella noin toisten mielipiteiden vanki että syöt vain koska niitä on määrätty sinulle vai etkö sittenkään luota itseesi.
      Saattaa kyllä niin olla että tarvitset sen estolääkkeen, niin kuin itse popsin statiineja ja Primaspaamia välttääkseni todennäköisen aivoinfarktin tai sydänkohtauksen.
      Tätini sairasti jotain liekö ollut kaksisuuntaista tai epävakaata persoonallisuushäiriötä. Kun hänellä oli lääkitys, niin harhat, pakko-oireet ja rauhattomuus pysyi tyystin poissa, kun oli jatkuva lääkitys. Kerran hän luuli tervehtyneensä ja jätti lääkkeet ottamatta, heitti pillerit roskiin vaikka resepti uusittiin, no muutaman kuukauden päästä hän alkoi oireilemaan ja oli puolen vuoden päästä sekaisin kuin seinäkello.

      Tapahtui muutaman kerran niin, että psykiatri pyrki asteittain lääkityksen kun luuli tädin parantuneen, mutta niinhän siinä kävi että hän sekosi ja viimeisellä lääkepaastolla tilanne meni niin huonoksi että joutui loppuelämäksi laitokseen.
      Tunnen toisen henkilön, joka joutuu välillä "lataamoon" kun ei ota lääkkeitään kun kokee itsensä terveeksi.

      Skitsofrenia on monella sellainen että saattaa mennä pitkiäkin jaksoja että sairaus ja sen oireet pysyvät poissa kunnes ne jälleen palaavat. Mikä se sinun sairautesi diagnoosi sitten lie ollutkaan.
      Ei kai psyykkistä sairautta tarvitse hävetä. Se on sairaus sairauden joukossa.
      Joskus vaikuttaa että sinä laitat sen helluntaiseurakunnan ja uskoontulon syyksi että sairastuit. Voi olla että kun sairastuminen muhi psyykeen sokkelossa, etsit apua ja lohtua uskosta ja luulet että se olikin sairastumisen syy. Tosiasia on että osa ihmisistä vain sairastuu psyykeeltään. Olisit varmasti sairastunut ilman noita uskonnollisia kokemuksiakin niin kuin monet vain sairastuvat ja ei tarvitse valehdella itselleen.
      Olisin kyllä niin jääräpää, että en alistuisi syöpään jotain mönjää vain siksi että sitä on minulle joku kallonkutistaja kerran määrännyt.

      • Voi olla joo, että olisin sairastunut muutenkin-sitä ei voi tietää. Minun harhaluuloni ja -näkyni olivat hengellisiä, joista silloin niihin aikaan pidin armolahjoina.

        Minulla oli myös tuntoharhoja. Isäni hieroi jalkapohjiani kerran kun olin pikkulapsi. Se tuntui tosi hauskalta.

        Nyt sitten pyysin Jeesusta koskemaan jalkapohjiani rakkauden merkiksi.

        Olin kai jotenkin taantunut tai jotain. Minua häiritsi kun tunsin jotain mutta en tarpeeksi.

        Myöhemmin elämässä elämääni tuli mies jolla oli varvasfetissi. Tämä minun nykyinen elämänkumppanini. Pidin että se oli mulle jotain taivaan huumoria tai jotain,.

        Etten ihan eksyksissä kulkisi...

        Sinä kerrot että sinulla ei ole perhettä ja vapaa-ajalla autat muita.

        Olen minäkin ollut sinkku. Silloin kun jätin seurakunnan kokoukset ja ent.uskovan väkivaltaisen mieheni...

        Se oli elämänvaihe jota muistelen kaiholla. Olin vapaa päättämään kaikesta itse.


    • Parantunuthelluntalainen

      Olen karismaattinen kristitty. Olen ollut sitä useita vuosia.
      Olen aikoinani sairastanut psykoosin. Ystävien ja omat rukoukseni ja Jumalan Sanan Raamatun lukeminen ( joskus vain yksi jae) on minut parantanut.
      Minua auttoi tosi paljon se, että sain tietää ja syvällä sisimmässäni kokea Jumalan suuren rakkauden juuri minua kohtaan. Tuo rakkaus vapautti minut kaikista peloista, tiedän olevani rakastettu ja hyväksytty.

    • syvälläsisimmässä

      Usko ja liittyminen helluntaiseurakuntaan ei tee ihmistä mieleltään sairaaksi. Ihmisen mieli on jo valmiiksi sairas ennen uskoon tulemista ja liittymistä seurakuntaan.
      Tässäkin aloituksen tapauksessa sairaus jatkuu edelleen. Toivottavasti olet sinut sairautesi kanssa....

      • Kuvailemani oireet ovat hyvin tyypillisiä helluntaiseurakuntiin kuuluvilla.
        Profetointia, näkyjen näkemistä jne.

        Olenkin sitä mieltä että kaikki jotka sellaista kokee on psykoosissa.

        Sairaus ei jatku edelleen.

        Ilman isäni vakavaa sairastumista en olisi tullut sairaudentuntoon. Vasta silloin kaikki alkoi ahdistamaan.

        Toisaalta se pahensi oireita.

        Siitä kaikesta on nyt 15 vuotta, mutta se sairaus kesti vuosia.

        Kun otin välimatkaa seurakuntaan ja sain ateistimiehen niin alkoi olla helpompaa selättää oireet kun kukaan ei vahvistanut niitä.

        Uskovathan vaan taputtavat selkään jos joku näkee esm.näkyjä, joka on mielisairauden merkki.


    • Taidat sekoittaa mielisairaan, esim. skitsofreenikon harhat, näyt ja hallusinaatiot ja sitten Pyhän Hengen antamat armolahjat. Ne ovat täysin kaksi asiaa. Terve ihminen joka saa näitä ilmiöitä Pyhän Hengen vaikutuksesta, on kaikin puolin mieleltään, käytökseltään, elämänhallinnaltaan vakaa ja asiallinen. Ulkopuolisin silmin hän on terveen oloinen ja ulkopuolisin silmin ei hänestä saa vaikutusta, että "pyörä" heittää.

