KAHVIPIRTTI 121 / 2016

En tuota levyä osaa siirtää, mutta osaavat sen YouTubesta sen löytää.

Syksyinen tunnelma huokuu Skillanin kerronnasta ja pirtin väreissä, musiikkikin kuvastelee haikeutta. Syksy on hyvästien aikaa : kesän kukille, puiden lehdille, muuttolinnuille, lämmölle, valolle. Mutta pimeässä näemme loistavat tähdet, tähtitarhoihin tähyilemme pismenneitä rakkaita ajatellen ja syntyjä syviä miettien. Sillat yhdistävät täällä , voimme ylittää vesistöjä ja rotkoja. Auringon- ja kuunsillat antavat kauneudentajumme lentää, ylittää maisia esteitä.

Pirtin kynnys on olematon, vain askel, ja pääsee sisälle lämpimään, kodikkaaseen, rakkaudella vaalittuun pirttiin. Tuore kahvi tuoksuu , puolukkapiirakka maistuu makeankirpeälle, oikealle syksylle. Kaulimelle voi hymyillä, se hymyilee takaisin , on täällä kissatkin siliteltäviksi ja elävä tuli.

Kiitos Skillan !

Kaunista, herkistävää sillalla tähtiä katsellen.

https://www.youtube.com/watch?v=hAdW68SSfmU

Sunnuntai-aamun rauhaa. Kuljin tästä ohi, ja aivan oikein. Pirtistä tulee tuo ihana kahvin tuoksu ja loistaa vielä himmenevä takan tuli. kaikki taas uutta ja niin syksyn sävyistä ja kaunista.
Kesä on mennyt -jossain- jos tarkemmin kertomaan alkaisin tulisi varmaan romaani, jonkin lainen, värikäs ja tapahtumarikas. liikuttu on ,kesäteattereissa käyty, vierailtu ja vieraita kestitty. Veneilty Ja kesää vietetty.
Kohta alkaa rauhallisempi (kai luulisin ) ajanjakso, ja muunlaiset talvitouhut ja harrastukset. Kaikille pirtin väelle runsaasti terveisiä, aina joskus vilkaisen, tosin nyt on vierähtänyt aikaa paljonkin. Mukavaa syksyn jatkoa ja hyvää sunnuntaita, Ja mielekästä tekemistä kaikille. Heippa.

Päivää että pätkähtää ;)

Mikä ihme siinä on,kun avaan koneen niin aivastelen ihan mielettömästi;((
I muuten aivastuta.
Johtuuko se jotenkin sähköstä??

Päivä on ollut oikein aurinkoinen.

Kävin yhden naapurin luona kylässä ja meillähän juttua riitti;))

Nyt tulin kissoja paapomaan,ovat NIIN hyvän kipeitä;)

Näkyillään...

Onpa nättiä, täällä maistuu ip-kahvi.
Luin Turun Sanomista mielenkiintoisen jutun lehtipuiden lehdistä, jotka nyt ovat väriänsä vaihtamassa. Ne värit kuten punainen ja keltainen ovat niissä lehdissä silloinkin kun ne ovat vihreät. Sitä vihreää, joka muuten on klorofylliä, on niin paljon että peittoon jäävät muut värit.
Kun päivät lyhentyessään vähentävät valon määrää, puut alkavat valmistautua 'talvihorrosta' varten. Ne imevät talvivarastoihinsa lehdistä mm. sen vihreän klorofyllin.
Kai luonto tarkoitti ne maahan pudonneet lehdet puun lannoitukseksi, mutta me vaan ne pois haravoimme. Hyvä olisi ne kompostoida. (viimeinen kpl on katleijan järkeilyä)
Huomaan että vaahteratkin eroavat toisistaan ja ovat yksilöitä kuten ihmisetkin. Ikkunani edessä on kaksi isoa vaahteraa vierekkäin. Toinen jo ihan keltainen ja lehtiä on jo paljon puun alla, toinen ei vielä aloittanutkaan ja on ihan vihreänä.
Niinkuin ihmisetkin toinen on hätäisempi ja toinen siirtää hommiansa 'syssymälle' :)))
Jatketaan, eikös juu.
https://www.youtube.com/watch?v=fHA3No1lsb8

Kaunis on syyskuinen päivä ollut, aurinkoa aamusta asti.
Tästä meidän ikkunoista ei näy noita vaahteroita, enimmäkseen koivuja muutama tosikaunis pihlaja runsaine marjoineen. On muutamia jalostettuja kuusia sekä männyn käkkäröitä. Oikea ruska puuttuu enempi keltaisia koivunlehtiä. Kuuntelin tuon olavi Virran Punaiset Lehdet, tuttu mies olen hänet nuoruudessani muutamankerran tavannut Helsingissä.
Tuosta kat-leijan ihmisvertailusta voihan se pitää paikkansa, minä tänään pesin ikkunoita, mutta jätin vielä toiseen kertaankin, kivan näköisiä niistä tuli. Tekivät tuossa ihan lähellä viemäri ja asfaltti hommia, jokinaikaa sitten välmistuivat, kyllä sieltä pölyä tuli melkoisesti.
Mukava taas kun mer-kukka98 palasi kesäreissuiltaan ja tuli moikkaamaan tuttuja.
Täytyy lopetella oliko se nyt eilen kun kirjoittelin ei nimmarini kelvannut taisin vitkutella liikaa vaikken paljoa kirjoitellutkaan. Joten lyhyesti virsi kaunis.

Ramoona ja Catleia ovat laittaneet oikein syksyistä musiikkia mukaan.

Pirtin emäntä sanoo ettei hän ole opetellut tuota linkin siirtoa. Itse tilasin ATK-kortin opiskelleen naapurini näyttämään miten se tehdään.

Omaan alkusyksyyn on aina kuulunut luonnikkaan rapea Pual Norrbackin varisevat lehdet.
https://www.youtube.com/watch?v=UZ8Su21oa0o

WC:n ikkunasta näkyvä monihaarainen vaahtera on vasta sieltä täältä saanut keltaista väriä. Olen aina kutsunut sitä puuta vanhaksi rouvaksi.

Närheillä riittää puuhaa kun ne kantavat jemmaan tammen terhoja. Ei ne kai pystyne niitä ravinnokseen käyttämään. Oravat ehkä?
Kyllä tämä vuosi on antanut kaikille jotakin. Nyt niin hienoja ulkoilupäiviäkin.

Makeaa maanantaita!

Pyhäpäivä, mutta silti on tavallista kiireisempää ollut ihan järjestelemättä. Ei mitään ongelmaa kuitenkaan. Kielen verryttelyä ja kaikki tarvittava on kuitenkin tullut tehtyä. Olin jo aikaisemmin istunut tämän koneen ääreen, mutta kun tarkistin ohjelmatietoja, oli Teemalla "Mustalista" niminen tulossa. Täytyihän se katsoa.

Amerikkalainen elokuvahan se, kertoi ohjelmien tuottajien mustalistoista 50- luvun alussa. Aikamoinen ilmiantojärjestelmä olikin luotu. Ilmeisesti tosipohjaistakin, vaikka fiktiolla täydennettynä. Mielenkiintoni johtui siitä, että eräs porukkahan teki Suomessakin 60- luvun tienoilla "Mustan kirjan" bisnesmielessä työnantajille kaupattavaksi "epäkelvoista" työntekijöistä. No, aika avuton tekele, nimiä keräilty ihan julkisista, vasemmistolaisista julkaisuista ja vähäisessä määrin muina "hankintoina." En kuullut, että ketään olisi sen kirjan nimiluettelon perusteella torjuttu. Muutoinhan "valikointia" ilmeni joissain tapauksissa.

M-K:n näyttäytyi pitkästä aikaa. Jospa ne kesäkiireetkin alkavat tästä puoliin hellittämään ja saamme lukea M-K:n reippaasti soljuvia juttuja.

Nytpä päivä alkaa olla putkessa. Huomennahan on uusi ken näkee. Heippa!

Kirjoita nyt Pilmarille ihastuksesi kun saat kaakattaa, kotkottaa jamunia ihan Sinulle nimetyssä tarhassa.

Nautitaan yhdessä!

Kot ko taat taat!

Huomenta viikon alkuun, kauniina alkaakin, aurinko paistaa täydellä teholla.
Niin se van aika kulkee, jo toiseksi viimeien syyskuun viikko alkamassa.

Minä myös nämä Teemalta tulevat sunnuntai leffat katson ja katsoin alun tästä Mustasta listasta, mutta jotenkin en päässyt alkua pidemmälle.
Kyllähän se joskus leimakirves osui joihinkin henkilöihin meilläkin.
Tuo telkkarin anti viikonloppuisin on aika mitätön, noita Posse tapaisia kaikki, ei niitä viitsi katsoa, ihmettelen Peteliuksenkin mukaan menoa moiseen.
Ehkä minun virheeni, en ymmärrä.
Täytyy sanoa myös Ruuneperin viestistä en ymmärrä, minulleko sen tarkoitit?
Miksi Pilmarille pitäisi kiitokset antaa, ei kai hän mikään luvan antaja ole, hänen ketjujaan en juurikaan lue, en tiedä mitä on tehnyt, että minun pitäisi kiitokseni hänelle osoittaa.
Sen olen havainnut monta kertaa, että sinulle pirtti on kaikkea sitä mitä hyvä ketju ei anna kirjoittelullaan, näin saa olla.
Ehkä ymmärsin väärin viestisi, mutta kaiketi selvennät asian?

Minun ikkunani edessä oleva vaahtera kovasti punainen, piti valokuva ottaa, kelpaa siinä nojatuolissa istua ja ihastella tuota väririkkautta.
Luonto on antanut tänä kesänä kaikille runsautta, oli hyttysiä ja marjoja, pihlajissakin yltä kyllin.
Olen varmaan saanut neuvoja minä myös noista ihmeellisyyksistä tietokoneen kanssa, mutta olen hyvä unohtamaan)
Olavi Virta jatkuvasti suosikkini ja nuo Punaiset lehdet sopii tähän ajankohtaan hyvin ja on taidokas esitys.
Erilaisia olemme, mutta rikkautta se kaiketi on, olisi aika tylsää jos kaikki samoin tavoin eläisimme ja toimisimme.
Luontoonhan ne on tarkoitettu nuo lehdet ja muu maatuva ravinnoksi kasvulle, mutta joskus tuntuu kuin joka ikinen lehti pitää pois haravoda.
Komposti on hyvä mullan valmistaja ja siitä kukkapenkeille vahvaa kasvualustaa saa.

Mukava kuulla meri-kukastakin, kiirettä on elämäsi ollut, kun et viestejä ole joutanut laittamaan, toivossa, että useammin sinusta kuulemme.
Taitaa se vesillä olo viedä kesäisen aikasi.

Nyt olisi aloitettava kerho ja muutkin harrastukset ja pullan leipomisella se aloitetaan, eka kerhoon minä tarjoukset vien.
Mukava tavata kerholaisia, kesä on mennyt hyvin pienillä kohtaamisilla.
Vietetään taas yksi syksyinen kaunis päivä, illalla sitten tiedämme mitä toi tullessaan.

Huomenia ;)

Johan oli itäinen taivas ihan VEREN punainen parituntia sitten,en ole aikoihin nähnyt moista väriloistoa.

Nyt aurinko ei osaa päättää paistaako vai ei :)

Tänään on kauppa reissu edessä.

minulla nokka ja silmät vuotaa ihan vettä;(

ei ole olevinaan nuhaa tai muutakaan lunssaa,liene jotain allergiaa.

eipä tässä kummempia.
näkyillään...

Minunkin suosikki tuo Hiljaiset Sillat!!

Kun arki ei anna paljon vapa-ajan virikkeitä, olen aikoinaan tilannut Canal Digitalin nelos-paketin.
Siellä näytetään paljon Alaskan ihmisten elämää ankarissa luonnon olosuhteissa. Myös Vaarallisen valtatien pelastajat sarjaa Norjan vuoristoteilltä.
Ne on ehkä puolen tunnin pätkiä. Omiaan lyhytpinnaiselle meikäkatsojalle.

Surkea olisi päivä jolloin päivätorkuille ei riitä aikaa. Tottumiskysymys tuokin unirytmijuttu kans.
Velipoika on samanlainen tyrä. Ei sekään jaksa perjantai-illan toivekonserttia kuunnella.

Oikeassa olet, hurskainen. Jos päivätorkuille ei aikaa riitä, onhan se päivä auttamattomasti piloille mennyt.

"ruunep" selittelee viestejään. Voihan olla, että osoite on tullut toheltaessaan väärään paikkaan. Mihin lie `ruunep`nuo kaksi puristettua "hengentuotetta", viestiä aikonut toimittaa vastaanottajan ilahduttamiseksi. Täytyisi olla alun pitäen "osoite", ettei tuollaiset tokaisut väärin lentele - jos nyt olisi tarpeen ollenkaan.

Pienillä tapahtumilla on päiväni mennyt. Markettireissu pienin mutkin n. 2 km, roskisheitto ja pieni lenkura, n.2 km. Hyvin riitti syvän päiväunen onnistumiseen.
Katsellaan huomenna lisää!

Kiitollinen pitäisi minun olla, kun niin huolellisen tutkimuksen terveydentilastani tööllö tehdään:D On astman vuoksi spirometriä isossa Omenassa, verenpaineen päivittäistä seurantaa, sydän ja keuhkofilmiä, ja kaikkiin on mentävä eri päivinä! Huh huh, tuntuu, että päivä sairalassa mahdollistaisi nuo kaikki. Laiskuutta kai, onneksi on parin viikon rupeama.

Ja kaikki vain kun olen jättänyt savukkeet jo 9-10 kk sitten. Kaipa se vaikuttaa kaikkiin toimintoihin ja uusiksi on arvot mitattava :D
No, kun pääsen taas unohtamaan nämä juoksut, menee entiseen malliin, ja saa vanheta rauhassa, vaikk'en tunnekaan itseäni vanhaksi ollenkaan!
Nyt mukavan illan toivotukset teille ystävät 🌿 🌺🎄

Ei ne sinne etetelään kesälomalla, nyt ne sitä lentomatkaa suunnittelevat, eivät ymmärrä mitään suomalaisesta ruskasta. Syksyisin etelään, outoja nämä turistit, kauneuden haaskaajat. Jos minulla olisi riittävästi rahaa eivätkä sosiaaliset siteet nykyisen lailla kiinteät, liimautuisin varmasti Suomi-neidon käsivarteen tai ehkä hieman pohjoisemmaksi mainitsemani kauneuden keskelle. Mutta eivät nämä, eilenkin kokoontuivat tuonne rantaniitylle. ainakin parisataa. Kaakattivat, levittelivät siipiään, välillä joku hermostui niin kovasti, että koko lauma vauhkoontui. melu kävi lähellä olevien korville lähes sietämättömäksi. Valkoposkihanhien perinteinen syysparlamentti. Verrattain pienet lintuyhteisöt liittyvät yhdeksi suureksi laivueeksi muuttolennon edellä. En ole varma käyttäyty-misen perimmäisestä merkityksestä. ehkä perimätiedon kertoma viesti matkan vaarojen minimi-soinnista. Joku jää aina matkalle, ehkä tällä kertaa ei minun vuoroni...
Haikeaksi vetää nielen tämä syksyn eteneminen, kauniista ruskasta huolimatta syksy on jotenkin luopumisen aikaa niin luonnolle kuin myös tätä muutosta seuraaville ihmisillekin. Päivät lyhene-vät, ilma muuttuu jotenkin kuulaammaksi, ikäänkuin helpompi hengittää mutta iltojen pimene-minen ahdistaa. Metsämarjojen kypsyminen riemastuttaa, vastapainona tietoisuus sesongin lyhyydestä. Lehtipuut maalaavat maiseman erikoisella pointillismi-tekniikalla. Ilmavat täplämaalaukset, haihtuvat syystuulen vinkuessa.Muurahaiset sulkevat kekojensa ovet ja kiirehtivät keon alla oleviin poteroihin. Siilit, sammakot, mäyrät ja käärmeet hakeutuvat sammalien vuoraamiin koloihin,vieläpä karhukin hakeutuu paikkaan, jos se voi nukkua lumen peitossa talvipakkasien ajan.
Kaikesta huolimartta syksy on myös toivon aikaa. Lehtipuiden lehdet eivät muuta sattumalta väriään. Kesän aikana lehtivihreän keräämä energiavarasto muuttuu pakkasen kourissa sokeriksi ja siten lehdet maatuessaan lannoittavat maaperän kasvulle otolliseksi. Lehdetkään eivät tipahda sattumalta, kannan alla kasvava silmu viestittää uuden elämän toivosta kevään auringossa, vanha lehti kuin peiponpoikanen käen valtaamassa pesässä. tarpeeton energiasyöppö! tervemenoa!

Hyvää tiistai aamua, kauniina edelleen päivä alkamassa, loppuviikoksi sitten sateita ennustetaan, no sitten mennään sateessa.
Kerhossa eilen kaikki entiset, paitsi vanhin puuttui, joko on kulkeminen tullut hankalaksi, ikää jo liki 90 vuotta.
Yksi uusi saatiin mukaan, sjten luku täsmää;)

Nuo Ruuenperin viestit ei kyllä yhtään selvittänyt asian laitaa, mihin hän ne viestit sitten tarkoitti, aihe kyllä sivusi pirttiä, ketä täällä jää minulle arvoitukseksi, mutta olkoon, onpa jäänyt muitakin viestejä kysymysmerkin taa.

Ruutanoita en ole koskaan saanut, mutta pieniä lahnanlatuskoja ja ei nekään aivan helppoja syötäviä ole, kun taas iso lahna rasvainen kala ja hyvä savustettuna.
Kyllä Lappi matka kohteena houkuttaa, mutta se matka on niin pitkä sinne, kun ei lentokoneitakaan joka paikkaan mene.
Tuo silmujen muodostuminen jo syksyllä on lupaus uudesta kesästä ja vaikka synkin syksy ja talvi toivottoman pitkältä tuntuukin, hujaus vaan ja taas keväässä ollaan.
Onhan sinne kuitenkin monen miehen ikä, vanhan sanonnan mukaan.

Ikää on jo karttunut, mutta ei sitä muista kuin liikkumisessa ja peiliin katsoessa, verhojen ripustaminen myös sellainen koitos, että ikänsä kyllä huomaa.
Mieli nuori ja into pysyä ajan hengessä, niillä mennään.

Päivä torkut on hyvinkin sallittua, minä en varsinaisesti päiväunia ota, mutta hetken torkahdan nojatuolissa ja taas on kuin uusi ihminen.
Katselin yhtenä iltana joltakin kanavalta kalastamista, paljon oli lohen pyytäjiä ja sinne ilmestyi karhuja.
Aika lähelle tulivat kalastajia, melulla hätistivät ne metsään.
Seuraavana yönä unissani karhujen kanssa taistelin, päänahan joltain repäisivät, ei minulta kumminkaan, vahvasti eläydyin katsomiseen.

Elma-kerttu, on se nii ihana kappale ja voi hyvin mielikuvituksin tähtitaivaalle tuijottaa, siellä minuakin seuraa jokunen tähti, näin voinen ajatella.
Kaihoisa ja mukaansa rytmillään vetävä kappale.

Silmät vuotaa minulla myös, vaikka tekokyyneleitä laitankin, kai sekin vaiva ikään liittyy, silmät kuivavat.
Ihmettelyä monen viestin voimalla on nuo Ruunen viestit aiheuttaneet, ihmetys kerrassaan;)
Nyt päivää jatkamaan, kone saa jäädä rauhaan, vilkaisen kuitenkin onko palstalle tullut muitakin ketjuja, kuin näitä väittely aikaan saannoksia.

Mitä tästä voisi päätellä, onko Pilmarin aloitus provosoinut ruuneperia kirjoittamaan viestinsä neljä minuuttia myöhemmin.
Arvattavaksi jää tarkoittiko hän sen peerkyntti/Pilmarin ketjuun vai menikö se vahingossa Kahvipirttiin. Uskon ruuneperiä.

Kyllä nyt kelpaa höpinöidä
peerkyntti
18.9.2016 21:31
Saa sanoa mitä vaan omat kanatkin seurana.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14482018/kylla-nyt-kelpaa-hopinoida

-----------
ruunep

18.9.2016 21:35
Kirjoita nyt Pilmarille ihastuksesi kun saat kaakattaa, kotkottaa jamunia ihan Sinulle nimetyssä tarhassa.

Nautitaan yhdessä!

Katleija Poirottina

Hyvää päivää.
(menikö tuo oikein)))

Tuli käytyä pieni lenkki.
Takataskussa oli hyvää ruokaa,kävin hakemassa omiin astioihini.
Lohipyöryköitä pinaatti kermakastikkeella.

Ihana ilma ulkona,hiki siellä tuli tallustellessa.

Nuo vaahterat,mikä väriloisto.
Ei ihminen kyllä pysty tuohon mihin luonto pystyy.

Kohta lähden tuonne pihalle naattimaan ihanasta päivästä.
näkyillään...

Katleija Poirottina onkin tehnyt selvityksiä kuin konsanaan "rikostutkimuksissa".
No joo...kyllähän siinä viestittelyssä on nähtävästi sekaannuksia tullut. Ei tässä kuitenkaan kovin vakavasta ole kyse, eikä näin ollen aihetta jatkokäsittelyihin tai jurinoihin. Tulin pistäneeksi nokkani mukaan - oli niin ällistyttävää lukea ko. viestejä. Sanonpa mahdollisimman helposti: kyllä se siitä suttaantuu eteenpäin!

Eihän näitä kovin vakavasti ja tosissaan pitäisi ottaa, kuten nim."jälkimaku" siihen tapaan toteaa. Ikä tekee myös arvaamattomia tepposia. Siinä on se ikävä puoli, että useinkaan sitä itse ei ensimmäisenä huomaa. Näin voi syntyä summittainen "änkyrä" joka tuntee, että lähes koko maailma on keskittynyt vihaamaan ao. persoonaa. Se voi olla minä/hän, joka ei tietenkään ole mihinkään syypää. Siksi tunnen itseni varmuuden vuoksi jo tässä iässä vajaavaltaiseksi arvioimaan enemmälti toisia kanssakulkijoitani. Ja onhan se terve erilaisuuskin, jos nyt ei hyväksyttävä, niin ainakin siedettävä.

Tosikkohan edellä sössötteli. Ei aina ole vetoa olla hauska. Lyösätäänhän eteenpäin jutakuinkin ehjänä!

Huomenta, harmaana päivä alkamassa, vaihtelee tuo sää kovasti, eilen mitä ihanin päivä, mutta niinhän se vaihtuu ihmisenkin mieli, tänään tätä, huomenna toisin.
Salapoliisin hommia tarvitaan, että jotain tolkkua palstalle saisi, sotkuahan tuo taisi olla nuo muutaman päivän takaiset, mutta kyllähän saman tyyppinen meno jatkuu palstalla.
Eipä tämä mitään maailmaa kaatava ole, jos kaikesta ottaisi, ei aikojen alusta olisi tätä viestittelyä jatkanut.
Palstalla kenenkään tehtäväksi ei kaiketi ole annettu kouluttaa kirjoittajia oikein kirjoittamaan, vaan vapaa sanaista pitäisi kaikille olla.
Muistelen ainoa vaatimus on kirjoittaa loukkaamatta muita, sitä olen yrittänyt noudattaa, vaikka ei näy sekään sääntö kaikilla toteutuvan.
Jokainen omista viesteistään joutunee vastaamaan, jos niin pitkälle mene.

