Eläkeläinen haaveilee lottovoitosta

KÖYHYYS Helsingissä asuu eniten köyhiä ikäihmisiä, Espoossa vähiten.

Pääkaupunkiseudulla asuu noin 11 000 köyhyysrajan alapuolella elävää ikäihmistä. Eniten heitä on kertynyt Helsinkiin ja Vantaalle, vähiten Espooseen ja Kauniaisiin.

– Hyvätuloiset eläkeläiset asuvat Espoossa ja Kauniaisissa. Alhainen kunnallisveroprosentti myös pitää heidät siellä, suunnittelija Pekka Ruotsalainen Tilastokeskuksesta tiivistää.

Helsingissä vähätuloisia vanhuksia asuu viisi kertaa enemmän kuin Espoossa ja 3,5 kertaa enemmän kuin Vantaalla.

– Helsingissä on tyypillisesti runsaasti pieniä kotitalouksia, joissa asuu yksinäisiä ja iäkkäämpiä ihmisiä. Näin on esimerkiksi Kalliossa, hän kuvailee.

Suhteellisesti tarkastellen kaupunkien väliset erot kapenevat.

Yli 65-vuotiaista helsinkiläisistä lähes kahdeksan prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella, Vantaalla heidän osuutensa on lähes seitsemän prosenttia ja Espoossa viisi prosenttia.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemään tulonjaon kokonaistilastoon.

Yllättävää on, että eläkeläisten taloudellinen asema on suhteellisesti ottaen jopa parantunut.

Köyhyyden varjossa eläviä ikäihmisiä oli pääkaupunkiseudulla eniten juuri nykyisen laman kynnyksellä, vuonna 2008. Tuolloin yli 65-vuotiaista pääkaupunkiseudun ikäihmisistä reilusti joka kymmenes eli köyhyysrajan alapuolella, mikäli Kauniainen lasketaan pois.

Vastaava keskimääräinen luku vuonna 2013 oli pääkaupunkiseudulla 6,5 prosenttia.

Pk-seudulla elinkustannukset ovat huomattavasti muuta maata korkeammat.”

Samaan aikaan koko maan keskiarvo oli yli 14 prosenttia.

– On kuitenkin muistettava, että pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat huomattavasti muuta maata korkeammat, Ruotsalainen huomauttaa.

Hän muistuttaa, että myös työelämästä poistuvien ikäluokkien eläkekertymät ovat muuttuneet.

– Aiemmin oli paljon pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä. Täyttä ansioeläkettä saavia ei ollut samalla tavalla kuin nykyisin, hän sanoo.

Hän arvelee, että suurten ikäluokkien pitkät työurat ja hyvä ansiokehitys ovat todennäköisesti parantaneet eläkekertymiä.

Pitkään jatkunut taloudellinen taantuma ja lama puolestaan ovat samalla jopa kohentaneet eläkkeensaajien suhteellista asemaa.

Vuoteen 2008 asti kotitalouksien tulot kehittyivät suotuisasti. Tämän jälkeen aktiiviväestön tulokehitys on ollut heikkoa.

– Jos työikäisillä lähtee työ tai yritys alta, se näkyy tuloissa, Ruotsalainen vertaa.

– Eläkeläisten suhteellinen asema on sen sijaan parantunut, sillä eläkemaksuja ei taantumankaan aikana lopeteta eikä isoja leikkauksia tehdä.

Hän korostaa, että eläkeläisten suhteellisen aseman kohentuminen on tapahtunut negatiivisen kehityksen kautta.

– Ei pienituloisuus minkään ryhmän elintasoa nosta, jos suhteellisena mittarina pidetään väestön köyhtymistä. On aina suhteutettava siihen, mitä mittari kuvaa.

Hän muistuttaa , että eläkeläisten absoluuttinen tulotaso on yleisesti ottaen matalampi kuin työelämässä mukana olevilla aktiiviväestöllä.

– Ja sillä rahalla leipä ostetaan, ei suhteellisilla osuuksilla.
Köyhyysraja on EU:n määrittämä

EU:n määritelmässä pienituloiseksi on laskettu ne, joiden verojen jälkeinen tulotaso on vähemmän kuin 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta.

Yhden henkilön taloudessa köyhyysraja oli vuonna 2013 vajaat 1 200 euroa kuukaudessa.

Vuonna 2013 Espoossa köyhyysrajan alapuolella eli 1 700 65-vuotiasta tai vanhempaa kaupunkilaista.

Samana vuonna Helsingissä 65 vuotta täyttäneitä, köyhyysrajan alapuolella eläviä kaupunkilaisia oli 7 500.

Vantaalla 65-vuotiaita tai vanhempia köyhyysrajan alapuolella eläviä oli samana vuonna 2 000.