      En tarkoita etteikö myös psyykkisesti sairaalla voisi olla Jumalan antamia armolahjoja, mutta silloin menee helposti puurot ja vellit sekaisin ja ei osaa tehdä selkoa, mikä on sairautta ja mikä lahjaa. Tunnen useammankin psyykkisesti sairaan, esim. skitsofreenikon, taitavat olla ateisteja, joilla on kaikenlaisia harhoja ja dementikoilla nämä harhat ovat hyvinkin yleisiä. Jos mielisairas skitsofreenikko on uskovainen, harhat ovat uskonnollissävytteisiä ja taas uskomattomalla ne ovat enemmän maailmaan liittyviä. Muistan nuoruudesta tällaisen tyypin, joka oli milloin Elvis, näki ufoja, piti yllä voimia, jolla hallitsi tuulia ja olosuhteita ja sähkötti ajatusten voimalla milloin Moskovaan milloin YK:n päämajaan. Välillä miehellä oli aika normaalejakin kausia, mutta kyllä hänen profiili oli sairaan ihmisen.
      Erona voi pitää että henkilö, jolla on käytössä Jumalan antamia armolahjoja, niin arjessa terve kun taas sairas on sairas, ja se näkyy ja kuuluu ihmisen puheessa, jopa käytöksessä. Hän puhuu outoja, ei osaa kontrolloida asioita, ja hahmottaa todellisuutta, esim. minua tarkkaillaan, kotona on kuuntelulaiteita, joku hypnotisoi, siirtelee esineitä, asennuttaa turvakameroita, ym. puuta heinää. Tällaista ei terveuskovainen harrasta lahjoillaan.

      Kerroit isäsi sairaudesta. Taipumus sairauteen on sinulla geeneissä ei helluntaiseurakunnassa. Jos et olisi ollut tuohon aikaan helluntaiseurakunnassa, niin sairaus olisi puhjennut sinulla muuten ja harhasi suuntautuneet muualle, vaikka rock-maailmaan. Yleensä ihminen sairastuu juuri nuorena aikuisena.

      • Eenokki12

        Taipumus sairauteen on sinulla geeneissä ei helluntaiseurakunnassa. ??????

        Taipumus ei johda psykoosiin, mutta helluntailaisten parissa hermostoltaan heikon ihmisen ja myös pakkoliikkeisen vaivat lisääntyvät aina psykoosiin asti, ellei ihminen ymmärrä jättää sitä joukkoa, joka on suurimmalta osin psykoottista. Kuin zombeja.
        Siellä helluntailiikkeessä nämä psykoottiset idiootit esiintyvät profetioineen, näkyineen, unineen ja munineen, koska luterilaisten pariin he eivät pääse "viisauksineen". Heitä kutsun baabelin orjiksi.


      • sivustaseurannaoon

        sinulla uunokki on ollut nuo vaivat tosi pitkään, sen ovat eri palstoilla kommenttisi osoittaneet ja ilm. jatkuu jos et anna Jumalan parantaa

        ohje: nöyryys, se ei ole sama kuin nöyristely


      • Eenokkiina11
        Eenokki12 kirjoitti:

        Taipumus sairauteen on sinulla geeneissä ei helluntaiseurakunnassa. ??????

        Taipumus ei johda psykoosiin, mutta helluntailaisten parissa hermostoltaan heikon ihmisen ja myös pakkoliikkeisen vaivat lisääntyvät aina psykoosiin asti, ellei ihminen ymmärrä jättää sitä joukkoa, joka on suurimmalta osin psykoottista. Kuin zombeja.
        Siellä helluntailiikkeessä nämä psykoottiset idiootit esiintyvät profetioineen, näkyineen, unineen ja munineen, koska luterilaisten pariin he eivät pääse "viisauksineen". Heitä kutsun baabelin orjiksi.

        Täällä kepeästi käytetään termejä psykoottinen, psykoosi, psykopaatti.

        Psykopaatti ei ole psykoosissa. Psykopaatti on tietynlainen tunneköyhä, tunteeton ihminen, julma tunteettomuudessaan. Kykenemätön empatiaan. Kuten huomaamme, helluntailaiset itsekin kirjoittavat täällä uhreilleen, että älkää tulko meiltä etsimään myötätuntoa murheisiinne!

        Helluntailaisuus uskontona on paljolti erittäin kylmäpäisten psykopaattien johtama.

        Virallisestihan helluntailaiset sanovat aivan muuta, pikemminkin päinvastoin! Lipevästi houkuttelevat "särkyneitä" luokseen, laulavat "särkyneestä saviruukusta", ym., mutta mm. Suoli24 ja Netmission kertovat totuuden, puhumattakaan heidän nimenomaisista palvontapaikoistaan, joita he "seurakunnikseen" kutsuvat.

        Helluntailaiset siis ovat ulospäin, julkisuuskuvaltaan muuta, kuin mitä heidän käsittelyssään murtuneet ihmiset voivat kertoa. Myöskin heillä on nk. virallinen, kristityille kerrottava valeoppi ja sitten se todellinen, kristinuskonvastainen opetus ja toiminta, joka myös tulee ilmi mm. tällä foorumilla.