Hyvä on tuo lausahdus Kateijalta,"meistä löytyy huvittavuuksia" näin on, mutta haitanneeko, ei todella liian vakavasti pitäisi näitä palstan asioita ottaa, pirtissä melko rauhaisasti voimme kirjoitella, minulle tämäkin hyvin sopii ja riittää.
Harmittaa joskus, kun hviä ketjuja niin pian nurkan taakse meneee

Huomenta, harmaana päivä alkamassa, vaihtelee tuo sää kovasti, eilen mitä ihanin päivä, mutta niinhän se vaihtuu ihmisenkin mieli, tänään tätä, huomenna toisin.
Salapoliisin hommia tarvitaan, että jotain tolkkua palstalle saisi, sotkuahan tuo taisi olla nuo muutaman päivän takaiset, mutta kyllähän saman tyyppinen meno jatkuu palstalla.
Eipä tämä mitään maailmaa kaatava ole, jos kaikesta ottaisi, ei aikojen alusta olisi tätä viestittelyä jatkanut.
Palstalla kenenkään tehtäväksi ei kaiketi ole annettu kouluttaa kirjoittajia oikein kirjoittamaan, vaan vapaa sanaista pitäisi kaikille olla.
Muistelen ainoa vaatimus on kirjoittaa loukkaamatta muita, sitä olen yrittänyt noudattaa, vaikka ei näy sekään sääntö kaikilla toteutuvan.
Jokainen omista viesteistään joutunee vastaamaan, jos niin pitkälle mene.

Hyvä on tuo lausahdus Kateijalta,"meistä löytyy huvittavuuksia" näin on, mutta haitanneeko, ei todella liian vakavasti pitäisi näitä palstan asioita ottaa, pirtissä melko rauhaisasti voimme kirjoitella, minulle tämäkin hyvin sopii ja riittää.
Harmittaa joskus, kun hviä ketjuja niin pian nurkan taakse meneee

Huomenta, aloitanpa taas alusta, hyppäsi mihin lienee mennytkään.
Pilvinen, sumuinen aamu näyttäytyy ikkunasta, eilen oli mitä ihanin sää ja nyt näyttää kovin harmaalta alkava päivä.
No tätähän se on ihmisenkin elämä, välillä pilvissä liidellään ja sitten maata mataen mennään;)

Salapoliisi hommia on Katleija hommaillut, mainintasi "huvittavuuksista" pitänee paikkansa, mutta ei kai kukaan täydestä ota näitä kirjoitteluja, ajankuluksi minä nämä luokittelen.
Jos kaikesta olisi välittänyt, olisin jo alkujaan jättänyt sikseen.
Minun käsitykseni mukaan, ei ketään ole palkattu tänne opettamaan kirjoittelua, vaan jokainen voi omien kykyjensä ja osaamisien kanssa toimia.
Onhan se huvittavaa sekin, että aina näitä "opettajia" löytyy, mutta ainakin omalla kohdallani vajavaisuuteni tiedän, silti vaan mukana olen.
Minkään koulun päästötodistusta ei ole vaadittu, kun vain sääntöjen mukaan kirjoittaa, loukkaamatta ketään.
Keskustelua on aina perätty, mutta kuka voinee nytkin palstan tilasta sanoa, että on hyvää keskustelua?
Harmittaa, kun muutama hyvä ketju häipyy nurkan taa, esimerkkinä runoketju.
Pirtissä kuitenkin voi jokainen omia aatoksiaan tuoda esille, en ole huomannut kenenkään heti korjaamassa olleen.
Jatketaan niin kauan kuin huvittaa ja sitten stop.
Olen aiemmin sanonut, että en arvaile, en osaa rivien välistä mitään lukea, että sen tapaiset minulle kohdistetut viestit menee hurahtaen ohi, arkinen osaamaton ihminen olen, pakko on itsensä hyväksyä.

Nuo savustus hommat olen sivusta seurannut, itse en koskaan ole siihen puuhaan ryhtynyt, miten se niin kuin luonnostaan kuuluu miesten tehtäväksi;)
Noista Lapin kala asioistakaan en ole selvillä, mutta sen uskon, että hintaa kertyy, jos vartta vasten sinne asti kalaan lähtee, ei se ihan jokaisen kohdalla onnistukaan.

Kuuntelin eilen budjetti keskustelua ja hullun hommaa se tuntuu olevan sekin.
Vero helpotuksista tivasivat, onhan se selvä juttu jos prosentteina se tapahtuu, isommasta summasta suurempi prosentti tulee, miksi sitten ei voinut antaa kaikille saman suuruista helpotusta?
Kai tämä asia on sen kaltainen mikä olisi liian helppoa toteuttaa, vähän vaikeammaksi on tehtävä, niin kuin kaikki asiat tuolla hallituksen ja eduskunnan keskuudessa.
Ei näin tyhmän ihmisen pitäisi pyrkiä mitään sanomaan, mutta joskus tuntuu, kuin nämä väittelyt ei tuota muuta kuin eripuraa ja sitä vaan hakevatkin.
Eikö yhteiskunnassa ole yhtään ihmistä joka viisaasti osaisi näitä eipäs, juupas asioita selventää?
Kaikkia asioita vuovataan vuosikausia, luvataan ja perutaan, ei tällä menolla mitään hyvää aikaan saada.

Minun vaahtera on kerta kaikkiaan henkeä salpaava, punaiseksi muuttuu koko iso puu, eilenkin oikein hehkui auringon valossa.
Eilen lauleltiin ja taas on kalenterissa menoja liian kanssa, noita osallistumia laulun voimalla aina vaan tulee.
Toisaalta kivaakin, mutta pientä väsymistä on huomattavissa, muillakin kuin minulla, ikä se taitaa tehdä tehtävänsä.
Tänään alkaa virallinen kerho toiminta ja sielläkin laulu on avain sana, toki muutakin ohjelmaa, mutta työn takana sen esittäjät ovat.
Kahvittelu kuitenkin varma juttu ja yhdessä olo.
Mukavaa ja aikaan saapaa päivää kaikille, mitä nyt sitten teettekin;)

Kaunis oli tämänpäiväinen aamu herätessä oli 3 astetta, nousinkin varhemmin kuin tavallisesti. Piti lähteä terveyskeskukseen lapraan ilman aamukavia, sinne me molemmat menimme. Maanantaina omalääkärille, enkä sitten tietää mitä kuuluu.
Täällä oli ensimmäinen yöpakkanen huomasin kun auton ikkunat olivat olleet jäässä.
Tuo pakkanenhan sitä ruskaa kaunistaakin, tälläkin nyt huomaa miten maisema alkaa kaunistua.
En usko etteikö nuo kirjoitukset mitä pirttiin on tullut olisi sinne vahingossa saapuneet. Varmasti ovat tarkoituksella laitettu.
On se hienoa kun meillä omasta takaa on Poirotin veroinen salapoliisi.
Olen vuosia tienyt kat-leijan tieto-taidon, mutta tuo salapoliisin taidot tuli yllätyksenä.
Noista ilkeyksistä selviää parhaiten kun ei sinne muille sivuille kirjoittele, voihan niitä lukea jos niin haluaa, mutta taitaa tulla vain paha mieli.
Minunkin pitäisi aloittaa sauvakävely, sauvat minulla on, sain perinnöksi sisareltani, jonkunkerran olen kokeillut.
Minun täytyi toimittaa poliisille silmälääkärin lausunto näöstäni kun minulle tehtiin aiemmin kaihileikkaus. Oli minulla aikaa puolivuotta, mutta ajattelin parempi heti,kuin sitten joskus. Lauantaina kävin silmälääkärillä, sain peruutuspaikan, tarkastus meni hyvin, vein paperin maanantaina poliisille, nyt ajokortti jatkuu ainakin heinäkuuhun 2019 saakka. Ken elää sen näkee.

Täällä oli aamulla 5. No, onhan tämä etelämpänä kuin LateVaan asuinpaikka.)
Tai saattoi olla, että nousin mittaria kurkkaamaan myöhemmin ja päivä alkoi enemmän vaikuttaa.

Kauppajuoksuthan ne tulee tehtyä päivän rutiinina. Aivan hyvin vähemmilläkin käynneillä pärjäisin, mutta tuleehan tehtyä "turha" hyötyliikuntana. Siinä samalla tapaan ikäluokkani vertausryhmän jäljellä olevia rippeitä. Se on muodostunut hyväksi tavaksi ja monelle hyvinkin tärkeäksi juttutuokioksi. Kesällä ajanvietto kävi ulkona olevilla penkeillä, mutta nyt varsinkin aamusta on palattu kuin muuttolinnut sisätilojen penkeille. Aika hyvin ne penkit riittävät.

Se on ilta, oranssinen vyöhyke näkyy horisontin rajassa muistuttamassa vaikkapa syyspäivän tasauksesta. Katsellaan ...

Onnea Latelle ajokortin uusimisen vuoksi- sekään ei enää ole itsestään selvyys kaikilla ikäihmisillä. Ensivuonna olisi itselläkin edessä uusiminen Josko saisi sen, kun ovat tiukentaneet, ja ihan oikein, kunnossa pitääkin olla näkö,kuulo, havannointi , ja älykin olisi hyvä olla tallella.
Oli meillä tyttären kanssa hauska hetki äskettäin. Naapurin rouva uusi korttiaan. Kertoi että laskettivat hänellä 100:sta aina 7 pois nollaan saakka. Koki sen vaikeaksi.
Keksin että jos alkaisin harjoitella jo nyt kyseistä laskentaa... mutta mutta jos pitääkin vähentää joku muu luku... siitä syntyi lukematon määrä erilaisia hauskoja versioita. Jossain vaiheessa oli jo "lunttilappuja" taskut pullollaan erilaisia mahdollisuuksia varten ja sormet käytössä. Paljonkos sitä toisinaan tarvii kun naurua piisaa.

TV ohjelmista puhuitte jossain vaiheessa. Nyt olen kiinostunut katsomaan "Ensitreffit alttarilla". Siitä syystä kun asiantuntijat valitsevat sopivimman parin itsekullekin.
On psygologiaa, pappia, avioliittoneuvojaa, mitä kaikkia terapeuttia niitä olikaan.
Monien hakemusten ja henkilökohtaisten tietojen perusteella tapahtuu valinta. Mutta sitten se todellinen arkielämä,, monenko kohdalla se oikeasti alkaa sujumaan ? Ja kun tulee ne elämän vastoinkäymiset, sairastumiset, lapset, yövalvomiset kenties rahapulat ja kaikki muu .
Alttarilla juhlafiiliksissä helppo rakastunutta esittää/tai Olla...
Mielenkiintoista nähdä miten oikein Asiantuntijat ovat parit löytäneet.
Ei ollut ennen sitäkään. Ihan täytyi omin nokkineen selvitä. Kai sitä on selvinnytkin kun on 53 v yhteisen peiton alla potkiuvuttu- ihan sovussa suunilleen. Sitäpaitsi eihän sitä tarvitse ollakaan aina samaa mieltä.
Erimieltä rauhassa ja rakentavasti.

Noihin palsta touhuihin olet ihan ulkopuolinen sanomaan mitään eikä tarvitsekkaan. En ole koko kesänä lukenut, ainoa on pirtti--
Ei edes kiinnosta palstalle meno. Nyt kun on talviharrastukset alkaneet pitääkin pysytellä kotosalla. Voi olla että pirtin kynnys alkaa kulumaan todenteolla. Siinä kaulimenkin naamataulu venähtää kun alan ramppaamaan yhtenään pirtin kiikustuoliin istumaan.
Mukavaa ehtoota ja takan loistetta kaikille tasapuolisesti.

Vihdoin syyskunnossa koti. Tänään sain värikkäämmät matot lattioille ja kesämatot putsattuina odottamaan valkenevia aamuja. On niin lämmän tunnelma, kun on värikkäämpää ympärillä.

Nyt on jo pöytävalaisimetkin tarpeen, muutama viikko sitten ei tarvinnut niitä lainkaan. Onkin tullut tänään häärittyä vain sisällä, mitä nyt kellarikomerolla käväisin ja jäin hetkeksi juttelemaan pihalla. Tylsää tuo verenpaineen mittaus 2 x aamuin illoin, mutta on seurattava jos uusi lääke diuretteineen vaikuttaa. Paino tosin putosi 1 kg vuorokaudessa, ehkäpä nestettä onkin osa painonnousussa.

Illan viettoa kukin tavallaan, heippa

Kuinka voi ihmiset elää ilman järkeä???

Kaikki tämä on apinan laulua ajassa ja tavallaan ikuisuudessa.

Aikaiset huomenet, lähden kohta kohti Jyväskylää ja sieltä sitten katsomaan miten maalla voidaan.
Talven tuloon pitää varautua sielläkin.
Ehkä vielä yritys sieniä etsiä ja vaikka puolukoitakin pieni määrä löytyisi, en pahaksi kokisi.

Taas on jollakin hyvin paha olo päätellen noista älyttömistä viesteistä.
Eikös muuten jonkin opin mukaan apinoista olla periydyttykin, asiaa puhut xx9, samaan sakkiin kuulut sinäkin.
Puhut järjestä, näyttää, että ei sitä kovin reilusti ole sinullakaan, ole kuitenkin onnellinen olossa

Pimeää on, valoja joutuu jo illalla aikaisin laittamaan, ja yhä vaan pimeämmäksi muuttuu.
Onneksi on tuo sähkö, eipähän tässä ilman sitä kirjoiteltaisi.

Kiva tuo meri-kukan uhkaus käydä pirtissä useammin, kyllä se kaulin yhtenä hymynä on ja tervetuloa toivottaa;)
Toivottavasti tämä syksy mikä hurskaisen kertoman mukaan eilen alkoi, olisi kaunis, usein loka-marraskuu on röntsäinen.
Eilenhän se tasaus päivä oli.

Lämpimänä on täällä meilläkin sää pysynyt, hyvä niin, lämmitys kustannukset pieninä pysyvät
Katleijaa taas tarvittaisiin noiden ikävien viestien alkuperää kertomaan, ikävä että moisia pirttiinkin tuppaa.
Nyt jätän omat pohtimiset ja valmistaudun matkaan, kivaa syksyistä päivää.

Päivää.

Tulin pirtin kahveelle;)

Kyllä nyt on taas Lahtea hehkutettu tuolla mediassa.

Kun vain ei tulisi mitään doupping käryjä.

Muistan vielä hyvin silloset jutut.
Emme meinanneet uskoa niitä,huh,,,

Tuosta naapurista laittvat nuo opiskelia asuntolat kisavieraiden käyttöön,
saa nähdä kuinka levottomaksi tämä seutu menee.
Täällä on ollut suht rauhallista asua.
Toivottvasti ei tarvitse evakkoon lähtä.

Eipä tänää päivä paista eikä liioin kuu kumota.
Oli viimeyönä kyllä semmonen "appesiinin"puolikas tuolla itäisellä taivaalla;)

Toivottavasti emäntämme löytää jotain sieltä metsistä.

näkyillään...

Päivää, eikä ole riputellut vettä, normaali syyspuolen keli.

Päivän uutiseni luin Ylen nettisivulta. Kuinkahan moni muistaa VinCapitan, huijarin perustaman pyramiidifirman? Oli täälläkin joitain viestejä, jota puolustivat tätä sijoituslaitosta, jossa rahat muka nelinkertaistuivat vuodessa. Kyllä, pyramiidin kärjessä olleet, perustajan Kailajärven lisäksi, saivat muhkeita voittoja ja viettivät loisteliasta elämää. Kun viranomaiset tarttuivat asiaan, "joukot" suuttuivat ja pitivät kaikkea kateellisten puheena ja toimina ja jatkoivat kaikesta huolimatta toimintaa ja"sijoittamistakin."

Nyt jo aiemmin on pääjehu H. Kailajärvi tuomittu 5 vuoden "tiilenpäiden" lukuun ja myös muutamia muita tärkeimpiä toimijoita. Tänään oli uutinen, että oikeusministeriö on varannut 8 milj. korvausten maksuun rahansa menettäneille. Se raha tuskin tulee riittämään.

Sitä en ymmärrä millään, miksi valtio maksaa pelitappioita verorahoilla. Eikö se kuulu pelaajan riskinottoon? Olkoon että tämä "ryöstö" on harvinaisen törkeä, olisi pitänyt älyttömien lupausten olla varoitus. Pohjaton ahneus näköjään sokaisee kaikessa rahapussinkin kantajaa.

xx9 nimmari taitaa olla "sukulaissielu" G.Pula-aholle, varsin viisaalle papukaijalle, joka esiintyi radiolähetyksissä. Papukaijakin oppii muutaman sanan toistelemaan, joita sitten muistaa rääkyä. Tosin radion Pula-aho osasi enemmän.

Se on taas päivä pulkassa. Vaihtelun vuoksi pääsee odottelemaan huomista!

Tänään on syksy puolivälissä (syyspäiväntasaus: yö ja päivä samapituiset). Kesää oli vain yksi päivä: kesäpäivänseisaus.

Huomenta todella syksyiseen päivään, värikästä on, mutta taivas aivan harmaa.
On aamupäivällä metsään mentävä, voi vaikka sateeksi muuttuu.
Pistäydyin eilen tuossa lähimetsässä, olipa reissu, ei marjan marja, kangassieniä oli, mutta en niitä paljon ottanut, ovat hieman kitkeriä yksinään, jospa tänään jotakin muuta sientä sekaan löytyisi.
Metsää oli raivattu ja pientä puuta puun päälle, sepä oli koettelemus polville.
Tänään yritän katsella viime kertaisesta paikasta, suppilovahvero paikassa käyn katsomassa.
Omenien kanssa olisi mukava vähän puolukkaa laittaa.

Kohtahan se alkaa hirven metsästys taas, oliko peräti huomenna, olen minä myös noita hirvipeijaisia saanut kokea, muutama jopa tässä paikan päällä, no nyt sellaiset jää väliin.
Siinä olemme erilaisia Kristiina23 kanssa, että minun päähäni jos joku asia iskostuu, se on pakko saada tehtyä, tosin kuntoilu on sellainen homma, mitä en minäkään päätökseen asti vie.
Nyt olen koittanut ne opetetut virutteluliikkeet tehdä ja tuntuu kuin apua niistä olisi.
En kovin vakavasti ota noita hassun tuntuisia viestejä, yritän ajatella, että kyseinen henkilö ei mene aina edes itsensä kanssa sovussa.

Minuakin ihmetyttää tuo, että valtion pussista näitä uhkapelejä pelanneita nyt autetaan, ikävä heidän osansa on, mutta näin herkkäuskoisia joka asiassa kohdellaan.
Kansanterveyttä tuen minäkin aika usein ja häviän, olisiko mahdollista näistäkin saada pieni euromäärä takaisin;)
Uhkapelejä nämä kaikki ovat ja niihin ei pakkoa kenelläkään.Tuohon viittaukseen Tarja Hoohon, en sano muuta kuin, että ihmisiä kaikki olemme.

Tapani mukaan taas liian aikaisin syyspäivän tasausta vietin, eilenhän se olikin, no nyt kuitenkin sekin on ohi ja oikea syksy on elettävänä.
Ikkunasta katselen lehtien lentoa, kyllä melkoinen vilske ilmassa käy, kun alas tulevat, paljon on vielä puissakin.
Omenat on melko paljaaksi puun jättäneet, mutta puun alus on omena mattona, mustat rastaa viimeisiä omenia puista nokkivat.
Kun menet omenaa ottamaan puusta, on kaikki jo nokittu, söisivät yhden edes loppuun.
Tänä syksynä on runsaasti syötävää linnuilla.

Nyt on mennyt taas ohi se, mitä kisoja siellä Lahdessa nyt touhutaan, näkee kaikesta miten vähän tuota urheilua seuraan.
Nyt tulta takkaan, melkoisen viileää oli eilen, kun tänne tultiin, mutta pian se takka lämmön sai aikaan ja uni maistui.
Katsotaanpa minkä metsä seikkailun saan, toivottavasti ei karhu kuitenkaan vastaan astele, heippa!

Huomenta;)
Kait se on vielä huomen,ei oo päivä vielä ihan puolessa.

Niistä tulevista Lahden MM-kisoista sitä juttua on ollut.

Kyllä oli taas karmee uamu.
Tekevät remonttia jossain asunnossa,niin se kyllä kuuluu.
Oli ihan pakko lähteä tuonne kerhohuoneelle,sinne ei se jyrinä niin pahasti kuulu.

Ei sada eikä paista 8c näyttää mittari vähän tuuli heiluttaa noita pajujen oksia.

Jos nyt voisi uamukahvisa juuva;)
näkyillään...

Kas, kun ei jaksa sataa!
Pilvessä on ollut koko päivän.

Olenkohan minä lopullisesti sekoamassa, kun mielestäni Kahvipirttiin on tullut kaikenmoisia laatikoita, jotka eivät kai pirtin keskusteluihin kuulu.
Sotkevat mokomat usein tien tänne.

Taidan päätyä you tuben puoleen. Sieltä löytyvät suosikkilaulajani ja paljon hienoa musiikkia.

Tulkaa mukaan!

Kas vaan, täällä sentään sataa- on satanut koko iltapäivän. Välillä enemmän ja toisinaan taas vähemmän.
Kyllä minustakin tuntuu että mitä vähemmän ottaa kantaa ja ihmettelee noita "törkyviestejä" parhaiten niistä selviää.. Tavallaan ruokkii ja kannustaa sellaisten viestien laittajien mieltä, mitä enemmän saavat huomiota, tokihan sinne kannattaa törkeyksiä laitella, kun huomioidaan.
Mutta näin minä ajattelen ja tehköön jokainen tavallaan.
Senioritanssit ja talvijumpat ovat taas pyörähtäneet käyntiin. Ja hyvä niin. Kesän olikin "aivot narikassa", ihan jo tuntui että nahistuu. Kaipasi jo jotain muistamista ja pohtimista,, hyvää aivo ja tasapaino jumppaa tuo tanssiminenkin.
Pelkkä neulominen ei riitä sen kun osaa jo liian "ulkoa" vaikka kivaa onkin, tv:tä katsoessa.
Aikamoisia rosvoja, niitä löytyy pankeista (Nordea mm. )ja varkkaista valtion virkamiehistä. Verorahoilla on hyvä mällätä. No,, pohjaton säkki on tämäkin aihe. Ei asiantuntemus kaikkeen veroparatiisi ym juttuihin riitä. Äimistelee vaan välillä niitten touhuja. Kyllä vähävaraisia patistellaan kaikenlaiseen hyväntekeväisyyteen. Toisinaan tuntuu ettei ole edes kunnon kansalainen ellei tee jotain kuukausi lahjoitustestamenttia johonkin ulkomaan lasten apuun. Paljonkohan niistä menee perille oikeaan kohteeseen ????
Nyt jään kuuntelemaan sateen ropinaa, ikkunalautaan kivasti napsahtelee. Ja pimeää kuin hölmöläisen säkissä. Ja siitä se yhä pimenee kun syksy etenee.
Silti valoisia ja aurinkoisia päiviä ja hetkiä kaikille. Nimittäin:
Sateellakin voit nähdä auringon....

HYvää huomenta, saunailta odotuksissa, viikon kohokohta;)
Pilvessä on täälläkin ja pienoista sadettakin tullut, no aikaa onkin viimeisestä kunnon sateesta, sieniäkään ei vain synny.
Suppiloita kourallisen löysin ja kangassientä olisi vähin ollut, mutta niitäkään en paljon kerännyt.
Nyt tyydytään näihin pieniin määriin sieniä, sienisalaatti kuitenkin jouluna tehtävissä.
Puolukoita en löytänyt niiltä minulle turvallisilta alueilta, joku toinen pitää ne myös turvallisina;)
Sen verran kuitenkin, että omenien kanssa sain muutaman purkin sitäkin sorttia.
Vaaleaa omenaa keitin paloina, sekin hillo on kivaa vaikka täytekakun välissä, ei soseeksi asti keitettynä.
Nyt vielä taidan sangollisen mehumaijaan kerätä omenia mehustumaan, ei noita paljon olekaan enää, mustarastaat ruokailevat ahkerasti puissa.
Kymmenen linnun parvina tulevat, mutta ei haittaa, palkaksi saavat laulustaan ne syödä.

Onhan se tuo auton pito tunnetusti kallista hommaa, mutta aika hankalaa on tämä autottomankin elämä, aina saa toisilta kyytiä ruinata, jos jonnekin yhteiseen tilaisuuteen menee.
Menoni ei taksilla ajoa kaipaa, aina on nuo ystävät kyytiin ottaneet, toki yritän jotenkin korvata.

Toivotaan ettei nuo ilkeät viestit YouTubea tavoita, onhan sielläkin keskustelua myös.
Oikeassa olet meri-kukka, sivuuttamalla on tähän asti onnistuttu häiriöt ohittamaan.
Neulominen ilman kohdetta ei ole mielekästä, tietysti voisi varastoon tulevaisuutta varten neuloa, mutta sekin tuntuu turhalta.
Olenkin yrittänyt kohteita vaihtaa, väliin askartelua ja kohta se on joulukorttien teko edessä.
Joulukortit tekee kauppansa kerhossakin.
Fasebookissa on niin ihania malleja vauvoille ja muillekin, myös askartelu aiheita löytyy.
Tuo tanssi olisi ihana, kun nuo jalat suostuisivat yhteistyöhön, meilläkin on tanssi kerho, lavatanssit taitaa olla nyt harjoitusten kohteena.

Nyt aloitan näitä päivän touhuja, kaalilaatikko on tarkoitus saada uuniin ja omenia myös sinne laitan.
Vietetään sateen sattuessa sateinen päivä, mutta ilman suurempaa murehtimista;)

Huomenta. Niinhän se menee, että monen harrastuksen jarruna on tuo terveys- itselläkin. Ja omien rajojen mukaan on opittava elämään. Ja monesta asiasta pikkuhiljaa luopumaankin, se on se elämän laki.
Tänään on jo aamulenkki tehty. Nyt odotellaan "varkautelaisia vieraita" . Tyttären nuorin poika varkaudesta on tulossa tyttöystävänsä kanssa mummeja tervehtimään. Monikossa siksi kun käy myös toisen mummin luona. Aina arvokas asia kun isovanhempiakin nuoret muistavat.
Aurinkokin pilkistelee nauravan näköisenä jostain pilvien lomasta.
Toivottelen kaikille mukavaa lauantain jatkoa ja hyvää saunailtaa. MOI !

Tosiaan aurinko pilkistelee täälläkin, ihan mukavan näköinen syys päivä.
Ei tässä mitään erikoista ole tapahtunut, täällä me yhdessä Venlastiinan kanssa elellään, eihän se elämä enää ole yhtä reipasta kuin silloin ennen. Jos tuo yläkerran "risto" suo niin ensi keväänä 60 vuotta tulee tätä yhteistä taivalta tehtyä. Ensitapaamisemme oli tammikuussa 1952. Ensimmäinen kysymys oli mitäs kaiffari, sanoin kaiffari sitten vaan. Kaukaa se alkoi.
Kyllä se on kivaa kun lapset ja lalasten lapset käyvä mummua ja vaaria katsomassa Onnekksi asuvat kyllin lähellä, lisäksi on muitakin yheyksiä.

Oikeasti minun piti vaan ihmetellä miten tämän palstan ylläpito sallii noinkin sairaan ja mielikuvituksellisen ihmisen kirjoitella tänne palstoille ja erikoisesti Kahvipirttiiin. Tarkoitan tuota xx9 joka illan ja yön aikana noita ajatuksiaan latelee. Ne pitäisi poistaa, ennenkuin ne julkaistaan.
Muuten mukavaa syyspäivän jatkoa. Late.

Sunnuntai aamua eletään, säästä ei tietoa, kun on niin pimeää.
Puolimatkassa kotiin menoa olen, kohta loppu matkalle lähden.
Kesämaisemat jätetty talviteloilleen, kaikki tarvittava tuli tehtyä, kurpitsakin oli säilynyt, joten sekin nyt kotiin matkaa.
Kuorin ja puhdistin sisuksen, sinne jäivät kompostiin maatumaan ja multaa kehittämään.
Ystävättärelle vien puolet, hän laittaa puolukan kanssa, hän toi minulle mustikoita ja puolukoita, nyt vähän korvausta siitä, kun ei maksua huolinut.
Mehumaijalla tein omenista viitisen litraa mehua, niin kuin uhkailin, moneen vesilasiin makua saan.
En tykkää juoda pelkkää vettä, pakkasesta löytyy moneen janoon makuaineita.
En osta koskaan mehua en hilloja kaupasta, omavarainen olen.

Kiva että lapsenlapsesi muistaa meri-kukka, jos vastavierailulle tulet ota yhteyttä, kahvit kiehuu;)
Minulla hyvin vähäistä tuo lasten ja lastenlasten kyläily, joskus sitä heillekin ihmettelin, sanoivat ethän koskaan ole kotonakaan.
Tottahan se on, ei aina satu nuo reissut kohdalleen heidän aikansa mukaisesti, minulla on myös omat menoni.
Ymmärrän hyvin heidän kiireensä, lasten harrastukset, mökillä olo, matkustaminen ja kun on noita mummoloitakin useampi.
Kyllä joulut ja muut merkkipäivät hyvin muistavat.
Poikani työt on ympäri suomea, hyvä kun kotonaan ehtii käydä, mitäpä minä enää häntä rasittamaan, kun ei mitään hätää ole, soittelevat kuitenkin ja jos apua tarvitsen kyllä sitä heiltä löytyy.
Tytär yrittää kaikkien edestä pitää yhteyttä ja kyyditä tarpeitteni mukaan.

Pitkä on yhteinen tienne Venlastiina ja Late, onnea vaan eteen päinkin.
Minun kumppani jätti ja yksin olen jo kuusitoista vuotta kulkenut, neljäkymmentä kuusi vuotta tuli meillekin täyteen.
Kuusikymmentäkaksi olisi nyt aikaa papin aamenesta, olisi se ollut ihan hyvä jatkaa, mutta toiset olivat suunnitelmat jossakin.
Tähänkin on ollut pakko sopeutua ja alusta selvittyä on se vaan sujunut tähän päivään asti.

Noin voi ajatella, että hyvin turhautuneet ovat nämä kyseiset henkilöt jotka aika tavalla härskillä tavalla pirttiinkin työntyvät.
Olen ajatellut, että ylläpito huomaa nämä ilkeät viestit ja poistaa ne, en ole monta kertaa ylläpidolle mitään ilmoittanut, en tee näin nytkään.
Heille valvonta kuuluu, jos nämä heidän mielestä täyttää viestittelyn säännöt, olkoot.
Eikös nyt olla varauduttu, että lisää tulee poliiseja keskustelupalstoille, ehkä tämä loukkaava viestittely joutuu suurempaan tarkkailuun.

Nyt sitten sunnuntai päivän viettoon ja ensi pyhänä jo lokakuuta eletään.
Minä matkaan kotiin ja siellä omat touhuilut odottavat, mukavaa päivää vaan teille toisillekin.

Päivää, joka alkaa olla kutakuinkin tuhlattukin. Kävin tänään lenkkipolulla metsässä. Siinä on se taika, että askeltaminen on mukavampaa kuin asfaltin taputtelu. Sinä sain samalla testata, pysynkö polulla vai voittaako uteliaisuus ja pitää poiketa sivuun vaikkapa sieniä kurkkimaan. Kyllä pysyin asettamissani aisoissa. Olenhan päättänyt, että tämän sulan antimien keruut metsissä on osaltani tehty.

Törkyviestit Pirtissä näyttää pysyvän, vaikka tulkinnasta ei pitäisi olla epäselvää. YLLÄPITO ei hoida tehtäväänsä. No, olkoon.

Eipä tässä suurempia, ilmoittautuminen onkin tässä. Hyvää jatkoa teille itsekullekin!

Huomenta ja taas uusi viikko ja syyskuun viimeistä viedään.
Loka ja marraskuu minusta kaikkein ikävimmän tuntuiset viikot, mutta siinähän nekin vaan menee, kun yli ei voi loikata.
Näistä kun päästään onkin se minun lempikuukausi, toivottavasti jo talven , mutta eipä siitä sen enempää.
Nyt on säilömiset tehty ja se osaltaan ärsytystä vähentää niissä lukijoissa joita asia ei kiinnostanut, eipä sitä aina samaa;)

Olen samaa mieltä, kyllä ylläpito on velvollinen kaikki höpöt poistamaan, he ovat säännöt laatineet ja myös valvominen heille kuuluu, jos kuitenkin säännöt on muualla laadittu, valvonta ylläpidolle kuuluu.
Minä en kirjeenvaihtoa ole harrastanut ylläpidon kanssa ennenkään, en sitä aio nytkään tehdä, jos joku ei osaa sivuuttaa ja ymmärtää näiden viestien tarkoitus ja tarkoittaja myös, on tietenkin harmillista.
Niin ne on metsässä juoksu ohi minullakin, sienien osalta jäi vähän uupelo, mutta pärjätään tällä.

Asiaa kerrot "hampaat tallella", mutta kohdallani on ihan sama mitä suuhuni pistän, paino ei putoa jos ei nousekaan, näillä tämä loppu elämä mennään.
Lueskelin tältä koneelta, kun kumottiin monia hyväksi julistettuja asioita, esimerkiksi, kun kehotetaan juomaan monta litraa vettä päivässä, se kumottiin, juodaan silloin kun janottaa ja sellainen juttu myös, että yli 65 :sen ei pidä laihduttaa, lähteitä näille ja monille muille väitteille en tiedä, tietokoneelta ne luin.
Onnellista kuitenkin, että me kaikki voimme elää juuri sillä tapaa, kuin olemme hyväksi havainneet, eikö vain;)
Hampaiden pesu kuin muukin itsestään huoltaminen on järjen teko, minulta on väliin unohtunut;(

Helteellä tuo suolan tarve kasvaa, juoda pitää, mutta sillä suolapitoisellakin pitää olla raja, näin väittävät.
Kyllä mehu omasta pakkasesta on hyvää hurskainen, juodaan sitä tuleehan siinä osa vettäkin, kun laimennetaan;)
Sokeritautia ei ole vielä todettu, kuukausi sitten kokeissa kävin, kaikki arvot hyvät, vaikka ruokailu tottumukset ei aivan oppien mukaiset olekaan, syön pääasiassa sitä mikä maistuu, paljon kylläkin juureksia ja hedelmiä.
Lähdevesi siellä kesän vietto paikassa myös käytössä.

Tuo pakkolähteminen alkaa minullakin olla päällimäisenä, en koe mitään uutta mistään saavani ja siksi en viitsisi lähteä mihinkään.
Onko se sitä, että on jo tätä maailman menoa nähnyt niin paljon, että usko kaikesta paremmasta on häipynyt.
Muistan äitini viimeisinä elon päivinään sanoneen, että joudan pois, olen tämän maailman elämän jo nähnyt.
En nyt kuitenkaan mitenkään lähtö tunnelmissa ole, omaa rauhaani vaan nyt rakastan;)
Kaduttavaakin on, mutta mennyttä ei takaisin saa, kunpa eteenpäin jaksaisi oikein toimia, ettei taakka kasvaisi.

Mutta nyt tämän päivän menoihin, se käsityökerho, jospa sieltä saisi ilon aiheita, ainakin hauskoja ystäviä tapaa ja nauramaankin varmasti pääsee.
Tämä lähteminen ei vielä raskaaksi ole tullut.
Päivään iloja toivon teillekin, siinä sitä vaan aika kuluu ja viikko vierii, kohta saadaan joulun aika ja silloin touhua riittää.

Päivää jälleen. Kaunis päivä on ollutkin.
Ja muutenkin mukava. Meillä molemmilla oli "treffit" omalääkärimme kanssa, ja hän on tosi mukava ihminen. kuuntelee mitä potilaalla on sanottavaa ja on varannut riitävästi aikaa asiakasta kohden.

Lisää mukavia tapahtui, kun myötäjäislapsenlapsemme soitti ja kysyi,olemmeko kotosalla. Tottakai olemme, ja sitten mopoili meille pojanpoikakin pitkästä aikaa. Tupa oli siis täynnä mukavaa miesväkeä.

Vaikka tuolla yläotsikossa toivotetaansunnunaiaamun rauhaa ja hiljaisuutta, mutta minä toivottelen oikein ihanaa maanantaita,

Varoiteltiin hiukan jo, vielä huomenna on lämmin, lähes kesäinen iltapäiväsää alkusyksystä huolimatta.
Olisi voinut tehdä vaikka pientä ulkomaalausta, mutta muilta kiireiltä en ehtinyt, ehkä huomenna sitten.

On huojentunut olo kun isosta työruuhkasta olen selviämässä. Kuivilla säillä tähän oli huomattava osuus. Oma työpanos on jo vaatimatonta luokkaa.
Etelä-Karjalasta näytettiin kymmenientuhansien valkoposkihanhien laumaa siivilleen nousemassa.
Jos tulisi oikein huonot taloudelliset ajat, tuota suurmuuttolintukantaa alettaisiin kai verottamaan.

Huomenta tähänkin alkavaan tiistai päivään, pilvessä on, mutta lämmintä yksitoista astetta.
Sumuinen aamu on, nyt pitäisi seurata laskeutuuko sumu alas, silloin ei pitäisi sataa.
Hiljainen o n ollut pirtin oven käynti, kai niitä syksyn mukanaan tuomia varustautumisia talven tuloon, nyt aikaa vie.

On se mukava, kun huomaa, että lääkäri ei rutiinin omaisesti vain tarkastustaan tee, vaan ehtii vähän kuunnellakin.
Minulle sattui myös sellainen mukava nuori lääkäri, joka antoi minun puhua ja kuunteli, oli kuin olisi osa kivuista jäänyt sinne lääkärin vastaanotto huoneeseen;)
Mukavia uutisia antoi myös tuloksista ja se päivän pelasti, samoin varmaan Laten ja Venlastiinan lääkäri treffeillä kävi;)

Onhan se aikamoinen helpotus, kun huomaa että rästityöt ja muut tekemiset valmiiksi saa, tekemättömät työt stressaa minunkin pääkoppaani.
Katselin tuolla kotimatkalla minä myös olisiko muuttoparvia liikkeellä, ei näkynyt, kurki auroja jo olen nähnyt, joutsenet kai viimeisiä lähtijöitä.
Puutteen ja nälän tullen aika lailla kelpaisi kaikki liikkuva ja onhan lintuja ammuttu kautta aikojen, hyväksi paistiksi ainakin isompia lintuja on sanottukin.
Sorsa paistikin on kuulemma hyvä, en ole koskaan syönyt, minun puolesta saa linnut elää, kuten jäniksetkin.

Nytpä näyttää siltä, että sumu maahan laskeutuu, pouta sää siitä selkeentyy.
Laulamista aion tänään harrastaa ja sitten uusi malli tossuun on työn alla.
Eilen suunnittelimme syksyn käsitöitä, yksi uusi jäsenkin saatiin, mukavaa oli kaiken kaikkiaan.
Toivottelen kivaa päivää ja aurinkoa jokaiselle..

Huomenta pirttiin.

Mihin lienen taas hukannut eilisen;)

Olin kyllä koneella ja aioin pirttiin piipahtaa,vaansitten soi ovikello ja tuli tuttuja käymään.

Paksusumu on täälläkin.

Eilen kävin tuolla kaupungilla,se onihan hyrskyn,myrskyn,kun siellä on katutyöt menossa.Ne kun pakko tehdä sulan aikana,pakkasella ei onnistu.

Tänään on sitten kerhopäivä meilläkin.
Saa nyt nähdä tuleeko porukkaa.
Uusia asukkaita on tullut taloon.
Näkyillään...

Ihana iltapäivän kahvihetki! Iso taikamuki kukkurallaan vastakeitettyä kahvia virkistämään. Ihailin tuolla ulkona vaahterarivistön tulen palavaa värileiskuntaa, auringon tuhlatessa paistettaan meille pohjoisen väelle. Ihana syksy totesimme talon asukin kanssa kun satuimme rinnakkain pihalla.

Katselin ruusupensaiden kirkkaanpunaisen runsasta marjasatoa, syököhän linnut edes niitä?

Helsingissä lapsuudessani reunusti samat ruusupensaat pengertä Sepänpuiston päädyssä Laivastokadun alapuolella. Me lapset söimme niitä huoletta joka päivä, sylkien taitavasti siemenet suupielestä 😍 Liikenne oli niin mitätöntä sillon, mitä nyt 3 raitiovaunu kolisi ohi, matkallaan Tehtaankadulle.

Sittemmin luin miten C-vitaminnipitoisia nuo ruusunmarjat ovatkaan.

Näin kamalan unen, enkä ole vieläkään ihan varma oliko se unta! Jokin pehmeä liikkui käsieni päällä, jotka oli ojentyneena pääni yläpuolelle, Silmäni kun avasin näin rotan sängyssäni, ja hypytin sitä menemään tyynyä pitkin tiehensä. 10-12 sm, liian iso hiireksi, hui kamala, kello oli 3 aamuyöllä, eikä uni enää tullut. No kahvikupposen ja pressatenttiä kuunnellessa, uskaltauduin takaisin sänkyyn ja nukuin klo 9 asti.

No, aamupäivä vierähti tutkiessa roskapussikaapin joka kolon, ei papanoita missään, eikä muitakaan jälkiä muualla.

Ehkä se oli vain hyvin elävä uni, ei kai rotta suostuisi hypytettäväksi, vaan loikkaisi piiloon äkkiä. Mutta ihan tunsin käsissäni sen turkin pehmeyden 😊

Omahoito-ohjelma jatkuu täällä mittauksineen, huomenna onkin vuorossa spirometria Isossa Omenassa. Pari kiloa on paino pudonnut, suolan kun olen jättänyt vähiin.
On kuulemma rasittava koe, toivottavasti jaksan tehdä ruokaostokset sen jälkeen, tai sitten menen syömään jotakin keittoa.

Olipa ihanaa iltapäiväkahvia oikeesti,..heippa taas ☕️

Tein lopuista omenista mehumaijalla hyvää ja vahvaa mehua. Lämpimän ja hienon päivän tuhlaukselta se tuntui toisaalta.
Kuitenkin kaupan mehuissa on lisäaineita. Ei niissä ole sitä parasta makua niin kuin aitomehuissa.
Mehuasemat pyörivät vielä täydellä teholla kai viikkoja kun on noita myöhäissyksyn lajikkeita vanhoissa puutarhoissa.

Verohallinto muistutti pienen lisämaksun ohella, että kiinteistövero on jäänyt maksamatta. Noidun että miten sellainen lasku joutuu ö-mappiin.
Jotenkin sellainen wanhan ajan fiilis; nauriit kuoppaan, naiset pirttiin.
Lännestä on rantautunut Fennoskandiaan jo ensimmäinen sateita meillekin tuova säärintama.

Huomenta keskelle viikkoa, melko pilviseltä näyttää, tuuli kyllä pilviä kuljettaa, mihin sitten päätynevät.
Melko reippaana tuo tuuli näkyy puhaltavan, olin kuulevinani eilen radiosta, että jossain saattaa tuulen voima taas puita katkoa ja varaudutaan sähkökatkoksiin.
Luonnon voimat tekevät mitä haluavat ja meidän ihmisten on siihen tyytyminen.

Huomennahan se on Mikon päivä ja syytä olisi sadon olla kuopassa ja akkojen uunin pankolla ( niin kuin ne sinne joutaisivat) oikein hurskainen fiiliksen muistit;)
Voi harmi tuota unohdusta sinulla, mutta älä ole milläsikään, monet muut ovat veronsa unohtaneet, näin kertoi media.
Minulle toi ystävätär pienen pussin omenoita, osan viipaloin pakkaseen.

Hyi tuota untasi, painajainen jo oli sini-sirkku, minä en oikein kunnolla ole rottaa kohdannutkaan, muuten kuin kuvissa, silti huutoon päättyisi se kohtaaminen.
Toinen kauhistua on torakka, pojan tytär kertoi Espanjassa niitä olioita olevan ja oli jo ostanut torakan karkottajan, miten sekin toiminee?
Kamalia ja toden tuntuisia joskus nuo painajaiset on, herää ja huokaa helpotuksesta, että olikin unta.
Hämähäkkejä en ole koskaan pelännyt, päin vastoin kunnioitan niitä, ehkä joku vanha uskomus tämän teettää, ainakaan ristilukkia ei saa tappaa.
Vien muuten ampiaiset myös ulos jos sisään tulevat, pyyheliinan sisään vaan ja juoksujalkaa ulos;)
Noista ruusun marjan kiulukoista, niitä mekin syötiin lapsena ja eikös niistä tule hyvä sosekin, en ole koskaan tehnyt.

Tuo teidän kerhotupa onkin mukava tutustumispaikka muori, uudet asukkaat pian tutuiksi tulevat, jos rohkenevat mukaan tulla.
Meillä aika usein uudet jäseniksi liittyneet sanovat, että ei oikein osaa mihinkään eikä kenenkään joukkoon työntäytyä, onkin aika tärkeää vanhojen mennä tutustumista tekemään ja tervetulleeksi toivottamaan.
Käsityö kerhoon saatiin pari uutta tulijaa, toivon kovasti, että tuntevat olonsa kotoiseksi.
Täällä meillä noita valokaapeli töitä tekevät ja mylläävät nurmikot ylös, taitaa valmiin oloisia olla, kun heinän siemenet jo maahan laittoivat, korjaavat nurmikot kuntoon.
Ensi kesänä jo varmaan taas vihreinä kasvavat.

Aloitin eilen lappalaislapasen tekoa ja se on tämän päivän puuhani, hidasta on, mutta ovat niin somat, että pakko oli aloittaa tekeminen.
Hitaasti edistyvän tossuparin tein eilen ja valmiiksi (melkein) saatuani huomasin, että toisessa viisi silmää enemmän, nyt toivon jonkun ne kuitenkin ostavan, voihan olla toinen jalka vähän isompi;)
Purkamaan en ruvennut, malli on sellainen, ettei eroa juuri huomaa, vähän halvemmalla voin myydä myyjäisissä.

Nyt urakoimaan ja tarkkana on oltava, että saman kokoiset lapaset saan aikaan, tätä se tekee, kun telkkaria katsoessa neulon.
Oikein mukavaa syksyistä tuulen tuivertamaa päivää teille jokaiselle.

Päivää että pätkähtää;))

Noista rotista;aikoinaan ollessani ammattikoulussa siellä oli rotta jäänyt hännästään kiinni voikkasalissa.
Huuto ja mekastushan siinä oli,
Minä ja yks toinen tyttö haimme lumilapion ja hakkasimme yhdessä sen rotan kuoliaaksi,sitten riemusaatossa kannoimme sen pihalle.

Mökillä olen ihan paljain käsin päästäisiä pieniä hiiriä tappanut,mutta auta armias kun tulee noita pörriäisiä,itikan vielä nuijin,mutta muita ötököitä juoksen karkuun.;((

Eilen yritin kiivetä partsulla tikkaille,eihän siitä mitään tullut;(
Pakko antaa toisten tehdä.

Jakselkaahan.
näkyillään...

Pilvi-Päivää !
Taas jo iltapäivä menossa. On nuo lukuvirheet hauskoja.... luin että Skillan aikoo tehdä lappalaislapsen. Naama venähti pitkäksi , vai soikeaksiko lie mennyt... tarkastuksen jälkeen huomasin : ehkä ei kyse ollut kuitenkaan lapsesta vaan lapasesta.Onneksi en ole ainoa meidän näkkileipäkunnassa joka lukee välillä miten sattuu. Ainahan niillä nauraakin saa, koko asia sisältö heittää volttia kun sopivasti sattuu väärät sanat/kirjaimet kohdilleen. Vaan onneksi ei haitanne suuremmin- meitä .
Eilinen meni mökin talvikuntoon laitossa. Saunasta kävin vielä uimassa pienen lenkin,
vesi oli 12 asteista. Sopivan raikasta- sitten taas kuumaan saunaan.
Kun tunnustan, söimme takassa paistetut paljon parjatut rasvaiset makkarat ja voi tokkiisa kun olikin hyvvee ! Näin harvakseltaan nautittuna.