        Psykoosi taas on eräänlainen henkinen "kuumetila". Ahdistuneen, ylistressaantuneen ihmisen itsesuojeluvaisto alkaa luoda itselleen herkistynyttä maailmankuvaa, psykoosissa hänellä siis kaikki aistit toimivat täysillä, nk. ylikierroksilla. Koska lääketiede on lähinnä tyystin näkymättömän, eli henkisen maailman asioita ymmärtämättömien ateistipsykologien puoskaroimaa, psykiatri ei kauaa kuuntele psykoosissa olevaa potilasta muuta kuin sillä korvalla, että se on hullu, määrätään sille oxepamia, tai diapamia, tai ketipinooria, mitä tahansa, kunhan psykiatrin ei tarvitse vaivata omia aivojaan ennen ruokatuntia. Hänen omaan typerään päähänsä ei pälkähdä olla kriittinen omalle ymmärrykselleen / ymmärtämättömyydelleen ja ajatella, että hetkonen, onkohan tuon yliherkän potilaan puheessa kenties jonkinlainen totuudenjyvä. "Jotain hän on kokenut... Onko sittenkin olemassa jotain, mitä tiede ei tunnusta, mutta yliherkistyneet ihmiset aistivat ja sitten hätääntyvät tuon tuntemattoman edessä..." Ei, näin tuo itse pähkähullu professori ei koskaan ajattele, tai jos ajatteleekin, ei halua menettää eläkettään ja näin psykiatria jatkaa puoskarointilinjallaan.

        .


      • Jaa.Nimmari salopuu...

        Keittiöpsykologi.

        Geenejä syytät. Isälläni eikä suvussa ole mielisairautta. Dementia on eri asia. Tarkemmin Korsakoffin syndrooma, B-vitamiinin puutteesta johtuva dementia.

        Siihen aikaan kävi niin että sain eteeni paperin jolla pyrittiin selvittämään onko minullakin kaksisuuntainen mielialahäiriö.

        Paperissa oli kysymys: "koetko että ajatuksiasi kuunnellaan?"

        Koetko sinä?

        Minun oli pakko vastata kyllä sillä uskoin että rukoukseni kuullaan taivaassa...

        Sinä tunnet todella sairaita ihmisiä. Minulla ei ole mitään tuollaista sentään.

        En silti sano että olisin jotenkin parempi...


    • helluntailainen

      Aiemmin jäi mieleen huomautuksesi, että sinulle annettiin tuo ennalta ehkäisevä lääke. Oletan että psykiatri näki tai koki sinussa jotain sairauden esioireita. Koit olevasi terve, mutta ulkopuolinen ja asiantuntija koki ja näki, että sairaus saattaa puhjeta ja määräsi siksi lääkkeet. Eihän sitä ihminen itse välttämättä tiedosta ja on sokea sairaudelle.
      Tätini oli lääkkeiden kanssa miltei täysin oireeton, tosin jotain saattoi sitten myöhemmintulla dementian piikkiin, kun hän eli yli 87-vuotiaaksi.

      Tädille iän myötä tuli jumalanpalvelus ja virret rakkaiksi, ei hän vierastanut helluntailaisuuttani ja kävi mukanani joskus jopa tilaisuuksissa. Ei koskaan hänen harhat liittyneet uskontoon vaan arkielämään: joku häiritsee sähköllä, kuuntelee puheluja, oli pakkoliikkeitä (pesi päiväkaudet pyykkiä, sai ulkoiluvimman että lenkkeili itsensä näännyksiin, epäili että ruuissa on myrkkyä, ym.)

    • Jumalaparantaa

      Usko Jumalaan on tuonut terveyden elämääni. Olen sairastanut ennen ahdistusta, masennusta ja kerran psykoosin ja olen parantunut niistä kaikista. Parantumiseni on monen seikan yhteistulos. Lääkitys aikoinaan, elämän tapojen muutos, hyvä yöuni, liikunta ja ennen kaikkea turvallinen suhde Jumalaan, Jeesukseen Kristukseen ja uskovat lähimmäiset ovat auttaneet mieleni kokonaisvaltaiseen parantumiseen.
      Nykyään otan iltaisin hyvin pienen annoksen lääkettä nukkuakseni hyvin ja sen lisäksi rukoilen ja luen Raamattua. Koen, että voin hyvin sekä ruumiin, sielun ja hengen puolesta nyt. Ja voin sanoa, että olen helluntalainen kristitty, jolle juuri usko on ollut suureksi avuksi.

    • Kannattaalukea

      Lääkitys mielenterveyteen tuo usein enemmän haittoja kuin hyötyjä. Neuroleptien eli psykoosilääkkeiden hidaskin lopetus voi tuoda esiin vakavia vierotusoireita, jotka näyttävät sairauden oireilta. Kannattaa lukea tanskalaisen professorin Peter Götzschen hyvin mielenkiintoinen kirja "Tappava psykiatria ja lääkinnän harha". Psyykelääkkeet tappavat yli puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta ihmistä vuosittain Yhdysvalloissa ja Euroopassa!

      • JeesusOnTotinenJumala

        Niin tappaa Euroopassakin, kuten Suomessa...olen menettänyt läheisimpäni ennenaikaiselle kuolemalle juuri k.o syistä! Toki hän oli usealle lähin...mutta Jumalan liittämä avioliitto tekee menetetystä aivan iholta lähteneen!
        Samoin, jos kyse olisi vaikka murkkuikäisestä lapsesta...jolle syötettäisiin mielenjärkkymismömmöjä...herätystä tällaisiinkin tarvittaisi!


    • helluntailainen

      Minun iäkäs täti, pian 90-vuotias on aina ollut harras luterilainen ja pysyykin siinä. Ennen hän pelkäsi meitä hellareita enemmän kuin ruttoa. Oli suorastaan sokissa kun kävin kasteella ja liityin helluntaiseiurakuntaan 80-luvulla.
      Nyt hän pitää minua parhaan ystävänään lastensa lisäksi. Ei me enää kiistellä uskonasioista ja täti jopa kyselee, että miten teillä ymmärretään se ja se kohta Raamatusta. Kunnioitamme toistemme valintaa ja hengellistä kotia.
      Samaa taivaaseen ollaan matkalla.

      • Et sinä ainakaan ikärasisti ole kun noin läheiset välit noinkin vanhan ihmisen kanssa. Siunausta teille!