Nyt päiväkahvi odottelee ,alan kuppia kumoamaan, silleenhän siitäkin pääsee eroon kun juo sen pois ! Heippa !

Jäi sanomatta, että jos emäntämme saa "lappalaislapsen" aikaiseksi, niin tokihan hänet pirtissä hoidetaan . Olis vaatetta, hellimistä, hoivaamista ja paapomista. Voisin alkaa vaikka kummiksi lapselle. Kilvan Kiikustuolissa polvella keinuteltais.
Miten kivaa olisi. Voisin alkaa jakamaan vuorolippuja ja leikkivuoroja halukkaille............Miehet tietenkin joutuvat/pääsevät osallistumaan. Puuhevosen tekoa ja kaikenlaista.. Hei Venlastiina, eikö oliskin kiva ajatus....
Mutta yksi pulma :mistä lapsi ??

Illansuussa alkoi satamaan, melko lämmintä oli aamupäivällä, tosin vieläkin tuolla avoparvekkeella 12.7 joten muuten ihan mukavaa.
Tänään iltapäivällä tässä meidän rapussa vietettiin Arjan päiviä, ollaan kohta kaksi vuotta asuttu täällä Heikkiläntiellä, tutustuttu ihan uusiin ihmisiin, niitä nyt siellä tavattiin useita.
Täytyy ihmetellä miten monesta ihmisestä jotka tässä asuu on tullut hyviä tuttavia, luulisin jotta kaikki jotka asuvat samassa rapussa, tervehtivät ainakin meitä niin miksei myös muitakin.
En nyt osaa mer-kukalle sanoa mistä sellainen lapsi kahvipirttiin saataisiin, mutta onhan meillä ollut mielikuvitusta aiemminkin, eiköhän sellainen Saamelaispoika, joku Aslak olisi helppo väsätä.
Kahvipirttiin en tiedä muita lapinläänistä kirjoittaneita kuin Hinriikka, joka tosin tuolla Facebookissa on mukana omalla nimellään.
Täytyy myös ilmoitella, huomenna omalääkäri soittelee iltapäivällä missä oikein mennään, no huomenna ollaan viisaampia.
Nopeesti illta jo pimenee, ehkä sateellakin oma osuutensa.

Huomenta pimeään aamuun, mutta siitäpä se valkenee, lämmintä kymmenen astetta.
Vettä sataa ja kovasti on syksyn näköistä, lehdistä puut tyhjenee ja värit vaihtuvat ja haalenevat, vaahteran kaunis puna on kadonnut.
Lokainen kuu alkamassa, mutta voipi se olla kauniskin, ei vielä masennuta.
Nyt rupeamme jännäämään milloin lumet tulevat.

Jopa vaikean kysymyksen meri-kukka jätti pohdittavaksi, kyllä siellä Lapin reissulla Aslakkeja näkyi, mutta olivat liian partaisia pirtin lapseksi.
Lapaset on kyllä valmiina, kovan väännön jälkeen ja ne on noin 2-3 vuotiaan tytön käteen sopivat, mistäs sellainen nyt löytyykään?
Todella oli aika hankala tehtävä, kun ensin oli malli pienennettävä ja sitten kun oli niitä kierrettäviä kierroksia, hitaasti kävi, kun sormet alkaa sellaiset koppelot olla, mutta en antanut periksi.
Nätit tuli, nyt vaan sopiva käsi etsimään;)
Todella uskon, että hemmottelun kohteeksi pirtissä lapsi pääsisi, olisipa tämä mahdollista oikeasti, on niitä lapsia hellyyttä vailla.
Meri-kukka vaan kuppia kumoaa, ei kai sekoituksia ole, vaikka miksikäs ei niinkin, verenkiertoa se kuulemma auttaa.

Meidän talossa ei edes kaikki tunne toisiaan, jokainen kulkee omissa aatoksissaan ja kun en kesällä paljonkaan kotona ole ollut, ei edes pihassa tutustu.
Muutaman tutun kyllä olen saanut, mutta ei kovin läheisissä yhteyksissä olla.
Lenkkisaunassa tavataan ja siellä kuulumiset vaihdetaan.

Hyvä keino tuo ääneen puhuminen koiran kohdalla, kun oppi äänen tuntemaan, ei tarvinnut ilmoitus haukkuja tehdä, koiran tehtävä on haukkua ja ilmoittaa omalle väelle tuntemattomat.
Kaunis koira se Lapin koira onkin.
Veri ei kuumana virtaa, kun vilu iskee hurskainen, olisiko voimistelusta apua?

Mitäs muori nyt kiipeilee, pitää olla hyvät, tukevat tikkaat ja sittenkin aika vaarallista hommaa ja vielä parvekkeella.
Kyllä minä vielä verhot ripustin kiipeillen tikkailla ja onhan sitä pölyjen pyyhkimistä kaappien päältä, mutta varoen nousin, pelkäsin että huimaamaan rupeaa, onnekkaasti selvisin.

Toivottavasti Laten ja Venlastiina lääkärin tutkimukset tuovat mukavia uutisia, niitähän sitä aina toivoo.
Minä lähden kampaajalle, tuo tukka on taas muodostaan kasvanut ja pientä saksilla tehtävää hoitoa kaipaa.
Sataa, mutta enhän sokerista ole ja sateenvarjon alla voi vaikka laulaen astella;)
Päivän jatkoja.

Iltaa, johan se onkin pitkällä. Siinäpä se on asianikin. On vähän ollut hyörinää, ei kai voi sentään työksikään kutsua, mutta aika on ainakin kulahtanut.

Tässä ilmaantumiseni, nyt alan valmistella pehkuihin ryömimistäni. Hei vaan!

Huomenta ja hyvää alkavaa syyskuun viimeistä päivää, perjantai se on, Sirun, Sorjan ja Sirjan nimipäivä.
Erikoisia nimiä kaikki, onnea.
Nostan pirtin ylös, jospa joku olisi innokas viestiä laittamaan, kovinhan tuo on hiljaiseksi käynyt pirtin oven käynti, loppuako enteilee?
No aika aikaa kutakin, johan tätä on ollutkin;)
Onhan koko palstan tila aika surullinen, kai väsymistä vanhojen kirjoittajien kohdalla ja ei nuo vanhojen asioiden kaivelut mieltä kohota.

Eilen illalla yltyi myrsky aikamoiseksi, valot välähteli meilläkin, mikä aika harvinaista on, nyt ilma kirkastuu ja tuulikin tyyntynyt.
Jospa tässä tämän perjantain hommia alkaisi, mitä päivä tuo tullessaan sen tietää illalla.
Iloa kuitenkin toivon jokaisen kohdalle löytyvän, ja hyvää vointia.

Päevee vuan;)

Eilen kuopukseni täytti 44v.
Ei pidetty mitään kekkereitä,makaa lunssaisena;(

Eilen satoi melkein koko päivän,Nyt on kova tuuli.

Kyllä on unirytmini ihan sekasin.
10uutisten jälkeen menen punkaan ja saan noin parituutia torkahdettua,mutta sitten herään ja unesta ei tietoakaan;(
Viime yönäkin katselin vielä 4-aikohin telkkaa.
Sitten aamusta vetää pitkäksi.
Ei hyvä,mutta kun en keksi mitä pitäisi tehdä.

hirvittåå nuo maaliman tapahtumat.
Kertaus harjoituksillahan se talvisotakin alkoi.

Noh.näkyillään...

Olipa pitkä ketju. En ole Kahvipirttiä koskaan vihannut, loukkaavin ilmaisuni on se, että täällä ei keskustella.

Kun täällä itse kukin keroo tekemisistään jne. ei se ole keskustelua. Keskusteluissa ihmiset esittävät eriäviä mielipiteitään, jos itse sellaisiin joudun sanotaan sitä riitelyksi.

Tuulinen, mutta poutainen päivä, syyskuun viimeiseksi kuitenkin ihan mukava.
Eipä kovinsuurta ruuhkaa pirtissä ollut, minäkin välillä kerran katsoin, muori sentään ilmoittautui, minullakin joskus tuollaisia univaikeuksia, mutta en sentään telkkaria ala katsomaan, yleensä otan kirjan.
Tänään katselin Sven Duuvaa siinä sitä sotimista näki miten Ruotsinvallan aikana taisteltiin.
Muori on oikeassa miten kamalaa mailmassa on sotaa lietsotaan joka puolella.
Noista kertausharjoituksista muistan miten yksi veljistäni joutui kertausharjoituksiin ja sieltä melkein heti rintamalle. Jatkosota mukaanlukien 6 veljeäni oli sodassa, tämä varmaan ennenkin ollut esillä.
Yksi siellä kuoli jatkosodan alussa. Meitä oli yksi toistatusinaa nyt meitä on minä nuorin ja nuorin siskoni.

Alkuviikosta kävimme omalääkärillä eilen soitteli minulla kaikki arvot kohdallaan, pienet säryt ja kivut täytyy hoitaa Panadolilla.
Kaverini sai tulehduskipu lääkettä viideksi päiväksi.
Nyt tuli vieraita ja minun pitää hoitaa tarjoilu, joten palataan taas toisen kerran. Tulkaa muutkin mukaan.

Jaa-a, Ruunemankin on poikennut Pirtissä. Vanha asia kuitenkin taas kerran näin: " Kun täällä itse kukin kertoo tekemisistään jne. ei se ole keskustelua. Keskusteluissa ihmiset esittävät eriäviä mielipiteitään, jos itse sellaisiin joudun, sanotaan sitä riitelyksi."

Jo tuota "oikeata keskustelua" lie jankattu. Eiköhän se riitä, jos mukana olijat muotoilevat "keskustelunsa" heille sopivaksi ja sellaiseksi, jonka tilanne vaatii. Korkeampi ohjaus "oikeille tavoille" ei aina tuota tulosta - se voi tuhotakin.

Sen voin myöntää, että jo muutamia vuosia Kahvipirttiin parhaimillaan viestin päivässä kirjoitelleena alkaa joskus vaivata omien tekeleiden toistot. Tottahan päivät vaihtuvat, mutta silti aihetta saa hakea eikä aina löydä, harrasteenikin lienevät kapea -alaiset. Sehän hoituu sillä kun pidän rokulia. Ei näitä kannata turhan vakavasti ottaa, ei ainakaan jatkuvasti öitä valvoa ja puolinukuksissa "sammakoita" esille työntää.

Vastaan osaltani toisessa ketjussa esitettyyn puoluesidonnaisuuteen. Olen kyllä jo aiemminkin kertonut, että olen vasemmistolaisesti suuntautunut, mutta en erikoisemmin näitä ajatuksiani täällä tyrkytä. En ole täysin "tuulihattu", aatteellisia muutoksia ei ole tapahtunut. Kahvipirtissä ei ole kukaan puoluekantoja tivannut, eikä arvaillut.

Pienillä sateilla tänäänkin täällä selvisi. Pienellä valikoinnilla sain ulkoilua vaativat asiani hoidettua kuivin nahoin. Katsellaanpa mitä huomenna...










Annetaan vaan parasta toisillemme. Minä olen aina huolissani tulevasta sukupolvesta, lapsenlapsistani. He tulevat olemaan suuria vastuunkantajia paljon enemmän kuin me tässä ja nyt. Oikeasti toivon, että ovat viisaampia kuin me. Ja mitä voi tehdä? Antaa aikaa, kuunnella ja kannustaa sekä lopettaa se nuorten väheksyminen. Ennenkaikkea rakastaa.

Lauantaiaamun kirkkautta, aurinko jo taivaalla hyvää mieltä antaa ja nuo koivujen keltaiset lehdet hohtavat lisäten mukavan tuntuista oloa.
Heti aamulla on elämä parhaimmillaan ja kun vielä sää suosii, kaikki tuntuu ihan elettävältä;)
Keskiikäinen pariskunta naapuri talosta ovat lenkillä, rouva rollaattorilla ja niin mukavalta näyttää, kun mies aina väliin olkapäästä työntäen matkan kulkua auttaa.
Näinhän sitä vaikeuksien eteen tullen kuuluisi tehdäkin.

Noin se pitäisi mennä palstallakin, viestien tulisi olla kannustavia kirjoitteluun, ei arvostellen, vaan antaa tilaa jokaiselle kertoa omia ajatuksiaan, kokemuksiaan.

Uskon, että nuoremme ovat monessa asiassa viisaampia kuin me, mutta kokemus elämästä puuttuu ja se on jokaisen hankittava omin ehdoin, valmiiksi emme voi tietä heille rakentaa.
Saattaa monen kohdalla olla koviakin iskuja elämässä, mutta niiden voittaminen on sitä elämää.
Ainahan se on huoli jälki polvesta, mutta olen yrittänyt olla läsnä silloin, kun apuani tarvitaan, muuten annan heille oman elämän muokkaamiseen rauhan.
Vastoin käymiset kuuluu elämään ja niiden kanssa on opittava elämään ja vastuuta kantamaan.
Kyllä niitä öitä on kertynyt, jolloin ajatukset heidän elämän kulusta on mieltä painanut, mutta aina asiat on selvinneet.
Nuorillamme on aineellista hyvin vointia huomattavasti enemmän mitä meillä oli nuoruudessamme, mutta omat vaikeudet ovat nuorten keskuudessa tänäkin päivänä.
Tuo yksi suuri juttu on työttömyys, jos työtä ei ole, se mutkistaa koko elämän.
Toivoisi päättäjien löytävän ratkaisuja näihin kysymyksiin, ei pelkästään tokaisten, että työtä on vaikka vaan metsiä katselee.
Työtä varmaan löytyy, mutta mistä palkan maksajat?

Tuo toistaminen mistä ynnämuu mainitsit, sitähän se on tämä paljon viestejä kirjoittavan ongelma.
En sitä kyllä pitäisi kovinkaan suurena ongelmana, aina ei löydy keskustelun juurta ja asiamme ei myöskään aina kohtaa, mutta tyhjästäkin saa asiaa;)(kai on huomattu)
Tänne sopii runsaasti toistoja ja mitä onkaan muuta tämä palstan kahden kirjoittajan jutustelu, inttämistä ja taas inttämistä, siitä mitä kumpi tai jompi on milloin ja miten sanonut.
Tuo poliittinen näkemys on varmaan jokaisen oma asia ja luulen, että ei mitään syytä sen piilottamiseen ole, vaikka ei siitä puhuta, mielipiteinä se näkyy, näin voi ollakin.
Jokaisella omansa ja sitä kunnioitamme pirtissä.
Pidän pirtin kirjoittelua ihan mukavana, väittäköön toiset mitä tahtovat.

Tuon Laten mainitseman kuvan minäkin katsoin, ties monenko kerran, mutta ihan kiva oli katsoa ja taas kerran todeta tuo sodan hulluus, no olihan se ennen toisenlaista kuin nyt, mutta vallasta silloinkin oli kyse, kuten nytkin.
Mukavalta se tuntuu, kun myönteisiä tietoja kunnosta saa.

Puiden karsinta varmaan ajankohtainen, kun muut työt on saatu tehtyä ja naapuri apua on kiva antaa, jos siihen mahdollisuuksia on.
On tuota ruskaa vielä täällä meilläkin, on vaan haalentuneet värit.
Lintujen syöttö on kohta ajankohtainen asia, harmi, että en voi sitäkään tehdä näin kerrostalossa asuen.

Viha sana on aika voimakas Ruuneman, ei kai me nyt kuitenkaan vihata palstalla ketään eikä mitään.
Minusta se "keskustelu" mitä perään kuulutat on enemmän väittelyä, kuin keskustelua, mutta olkoon.

Minun kuopus jo 51 vuotias, kohta minut tavoittaa;)
Kyllä se yö olisi nukkumista varten, mitähän pitäisi tehdä, että muorikin tämän yö ajan saisi unta vedellä?

Nytpä aloitan tämän päivän vieton oikeassa elämässä, lähden torilla käymään, siellä on mukava katsella värikkäitä kukka ja vihannes pöytiä, tavata ehkä tuttuja ja kuulumisia vaihtaa.
Hyvää tuulta ja kivuista vapaata päivää toivottelen teille kaikille.

Lokakuu alkaa tuulen ja auringon merkeissä täällä etelärannikolla, ruskan värit hehkuvat etenkin vaahteroissa. Oman puutarhan väriläikkiä ovat pensasmustikan ja villiviinin upeat punavärit, samoin monet kukat vielä pitävät pintansa, koska yöpakkasia ei ole vielä ollut. Olen laitellut talviomenoita säilöön hellästi papereihin käärien, Åkerö ja Lobo ovat näitä myöhäisiä lajeja. Lobo täysin punainen, toivottavasti saan säilymään osan jouluun asti . Siskollani on kuivuri, hän kuivaa omenarenkaitakin mutusteltavaksi, samoin monia marjoja paperipusseissa säilytettäväksi. Se onkin hyvä tapa, kun ei käytetä sokeria eikä sähköä kulu säilytykseen, pieneen tilaankin mahtuvat.

Jos pirtin kirjoittelutapaa joku ei "oikeana" keskusteluna pidä, ei itse ymmärrä, mitä sillä tarkoitetaan. Skillanilla on kohtelias tapa huomata kaikki kirjoittajat ja ystävällisesti vastata, hän ei jumitu vanhoihin erimielisyyksiin, voiko arvostelija samaa sanoa itsestään ? Miten omista havainnoistaan ja puuhistaan kertominen voi loukata ketään ? Niistä ainakin minä keskustelen mieheni, lasteni, lastenlasteni, ystävieni , sukulaisteni , naapurieni ja tuttujeni kesken. Toki otamme kantaa maailman tapahtumiinkin, mutta enemmän kaikkia kiinnostaa, mitä kenellekin kuuluu, mitä on sattunut ja tehty, miten ihmiset voivat. Sitäpaitsi pirtin ketjussa otetaan puheeksi usein ajakohtaisia asioita ja pohditaan maailmanmenoa. Tuokin edellinen Skillanin pohdinta lasten ja nuorten nykytilanteesta osoittaa avarakatseisuutta ja lämminsydämisyyttä sekä yhteikunnallista valveutuneisuutta. Ihan tavallisista arkisista asioista keskustellessa ihmisten arvomaailma tulee kyllä tutuksi aidommin kuin poliittisissa kannanotoissa.

Tuon vaihteeksi suolaista palaa pirttiin kahvileiväksi. Tein pellillisen ruismurotaikinapohjaan tehtyä sadonkorjuupiirakkaa, jossa on täytteenä raastettua porkkanaa, purjoa, sipulia, kesäkurpitsaa ja paprikaa sekä munaa, ruokakermaa, tuorejuustoa ja juustoraastetta, mausteina hiukan suolaa ja paljon yrttejä. Kasvisruuat maistuvat yhä useammin, voisin lihan ihan hyvin jättää pois, joskus broileria tekee mieli, ja kalaa vaikka joka päivä.

Sommittelin terassille laajaan ruukkuun syysasetelman ulkosyklaameista ja koristekaalista, otin oman kivikkoryhmän mehitähtiä ja suikeroalpia täydennykseksi, hieno tulikin ! Syklaamit ovat niin suloisia ja ihastuttavia värejä on saatavissa.

Iloa ja puhtia lokakuuhun !

Päevee vauan tuas;)

Minä otan kyllänlopputilin tästä huushollista;)
Lupasin itselleni keväällä että syksyllä pesen partsun lasit.Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja sanoin NYT EUKKO PESET NE LASIT;)

Nonii nyt ne on pesty!!!!!!
Koville kyllä otti.
En kyllä enää tänä syksynä niitä pese.

Olis noita siivoojia,mutta niillä on korkeanpaikan kammo;(
Olen 16v-asunut tässä ja yhden kerra on vieras ne pessyt.
Onneksi ei minulla ole kellokortti systeemiä;))
Tämä kun on 6kerros,niin joitakin hirvittää.
Aikoinaan asuttii tuolla Hakatorneissa 8kerroksessa ja sielläkin pesin itse.
Alas päin ei kyllä auta katsella;)

Nyt Lauantai-illan viettoon.
näkyillään...

Aurinkoinen lauantaipäivä alkaa olla päätöksessään. Tein tavaratalo lenkkikierroksen ja päätin sen Ciao cafen jäätelöhetkeen. Italialaiset osaa kyllä tehdä parasta jäätelöä, taisi olla hassepähkinä tällä kertaa.

Minä, joka en edes kerran kesässä ennen syönyt jäätelöä, olen ottanut silloin tällöin tavaksi nautiskella kauniista ympäristöstä ja annoksesta.

Kermaisen lohikeiton valmistin ja hieman graavikalaa lautselle illaksi. Kaalilaatikon laitoin pakasteeseen, se on niin vahvaa syömistä, ei monta kertaa peräkkäin.

Olen juurruttanut viherkasvinnoksia, molemmat varastettuja, köynnöksen Lippulaivasta ja juorun saunaosaston ulkopuolelta 😀 Pitäisi onnistua kuulopuheiden mukaan!

Viime yönä ompelin käsin hääpeittoa unessani, värikin oli punainen. Kaikenlaista, luulen tuon uuden verenpainelääkkeen vaikuttavan unennäkööni!

Hyvää ja aurinkoista viikonloppua kaikille!

Täytyy poiketa pirtin vahvuuteen, täällä naisimmeiset kirjoitelleet,
onkin ollut mukavaa luettavaa. Monta hienoa asiaa tullut esille, jokapäiväisten askareiden kertominen on minusta parasta kanssakäymistä, mielestäni se sopii hyvin tällaisen kuten kahvipirtissä kävijöiden sananvaihdoksi. Huomaamme miten kukin hoitaa asioitaan ja niitä on mukava verrata omiin touhuihin.
Meistä jokainen on kyllä huolissaan lapsistaan ja heidän perheistään.
Me kyllä tiedämme miten asiat Suomessa ja muuallakin menevät, aina vain huonompaan suuntaaan, toisaalta niitä ei näillä palstoilla voi mitenkään muuttaa. Kyllä tässä pirtissä on omiakin mielipiteitä kerrottu, mutta ei ne ole tarkoitettu kenellekkään neuvoksi.
Jos meistä joku vielä on jossakin järjestössä mikä tekee polittista työtä se on aivan eri asia.
Onhan täällä poikennut monta ilkeilijääkin sekä jokunen joka tahtoo vain saada eripuraa aikaan.
Skillan on pyörittänyt tätä yhteistä pirttiämme yli kymmenen vuotta, minäkin ollut mukana yhdeksän, on ollut kaksi tapaamista joissa oli ainkin reilu kymmenen mukana kulkijaa, meitä vielä niistäkin moni mukana.
Toivotaan Skillanin jaksavan vielä olla aloittajana ja sellaisena koavana voimana joka innoittaa meitä muitakin pysymään mukana.

Eikö piispat ole ennemmin huomanneet , että suomalaisissakin on paljon köyhiä, kodittomia ihmisiä, auttakaa nyt heitä.
Makuupussissa ulkona yöpyminen ei ole oikein Suomessa vuonna 2016!

Tänä aamuna ei toiminut telkkari. Vikaahan yritin haeskella, mutta ei löytynyt. Ei tullut singaalia, ilmoitti kuvaruutu. Sitten ajattelin katsoa uutiset tiekkarista. Saman juttu - ei tullut mitään. Siitä saattoi vetää johtopäätöksen, että syy on operaattorin välineissä, ovathan sekä tietokone, että telkkarit kaapelin päässä. Tässä on taloyhtiön yhteisliittymä.

Eipä mitään, toimihan radio. Puolenpäivän aikaan, kun palasin markkinoilta olivat vempeleeni taas käyttökunnossa. Eihän tuossa katkoksessa vahinkoa tullut, mutta pirusti se aikansa harmittaa, kun ei voi olla varma mistä mättää. Kuulin talon asukkailta, että kyllä katkos koski koko taloa ainakin, ellei ollut laajempikin.

Yllättävän paljo oli kansaa markkinoilla, vaikka näitä on ollut lähistöllä kaiken aikaa. Marjoja oli paljon myynnissä, erikoisesti puolukkaa ja kohtuhinnallakin, 10 l/ ämpäri 15 euroa. Puolukan hankinnan olen jo aiemmin tehnyt.

Hyvän keskustelun "teoreettisen sisältöön" en enää puutu, enkä sekaannu. Yhdentekevästä puheesta on hyväntahtoinen esimerkki "hyvää päivää kirvesvartta." Hyvän kirvesvarren teko ei kyllä tumpelolta käy. Sellaisen, joka sopii hyvin käteen, eikä pyörähtele käsissä jäisissä rukkasissakaan. Mutta en selosta sitäkään, koska kirvesvarren tehokäyttö on jo historiaa, menneiden talvien työtapoja.

Ihan kelpo päivä tänään ilmojen puolesta. Vähän rippasi vettä ja tuuletus oli ainakin riittävä. Hurskaisella oli hyvä loppukaneetti, mutta kunnioitan tekijän oikeuksia, enkä matki. Katsellaan jatkoja ...jotenkin.

Sunnuntaiaamua ja kauniina päivä alkaa ja jatkuukin näin kertoivat.
Taivas kauniin sininen, pieni tuuli heiluttaa koivun oksia, lämpöä viisi astetta.
Nyt jatkoon lupasivat jo viilenevää säätä, yöt kylmenee, no se kuuluu lokakuun hommiin, talven tekoon varautua.
Lumisadetta jo Lappiin uhkasivat, tosin ei kai vielä maassa pysyvää, mutta muutama viikko eteenpäin, niin eiköhän sitä voida odottaa ihan maan peitoksi.
Tämä syksy on ollut kerrassaan ihana, katselin eilenkin miten mahtavia näkymiä, kun taivaalla tummia pilviä ja kuitenkin aurinko paistoi, ei voi muuta kuin ihastella tuon luonnon moni tehoisuutta.

Kiitoksia teille kaikille ihanista kiitoksista kohdalleni, ihan meinaan punastua, kun noita lueskelen, kuitenkin aivan osaamattomana näitä viestejä laitan.
Minua kiusaa tuo palstalla elävä henki, jossa vähän väliä pirtti on keskustelun kohteena, olen pitäytynyt menemästä näihin keskusteluihin mukaan tähän asti, mutta nyt sotkeuduin.
Alkaa melko kiusallista olla huomion kohteena ja niin sitten yritin selvittää asiaa oman näkemykseni kautta.
Se oli virhe, nyt saan jatkuvasti lukea pirtin ja omistakin edesottamuksista.
Joku ihmetteli miksi ei pirtistä kirjoiteta muualla palstalla, vieläkö ihmetystä riittää, nyt pirtti on kaiken pahan alku ja minä syntipukkina moneen.
Muistini ei yllä kovin pitkälle, mutta asioita vääristellään ja niitä oikomaan menin, nyt sitten pysyn taas tovin poissa.
Ikävää että ihailemani kirjoittaja, taituri lyyli on vedetty mukaan, hänen viestinsä oli aina nautittavaa luettavaa.

Tuo piirakka on varmaan hyvää todellisuudessa mitä pirttiin toit Ramoona, nyt on se aika jolloin kasviksia paljon pitäisi käyttää tavalla tai toisella.
Noita askarteluja olen minäkin yrittänyt värkätä, tein siideri purkista lyhtyjä, kivoja vaikka omenapuun oksiin ripustettuna ja ei maksa mitään;)
Voin kuvitella sen syys asetelmasi, kertomasi mukaan kaikkea ihanaa värkkäät hyvällä maulla ja taidolla.

No tulipa ne verhot kuitenkin vietyä Kristiina23 ja luulen , että kuntosalillekin vielä menet, hitaasti kaikki valmistuu ja onhan syksy sopiva aika myös lukemiselle;)

Äläpä heitä kirvestä kaivoon tuon parisuhteen kanssa hurskainen, ei näitä elon päiviä tiedetä, mitä kaikkea niihin vuosiin voikaan mahtua.
Minä en oikeastaan tunne yksinäisyyttä, vaikka paljon yksin olenkin, aina vaan enemmän siitä olotilasta pidän.
Alkaako maailman tavat olla jo liian tuttuja.

En noin korkealla ole koskaan asunut, kuin muori, miten kävisi lasien pesu silloin, ei siinä kovin hepposilla välineillä ainakaan voi hommia hoitaa.
Pitäisi varmaan minun myös varastaa kukan oksia, on ikkunalaudat melko tyhjiä kukista.
Väri aika outo hääpeitolle, mutta jospa se sopii taiteilija luonteellesi sini-sirkku;)

Ne tapaamiset oli kivoja, ei vaan onnistu enää, olemme kaikki jo huono kuntoisia tai ainakin näin olen ymmärtänyt.
Moni on sielläkin tavatuista harventanut pirttiin kirjoittelun, harmi sinänsä.

Kai piispat tietoisia ovat, mutta ei heilläkään taida keinoja olla asioiden toiseksi muuttamisella.
Toivoisi kuitenkin, että päättäjät saisivat aikaan sen, että kaikille katto pään päälle löytyy, kirkko varmaan yrittää osiltaan olla mukana.

Kirjoitellaan vaan ynnämuu, jos ei asiaa löydy, niin asian vierestä, eihän tämä anti niin ylevää ole, mutta aika kuluu ja minä ainakin ihan ilokseni näitä viestejä lueskelen.
Meillä markkinat kaksi kertaa vuodessa, mutta väliin tulee muutama isompi tori tapahtumana ja onhan tori auki joka arkipäivä muutenkin.
Puolukka onkin hyvin terveellinen marja, minä suuri kuluttaja senkin suhteen.
Nyt piste kirjoitukselle, olen jo pari tuntia aikaa koneen ääressä viettänyt, nyt riittää.
Nautitaan tästä kauniista päivästä, mikä on koko maahan luvattu.

Kävin tänäänkin markkinoilla. Myyjiä ja kansaa kulki ehkä vielä enemmän kuin eilen. Kerrassaan mainio, aurinkoinen ilmahan se houkutteli minuakin mukaan tungoksessa töpöttelemään tämän uusintakierroksen. Karpaloita ostin pari litraa. Niistä saa ärmäköitä "namuja" kun hiekan ripauttaa sokeria kuorrutukseksi. Niitä olen nyt mutustellut huonompien puutteessa.

Melko tiukassa joukossa eteneminen tuntuu paljon raskaammalta kuin vapaammassa tilassa moninkertainen matka. Ainakin minun jaloissani, vaikka vauhti ei päätä huimaa.

Tässäpä tätä "asian vierestä" tekstiä kun ei kehtuuta asiaa etsimään ja pohtimaan.)) Katsellaanpa huomiseen, mitä se tuo mukanaan.

Huomenta sumuisesta Savosta, kaksi astetta mittarissa, kai se pakkasella kävi viime yönä.
Siitä ne liukkaat kelit lähestyy, toivottavasti ei pahempia vahinkoja satu.

Karpaloita en ole oppinut syömään, kiisselissä kuitenkin, on ehkä vähän liian happoinen, mutta puolukkaa menee, olen napsinut niin, että kitalaki on hellä.
Kaunis ilma saa ihmiset liikkeelle, sen havainnon tein minäkin, kun kaupassa pistäydyin.
Hiivaa ei ollut kotona ja kun päätin pullaa leipoa, oli sitä kauppaan mentävä.

Onpa hurskaisella herkut, en tuota yhdistelmää ole kokeillut, kurkku ja marmeladi;)
Keitä kaurapuuro ja laita mustikat jäisenä sekaan, hyvää on ja ehkä ei niin pahasti hampaitakaan värjää.
Joka päivä niitä juureksia pitää aterialla olla ja menee se salaatin lehti leivän päälläkin.

Eipä tässä nyt ihmeitä kerrottavia ole minullakaan, kerhoon on lähdettävä ja sitä ennen silitykset tehtävä.
Näin se lokakuun ensimmäinen viikko alkaa, ihan hyvissä merkeissä, tätä toivon joka niemen nokkaan ja syrjäisempään maan kolkkaan.

Ani varhaisesta heräämisestä on se ilo, että saa pitkään ihailla puhtaan sinistä taivasta ja riemunkirjavaa ruskaa.
Istuin päivän alkajaisiksi parvekkeella vetämässä syvään henkeä ja nauttimassa raittiista ilmasta -- suorastaan ahmimassa happea.
Sitä en saa riittävästi sisätiloissa, kun täällä on sellainen sielunvihollisen keksintö, jota automaatti-ilmastoinniksi kehutaan.
Täällä sentään ei parvekkeen oven kautta tuulettaminen ole kielletty.
Aikoinaan töissä pidin ikkunan avoinna pitkin päivää ja nautin raikkaasta ilmasta. Sitten työpaikkani muutti keskustaan, jossa automaattituuletuksen vuoksi ei saanut ikkunaa avata, ettei koko talon tuuletus olisi mennyt sekaisin.
Luulin tukehtuvani, ja kurkunpäässä oli klöntti, jota piti kaiken aikaa yrittää rykiä tai nielaista pois.
Onneksi en ollut erehtynyt avioon bilsanmaikan, uskonnon tai kielimaisterin kanssa. Siinä olisi saattanut käydä siten, että toisen kysyessä "hau duu ju duu?", minä olisin vastannut, että " ai dount".
Anteeksi nyt, mahd, akat, kansalaiset, mutta kyllä kunnon työmies keinot keksii,
Mieheni peitti tuuletusaukon passelilla levyllä, eikä kukaan narissut ilmastoinnin sotkemisesta, kun minä tuulettelin ikkunan kautta.
Olen tässä varmaan aiemminkin narissut automaattisesta tuuletuksesta. Lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon, että kaksin uudempia narinan aiheita enkä enää hauku automatisointeja,,,

Voin vaikka pitää pienen paussin, jos en parempaa aihetta keksi, Tosin tästä aiheesta voisivat keskustella vaikkapa he, jotka keskustelua Pirttiin kaipaavat.
Minusta on mukava lukea pirttiläisten kuulumisista, tekemisistä, mielipiteistä ja ajatuksista.

VOIKAAPA HYVIN!

PÄEVEE.
Johan oli vaikea päästä pirttii,säikähdin jo että on poistaneet koko pirtin.
¨Löytyihän tämä;))

Kävin kaupungilla ja olin ihan puhki kun pääsin kotiin.

Lauantai iltana katselin Chaplinin juttuja,Oli muuten mielenkiintoista dokumenttia Hänen elämästään.

Päivä on ollut oikein upea.
Voikaahan hyvin.
näkyillään...

Vaiherikas on päiväni ollut. Lääkärin tapaaminen klo 10.30, jonka jälkeen Minna kätilötyttö tuli mumminsa luokse lohisopalle. Toi niin kauniin kukkakimpun syysvärejä, että juhlisti ihan mieleni 🌺

Sitten ostamaan uusi verenpainemittari, entinen on sökö, apteekkiin hakemaan lääke, ja ruokaostokset perään. Valmiin broilerin ostin, en jaksanut ajatella keittämistä, huomenna muusin kanssa, ja lopuista keitto.

Kumma kun tuo verenpaine ei pienistä usko, joudun seuraamaan mittarilukemia nyt työkseni😊 Muuten voin niin hyvin kuin ennenkin, juosta saa vaan nyt eri tutkimuksissa. Ultraääni otetaan sydämestä Jorvin sairaalassa ensi kuussa, olikohan viisasta mennä kättelemään lääkäriä ollenkaan? moi

Venlastiinan värikkääseen juttuun automaatti-ilmastoinnista vaikkapa vain "keskustelun" vuoksi. En ole kokenut ongelmia, ilmastointi ei ole täällä kaiken aikaa päällä. Se on ohjelmoitu tarpeet huomioiden. Koska koneellinen ilmastointi on käytössä, se on helppo todeta kun pistää paperin ilmastointiaukon päälle, jos ilmastointikone on käytössä, paperi imeytyy kiinni aukkoon. Korvausilma tulee ikkunan karmin yläosassa olevasta, suodattimen sisältävästä räppänästä. Sen voi tarvittaessa sulkea. Varsinkin kesäkuumilla räppänän tuuletus ei riitä, lisää saa tuuletusikkunasta ja parvekkeen ovesta. Ihan hyvin se on toiminut. Myös siinä asiassa, että tässä on muodostunut nyt joidenkin kaipaamaa keskusteluakin. Siinähän tämän ansiokkain sato.

Tuuletuksista tulee joillekin ongelmia särkyjen muodossa. Lienee yhteydessä reumatismiin. Tai olisiko samaa tautia kuin he, jotka kärsivät sähköjohdoista karkaavista häiriöistä. Minä en tunne saavani vaivoja näistä, kyllä ne muusta tulevat. Voi olla, että olen pienempänä ja nuorempana kärsinyt riittävästi "vilua ja nälkää" ja näistä saanut ansaitsemani vastustuskyvyn. Niinhän sanotaan, että sikotautiakaan ei tarvitse kahdesti läsiä. Senkin olen jo nappulana hoitanut ja niin on muukin "sikailu" pysynyt omasta mielestäni kohtuuden rajoissa.

Päiväni on mennyt suht`mukavasti. Kalassa kävin, kasvattilohi irtosi 5e/kg. Poutaa riitti päiväksi. Semmoista ennusteet lupaa jatkoonkin. Hyvähän meidän on tallustella....

Huomenta, taas uusi päivä alkamassa, kirkkaana valkeneekin, lämpöä vajaa neljä astetta.
Tuuli puhaltelee sillä mallilla, että kohta on puut lehdettömiä ja se ihana väriloisto on pois pyyhkäisty.
Kaduilla on lehtiä ja ne saattavat vaara tilanteita saada aikaan, jos kosteina maahan jäätyvät, siitä ne alkavat ne varovaiset kävely matkat.
Varoa saat MummeliMiakin, kun pyörällä ajelet;)

Ilmastoinnista Venlastiina kertoilit, meillä tuuletus toimii tehokkaasti , oletetun ruoka ajan aikoihin ja muuten ikkunoiden päällä olevista suljettavista aukoista.
Ei ole kiellettyä pitää tuuletus ikkunoita auki (tai minun korviini ei ole tullut)myös parvekkeen ovi minulla usein auki.
Lähinnä lämmityksen vuoksi on talven aikaan reipas tuuletus suositeltava ja sitten ikkunat kiinni, termostaatti muuten naksuttaa jatkuvasti.
Näin olen itseni asian antanut ymmärtää ja ei muuta ohjetta ole annettu.
Koneeni on ikkunan edessä ja tuo ulkoa tuleva ilma vedolta olkapäässä tuntuu, tästä ynnämuu puhuit, ei edes reumatismia tarvitse olla, kun veto kipuja aiheuttaa.
Tuon tuuletuksen tehon voi myös tarkistaa, kun vilkaisee miten paljon pölyä on venttiilin kertynyt.
Meillä kiersi puheenjohtaja tarkistamassa ilman kiertoa ja vähän nolona kasoin miten paljon pölyä sinne oli kertynyt, minulla, joka olen olevinani siisti ihminen.
Nyt muistan aina pyyhkäistä myös venttiilin, kun tikkaiden kanssa kiipeilen.

Nyt on mahdollista anoa tupakka kieltoa parvekkeille, luulen että sillä saadaan epäsopua taloon, oma kantani on suvaitsevainen, eihän siellä nyt aina kukaan savuuta ja jos vielä tuulen savut puhaltaa, ei kai se niin paljon haittaa.
Johan on puhuttu ruuan käryn tulosta käytäviin, kielletäänkö myös ruuan käryt?
Ilmoitus tauluilla ei saa olla saunavuoroja näkyvissä, saunassa ollessa joku voi mennä asuntoon, tuntuu menevän aika varovaiseksi elämä näissä kerrostalossa.
Näin kadun vieressä asuvana saa kaikki liikenteen hajut kotiin tuuletus aukkojen kautta, tehdaskin joskus päästöjä laskee, miten nämä haitat torjutaan.
Onnekseni en ainakaan vielä ole astmaan sairastunut, kai sitä olisi asuntoa sitten vaihdettava, kaikkea haittaavaa ei pois ympäriltä saa.

Onnea Kristiin23a, mukavia tuollaiset yllätykset, mitä sinun onnistui saada, aika iso oli voitto luulemasi maksun suhteen.
Silitys urakasta ihan kohtuulinen maksu ja nautinto;)

Kala on terveellistä, mutta monelle todella kalakin antaa oireita, onnekseni olen sellainen jurrikka, että mitään allergioita en ole saanut, hyvät geenit sen suhteen, olen ajatellut, että kaikessa olen perus tavallinen ja osaamaton, en edes mitään hienoja tauteja osaa saada.
No tuo oli huonoa pilaa tuo edellinen, olen oikeasti hyvin onnellinen, kun olen säästynyt noilta allergisilta ja muiltakin taudeilta.
Perimää kyllä on, isäni ja mummoni kuolivat astma kohtaukseen, että eipä edes leikillään saisi noita taudittomuuksia esiin tuoda, vielä ehtii, jos hyvin vanhaksi elää.

Lohi olisi täälläkin tarjouksessa 5,99 kilo, myös sianlihaa halvalla 2,99 ja 399, potka ja kylkipaloja.
Voisi vaikka pakkaseen ostaakin.
Silli myös herkkua, ainakin uusien perunoiden aikaan, kallista on, mutta nauttien se sen vuoksi on syötäväkin;)

Chaplin in kuvia en jostakin syystä tykkää katsoa, vaikka taiteilija suurella T onkin, siinäkin olen vastarannan kiiski.
Minullakin verenpaine mittari kaapissa aivan joutavana on, joskus mittailin, mutta ei mitään sellaista ilmennyt, että aihetta olisi sen laitteen käytölle olemassa.
Voihan se olla, jos paljon lääkäriä kuuntelisi, sairastuisi todella, ei vaineskaan, kyllä minulle lääkäri on aina hyviä rohtoja ja neuvoja antanut ja kokeitakin on silloin tällöin tehty.

Minua tahtoo ärsyttää nuo aina ja aina nostetut ketjut, joissa ei todellakaan mitään sanota, yksi taitaa itsekseen keskustella tai tokaista paremminkin ja näin palstalla kiertää mitään sanomatonta tekstiä.
Puhutaan liian pitkistä viesteistä, mutta minäpä sanon, ett kahden sanan mittaiset ei mitään viestejä edes ole.
Nyt sitten piste taas tälle aamulle voikaa hyvin.

Huomenta.;)

Näyttää olevan aika viuhakka tuuli,pilvet menee aikamoista ravia,aurinko yrittää kurkkia välillä.
Meillä on nuo saunavuoro listat pukuhuoneiden ovissa,ei näy kaikille.
Varoitukset on ilmoitustaululla,"Älä avaa ovea tuntemattomille".

Ei nyt olekkaan pitkään aikaan ollut ovikellon soittajia.
Tänään on urkkani järjestää ja putsata tiskipöydän ala kaappi;(
Kyllähän minä alaspäin pääsen,mutta se ylös nousu ottaa koville,kun olis semmonen tunkki joka nostaisi;)
No onhan tässä päivä aikaa.

Näkyillään...

Keskustelette ikkunoiden aukipitämisestä ja häiritseekö se ilmastointia.
Kerrostaloissa on koneellinen ilmanpoisto, joka on eri asia kuin suljettu ilmastointi.

Koneellinen ilmastointi imee huoneistoista vain ilman ulos ja korvausilmaventtiileistä tulee tilalle ulkoilmaa. Imuri on täysillä vain osan päivää ja pienemmmällä teholla muulloin, kuten olette huomanneet.
Jos korvausilmaa ei tule tarpeeksi, imee se ilman vaikka rappukäytävästä postiluukun kautta.
Ikkunoiden aukipitäminen ei tosiaankaan häiritse koneellisessa ilmanvaihdossa vaan päinvastoin, silloin tulee tilalle ainakin tarpeeksi sitä korvausilmaa.

Taivas on sininen, ilma raikas ja aurinko paistaa. Terveiset Turusta Kahvipirttiin.
Toin tuliaisiksi teille rusupiirakan, nauttikaa sehän käy melkein lounaasta.

Minuu rupi naurattaa toi yllä oleva teksti. Kylhä Kaffepirtis rauhaa ja rakkautta ja hiljasuuttaki piisaa.
Meitin lukaalissa ei voi hiljasuurella kehuu, ku toi tuuletin murisee kakskyneljä tuntii vuarokaures. Simmone humina käy, ettei aina kuule omii ajatuksiika.
Ventla pisti minuit kirjottamaa, ku se oli lupannu olla kirjottamati samast aiheest, vaikksei sekä kuule muuta ku sitä samaa, sitä samaa ja pitää palkonkin oven auki koko päivän.

Yks miäs lähti täst huushollist kampaajalle - tai parturiks niit miästen kampaajii vissii sanotaa,
Toista on toi Ventla! Sem pitäs käyrä vähintään kerrav viikos hoirattamattamas risukasaans. Se on simmonen ruttu ja rytty, et omistaja ittekki peljästyy, ku ovest sisääm mennessä on ensimmäisenä vastas se hirvee noita-akka ku asuu peilikaapin takana.
Arvatka, sijaitteeko peilikaappi suaraa ovee vastapäätä!

Pitää vaan jatkaa samaa kehumista - nimittäin näitä komeita syysilmoja!

Marketissa tapasin ikiaikaisen vanhan tutun. Olimme samassa ryhmässä opettelemassa sotataitoja. Jos emme paljon oppineetkaan, kuitenkin aivan riittävästi tätä mennyttä aikaa ajatellen. Hyvin ne opit riittivät, ja siihen pitää olla erikoisen tyytyväinen. Tämänkin muistimme käsitellä. Tiesin hänen asuvan täällä lähistöllä, mutta eipä tullut yriteltyä yhteydenottoa. Kyllä hän on kaiken aikaa täällä kylillä käynyt, mutta hänen aikataulunsa ovat erikoiset. Hän kertoi hoitavansa kauppareissunsa heti puotien avauduttua. Nyt oli hänelle erikoinen aika kun sanoi tulevansa labrareissulta ja samalla hoiteli eväshankintansa. Tärkein huomiohan tässä jutussa on se, että voi vuosikymmeniä liikkua "ristiin" toisiaan tapaamatta. Kyllä se tapaaminen vaan ilahdutti, vaikka ei varsinaista asiaa ollutkaan.

En taida ilmastointiasiasta enemmälti jatkaa. Taisihan tuossa jo tärkeimmät esille tullakin. Puskasuleima voisi koetella puhua Ilusalogissa - taidetaan puhua parturista - käyneen miähen kanssa tarkemmin, että mikä niissä ilmastointi vehjeissä jatkuvasti häiriöllä hurlettaa. Hiänhän niitä myös varmaan kuulostelee ja näin ollen voi parhaiten piätellä mikä niitä kiusaa ja mistä ao. perehtyneen tohtorin tavoittaa. En osaa paremmin sanoa, ei siellä kuitenkaan polttomoottori tuuletinta pyöritä - luulisin.

Juu..., mutta nytpä päivä onkin jo melko täysi, joten pikapuoliin täytyy kömpiä levolle huomisen koitoksia varten. Heippa!