      • helluntailainen

        Olen tehnyt töitä ikäihmisten parissa ja vanhukset ovat ihania. Tätini ei ole ollenkaan dementoitunut ja on vielä erittäin aktiivinen ihminen, toimii jopa henkilökohtaisena vapaaehtoisena avustajana paljon nuoremmalle serkulleen, käy toisten vanhusten luona, hoitaa kesällä kymmenet sukuhaudat, kasvattaa kukkia, leipoo ja laittaa ruokaa. Päivisin hän kävelee hurjasti, kun ei enää aja pyörällä.
        Dementoituneita pitää ymmärtää, mutta iäkkäillä ihmisillä on sitä elämänkokemusta ja viisautta. Niin kuin olen kertonut, niin aikoinaan tädillä oli hirveät ennakkoluulot vapaisen suuntien uskovaisia kohtaan, mutta kun on kuunnellut näiden saarnoja, tutustunut henkilökohtaisesti, niin ei hän enää pelkää. Hän ymmärtää senkin, että me olemme ihmisinä erilaisia. Eivät kaikki ole hurmahenkisiä ja sairaasti "hengellisiä ja harhaoppisia" ja ei se oppi tartu.
        Olen ollut aikoinaan vapaaehtoisena mielenterveyspuolella. Ollut tukihenkilönäkin mielenterveyskuntoutujalle ja siinä sivussa oppinut ja hieman opiskellutkin ja osallistunut kursseille, mutta mitään alan ammatillista pätevyyttä en ole hankkinut. Sen ole tullut kyllä kokemaan että mielisairaudella ja terveellä uskovaisuudella ei ole mitään yhteyttä tosiinsa. Jos on harhoja niin uskovaisella potilaalla ne saattaa saada enemmän väriä uskonnolliselta puolelta, ateistilla taas eism, tekniikan, sähkön, ym. alueelta. Se riippuu mitä ihminen ajattelee ja millä ruokkii mieltään ja sairaus ilmenee ulos sen viitekehyksen kautta. Uskovainen sairas voi ajatella että joku taikoo, ateisti että joku lähettää sähköä, ym. Tienenkin ankara lakihenkinen uskonnollinen kasvatus voi vaurioittaa, mutta sitä saa samalla tavalla aikaan esim. poliittinenkin aate kiihko.

        On meillä seurakunnassa sielullinen iäkäs täti, joka "näkee hengen silmillä," hurmaantuu, kaatuu ja jopa huutaa hurmoksessaan. Kyllä hänet jokainen ymmärtää ja tietää yskän. Ei hän varsinaisesti mielisairas ole, mutta herkkä ja elää tunteiden ja vaikutusten alaisena, mutta taiteellinen hän myös on. Pitää tällainenkin ihminen hyväksyä osana seurakuntaa ja antaa olla.


    • Kuulkaas nyt, kaikki te "rikki menneet" ja "särkyneet"! Ei tämä ole oikea paikka tulla jakamaan sydämen kipuja. Tämä on Suoli24 eli likaviemäri, kuten kaikki tietävät. Täällä ei saa osakseen sympatiaa, vaan täällä sataa niskaan paskaa. Sitä saa, mitä tilaa! Omapahan on syynne, jos tänne tulette parkumaan. Menkää terapiaan!

      Sitä paitsi en usko, että kukaan todellinen "uskonnon uhri" tulee Suoli24-palstalle etsimään vertaistukea. Tänne tulevat katkerat kallet ja kaarinat purkamaan omaa pahaa oloaan ja huutelemaan nimimerkin suojista ilkeyksiään, kun eivät muuten saa ääntään kuuluviin, jos edes uskaltavat mitään kenellekään kasvotusten sanoa.

      Antakaa anteeksi ja menkää hoitoon! Ennen kuin on liian myöhäistä.

    • Töissämielisairaalassa

      Minulla ei ole tapana kirjoitella tällaisella palstalle, mutta muutaman ajatuksen haluan tästäkin huolimatta kirjoittaa. Olen kuulunut helluntailiikkeeseen, mutta aikuisena liittynyt pohdinnan jälkeen Evl-kirkkoon. Minusta aikuiseen uskoon kuuluu se, että kykenee näkemään omassa liikkeessään olevat valot ja varjot. Varmin keino selvittää ihmisen kuuluminen lahkoon, on se kykeneekö ihminen näkemään seurakunnassaan virheitä ja kasvamattomuutta. Näitä virheitä on kaikissa kirkoissa ja seurakunnissa.

      Mielestäni on vastuutonta syyllistää ihmistä joka on kokenut seurakunnan keskellä kipeitä asioita. Helluntailiikkeessä on rakenteellisia asioita, jotka voivat pahentaa mielenterveyspotilaan harhaisuutta ja elämän realiteeteissa elämistä. Tämä on tärkeä asia tiedotaa, tunnistaa ja tunnustaa. Uskon Jumalaa, joka on kaikkivoipainen, mutta mielenterveys asioissa luottaisin koululääketieteeseen ja ihmisiin jotka ovat saaneet koulutuksen työskennellä mieleltään hauraiden kanssa.

      • Ne ihmiset, jotka loukkaantuvat uskoviin, loukkaantuvat kaikkiin ihmisiin. Heillä on samat ihmissuhdeongelmat kaikkien kanssa, ei ainoastaan uskovien. Sitten kun ei pystytä antamaan anteeksi, vaan loukkaannutaan, katkeroidutaan, suututaan ja lopulta mustaksi muututaan, viha ja katkeruus puretaan uskoviin, koska he ovat siihen oiva kohde: heiltä odotetaan täydellisyyttä.

        Antakaa anteeksi ja ymmärtäkää, että uskovaiset ovat pelkkiä ihmisiä puutteineen ja vikoineen siinä missä kaikki muutkin ihmiset. Ihminen on ihmiselle susi eikä tämä asia seurakunnassa muuksi muutu, valitettavasti. Tutkimusten mukaan luterilainen kirkko on työympäristönä kaikkein huonoin. Helluntaiseurakunnat eivät taida ihan tähän kärkikastiin yltää, mutta vikansa niissäkin.

        Älkää odottako, että seurakunnista saatte lohtua kipuunne ja balsamia haavoihinne! Ihmisiin tulette pettymään joka kerta. Kääntykää Jeesuksen puoleen ja pyytäkää, että Jumala täyttää teidät rakkaudellaan ja anteeksiantamuksellaan. Sen jälkeen te menette seurakuntaan, ette vain kysymään: "Mitä minä voin täältä saada?", vaan: "Mitä mivä voin tänne antaa?"

        Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa! Kakenlainen katkeruus ja oikeus omaan loukkaantumiseen on merkki siitä, ettei tilivälit Jumalan kanssa oo kunnossa. Sitä ei voi koskaan puolustella.


      • Anteeksiantamaton.rikos

        Jochanan tuossa edellä leikki kotipsykologia, omassa viisaudessaan olettaen toisten "särkyneitten" motiiveja, kuten "tarvetta saada sympatiaa", tmv. Jokainen joka on ollut tekemisissä helluntailaisten kanssa, tietää, että he eivät koskaan, KOSKAAN, myönnä tekemiään vääryyksiä, eivätkä KOSKAAN osoita myötätuntoa uhreilleen. Jochananin kirjoitus ei siis kerro motiiveimme, vaan hänen mielikuvituksestaan, joka samalla tahtoo torjua kaiken myötätunnon.

        Jos sympatiaa kaipaamme, me "särkyneet" voimme kyllä osoittaa sitä toinen toisillemme, jopa helluntaifoorumilla, kuten itse tarkoitin osoittaa auroraboreallikselle. Muutoin, jokainen tämän uskonnon (joka ei ole kristinuskoa) uhri tietää jo kirjoittaessaan, että helluntairikolliset hyökkäävät laumana vaientamaan, pilkkaamaan, syyllistämään ja häpäisemään lahkonsa uhreja, jotka tulevat kertomaan omista kokemuksistaan tässä perkeleenlahkossa.

        Motiivimme eivät siis kaiketi - ainakaan itselläni - ole kerätä sympatioita, vaikka annankin arvoa, jos havaitsen joskus henkilön, jolla on sydän paikallaan. Ainakin itseäni, ehkä monia muitakin ajaa näihin kertomuksiin halu "todistaa", julkituoda jotain muuta, kuin mikä helluntailaisuudessa on sallittua. Helluntailaisuuteenhan oleellisesti liittyy "todistaminen". Henkilöt "todistavat" entisestä elämästään ennen helluntaiherätystä ja uudesta ihmeellisestä elämästään helluntailaisten kasteen jälkeen.

        Me, tämän uskonnon uhrit todistamme myös omista kokemuksistamme "ennen helluntailaisina" ja "helluntailaisuuden jälkeen". Näitä puheita nuo rikolliset pyrkivät vaientamaan.

        Motiivimme eivät välttämättä ole sympatian keruuta, sillä helluntailaisen sydän on kylmä kuin järvessä oleva kivi, vaan rakkaus totuuteen. Totuuteen, joka tämän uskonnon uhrien kohdalla ja kertomuksissa tuo ilmi helluntailaisen uskonsuunnan todellisen, rikollisen ja näennäisuskonnollisen olemuksen. Helluntailaisuus on perusolemukseltaan aivan muuta kuin uskonsuunta, uskonnollisuus on sen kulissi, ulkokuori, mutta sen sisäinen olemus on poliittinen, sekä samalla uskontoa kulissina käyttäen rikollisen, taloudellisen hyödyn hankkiminen.

        Mitä mieltä sitten olen aurorab:n kokemuksista, "harhoista", hän kertoo oman kokemuksensa asiasta. Olen aikoinaan nähnyt tv:ssä hirvittävän dokumentin USA:n nk. raamattuvyöhykkeen karismaattisista toimijoista. Dokumentilla näytettiin, kuinka aikuiset piirittivät pientä lasta, puristivat päästä ja käskivät häntä puhumaan kielillä. Lapsi itki ja lopulta murtui, alkaen puhua sekavia. Tällöin aikuiset miehet ja naiset nauroivat ympärillä, halleluuja, lapsi sai "Pyhän Hengen kasteen"!

        Ei saanut. Lapsi itki ja tankkasi tavuja, murtui täysin, meni sekaisin.

        Tämä video ei ole siitä tilanteesta, jota tarkoitan, mutta vastaavaa. Ei kannata välttämättä kuunnella tuota demonista nk. kielilläpuhetta, ota pois ääni, jos siitä tulee huono olo:
        https://www.youtube.com/watch?v=ocHbf7RCrMU

        Satanismi käyttää tällaisia jo pikkulasten henkisiä murtamisia, tehdessään heistä orjiaan, käskyläisiään. Samoin toimii helluntailaisuus, ei kannata hellujen yhtään kieltää. Näistä on filmimateriaaleja. Sekä meidän, helluntailaisuuden uhrien kokemukset joista emme vaikene.

        Myös Suomessa tapahtuu vastaavia asioita.
        .


      • "Henkilöt "todistavat" entisestä elämästään ennen helluntaiherätystä ja uudesta ihmeellisestä elämästään helluntailaisten kasteen jälkeen."

        Toi oli joskus 1960-luvulla! Seurakunnat on päivitetty moneen kertaan sen jälkeen. Anna anteeksi vuoskymmeniä sitten kokemasi vääryys! Jos olet kristitty, sinunhan kuuluisi antaa vihamiehillesikin anteeksi. Saat syyttää täysin itseäsi ongelmistasi, jos pidätät itselläsi oikeuden olla loukkaantunut. Katkeruus pilaa koko elämän. Jumalan sana on selkeistä selkein tässä kohtaa.

        Ja lakkaa haukkumasta helluntailaisia HELLUNTAIPALSTALLA ei-kristityiksi ja satanisteiksi! Sinä itse et ole kristitty, jos et anna anteeksi. Katkeria viestejäsi on näillä palstoilla saatu lukea vuosikaudet ja sama meno jatkuu. Sama, mieleltään häiriintynyt ihminen jatkaa samaa vanhaa laulua vuodesta toiseen.