Huomenta, nyt keskelle viikkoa, kauniiseen aamuun, taivas aivan seesteinen.
Hyvällä alulla on lokakuu, pieniä yöpakkasiakin on ollut, muistan lokakuun jolloin talvi tuli viidestoista päivä, nyt ei ehkä ennätä siihen.

Mukavia yllätyksiä nuo tapaamiset, tunsitte kumminkin samalta näöltä vaikka vuosia kertynyt väliin, nyt varmaan satutte useimmin tapaamisiin, kun aikataulut tuli tietoon, ynnämuu?

Mitä turhia Venlastiina sitä kuontaloaan suree, hyvä, että kuitenkin karvoja päässä on, ja peili nyt ei totuutta ole enää vuosiin kertonut, en paljon siihen vilkaisekaan.
Uskon vakaasti, että peilit valehtelee.
On se kamalaa jos koneet ääntä pitää, minulla jatkuva surina tuolla päässä, siksi mielelläni ulkopuolista surinaakin kuuntelen unohtuu se oma sisäinen surina.
Hermoille se käy, sellainen surina, tulipa se omasta päästä ( jota vaivaa ei voi korjata) tai ulkopuolisesta laitoksesta, siihen voi korjaaminen auttaa.

Eikö maistukin puuro hyvältä hurskainen, nyt joku kertoi, että puolukka vielä paremmalta puurossa maistuu, taitaa olla niitä makunautintoja, joista ei voi kiistellä.
Nuo vesivahingot aina mietityttää, ettei vaan mistään pääsisi vuotoja tulemaan, niillä on tapana muuttua aika kalliiksi ne remontit.
Astianpesu koneen alle hommasin levyn, mikä paljastaa, jos vahinko siellä tulee.
Ymmärrys ei meinaa tälle alueelle oikein riittää, ei tosin mihinkään rakentamiseen, suunnitteluun kyllä;)

Katleija sen sijaan osaa kaiken, miten sinulla kaikki päässä pysyykin, onkohan se kiinnostuksesta kiinni.
Minä en jaksa kiinnostua mistään en tämän koneen kanssa en paljon muustakaan, siinä se osaamisen puute minulla.
Kiva kun muistat valistaa meitä osaamattomia, tuo mitä kerroit, on minullekin selvitetty, joskus.
Meillä talossa on mukava puheenjohtaja, joka ei neuvomistaan pihistä, hän jaksaa minullekin aina uudelleen ja uudelleen selvittää asioita.
Nyt lupasi tuon valokaapelin tulemisen yhteydessä neuvoja antaa, sekin on aivan outo asia. mitä mukanaan tuo.

Tuo vaiva lattialta ylös nousemiseen on minullakin ja alahyllyjä en mielelläni edes pyyhi.
Pakkohan se on joskus sekin tehdä, olen kyllä sinne laittanut sellaisia tavaroita, mitä harvoin tarvitsen.
Kaappeja vaan enenemissä määrin lisää tarvitsisi, aina vaan täyttyvät edelliset.
Mistä sitä oikein kertyy tuota tavaraa, vaikka ei mitään uutta ole ostavinaankaan.
Eilen tyttären kanssa verhoja katseltiin ja kun jotakin taempaa etsi, oli edestä pois tavaraa nosteltava, syvät hyllyt ei ole ollenkaan käytännöllisiä.
Tarvitsisi asiantuntijoilta, eli meiltä käyttäjiltä neuvoja suunnittelijoiden kysyä.

Hyvänen aika taas on jollakin rivejä laskettavana, kun näin pitkäksi venyi viesti;)
Jostakin ketjusta satuin näkemään, että pirtissä käy lukemassa rivit kirjoituksista ja sitten arvioi ja arvosanan antaa, ei hyvää tietenkään, mutta siinäpä pirtin ovea raottelee;)
Näissä merkeissä, hyvää päivää kaikille oven aukaisijoille.

Minä tuosta ilmastoinnista, vuosikymmenien saatossa ilmastpointi- järjestelmät muuttuneet kerrostaloissa moneen kertaan. ynnämuu kertoi asumassaan talossa järjestelmästä jossa oli ikkunan pokiin tehty ilmanvaihto luukut joita voi avata ja sulkea. Edellisessä asunnossamme oli samanlaiset, tai oikeastaan ne aukot teetettiin sinne paljon myöhemmin, muu ilmastointi oli jo käytössä,talo oli rakennettu 1970. Jo aiemmin oli järjestelmiä jossa kiellettiin ikkunoiden avaaminen. Nyt täällä meillä on uusi järjestelmä joka on aina päällä, Ilmanvaihto on asuntokohtainen, jokaisessa asunnossa on ilanvaihtokone se ottaaa poistoilmasta lämmön talteen. Kuulema säästää lämpökustannuksista. Esimerkiksi poistoilma kulkee pois keittiöstä ja kylpyhuonneesta. Makuuhuonneessa ja olohuonneessa on tuloilma venttiili, niistä se ääni lähtee.

Mielenkiintoista on tietysti ollut ynnämuulla tapaaminen entisen ruotukaverin kanssa vuosikymmenien jälkeen, varmaan siinä tovi menee kun vanhoja muistelee.
Minullekin kävi aikonaan samoin tapasin entisen ryhmänjohtajani ensimmäisen kerran entisessä Eka marketissa Kannelmäessä.
Kaverini oli tunnettu laulaja Reijo Kallio oli myymässä levyjään siellä, minä menin katsomaan ja tunsihan hän minut, jotain juttelimme, lopuksi hän antoi levynsä ja kirjoitti nimikirjoitukseksi Ruotukaverille Reijo.
Saman miehen tapasin vielä kerran naapurini syntymäoäivillä, naapurini oli tuttu Kallion kanssa ja oli kutsuttu mukaan, se oli iloinen yllätys sekin tapaaminen.
Late tässä viivyttelin liikaa niin kirjauruminen häipyi.

Päevee vuan;)

Markkinaterveisiä;)
Toin pirttiin TAAS Viipurinrinkelin,pistäkää poskeen;)

Kyllä oli torilla porukkaa ja kauppiaita kans.

Eipä sieltä paljon mukaan tarttunut.
Yritän ptää tuota järkikultaa mukanani,etten ostele mitä sattuu.
Kyllä se kaapin putsaus jäi huomiseksi.
Jalkahoitaja odotti kotiin tultuani ja piti tuonne kerhohuoneellekin mennä,siellä oli lähimmäispalvelun tyttö vetämässä kerhoa ja kaappien avaimet minulla,niin piti aukoa,saivat kahveet keitettyä.

Nyt otan loppupäivän ihan lonkisti;)
näkyillään...

Niinhän niitä ilmastoinnin järjestelmiä on erilaisia. Ei täällä meillä ole muita taloyhtiön rajoitteita tuuletuksiin, kuin että keittiöön ei saa asentaa lieden ylle omaa ilmanpoistolaitetta. Se sekoittaa yhteisen ilmastointijärjestelmän, näin asiatuntijat perustelevat.

Heti me tunsimme toisemme sen kampraatin kanssa. Sitä tietysti auttoi samassa ryhmässä ja kämpässä vietetty 8kk, hyvin sopeutunut kaveruus, saman maakunnan poikia ja ehkä vielä hyvin yhteen sulavat puhetavat ja myös persoonallinen ulkomuoto, jota aika ei ole pystynyt kadottamaan. (tällä en tarkoita rumaa tai komeutta) Tunnin tutustuimme nykyisyyteen ja aikomus on jatkossa tavata, mutta ei millään suurella "höyryämisellä."

Joo...kyllä olen huomannut, että palstalla erikoisen ahkera Kahvipirtin lukija joka on jo kauemman aikaa laskenut, kuinka monta riviä SkillaN on saanut kirjoitetuksi. Viis arvosteluista, kunhan kiinnostusta riittää!

Nyt on lopetettava. Joku "ram-muisti" on koneessani vähissä. Se vaatii latausta. Heippa!

Huomenta sumuiseen aamuun, pakkasella on yöllä käynyt, nyt sakea sumu.
Saapas nähdä nouseeko aurinko paistamaan tänään, eilen oli tosi kaunis päivä.
Tämän viikon kiireet taas pidetty, nyt ihan oma ehtoista elämää loppu viikko.
Mietin että milläs sitä päivänsä kuluttaisi ja sellainen ajatus päähän tarttui, jospa vaikka nuo vaatekaappien sisällön parvekkeelle kantaisi, ei kyllä kovin vahvalta tämä idea tunnu.
Parvekelasit olisi pestävä, mutta siellä vielä niin paljon kukkia, siivoa tulee, kun niitä sitten raivaa, myöhempään siis pesun jätän.
Taitaa muuttua päivä " en tee mitään" päiväksi, sekään ajatus ei hyvältä tunnu;(

Minulla in sellainen hiili tuuletin hellan päällä, se ei kaiketi vaikuta tähän koneelliseen ilman saantiin.
Talo on v.1961 rakennettu, jälkeen päin on kaikenlaista uudistusta tehty.
Ehkä miehillä tuo olemuksen muuttuminen ei niin suurta ole, tunnettavuus säilyy, naisilla uskon vuosikymmenten ulkoista olemusta enemmän muuttavan.
Eri ihmiset näkevät erilaisesti ja voi olla, että joku ilmekin tuttuuden tunteen esiin tuo.
Tuon Windows 10:n jälkeen on tullut jos minkäkin laisia lataus määräyksiä, kun niitä ei ymmärrä, kone jää vailinaisiksi toiminnoista, mutta kunpa nämä pakolliset edes toimii.

Onpa siellä palvelua muorin maisemissa, kun jalkahoitajakin kotiin tulee, no voi sitä olla täälläkin, kun euroja tarjoaa, ei ole tullut ajateltua.
Harvoin tulee jalkoja hoidettuakaan ja hoitoon silloin kävelen.
Pitäisi enemmän noihin hoitohommiin osallistua.

Olikos Reijo Kallio joka tuli viikonloppu isän maineeseen lauluillaan, näin muistelen, mukavan tuntuinen laulaja on.
Nuo ilmastointi asiat menee yli minun ymmärryksen, kovasti niitä suunnitellaan ja lopputulos sama kuin näissä hometaloissa, viisautta ei löydy, tai kaikilla suunnittelijoilla omansa.

Etikka on hyvää moneen asiaan, mutta tuskin lattian pesuun kuitenkaan, hurskainen;)
Kaikenlaiseen puhdistukseen sitä etikkaa tarjotaan, suolan kanssa ja ilman.
Lueskelin Facebookista ohjeita, nuo kylpyhuoneen laattojen saumojen puhtaana pitoon olen yrittänyt jos vaikka mitä, hammastahnaakin.
Pöly tarttuu ja kai se laasti tai mikä lieneekään on hangatessa pehmentynyt ja nyt aina vaan nuhruiselta näyttää.
Nyt mahdolliset remontitkin vaikeaksi menee, kun on ilmoitettava isännöitsijälle ja testauksia tehtävä, mitä sisältää korjattava kohde.
Hintaa tulee joka asialle, pitänee vaan mennä entisillä.
Kyllä se vanhan korjaaminen kalliiksi tulee.

Hauska tuo "kömmähdyksesi" pirtin olin paikasta Kristiina23, toisaalta voimme onnitella itseämme, että niin eläväksi pirtti saatiin.
Voi sentään, et kai tosissaan mitään kasvojen kohotusta ajattele, ollaan vaan "oikean" näköisiä, mitä sitä nuorentamaan, annetaan tilaa nuoremmille olla nuoria;)
Hyvällä meikillä kyllä ilmettä muuttaa, mutta kuka sitä jaksaa aina ja kysymys sitten, että miksi pitäisi, aitona oleminen on niin helppoa.
Kyllä sitä jo saa ikäiseltään näyttää, tuli mieleen nuorten puhuminen telkkarissa, siellä puhuivat asenteista ja joku totesi, kohta vanhat kuolevat ja sitten koittaa parempi elämä, siis asenteet uusiin asioihin helpommin muuttuu.
Esteenä kai hänen mielestään ollaan, mutta onneksi vielä löytyy nuoria, jotka vanhana elämisen sallivat, ymmärtävät, että se aika koittaa kaikille.
No ehkä ajattelematon lausahdus nuorelta, joten annetaan anteeksi, tai sitten minä ymmärsin väärin.
Minullakin keittiön kalusto on nykyaikainen, hyvin käytännöllisiä, muuta nuo "komerot" epäkäytännöllisiä juuri tuon syvyyden tähden.
Taas tässäkin asiassa syvyys hyvä ripustin tavaralle, kaikki ei aina voi mennä mielen mukaan.

No taas viruu, mutta kun on asiaa, minkä sille voi, lyhyesti ei voi asioita aina kertoa;)
Hyvää ja touhukasta torstai päivää, sumu laskeutuu, kyllä siitä kaunis päivä tulee.

Touko-kesäkuun vaihteen sairaalareissulta on peräisin tuo rollaattori, joka kuitenkin on jäänyt melkein käyttämättä.
Se on kyllä hyvä kävelytreeneissä, ei tarvitse horjahtamista pelätä kun yht'äkkiä jalasta kirpaisee. Minä en periaatteesta käytä särkylääkkeitä jalkakipuun, sillä niitähän saisi syödä jatkuvasti. Uskon että vaikka sattuu oikea lääke on vaan yrittää kävellä. Sen olen kokenut, mutta vaatii se sinnikkyyttä.
Kas annetaan luonnon tehdä korjaukset, liikkumattomuus pahentaa tilanneta; jäykistää jänteitä, heikentää lihaksia ja haurastuttaa luuainesta.
Menin toissailtana tuohon lähikauppaan sen härvelin kanssa, siinä kun kulkee nuo pienet ostokset kätevästi. Nolotti oikein kun mennen tullen joku heti oli kaupan ovea aukaisemassa. Tunsin itseni ihan ikälopuksi ja rammaksi, niin nololta tuntui. Kas kun asiat ovat yleensä olleet toisinpäin eli muiden auttamista.
Ei minulla ole moitittavaa nuorempien käyttäytymisessä. Niin mukavasti suhtautuvat tämmöiseen vanhaan muoriin ja juttelevat kun aloitteen tekee.

Ehtoota.
Nyt ei kone hyväksynyt lähetystäni.

Kehuin kait liikaa;))

Pääsin tänään nimittäin puulämmitteiseen saunaa ja kyllä oli IHANAA.
Tuo selkäni kun ei tykkää tuosta sähkösaunasta;(

Sain myös paapoa kissaa ja koiraa,ihania karvaturreja.

Nyt menen lonkan vetoon;)
näkyillään...

Katleija mainitsi, kuinka nolotti kun rollaattorin kanssa kulkiessa ovia valmiiksi availtiin. Eipä pitäisi nolottaa, varmaan nolottaisi montakin, jos jättäisi avaamatta. Jopa minäkin availen, jos kohdalle satun. Myönnän kuitenkin, että riippuu siitä missä tilanteessa olen. Olen kyllä tuntenut itseni kiusaantuneeksi, jos kovin kärkkäästi apuun riennetään. Sellaisen muistan, kun nuhjasin rullalta ottamani muovipussin kanssa enkä meinannut saada sitä auki. Tuli topakka nainen ja sanoi, että "annas minä" ja otti pussin ja avasi. Kyllä se tuntui nololta. Olen pitänyt huolen, ettei kukaan ehdi enää apuun pussukan avaamisessa. Näin yritän pärjätä - eihän sitä tiedä, koska kaikki apu on vielä tarpeenkin.

Joo... kyllä hurskainen lienee oikeassa, kyllä kasvit ja puutkin ovat sukulaisia. Kehityshaara vaan on varhaisessa vaiheessa erkaantunut ja me olemme putkahtaneet esille. Olemme kaiken lisäksi melko kelvottomia kumppaneita ja tuhoamme tarpeettomasti luontoa omia tarkoitusperiä toteuttaessamme. Joten hyvä on edes joskus sopuisasti metsässä kävellä, ja kuunnella puiden huminaa pienen tuulen puhallellessa. Kyllä sillä on elvyttävä ja samalla rauhoittava vaikutus ihmiselämän pieniin murheisiinkin.

Päivä on taas putkessa. Aamu oli vilpoisaa ja vähän samana se jatkui, tuulenpuuskat jo vaativat muutosta vaatetukseeni. Takin vaihdolla ja pitkillä kalsareille se hoitui. En tarvinnut vielä viimeistä hätävaraa, hakaneulapussia vaatteiden ripustusta täydentämään. Jatkellaan...

Kyllä tuo rollaattori on mellekin tuttu, en minä sitä käytä, mutta tuo Venlastiina sitä tuolla ulkona ja sisälläkin käyttelee. kun yhdessä menemme kauppareissulle tai joskus jopa kävelemään on tuo rollaattori usein mukana. Joskus pelkät sauvat riittää tai jopa minun kainalo.
Jos nyt on sellaisia ovia joita tarvii avata niin minä niitä avaan, nykyään monessa kaupassa jopa terveyskeskuksissa on itsestään avautuvia ovia.
Kaupoissa myös ostoskärryt käyvät hyvin rollaattorista.
Omalta kohdaltani ja myös kaverini kohdalla nuo kävelemiset jäävät melko vähiin.
Meikäläisellä kyllä noita lääkkeitä on monenlaisia, mutta särkyihin olen käyttänyt Panadoolia.
Eilen tein ison vuoan Lasangea tänään syötiin loput, kyllä se tulikin oikein hyvää, liian harvoin tulee tehtyä.
Vihanneksia ja hedelmiä meillä kuluu runsaasti, niitä on joka päivälle. Salaatti on joka päivä vähän erilainen.
Harvoin meillä ruokia pakkaseen tehdään yleensä kun ruokaa tehdään niin huomenna syödään eilistä, se säilyy hyvin jääkaapisssakin.
Pakkasessa enemmän marjoja tai tietysti jotain muutakin.

Huomenta, nyt jo perjantai aamuun, kyllä taas viikko on mennyt reippaasti ja viikonlopun meiningit odottaa.
Kauniina aamu on valjennut, minulla on tapana katsella aamun valkenemista sängystä käsin, heräilen aamuyöstä useasti ja tarkistan onko vielä pimeää, jos taivas on tumma, unta jatkan.
Aika pitkälle meneekin, kun alkaa valeta, kuuden jälkeen hämärä alkaa hälvetä.
Jokos se on ollut se yhtä pitkä yön ja päivän aika, en viitsi tarkistaa, kai teistä joku senkin muistaa, kesäaika ainakin tämän kuun lopussa loppuu.

Tuo rollaattori on yllättävän paljon yleistynyt ja minusta sen käyttö näyttää olevan aika luontevaa, itse en osaa omaan käyttöön kuvitella, ehkä lähempänä sekin ajankohta on.
Rollaattori on oiva apuväline, kymppi keksinnöstä ja sen käyttäminen tarpeen mukaan ihan ok.

Miksihän tuo avun antaminenkin joskus vaikealta tuntuu vastaan ottaa, vaikka hyvää sillä tarkoitetaan, onko niin, että kuitenkin niin vähäisissä määrin sitä esiintyy, että se jotenkin kohdalle sattuessa häkellyttää.
Tuo kiitoksen ja huomaavaisuuden osoitukset eivät kaiketi kuulu meidän kulttuuriin, ehkä parantamisen vara olisi.
Näyttää kyllä ihan mukavalta, kun esimerkiksi auto antaa tietä jalan kulkijalla ja tämä kättä nostaa kiitoksena tai nyökäyttää, tämän minäkin osaan;)
Ynnämuu, älä moisesta nolostu, se on vaan sitä ystävällisyyttä, mitä me naiset joskus tuppaamme esittämään:)

Puiden halailu on minulta jäänyt, mutta luonnossa tykkään katsella ja ihastella, marjassa ollessa katoaa pelko myös käärmeitä kohtaan, en muista ollenkaan, että nekin metsässä elelee, vaikka muuten niitä inhoan sydämeni pohjasta.
Puita ihastelen ikkunoistani, molemmin puolen taloa on isoja puita ja nyt olen seurannut vaahteroiden värileikkiä, mikä on mahtavaa ollut, punainen on kadonnut, nyt keltaväri hehkuu kilpaa auringon paisteen.
Hurskaisen mainitsemat eläimet myös minun mieltäni lähellä, paitsi nämä mainitsemani inhokit, en niitäkään tuhoa, jos eivät minua tule kiusaamaan. Hirvikärpäset ja itikat kyllä tuhoan, mutta tuskin käärmeeseen koskisin, vaikka pistäisikin, taitaa olla rauhoitettukin.

Ei minullakaan henkilökohtaisesti ole mitään nuoria vastaan, mutta pakosti huomaa nämä ei niin hyvin käyttäytyvät, liikepaikalla heitäkin näkyy.
En ihmettele yhtään, onhan telkkarissa hyviä sarjoja joissa neuvotaan miten pitää touhuta saadakseen huomiota, en vaan ymmärrä miksi näin näytetään hölmöilyjä ja joihinkin nuoriin nämä mallit uppoaa.
Katleija eikös sitä jo ikäloppuja ollakin, vaikka vaikea on sitä muistaa, iän tuomat vaivat joutuu aikanaan jokainen jollakin tapaa kokemaan, ollaan vaan hyvillään, jos meille ovia auotaan, toivotaan että kohteliaisuus kasvaa ja myös nämä nykyisin ovea aukovat saavat näitä kokemuksia.

Katson aina telkkarista kissa mainoksia ja kyllä aina sytyttää, painiskelen halujeni kanssa, haluaisin niin kissan ottaa, mutta aina saan järjen äänen kuulumaan, mutta jos pieni kissa eteeni tuotaisiin, se olisi järki hukassa;)

Nyt alan siivoamaan tämä huoneen komeroita, eilen sain makuuhuoneen komerot tuuletettua ja pestyä, siitä annan kymmenen pistettä itselleni ja huomenna toivon toiset kymmenen saavani, kun tämä päivä iltaan ehtii.
Päivän kulua kivojen puuhien merkeissä toivotan teille toisillekin.

Uamu päevee;)

Nyt minä nuorenin taas 10v
Kävin kampaajalla hiuksiani leikkauttamassa.
En muuta tarvitse kun 3-4 kertaa vuodessa leikkautan.
Kakarani oli oikein kihara tukka,vaan ensimäinen tyttöni syntyi,niin tukka oikesi.Jouduin ottamaan permanentteja ja vaikka mitä.
Nuorin tyttöni syntyi 44v sitten,en sen jälkeen ole tarvinnut kiharoita ottaa.
Kampaajan kanssa keskustelimme,oli sitä mieltä,että on jokin hormonihäiriö ollut.
Poikani peri kiharoitani;)
Tyttöjeni hiukset on kyllä taipuisat,vaan ei kiharat.

Kummaa se on tuo luonto;(

"Rollikka" se on minunkin kaveri,edes roskapussia en vie ilman sitä.

Tuulla viuhotta aika kovaa,vaan aurinko yrittää kurkistella,ihan kiva.
näkyillään...

Rollaattoreita täälläkin näkyy, monen kanssa olen myös "puheväleissä." Joillakin on tarkoitus käyttää rollaattoria tilapäisesti koska polvi tai lonkkaleikkauksen jäljiltä on kulku vielä huteraa. Nyt aivan äskettäin ovat sähkökäyttöiset pyörätuolit lisääntyneet. Sehän ei ainakaan kaikkiin kerrostaloihin sovellu. Näppärästi näkyy sähkökäyttöinenkin pienellä harjoituksella liikkuvan. Tänäänkin juttelin yhden kanssa, hänellä tämä peli oli pari päivää ollut käytössään.

Eipä tässä päivässäni ole paljon kertomista. Yllättävän kaltsalta tuntui tuuli, joka puhalteli kunnolla kerrostalojen muodostamassa tuulitunnelissa. Lämpöä oli sentään n.7 C. Olipahan sopiva ilma pakkasviimoihin totutella. Sekin aikansa vie. En nyt mitään pitkää kävelyä tehnyt, ehkä 3 km, sekin hyvä ettei pääse täysin unohtumaan koko askeltaminen. Vaan katsellaanpa huomiseen...