        Tollasta pidä ku läpsästä poskelle!


      • Jochanan kirjoitti:

        Ne ihmiset, jotka loukkaantuvat uskoviin, loukkaantuvat kaikkiin ihmisiin. Heillä on samat ihmissuhdeongelmat kaikkien kanssa, ei ainoastaan uskovien. Sitten kun ei pystytä antamaan anteeksi, vaan loukkaannutaan, katkeroidutaan, suututaan ja lopulta mustaksi muututaan, viha ja katkeruus puretaan uskoviin, koska he ovat siihen oiva kohde: heiltä odotetaan täydellisyyttä.

        Antakaa anteeksi ja ymmärtäkää, että uskovaiset ovat pelkkiä ihmisiä puutteineen ja vikoineen siinä missä kaikki muutkin ihmiset. Ihminen on ihmiselle susi eikä tämä asia seurakunnassa muuksi muutu, valitettavasti. Tutkimusten mukaan luterilainen kirkko on työympäristönä kaikkein huonoin. Helluntaiseurakunnat eivät taida ihan tähän kärkikastiin yltää, mutta vikansa niissäkin.

        Älkää odottako, että seurakunnista saatte lohtua kipuunne ja balsamia haavoihinne! Ihmisiin tulette pettymään joka kerta. Kääntykää Jeesuksen puoleen ja pyytäkää, että Jumala täyttää teidät rakkaudellaan ja anteeksiantamuksellaan. Sen jälkeen te menette seurakuntaan, ette vain kysymään: "Mitä minä voin täältä saada?", vaan: "Mitä mivä voin tänne antaa?"

        Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa! Kakenlainen katkeruus ja oikeus omaan loukkaantumiseen on merkki siitä, ettei tilivälit Jumalan kanssa oo kunnossa. Sitä ei voi koskaan puolustella.

        En ole haukkunut uskovaisia.
        Tiedostan kuintenkin sen että heidän vuokseen erehdyin pitään normaalina sellaista mikä ei ole normaalia.
        En vieritä vastuuta omasta elämästäni kuintenkaan heille vaan vain ymmärrän sen, mutta vailla katkeruutta.

        Vain oppiäitini siitä seurakunnasta saa minulta vihaa. Hän olikin hirveän itsekäs psykopaatti, ja kun meille tuli opillista erimielisyyttä niin hän uhkasi että Jumala kostaa minulle sen kun sanoin hänelle väärin.

        Hänen jumalansa pyöri vain hänen ja hänen perheensä navan ympärillä.

        He erosivat hellareista kovissa riidoissa ja perustivat oman yhteisön, johon puolet hellareista liittyi. Sitten he palasivat takaisin ja perhe perusti taas uuden yhteisön joka toimii vielä tänäänkin.

        Aluksi sain porttikiellon heidän yhteisöönsä, mutta nykyisin olisin taas tervetullut, jos minulla olisi heille antaa rahaa.


      • vääristyneitä.ei.tänne
        auroraboreallis kirjoitti:

        En ole haukkunut uskovaisia.
        Tiedostan kuintenkin sen että heidän vuokseen erehdyin pitään normaalina sellaista mikä ei ole normaalia.
        En vieritä vastuuta omasta elämästäni kuintenkaan heille vaan vain ymmärrän sen, mutta vailla katkeruutta.

        Vain oppiäitini siitä seurakunnasta saa minulta vihaa. Hän olikin hirveän itsekäs psykopaatti, ja kun meille tuli opillista erimielisyyttä niin hän uhkasi että Jumala kostaa minulle sen kun sanoin hänelle väärin.

        Hänen jumalansa pyöri vain hänen ja hänen perheensä navan ympärillä.

        He erosivat hellareista kovissa riidoissa ja perustivat oman yhteisön, johon puolet hellareista liittyi. Sitten he palasivat takaisin ja perhe perusti taas uuden yhteisön joka toimii vielä tänäänkin.

        Aluksi sain porttikiellon heidän yhteisöönsä, mutta nykyisin olisin taas tervetullut, jos minulla olisi heille antaa rahaa.

        " Aluksi sain porttikiellon heidän yhteisöönsä, mutta nykyisin olisin taas tervetullut, jos minulla olisi heille antaa rahaa. "

        - kuulehan, "auroraboreallis", tuo lainaamani ajatus kirjoituksistasi ei kyllä pdä missään nimessä paikkaansa.
        Aina ihmiset ovat tervetulleita uskovien yhteyteen, ei siihen raha mitään ehtoja sanele, eikä kukaan vaadi rahaa sinulta, eikä muiltakaan.

        Olen ollut vapaissa suunnissa n. 34v ja en ole tavannut mitään niistä asioista, mitä täässäkin ketjussa olet kirjoitellut, joten pyydän;
        Älä yleistä !!!

        Ole tavannut tuhansia hellareitakin ja lämpöistä sakkia suunnilleen kaikki, toki on ihmisiä, jotka haluavat olla jossanin määrin erillään muista ja se heille suodaan, tietystikin.

        Olet näköjään oman elämäsi murheet pannut muitten syyksi ja yleistät helluntailiikkeen jäsenet siihen syylliseksi, ikäänkuin kaikki uskovat olisivat samanlaisia, kuin sinulle ongelmia aiheuttaneet ihmiset.
        Eikä ne vaikeudet ole uskon syytä, muualta ne tulee.

        Usko Jeesukseen ei tee sairaaksi, vaan parantaa sairaat. Pidä se mielessäsi, äläkä kylvä omia vääristyneitä luulojasi muihin. Kiitos !!


      • vääristyneitä.ei.tänne kirjoitti:

        " Aluksi sain porttikiellon heidän yhteisöönsä, mutta nykyisin olisin taas tervetullut, jos minulla olisi heille antaa rahaa. "

        - kuulehan, "auroraboreallis", tuo lainaamani ajatus kirjoituksistasi ei kyllä pdä missään nimessä paikkaansa.
        Aina ihmiset ovat tervetulleita uskovien yhteyteen, ei siihen raha mitään ehtoja sanele, eikä kukaan vaadi rahaa sinulta, eikä muiltakaan.

        Olen ollut vapaissa suunnissa n. 34v ja en ole tavannut mitään niistä asioista, mitä täässäkin ketjussa olet kirjoitellut, joten pyydän;
        Älä yleistä !!!

        Ole tavannut tuhansia hellareitakin ja lämpöistä sakkia suunnilleen kaikki, toki on ihmisiä, jotka haluavat olla jossanin määrin erillään muista ja se heille suodaan, tietystikin.

        Olet näköjään oman elämäsi murheet pannut muitten syyksi ja yleistät helluntailiikkeen jäsenet siihen syylliseksi, ikäänkuin kaikki uskovat olisivat samanlaisia, kuin sinulle ongelmia aiheuttaneet ihmiset.
        Eikä ne vaikeudet ole uskon syytä, muualta ne tulee.

        Usko Jeesukseen ei tee sairaaksi, vaan parantaa sairaat. Pidä se mielessäsi, äläkä kylvä omia vääristyneitä luulojasi muihin. Kiitos !!

        Ei usko Jumalaan ole minua sairastuttanut vaan helluntailaisuuden nämä "ilmiöt"...

        Ei edes seurakuntasisaret taikka veljet, he olivat mulle läheisiä ja mulla ei ole mitään katkeruutta heitä kohtaan vaan jopa vähän ikävä.

        Aika oli osin myös onnellista, ja siitä kiitos seurakuntalaisille, siis niille lähimmille.

        Opetus oli vaan sairasta, torontolaista. Se minut sairastutti, ja enköhän sitä tiedä ulkopuolisia paremmin mistä oli kyse.


      • reppuriika

        Niin Auro...leimaat helluntailaiset yleisesti kahjoiksi, vaikka kokemuksesi kulminoituu yhteen vahvaotteiseen henkilöön ...

        Vain oppiäitini siitä seurakunnasta saa minulta vihaa. Hän olikin hirveän itsekäs psykopaatti, ja kun meille tuli opillista erimielisyyttä niin hän uhkasi että Jumala kostaa minulle sen kun sanoin hänelle väärin.

        Hänen jumalansa pyöri vain hänen ja hänen perheensä navan ympärillä¨,jne.

        Eiköhän tuollaisia löydy yksittäistapauskina ihan mistä vain yhteisöstä, jossa on vähintään 50 jäsentä. Nämä henkilöt ovat niin ovelia, että osaavat suojella itsensä ja yhteisö ei heitä osaa pitää ongelmanaan.
        Ei pidä lähteä yhden ihmisen talutushihnaan, ei seurakunnassa, niin kuin muissakaan yhteisöissä.
        No nuori, kokematon ihminen menee helposti tällaisten virittämään ansaan. Itsellä on yksi ystäväksi pakkautuva nainen jotain tätä tyyppiä, ei ole seurakuntaan kuuluva. On ollut pakko katkaista yhteydenpito ja yhteistyö kokonaan hänen kanssa. Sanon vain että sovussa ollaan puoleltani ja hymyillään kun törmätään jossain kaduilla tai ostareiden auloissa.


      • reppuriika kirjoitti:

        Niin Auro...leimaat helluntailaiset yleisesti kahjoiksi, vaikka kokemuksesi kulminoituu yhteen vahvaotteiseen henkilöön ...

        Vain oppiäitini siitä seurakunnasta saa minulta vihaa. Hän olikin hirveän itsekäs psykopaatti, ja kun meille tuli opillista erimielisyyttä niin hän uhkasi että Jumala kostaa minulle sen kun sanoin hänelle väärin.

        Hänen jumalansa pyöri vain hänen ja hänen perheensä navan ympärillä¨,jne.

        Eiköhän tuollaisia löydy yksittäistapauskina ihan mistä vain yhteisöstä, jossa on vähintään 50 jäsentä. Nämä henkilöt ovat niin ovelia, että osaavat suojella itsensä ja yhteisö ei heitä osaa pitää ongelmanaan.
        Ei pidä lähteä yhden ihmisen talutushihnaan, ei seurakunnassa, niin kuin muissakaan yhteisöissä.
        No nuori, kokematon ihminen menee helposti tällaisten virittämään ansaan. Itsellä on yksi ystäväksi pakkautuva nainen jotain tätä tyyppiä, ei ole seurakuntaan kuuluva. On ollut pakko katkaista yhteydenpito ja yhteistyö kokonaan hänen kanssa. Sanon vain että sovussa ollaan puoleltani ja hymyillään kun törmätään jossain kaduilla tai ostareiden auloissa.

        Okei. Olet ihan oikeassa. Nuori olin ja tuo nainen aluksi otti minut suojelukseensa: hän järjesti minut lehteen kertomaan uskostani ja kutsui puhujapönttöön.
        Kun pidin kotikokouksia annoin hänen johtaa niitä ja toivoinkin sitä sillä ihailin häntä suuresti.

        Sitten kun hän hylkäsi ja hänen omien sanojensa mukaan Jumalan antama rakkaus loppui olin ihan pihalla.

        Totta on mitä sanoit että niitä löytyy joka yhteisössä, eikä se seurakunnan vika ole. Ja totta on myös mitä myös sanoit että niitä on hankala kiinni saada.

        Ehkä tosiaan olen yleistänyt...nöyrtymisen paikka siinä.

        Mä evankelioin... pidin lähetyskäskyä tärkeänä ja sain pilkkaa osakseni silloin ja se oli raskasta.

        Siis sen jälkeen kun koin jääneeni yksin.

        En vaan ehkä osannut arvostaa tarpeeksi sitä mitä minulla oli: muut uskovaiset ystäväni, vaan samalla kun jätin uskovaisen minua hakkaavan aviomiehen jätin kokoukset.