Lauantai aamua tässä elellään, pilvinen taivas ja tuuli puhaltaa.
Toivottavasti sateelta säästytään, olisi torilla lauleltava, katos siellä on, mutta yleisö sateella pysyy kotonaan;)
Eipähän siinäkään paljon menetä, ei mikään kulttuuri ropaus tämä meidän anti ole, mutta äänellään se lintukin laulaa, sanonta pitää paikkansa meidänkin kohdalla.

Lämpöä kuutisen astetta, mutta tuuli puree, sitä totuttelua pakkasiin se on, kuten ynnämuu myös totesit.
Ei tämä mitään, mutta kunhan tuonne kahdenkymmenen pakkaslukemiin päästään, ei varmaan juttu tuokioita kadulla ei torilla pidetä.
Nythän pyörätuoli mahdollistaa jo urheilunkin ja miten hyvin ovat pärjänneetkään, mainio kapine pyörätuoli, kuin rollaattori pitää taas todeta.

Minä vaan yritän könkätä näillä jalkaparoillani, ajattelen, että kaikki eteenpäin ja jätän sauvatkin vielä kotiin, menen sen verran hitaammin.
Samoilla linjoilla Katleijan kanssa myös särkylääkkeiden osalta, vain silloin varaudun, kun on tiedossa pitempi aikainen jalkojen päällä oleminen.
Kaikki se on voittoa, jos ei tarvitse hirveästi pillereitä popsia, pientä kipuilua tuntien, tietää ainakin elävänsä;)
Voihan se olla aika edessä, että ei ilman pillereitä jaksa, nyt tällä hetkellä näin.

Yhtä eurojen säästöä on tuo muorin tukan huoltaminen, minä joka kuuden viikon päästä vähintään sen parikymmentä euroa hiuksiini kulutan ja milloinkaan ei hyvältä näytä, mutta lyhyet kyllä ovat.
Luin lehdestä, että Ukrainassa naiset hoitavat kasvonsa oli sota tai puute, onko kohdallani laiskuus vai turhan yrittäminen, syy omaan saamattomuuteen, tältäkin osin.
Totuus on kai kuitenkin se, että ymmärtää, että myöhässä olen.

Aasinsilta tulikin tuohon hurskaisen toteamaan teinien tirskumisesta, voi se herättää hilpeyttä, mutta uskon kuitenkin että omille asioilleen tirskuivat, sitä vaan joskus on herkkä ajattelemaan että huomioivat juuri minut.
Kiusallista joka tapauksessa, mutta eipä kaikki aina ilman hymyilyä, jopa ärtymistä mene heidänkään suhteensa.
Käyttäytyminen joskus aivan nollassa ja kuitenkin heillä ohjeistusta huomattavasti enemmän mitä meidän nuoruudessa on ollut, voipa olla että tirskunnan kohteena saavat vielä itsekin olla.
Elellään vaan oman tyylin ja viitseliäisyyden mukaan.

Nyt pitää katsastaa löytyykö mitään päälle laitettavaa, tämä aika on vähän hankala, kun pitäisi sään mukaan osata pukeutua ja kun ei vielä ihan kylmä, mut ei lämminkään.
Tätäpä jään nyt vuntsailemaan, päivän jatkoa kaikille ja vielä hyvää sellaista;)

Naiset yleensä perustelevat hankintojaan sillä mitä naapurissakin on. Miehet taas yleensä lukevat tilastoja.

Ole ollutl pois täältä tosi kauan . Enkä päässyt enää entisellä nimimerkilläni , mutta aloin nyt muistelemaan ystäviäni täällä ja halusin tulla toivottamaan teille kauniita syksyisiä päiviä. Teitä lämpimästi muistellen entinen Anu 1

Iltapäivää.

Pyykit on kuivumassa;)

On se nykyään helppoa tuo pyykkääminen.
Muistan ajan kun käsin hankasin pyykkejä ja avannolla kävin huuhtomassa;(
Silloin jaksoi ja kykeni.

Onhan se kiva kun on kaikenlaista apuvälinettä sun muuta.

Aurinkoinen on päivä ollut,vaan ulkona 11c ja tuulla viuhottaa.

Nyt on pyykkikahveet juotu.
huilataan loppu ilta;)jookos;)
näkyillään...

Olihan kova tuuli ulkona, hyvä että pukeuduin villakangastakkiin, jossa on korkea kaulus. En vielä ole ottanut kaulaliinakääröä kaulalleni, mutta alkaa sekin olla ajankohtaista.
Pelastauduin tavaratalon hehtaarihalliin jossa kyllä liikuntaa saa, Tokmannikin on uutta siellä. Käväisinkin kysymässä ompelutarvikkeita, ja siellähän niitä oli. Tuo langanpujottaja neulansilmään oli hukassa, ja nyt sain 3 kpl pakkauksessa.

Silmäneulaan saan vielä langan ilman, mutta ompelukoneeseen en oikein onnistu ilman. Sitä se ikä tekee m.m. Muuten mukava lauantai-ilta meneillään, pitänee katsoa tv-ohjelmia nyt, heippa 😊

Huomenta Ilonan päivään ja lepopäivään.
Taitaa tuo lepo sana olla nyt melkoisen turha, mutta ennen pyhäpäivä todella oli lepopäivä ja kyläily päivä, enää ei kumpaakaan.
Muistan sunnuntaisin lapsena käytiin sukulaisissa, eikä sitä sovittu etukäteen, kohteessa olivat kotona, jos olivat ja tarjottava sitä mitä talossa oli.
Nykyään käydään harvoin kylässä, sillä kotona ei ketään, harrastuksissa väki kulkee.
Sää on pilvinen ja tuulinen, lämpöä viitisen astetta.
Torilla laulut meni hyvin ja väkeäkin oikein kivasti, tulihan sitä syksyn satoa kotiin tuotua.

Vielä näen neulan silmään langan laittaa, mutta apuväline on kyllä laatikossa, oiva keksintö sekin.
Ihmisten taito keksiä apuja on aivan mahtava, kun tarve jollekin vaivalle on apua saada, jopa naksuttaa jollakin taiturilla ja apua saadaan.
Rollaattori yksi tämän hetken hyvä oivallus.
Tulipa Casablanca minunkin katsottua, näyttelijät taidokkaita.

Onpa mukava kuulla sinusta Anu, aikaa onkin vierähtänyt, kun viimeksi pirtissä pistäydyit.
Paljon mukana olit minun alkuaikoina ja sait varmaan osasi näistä ystävämme viesteistä.
Olisi mukava jos mukana viestittelisit, vanhoja muistellen.

Ei taida enää niin usein nuo perustelut olla tuollaisia, kuten "omat_ympyrät" kerroit, ainakin minulta on naapurien ostokset ja tavatkin jäänyt ilman huomiota.
Miesten kohdalta en osaa kantaa ottaa, voi olla että mielestään järkevämmin osto päätökset tekevät.
Luulen kyllä, että naapurin auto saattaa mieltä kaivaa, jos se on vähän parempi kuin se oma on;)

Ison rahan säästätte te joilla ei kampaaja laskuja ole, minä en koskaan ole hiuksia itse värjännyt, harvoin enää kampaamossakaan, nyt odotan tasaista harmautta päähäni.
Muistelen kyllä, että niin isä kuin äitikin oman värinsä säilyttivät kuolemaansa asti, joten se siitä toivomuksesta, geenit jyllää muissakin asioissa.
Minulla oli karjalainen mies ja suku siinä ohessa ja en voi muuta kuin kiitoksen sanan antaa.

Yksin tässä elellään ja pienet on kuviot, joten hurskainen, lennätä mielikuvitusta ja osaat siitä rikkautta saada.
No toisaalta jokainen elämästään tekee sellaisen mikä hyvältä tuntuu, kai meillä naisilla on kyky herkistyä ja saada aikaan jos minkälaisia mielle yhtymiä.
Tuo Syyrian tilanne on todella järkyttävä, miten siellä ei saada mitään hyvää aikaan.
Luulisi kansojen paheksunta jo tämän asian kohdalla pysäyttävän nuo pommitukset ja tappamiset, petoja on ihmiset, kun tälläistä tapahtuu vielä nykyisessä tieto yhteiskunnassa.
Raakuudet vaan lisääntyvät ympäri maailmaa.

Taas todiste, että lyhyesti en osaa kirjoittaa, mutta kun haluan jokaiselle jotakin sanoa, tapa on tämän kaltaiseksi tullut.
Päivä on jo valjennut ja aamu kohta ohi mennyt, nyt sitten sitä lepopäivää toteuttamaan.
Kai sitä jotakin näpertämistä kuitenkin käsiin tulee, mutta levosta se käy;)
Ulkoilemaan ken kykenee, minä laiskuuttani en viitsi tehdä.

Vielä palajan, kun unohtui mainita nuo tilhiparvet, joita tästä ikkunasta näen, valtava määrä niitä lentää ja kohta on pihlajat tyhjiä marjoista.
Hyvä että rastailla oli muuta syötävää, nyt tilhit saavat ravintoa nekin.
Näin luonto omiaan hoitaa.

Täältä tilhiparvet hävisivät, kun hävittivät pihlajarivistöt. Olihan niitä runsaasti parkkipaikan molemmin puolin. Ehkä taloyhtiön päätökseen vaikutti pihlajista tullut sotku, jota linnut vielä lisäsivät. Ne hienommat autot kai kärsivät ylimääräisestä värityksestä. En kyllä minäkään protestoinut kun puulaatu vaihdettiin, hyvä näinkin.

Tulihan se ulkoilu hoidettua, Kuusijärvelle ajelin ja polkua myöten kävely järven ympäri. Selvästi huomaan, että saman mittainen matka polulla vähemmän jalkoja rasittaa kuin asfaltin yksitoikkoinen kaputtelu. Vähän joustava alusta ja lievä epätasaisuus tekee matkan teolle hyvää. Sieniä en käynyt edes vilkuilemassa.

Muutoin on mennyt täysin vapaapäivän merkeissä, ei kyläilyä eikä kaupoissa juoksentelua. Hyvä se on väliin lasetella kaikesta vapaallakin.
Katselenpa mitä huomiseksi eteen tulee, ainakin labrassa käynti. Nähdään!

Tänään poikettiin kauppaan, vähän täydennystä ruokavarastoon.
Lauantai oli sellainen leppäivä, perjantaina tehtiin sellainen maaseutukierros kotipitäjässä ja vähän naapuri kunnissakin. Ajeltiin sellaisia pienempiä teitä, kyllä oli kiva katsella tuttuja maisemia, tämä ympäristö on meille hyvinkin tuttua kun ikämme täällä maisemissa olemme asuneet. Näki että maanviljelijät olivat hoitaneet hommanssa oli kaikki korjattu talteen ja kylvetty syysviljoja, peltoja kynnetty tai muuten kunnostettu. Tuulinen oli päivä, mutta eihän se ajoa haitannut, sen huomasi ettei ruska ollut enää kauneimmillaan paljon puita jo lehdettöminä. Kyllä sitä osaa antaa arvoa maisemillekkin siinä silmä lepää kun ei vauhtiakaan tarvi pitää kovana, melkein voi körötellä haluamaansa vauhdilla. Loppupuolella poikkesimme tutussa paikassa kahville, kyllä maistikin hyvälle.
Loppupuolella ajelimme Hankotietä Hyvinkäälle päin kunnes taas menimme pitäjämme itäisimpään kolkkaan, sieltä jälleen kiemurtelimme kotiinpäin tuttuja teitä tänne Heikkiläntielle.
80 km ajelimme ja aikaa kului reilut kolme tuntia kun kotiin saavuimme.

Päivä on mennyt nopeasti iltaan, mutta vielä Pirtissä piipahdan.
Eilen illalla myös Casablancaa teemalta katsoimme vaikka olen nähnyt sen monta kertaa,
mutta aina ihana!
Viimeiset porkkanat huomenna nostetaan ja eipä enää muita syyskiireitä siellä,
nurmikkokin on rauhoittunut kasvun suhteen ja aivankuin odottelisi talven tuloa.
Nyt uni jo silmäluomia painaa, kaikille hyvää yötä!

Huomenta, uusi viikko alkamassa. liekö sillä tulevalla uudet kujeetkin?
Kovin pimeää tähän aikaan, yritän katsoa miten tuuli puhaltaa, näyttää siltä, että rauhallisen yön on viettänyt, tuskin vielä edes herännyt.
Lämpöä kuutisen astetta.
Vastapäinen talo pimeänä, vain yhdessä ikkunassa valoa ja tiedän, että siellä on koira vienyt isännän ulos, lenkille.
Vähän kateellisena seurailen tätä koiraa joka päivä, tai pitänee se kateellisuus suunnata isäntään, joka koiran omistaa, pieni ja pippurisen näköinen tämä koira, kävelyt suoritetaan sen tahdon mukaan.

Onko porkkanasi säilynyt juurimadoilta Neeassa?
Kiva että muistat pirtin sinäkin;)

Kiva tapa viettää pyhäpäivää, ajellen tutuissa maisemissa, muistoja keräämässä.
Tulee joskus minun myös käytyä sunnuntaina kaupassa, vaikka pääasiassa arkena ostokset teen.
Minun käyttämässäni pienessä kaupassa saa kahvit viikonloppuisin, jos sinne eksyn hörppään myös päiväkahvit.

Onneksi tuossa puistoalueella on pihlajia säilynyt, isoja onkin, on se sellainen antoisa puu kukkiessaan ja marjojen ja lehtien väri annilla ja vielä sekin, että ruokkii ison määrän lintuja.
Sotkuahan ne tekee, mutta sinne ne maatuu mullan sekaan ja näin ravitsevat itseäänkin.

Kyllä kohta sitä aikaa elellään, että hurskaisen kammoksuma pohjoistuuli se useinkin puhaltaa, mutta kyllä siihen totutaan.
Ei todella veri taida linnuilla päähän mennä, vaikka miten pyörisivät, pieni on se veren määrä koko linnussa, ihmetellä pitää, miten ne selviää pakkasessa.
Kyllä se kylmyys myös eläimiä koettelee, jos vielä ruuan saanti vähissä, talvesta selviäminen voimia kysyy.
Ne sipsit ei kai kovin suotavia syötäväksi olisi, suolaa niissäkin, himo niihin kyllä tulee, jos alun antaa.

Pimeänä vielä aamu jatkuu, liikenne kylläkin jo vilkastunut, eiköhän siitä päivä valkene tänäänkin.
Minulla tavanomainen päivä, kerhossa käyn ja sitten kotona jotakin puuhastelen, eiköhän se ilta vastaan tule ja pääsee taas nukkumaan.
Tätähän se elämä on, kiertokulkua vaan, joskus iloja, mutta myös mielen mustana kulkemista, tänään kuitenkin kaikki hyvin, toivon samaa teille kaikille.

Seurailin pitkin päivää pätkittäin USA:n presidenttikisaa. Onhan se aika menoa, kiistaa, herjaa... taitaa mennä ohi jopa 70 palstajuttujenkin se vanhojen juttujen ja "dokumenttien" kaivelu.)) No mutta enhän tunne maata, en tapoja ja keskustelukulttuuria kuin hyvin pintapuolisesti lukemieni perusteella. Sehän lie vaan "maan tapa". Vähiin on kyllä mahavan valtion valiot pressaehdokkaaksi huventuneet kun siihen on tarvittu pätemään D. Trump finaalin.

Itäiseltä rajalta, korpikylästä olen lähtöisin ja siellä on vanhempi sukuni asunut. En ole kiinnostunut, mitä "geeni asian tuntjjat" raskauttavaa löytävät siitä sukurasitteesta. Itsehän kuormaani kannan jos lähtötilanteestani ylimääräistä on mukaan juuttunut. En ole huomannut olleeni kenenkään, enkä kansankaan taakkana. Jos nyt joku "teoreetikko" haluaa kaivella, niin sen kun vaan! Kyllä olen huomannut.

Vaikka vanhaan aikaan kotipaikkakunnillani eläinten lahtaukset tehtiin omin voimin, minun aikanani se hoiti kuitenkin naapuri ja oli päteväkin. Eihän niitä elukoitakaan kovin paljon ollut. Isäukko ei harrastanut metsästystä, enkä minäkään. Ei ollut edes asetta, vaikka olisi kyllä ollut mahdollisuuksia metsästellä. Monet siinä korpikylässä metsästelivät, ehkä puolet. Niinpä "lahtauspuuhani" ovat jääneet kalojen perkaukseen. Se homma on kyllä hyvin hallinnassani kuten kalastuskin omiksi tarpeiksi tarvittaessa. Nyt lienee kalajuttuni jääneet muistelujen joukkoon.

Tavallinen, tuulinen syyspäivä oli tänäänkin. Labrassa kipaisin, siinä päiväni hyötykäyttö. Nyt aurinko paistaa rojottaa. Katsellaan...

Ilta jo hämärtää, puut ja pensaat vielä erottuu, lännellä ruskottaa, tietää varmaan kaunista huomista päivää.

SkillaN kysyit porkkanoista ja niiden tuholaisista, aivan hyvin ovat kasvaneet, en ole
juurimatoa havainnut.
Tosi mehukkaita ovat, kun niitä raastan ja maistan.
Pikkupunajuuret myös aivan mahtavia keitettynä! Ensikeväänä jos terveenä saa olla, niin enemmän punajuurta kylvöön haluan.

Onhan niistä omat työnsä, mutta tulos kyllä palkitsee!

Vielä pienelle iltalenkille lähden, kuunpuolikas taivaalla suurenee.
Ei tule täysin pimeääkään, antaa se valoa. Moikka!

Jaaha! Jos joku on tänään ihmetellyt liputusta, niin sen aihe on varmaankin meidän vanhimman pojantyttäremme syntymäpäivä

Tosin 10.10. oli paljon varhemmalla vuosituhannella yhden kraatari Stenvallin perheeseen syntynyt Aleksis-niminen poikalapsi, joten saattaa Kiven Aleksilla olla myös osuutensa liputukseen...

Kun nykyisen elämäntilanteeni vuoksi pyörittelen Kahvipirttiin vain henk.koht, kuulumisiani tai näkymiä lähiympäristöstämme, rupesin pohtimaan, olenko muistanut kehua (anteeksi: kertoa) miten huomattavaa syntyperää eräät perheemme jäsenet ovat.

Sarjan aloitin minä syntymällä 23.7. eli mätäkuun ensimmäisenä päivänä.
Seuraava merkittävä syntyjä on esikoispoikamme, joka syntyi puolivuotishääpäivänämme.
Jostakin merkillisestä syystä edellä mainittuina merkkipäivinä ei maassamme kuitenkaan liputeta. Johtuneeko kateudesta vai mistä, mutta olen kuullut, että allakantekijät aikovat jopa poistaa mätäkuun ensimmäisen kalentereista.
Taas yksi esimerkki siitä miten maassamme perinteitä tuhotaan: jääkaapit ja pakastimet vanhojen traditioitten tilalle!

Onneksi sentään suomalaiset ovat sen verran sotaisaa kansaa, että kesäkuun neljäntenä liputetaan ja järjestetään jopa paraatimarsseja.
Kuinka kävikään kuopuksellemme niin hyvä tuuri, että hän syntyi erään entisen tsaarin upseerin syntymäpäivänä.

Perheemme ei tähän lopu, mutta nyt tuli vähän sellainen hinku, että pitää rynnätä parvekkeelle katsomaan onko tänäänkin yhtä upea auringonlasku kuin parina edellisenä iltana.

Terveisiä vaan, terveisiä!

Muistatteko, mitä Rannanjärvi sanoi?
Minä sanoin just saman!
Vaatii pitkäjännitteisyyttä ja mielikuvitusta keksiä joka kerta sellainen nimimerkki, joka kelpaisi!

Meidän lasten serkuilla (kahdessa eri perheessä)on niminä Seitsemän veljeksen Timo ja Lauri, Tuomas ja Eero, setänä on Juhani. Mitenkäs ne veljesten vaimot menivätkään : Juhani sai Männistön Venlan, Eero Seunalan Annan, Laurilla oli Kuokkalan kaksostytöistä Hinriikka ja Timolla Ulla, Tuomaan vaimona oli Härkämäen tytär, Simeoni ei mennyt lainkaan naimisiin. Entäs Aapo, en löytänyt vastausta, ja kirjassahan naisista puhutaan vähän. Kipakka ja topakka Männistön muori kipakoine Venla-tyttärineen ovat sentään hiukan tunnetut, ja Seunalan kalpea hauras Anna on kuuluisa Sydämeni laulusta.

Aleksis Kivelle on leivoskin nyt kehitelty, nimenä Mustikkakivi. Tuhtia ainetta onkin, paljon kermaa, voita ja vähän piimääkin, kardemummaa ja tietysti mustikkaa. Taidanpa tuoda pirttiin kuitenkin puolukkapiirakkaa, metsäinen tervehdys siinäkin, kevyttä tulee ohueen pullataikinaan. Jos makeutta kaipaa lisää, voi lappaa kinuskikastketta päälle....kiva makean ja kirpeän liitto. Porkkanoista puheenollen, pitääpä leipoa porkkanasämpylöitä pitkästä aikaa, ja hyvää on porkkanapiirakkakin tuorejuustokuorrutuksella. Neakin on punajuurifriikki, niihin tulee ihan himo. Voinokareen kanssa sellaisinaan syödään keitettyinä pikkupunajuuria, ja kokeilepas vuohenjuuston tai Aura-juuston kanssa piirakassa tai paistoksessa. ;)

Erityistervehdys Venlalle ja Laurille kansallismaisemiin !

Huomenta harmaaseen aamuun, näitä sitä lokakuulla riittää nimensä mukaisesti.
Toista viikkoa jo lokakuusta eletään ja Otson päivää juhlitaan, miten sopivasti A.Kiven jälkeinen päivä onkin omistettu metsän kuninkaalle, olihan karhu melko yleinen naapuri myös Seitsemän Veljeksen maisemissa.
Ei taida enää kovinkaan usein niissä maisemissa karhut tallustaa, saavat Venlastiina ja Lauri niitä maisemia rauhassa ihastella:;)

Nuo Juhanin ja Eeron vaimot enimmäkseen kirjojen sivuilla näkyi, joskin hyvin vähäisissä määrin hekin.
Onhan ne tutuiksi käyneet veljesten elämän vaiheet.
En ole tuollaista leivosta kuullutkaan, mikä on kirjailijan kunniaksi tehty, aina oppii;)
Punajuuren viljely tuottaa yleensä hyvän sadon ja on mainio ihan etikka punajuurena purkissa.
Olen tehnyt jauhelihan kanssa laatikkoa ja sekin maistuu.
Maisteluun johtaa nuo Ramoonan mainitsemat herkut, en ole noin punajuuria nauttinutkaan, kiitos raikkaasta puolukka piiraasta, nyt on sellaisten aika.
Neeassa, kyllä se kasvun seuraaminenkin jo ilon antaa;)

Sini-sirkulla on elettyä elämää kokemuksineen, rikasta, muistoja niistä kertyy.
Eipä ole minulla kovinkaan vilkasta ollut lapsuudessa, kaupungissa aina elänyt, kaikki nuo karjojen kanssa elämiset ja lahtaukset vain pieniä tuokio kuvia, maalla käynneistä.
Koskaan en ole nähnyt eläintä tapettavan, mitä nyt kuvissa niitäkin näkee, en kyllä halua nähdäkään.
Tunnen suurta tuskaa, kun ajattelenkin sitä elämän loppumista, toivon kovasti, että tapahtuisi kaikin puolin nopsaan ja kivuttomasti.