        Olisi pitänyt puhua suoraan sydämestä jollekin, kuten nykysin teen: puhun aina suun puhtaaksi.

        Sen sijaan aloin vetää jotain "palavasydämisen siskon"roolia, koska siitä kiitosta sain.

        En kokenut Jumalan rakkautta kai vielä silloin. Ei usko Jumalaan minua kuitenkaan sairastuttanut, vaan ne sanomattomat torontolaiset säännöt.


    • Luulisin asian olevan niin, että telttakokouksissa jne. tavallaan "odotetaan" tapahtuvan asioita. Jos jollekin ei niitä tapahdu, hän tuntee tarvetta siihen, ja kas kummaa: massahysteria hoitaa homman!

      Ylempänä oli hieman hupaisa TYYPILLINEN tarina tuosta Raamatun päälle astuneesta. Kun todisteita pyytää, niitä ei löydy.

      • enpähuviksenikirjoita

        Joku pyysi kertomaan tuosta asiasta tarkemmin jo edellä. No, kerronpa! Tämän jutun olen kuullut Kolarin konferenssissa ehkä 2 - 3 vuotta sitten. Siellä oli useita puhujia niin en nyt uskalla nimetä (tai muista) sitä joka kertoi, mutta en usko, että kukaan Jumalan ihminen tällaisia sepittelee. Jumalalle on kaikki mahdollista!


      • enpähuviksenikirjoita kirjoitti:

        Joku pyysi kertomaan tuosta asiasta tarkemmin jo edellä. No, kerronpa! Tämän jutun olen kuullut Kolarin konferenssissa ehkä 2 - 3 vuotta sitten. Siellä oli useita puhujia niin en nyt uskalla nimetä (tai muista) sitä joka kertoi, mutta en usko, että kukaan Jumalan ihminen tällaisia sepittelee. Jumalalle on kaikki mahdollista!

        Mistä mahtaa johtua se, että kun näitä ihmeparanemisia on tutkittu, ne ovat paljastuneet joko epätosiksi tai liioitelluiksi?


    • Ihmettelijä_

      Tää ei varsinaisesti liity helluntailaisiin, mutta oma kokemukseni joistakin uskovista on sellainen, että kelpaan kyllä tekemään vapaaehtoistyötä ja auttamaan siinä. Jos taas haluaisi muuten vaan nähdä vapaa-ajalla jotakin ihmistä, niin sellaisesta on turha haaveilla. En ymmärrä miksi uskovatkin ovat tänä päivänä niin itsekkäitä ja rakkaudettomia ja ulkonaiseen asemaan katsovia.

      Masentunut ja ahdistunutkin ihminen jätetään usein palloilemaan yksin, vaikka pitäisi kohdella samanarvoisena, arvokkaana sisarena tai veljenä.

      • helluntailainen

        En tiedä tarinaasi, mutta usein taitaa olla niin, että yhdelle "auttamishaluiselle" kertyy vain niin paljon niitä autettavia, että on pakko alkaa rajaamaan jotta itse ei mene burnouttiin. Tätä olen itse joutunut kokemaan ja usein kokenut jopa syyllisyyttäkin. Itselläni ei ole perhettä enkä käy enää töissä, mutta silti ihminen on rajallinen.

        Saan kuunnella monen huolia esim, vapaaehtoistyön kautta, saan tekstareita, kylään kutsuja, on synttäreitä, laitosvierailuja.
        Meidänkin seurakunnassa on paljon yksinäisiä ja olisivat iloisia jos tulisi joku käymään, mutta ei sitä jaksa olla aina menossa. Sitten on heitä, jotka kokevat että aikaa olisi mutta ei ole taitoja ja persoonallisuutta olla tukihenkilön roolissa.


      • Ihmettelijä_

        Ymmärrän kyllä, että ihmisen voimavarat ovat rajalliset ja on tervettä ajatella omaa jaksamistaan. Olen itsekin joutunut useasti tukijan rooliin ja jotta sitä jaksaa, pitää välillä ottaa etäisyyttä.

        Sinänsä en edes halua mitään auttajaa tai tukihenkilöä, vaan ihan tavallista ihmistä vaihtamaan arkielämän kuulumisia ja vaikkapa rukoilemaan yhdessä. On mulla niitä ollutkin, mutta lähes jokainen muuttanut pois. Uusiin ihmisiin tutustuminen srk:ssa on mahdotonta, jos omaa introverttejä piirteitä tai ei välitä lauma-toiminnasta. Jo se että saapuu yksin tilaisuuteen on ku joku negatiivinen leima, mikä karkottaa monia ihmisiä pois.


    • tsemppiäsiskoseni

      Valitettavan tuttua tarinaa. Siitä on turha mitään häpeää kantaa että koulutuksesi sattuu liippaamaan läheltä. Ei se sitä meinaa että sinun olisi pitänyt oma tilasi ymmärtää. Ei kait meillä muuten mielenterveysongelmaisia olisikaan. Ammattikuntaasi ei kannata mollata lähinä kait ongelma on siinä että tänä päivänä tuo mielenterveyshoito on ajettu niin alas ja minimiin että se avun saaminen on todella vaikeaa. Ja siksi kait sitten ihminen yrittää sitä asiaa jotenkin itse ratkaista.

      Tunnut kuitenkin saanneen "langasta taas kiinni" menneitä on turha surra et niitä kuitenkaan pysty muuksi muuttamaan, katse kohti tulevaisuutta sille voit vielä jotakin.

      P.s oma tarinani vähän samankaltainen mutta ei ehkä yhtä pohjalla käyty, kiitos isäni siis ihan sen biologisen ;)

      • Kiitos viestistä sinulle ja siunausta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      141
      7999
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      43
      2071
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      2010
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1673
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      181
      1607
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      107
      1060
    7. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      5
      999
    8. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      51
      970
    9. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      850
    10. Muistatko hänen

      Tuoksunsa? Saako se sinut syttymään? ❤️‍🔥
      Ikävä
      34
      832
    Aihe