Hyvin arkinen ja tavallinen oli minun nuoruus, ei siihen mitään ahaa elämyksiä kuulunut, ei niitä kaivannutkaan, ystävät kuuluivat samoihin ympyröihin.
Elämä oli kuitenkin mukavaa, kun paremmasta ei tiennyt, tyytyväinen olen vieläkin omaan elämään.
Katkeruutta ei mistään jäänyt.

Tällä kertaa ei maa roudassa ole, mutta hirviä kaatuu, kuulin juuri kolmen hirven päässeen eläinten taivaaseen, paistia ei ole tiedossa.
Tänä päivänä noita pieniä entisiä asuttuja ja toimeen tulleita taloja paljon autioina näkee, eihän ne nykypäivänä elantoa enää anna, kun kaikessa niin suurta ja mahtavaa elämä on.
Muistan kaksilehmäisen huushollin elämästä selvinneen, kai siinä metsästä lisä tienestit haettiin

Sovinnossa nuo tilhi parvet lentelee ja ravintoa yhdessä hakee, ei taida palstalla koskaan löytyä aikaa, ettei jotakin kinaa olisi.
Ehkä pientä nokittelua tuo "sumppikahvilan" nimikin on, mutta siitäpä vaan, eihän nimi miestä pahenna, ellei mies nimeään, näin on vanha sanonta.
Olemme saaneet tämän nimittelyn hajupojan suulla esiin tulevan, nyt siihen sortui aivan toinen henkilö, kai hänellä samat aatokset pirtin olemassa olosta, kuin tällä toisella ystävällään.
Eipä anneta tämän häiritä, kirjoitellaan, jos löytyy asiaa.
Päivän jatkoja.

Huomenta.

Harmaa on aamu;(

Taidan lähteä käymään tuolla Takataskussa,sieltä löytyy aina jotain mukavaa mukaan.
Syömistä ja lukemistakin.

Meillä on iltaisin nuo naakkaparvet ihan mahlottoman isoja.
Yritin yks ilta laskea kun parkkeerasivat tuohon naapuri talon katolle.
Pääsin 52 kpl sitten sekosin;)Oli niitä varmaan sata.
Onneksi niistä puluista on päästy,olivat semmosia pas.. tahvoja;(

Eipä kummempia nyt.
näkyillään...

Hyvää jatkoa pirttikerholle!

molskis;)

Löytyihän sieltä Takataskusta itse leiponeet semmosia hyviä piirakoita.
Hyviä ovat nammm..

Nyt on päiväkahveen aika.

Minulla nuo murteet on ihan sekasi,työkavereina ollut åaljon karjalaisia ja kiertäessäni noissa työ ja koulutus paikoissa,on tarttunut vaikka mitä murretta;)

Mutta ossoon huastoo kuitennii suomee ja savvoo hiljoo ja kovvoo;)

Aha ovikello kilaht.
näkyillään...

Tavalliset syyspäivät jatkuvat kuten tänäänkin. Ilmojen puolesta ihan hyvät kelit markettihommani hoitaa.

Hyvinhän SkillaN määritteli nuoruutta: "Hyvin arkinen ja tavallinen oli minun nuoruus...". Näin minäkin olen sen kokenut. Vaikeuksiakin oli, jotenkin niistäkin selvisin. Eipä ongelmissakaan tarvinnut yksin olla, niin oli monilla kanssakulkijoillakin. Toiset ehkä pääsivät vähemmälläkin, toisille kasaantui enemmän silloin ennenkin. Koskaan en ole uskonut vatkutukseen, että "jokainen on oman onnensa seppä." Ei se elämänmeno niin yksinkertaista ole, siihen kuuluu onnistumiset, epäonni, terveys, myös lähtökohdat elämänsä hallintaan...siinä jotain. En ole katkeroitunut menneisyyden tapahtumista, tuskinpa olen edes "kovinta koulua"käynytkään. Kohtuullisesti sain kotieväinä sen, että maailmalla on koetettava pitää puolensa ja myös huomioida toisetkin kanssakulkijat. Siinä joukossa olen elänyt, apuakin olen saanut, jopa ilman pyytämättäkin ja apuani olen antanut, jos olen siihen pystynyt. Mitäs katkeruutta tässä tuntisin, värikäshän elämästä on tavallaan muodostunut. Kuitenkin arvostelustakaan en ole kokonaan irronnut, vaikka se turhauttavalta väliin tuntuu edes yrittää. Aktiiviurani on loppu - mitä siitä kaunistelee.

Katsoin MOT- ohjelman. Siinä kyllä tuli esille häikäilemätön rahastus turvapaikan hakijoiden majoituksissa. Puolenkymmentä kalleinta majoittajaa otti yhdeltä 150- 200 euroa päivältä. Se tekee 4500 - 6000/kk. Johan sillä irtoaa vaikka hotellimajoitus normaalihinnoilla, vaikka ko. summaan sisältyykin ruoka. Mitään kattorajaa kustannuksille ei oltu asetettu, vaan kaikki maksetaan laskujen mukaan. Se on iso valtakirja, bisneksen tekijät toki sen tietää. Vielä tämän päälle: jo aiemmin oli tietoa, että vastaanottokeskuksissa käy "myyntineuvottelijoita", he keräsivät ennakkoon valtakirjoja ja maksoivat viisikymppisen nimen kirjoittamisesta. Näillä valtakirjoilla on aikomus kieltävän päätöksen jälkeen käydä oikeutta valitusteitse. Aikaa voi kulua vuosikin. Lopullisen laskun maksajasta ei ole epäselvyyttä.

Kirjoitin tämän, vaikka joku voi sen tulkita "rasistiseksikin." Sitä se ei ole, asioista pitää voida puhua. Eihän se ole turvapaikan hakijoiden syy, jos heille tarjotaan ylettömän kallista palvelua. Mielestäni syy löytyy kotimaisista tunareista, ehkä ei vielä kannata puhua tahallisista "bisnesjärjestelyistä."

Huomenta tähän alkavaan päivään, mitä tuokaan tullessaan?
Harmaana valkenee päivä ja mittari näyttää, että on käynyt pakkasella, saattaa jossain olla liukastakin, niin ne alkavat ne liukkauden ajat.
Tässä olen kerännyt itseeni puhtia jo useamman päivän aikana, nuo parvekelasit olisi vihdoin pestävä ja parveke saatava talvikuntoon, jospa tänään onnistuisi.
Miten tuo puuhien aloittaminen vaan aina lisääntyvissä määrin tuntuu vasten mieliseltä?

Samat opit sitä kotoa minäkin sain, mistä ynnämuu puhuit, ei taida voida opeista puhua, enemmän se oli esimerkki kasvatusta, se miten koton elettiin se tarttui ja oman lisän laitettua tänne asti on päästy.
En tiedä kannattaako edes mainita tai ylpeillä sillä, että lapsilisiin on jäänyt veroeuroista maksetut saannit, tietenkin kaikki mikä jokaiselle tulee, myös niistä osallinen olen ollut.
Hyvilläni tästä kuitenkin olen, maksettu on isot lainat korkoineen ja nyt katto pään päällä, eipä muuta tarvitsekaan.
Nätisti eläen saan eläkkeeni kuluihin riittämään, säästöön ei kyllä jää, tarvitseekokaan?

Eilen puhuimme juuri ihmisten omasta tunnosta ja todettiin, että aika pienellä porukalla se on.
Ruokailusta oli kyse, työttömien ja vähävaraisten diakoni ateriasta, 3,00 euroa kerta, ja siellä kuulemma tiettävästi paljon sellaisia, joilla elämä kunnossa, pienelä paikkakunnalla nämä asiat tunnetaan.
Siis tämä käden ojennus menee kaikille niille joilla puutetta on, se on sitten se omatunto joka ratkaisee sen tarpeen määrän.
Näin näkyvät toimivan myös ynnämuun kertoman mukaan MOT ohjelmassa kerrotut turvapaikka toimijoina olevat, siis ei lainkaan sitä kohtuutta tunneta, vaan voittoa itselle kerätään.

Hurskaisella kuitenkin sydäntä ajatella myös luonnossa elävät ystävämme, kyllä siinä evästä tarvitaankin, mutta tässäkin asiassa yhteistoimin moni lintu elantonsa saa.
Aina sitä ruuan hukkaa jää, joista voisi linnuille vaikka syöttää, suolaistahan se ei saa olla, meillä vaan puuttuu ne syöttöpaikat.
Kai ne varikset ja isommat linnut myös ruuan tähteet kelpuuttaa ja vettä löytävät, jos jano yllättää.
Tuossa puistossa oli aiemmin talvella syöttöpaikka, mutta lopettivat sen, kun puluja ja naakkoja tuli valtavat määrät.

Kiitokset hyvän jatkon toivotuksista, aina sitä jatkumoa odottaa tässä pirtin ketjussa, hyvin on kirjoittajat jaksaneet.
Ei ole tuollaista Takataskua minulla, oma uuni on lämmitettävä jos pullaa tai muuta herkkua haluaa.
Mukava muorilla kun tälläinen mahdollisuus.
Onnekseni tykkään ruuan tekemisestä ja leipominenkin silloin tällöin maistuu, silloin aina pakkaseen asti leipomuksia teen.

Lämmin leipä, sämpylät, jo niiden tuoksu saa nälän syntymään, kerhossa joku juuri kertoi, miten hyvin vaalea leipä onnistuu leivin jauholla kohotettuna.
Olen aina tehnyt hiivan kanssa, pitänee kokeilla tuotakin hommaa.
Munkitkin kuulemma tulee "kupsakoita" leivinjauheen voimalla.

Nyt päivä jo valennut ja olisi saatava homma tuolla parvekkeella alkuun, voi sentään miten nyt ei oikein inspiroi.
Tekemällä siitä vaan pääsee, joten nyt töihin.
Onko teillä toisilla näin vaikeaa aloittaa työn teko?
Pahaksi olen minä itseni työn suhteen laskenut, aina niin ahkerana olen ollut, nytkö sitten saamattomaksi heittäydyn, ei pois se minusta, nyt hyvän päivän toivotukset ja välineitä keräämään.

Soitin ovikelloa ja käväisin sisälläkin. Jutustelua riittää hyvän kahvin laukaisemana.
Hyvää syksyä.

Päivää ;)

Harmaa on aamu ollut.
Minä sain viimeviikolla pestyä nuo partsun lasit,mutta tuo tiskipöydän alakaappi ei vain ota puhdistua;)
Se on kumma kun jokin homma rupeaa jumittamaan,niin se jumittaa;(
Onhan tuokin sana jumittaa;))

Tänään pitää poiketa kerhohuoneella jos vaikka olisi korttiporukka koolla.

Hyvää päivänjatkoa kaikille.
näkyillään...

Ilmoitan että kävin sisällä. Työväenopistoon luennolle itseni kuljetan, reppu selässä ja sauvat käsissä.
Eilen leivoin pitkästä aikaa. Tein 3dl.n maitoon pullataikinan omenapiirakkaa varten. Vaihteeksi leivoinKat.le umpipiirakan täytteeksi paksuja omenasiivuja, sokeria ja hillitysti kanelia. Tyttären kanssa herkuteltiin ja kilvan kehuttiin. Suosittelen lämpimästi.

Ikävän nyt kerron teille, mirri sairastui. Näin alkaa tuttu lasten laulu. Mielestäni varsin sopiva lohduttamaan pientä lasta tämän maatessa kuumeen kourissa sängyssä, tuskin kuitenkaan sopiva ikävänilkeän hammaspeikon jyskyttäessä jossain suun sisällä. Tämä alku vain antamaan esivaikutelmaa siitä, kuinka vaikeaa on määritellä sanan ikävä eri vivahteet sekä yhteydet, jossa sanaa ikävä käytetään. Ikävää, sääli tai harmi, kun et pääse tulemaan. - tuttuja ilmaisuja tilanteessa kun toinen on estynyt osallistumasta johonkin kutsujan mielestä tärkeään tilaisuuteen. Toisaalta samainen kutsuja voi hetkeä myöhemmin todeta: - Hienoa, ettei tuo ikävä tyyppi tule pilaamaan tunnelmaa. Nykyteinit käyttävät tosin modernempia sanontoja kertoessaan kavereilleen mutsista tai faijasta näiden asettamista aika- tai muista rajoitteista kerrottaessa, heidän sanavarastossaan sana ikävä on autuaasti ponnettomana unohdettu äännähdys. Aiemmassa kehitysvaiheessa sana ikävä saattaa putkahtaa esiin mitä oudoimmissa yhteyksissä. - Äiti, mulla on suklaan, jätskin tai limsan ikävä. Sirkukseen tai leffaan voi myös ilmetä ikävää. Äidin luo, kotiin tai mummolaan ilmenevä akuutti ikävä ilmenee joskus kyynelten kasteleminä nenänpielinä. Teinin ikävä on toisenlainen, ehkä olisi helpompaa vaihtaa tuo sana toiseksi, ilmaista itsensä selvemmin sanoilla haikeus tai kaipaus. Ajatukset harhailevat toisen luokse, oma sydän muuttuu kellokortiksi, laskee aikaa hetkeen, jolloin saa vähintään katsekontaktin siihen tiettyyn. Siinä vaiheessa äidin sydän on pakahtua murheeseen, oma lapsi on joutumassa hunningolle, siivet ottavat jo ensi-iskuja, vain hetki ja ne kannattavat lentäjän. Tekisi mieli sulkea lähtijä syliinsä, suojella häntä kaikilta vaaroilta. Saada itse aikaa haihduttaa rintaa kovertavan haikeuden, ehkä myös epäonnistumisen tunteen. Aikuisen oikeesti ikävä iskee sosiaalisen yhteisön hajotessa, koulu päättyy, intissä kamman piikit loppuvat, hetken riemu ja sitten arkisen harmaat kulissit täyttävät estraadin. Eläkkeelle jäänti jne. Yhteisön hajoamiseen on monenlaisia syitä. Onnellisen perheenkin elämäntaivaalle kasautuu usein tummia pilviä, esimerkiksi omaisten sairaudet, saavuttamatta jääneet erilaiset tavoitteet ja vaikkapa asunnossa sattunut vesivahinko homeongelmasta puhumattakaan. Viimeistään rakkaan lähdön jättämä jäätävä autius konkretisoi sanan ikävä kaiken kertoman sisällön. Yöpöydällä, seinällä tai kirjahyllyn tasolla oleva valokuva rakkaasta pysäyttää, se on pakko otaa käteen, silittää sitä, kostuttaa huulilla lasin pinta. Yöllä herää säpsähtäen. unessa rakas siinä vieressä, käsi on tunnustellut tyynyä, rakasta siinä nukkumassa tutusti vieressä. Vain tyyny. Tyyny kertomassa vuosien kaipuusta, ikävästä toisen luo

Siinäpä "megamoglta" melko kattava juttu sanasta "ikävä". Perustelua sanailua. Käytän kyllä `ikävää` harvemmin, se vain korvautuu useammin toisella muodolla. Onko se huono juttu, ne on niitä tottumuskysymyksiä. Tärkeintähän on tulla ymmärretyksi, vaikka hienommat vivahteet jäisivätkin ilmaisematta tai voihan "korvaava" olla täsmällisempikin tilanteen/asian kuvaus. No...enpä sekoile enempää...ikäväähän sekin.

Täällä on kaupunki siirtynyt syksyyn. Kävelykadun penkin on korjattu talvivarastoon. Korotetut kukkapenkit on reunustettu siloisilla kivillä. Ne ovat hyvin istumakorkeudella ja kesäisin täydessä käytössäkin. Eipä näkynyt niillä istuskelijoita. En kyllä istu minäkään, pitäisi olla vähintään tyyny alle. Muutoin saattaisi tulla kylmettymisestä seurauksia. (ikäviä!)

Kun on ollut puhetta ikkunoiden pesusta, niin täytyihän minunkin tehdä seurantatarkastus. Kyllä ikkunat olivat melko puhtaita, vesisadetta ja tuulta on ollut sopivasti huuhtelemaan. Tänään olisi ollut ihan hyvä päivä ikkunoita pestäkin, mutta on se työnteko aivan oudoksi mennyt. Kiinnostukseni on kadonnut. Saavat kelvata, kyllä ikkunoistani ulos tarvittavan näkee.

Tämä päivä tälleen ja huomenna uusiksi!

Huomenta tummaan aamuun, eipä taida päivä kovin kirkkaaksi tullakaan, kostealta näyttää tien pinta, suoranaista sadetta ei kylläkään, lämmön puolella mennään kolme astetta mittarissa.
Olipa urakka eilen , mutta nyt on parveke valmis talven tuloon.
Viisi tuntia se vei aikaa ja voimat tuli käytettyä tarkkaan.
Kannoin kolme isoa kassillista multaa ulos, pensaat sai hyvän kerroksen lisä ravinnetta.
Minulla on hankalat lasit parvekkeella, ei varmaan enää sellaisia laiteta.
Ensin on nostettava lasi pois kisko kuopasta ja sen jälkeen käännettävä ja kun korkeutta on reilusti, siinäpä voimia ihan kysytään.
Kiva että on iso parveke, mutta tässä tapauksessa puhtaana pito myös "iso".
Tehty on, siitä nostan hattua itselleni.

Ehkä tuo ulkona istuskelu alkaa olla vähissä, mutta vielä seisoskelevia juttukavereita voi nähdä, vähenemässä nämäkin näkymät.
Vähän turhalta se ikkunan pesu tuntuu ja sekin, että saako ne kirkkaiksi, huomasin sameaksi jääneen pesuni jäljiltä keittiön ikkunan, mutta enpä jaksa uusia, kohtahan ne taas likaiset ovat.
Tätä turhaa työtä tulee tehtyä useinkin.

Moninainen on meillä suomenkielessä nämä sanat, tarkoittaa monta asiaa ja kuulian olisi hyvä äänen paino myös tulkita.
Täällä kirjoitellessa monta kertaa ymmärrys ei samalla aalto pituudella ole ja väärin käsityksiä syntyy.
Tuo ikävä sanakin on monta ja monenlaista viestiä antava, todellakaan ei aina sanottavan asian kohdalla mieti mitä kyseinen sana voikaan tarkoittaa.
Ikävä toista ihmistä, tai olet ikävä ihminen, sama sana tarkoitus toinen.

Noita auroja harvakseltaan kotini yllä lentää, kai niiden reitit toisaalla kulkee, mutta ei ihan outo asia tuokaan.
Hurskaisella on myös ihan oma sana varasto, mikä kivalta kuulostaa, tuo lyttääntyminen voisi monta asiaa kuvata.

Kyllä noita neuvoja olen saanut minäkin, mutta muisti ei jaksa sisään kaikkea ottaa ja vähän häpeissäni joudun pyytämään uusintoja.
Kyllä totuus on se, että nuoret näissä asioissa taitavia, ja sanonta muna viisaampi kuin kana, pitää paikkansa.
Kumpikos se nyt sitten lienee ensin ollutkaan, muna vai kana, sekään ei korviini asti ole selväksi tullut.

Minulta on nuo opiskelut kansanopistossa loppuneet, maalauksia kävin aikoja sitten harjoittelemassa, nyt sekin harrastukseni on unhoon jäänyt.
Syksyllä sadon valmistuttua, jos vaikka minkälaisia, toinen toistaan maistuvampia herkkuja tulee valmistettua.
Muori, sinulle sanon, nyt sinne lattian rajaan istumaan ja ne kaapit puhdistukseen, se hyvä mieli homman hoidon jälkeen on nautittava;)
Olipa kiva nähdä sinunkin nimimerkkisi pirtissä Makriina, tule toistekin, jutustelua näin arjesta täällä löytyy.
Ei varmaan vaikeaa astua sisään, oman värinsä jokainen tuo pirttiin mukanaan, kuulumisia koti maisemistaan.

Tänään sitten matkustus päivä, menemme Suonenjoelle, siellä piirin Hiljainen päivä, perinteeksi tullut kirkkomatka.
Aina se pienikin matka ajan kulun muuksi muuttaa. mukavaa päivää teille toisillekin.

Sen verran ahkeroitsin hyötykäytön kimpussa, että kävin onkimassa marketista tarjouksessa ollutta kasvattilohta parin kilon mötkylän. Tosin osa hyödystä suli siihen, kun täytyi autolla matkata n. 15 km. Tietysti olisi voinut säästösyistä kävellenkin suorittaa, mutta vahvasti epäilen, että se olisi tullut viimekädessä kalliimmaksi mahdolliset jälkiseuraukset huomioiden.

Tavanomainen päiväni tänään ilman erityisiä kohokohtia tai hankaluuksia. Olen yrittänyt lukea...ei mitään erikoisesti hankittua, vaan lukemattomia lukemattomia kirjojani. Jotain tarpeettoman tavaran hyötykäyttöä sekin, joista ei uusia aatoksiakaan paljon irronnut. Siitä päätellen, että pari kertaa nukahdin... no onhan sekin lepo ihan hyvää asiaa.

Nyt täytyy vilkaista dekkaria, jonka tv-tarjoilee. Teille hyvää meininkiä ja jatkoa!

Minun piti jo aiemmin kirjoitella, mutta sain tulostettua sukumme historiikin vuodesta 1650 nykypäivään. Se on aika täydellinen, varmaan puutteitalin, yksi veljeni pojista on erikoistunut tekemään sukututkimuksia. Ensimmäinen tieto on Lempäälän Lumiala, Erkki Paulinpoika syntynyt 1650, sieltä Hämeestä lähtöisin isänikin, muutti Nurmijärvelle, syntyi Urjalassa.
Enpä nyt enempää suvustani siinä on kymmeniä sivuja, meitä asuu täällä eteläisessä Suomessa useitakymmeniä sukulaisia lähes 50 oli läsnä kun täytin pyöreitä vuosikymmeniä 2014.
Eipä tässä nyt kummenpaa, en ole tehnyt muuta kuin kävin päivällä apteekissa, se onkin minun vastuulla molempien annokset.
No ikkunanpesun suoritin jokinaikaa sitten, ei tullut keväällä pestyäkään, kun tuossa vieressä telivät viemäri js vesijohtotöitä pitkälle kesään ja lopuksi korjasivat asfalttiteitä ja jalkakäytäviä.

Kylmä oli ilma päivälläkin, aamulla 2 ehkä parhaimmillaan 4 Ei taida kovin lämpimiä enää tullakkaan. Varmaan vielä luntakin nähdään lokakuussa.

Ehtoota!
Rupesin epäilemään, että nyt saattaisi olla jo huominen, mutta eipä olekaan. Seinäkello on kyllä vastakkaisella seinällä, mutta minulla sattuu olemaan lukulasit, joilla ei tietenkään näe nokkaansa pitemmälle.

Viehätyin päivän kokoelmaa lukiessani Megamokan mietelmiin -- tai voisi sitä pitää tutkielmana aiheesta "ikävä".
Sehän on varsin monikäyttöinen ja monimerkityksinen sana.

Meillä Laten kanssa on tapana muistella menneitä -- joskus naureskellen, joskus haikeudella, mutta ikäviä muistoja ei meillä onneksi ole.
Surullisia tietenkin on: lähiomaisten ja parhaitten ystävien kuolemat, mutta ei mitään sellaisia tapahtumia, jotka sanan ikävimmässä merkityksessä olisivat olleet ikäviä.

***
Ja nyt on varmasti tullut pränttiä yhden kerran osalle vähintäänki riittävästi.
Rupean iltasoitolle, ja Pikku syntisen myötä lähetän terveisiä kaikille
sekä ertyitervehdys Ramoonalle.

Ei onnitunut taaskaan kirjautuminen!

Perjantaipäivän ja viikonlopun alkua voin toivotella, taas
on viikko lopuillaan.
Säässä ei muutoksia, harmaana ilma pysyy, sateettomuutta luvattu edelleen.
Ikkunani edessä koivu sitkeästi pitää lehdistään kiinni, keltaisena väriä ympäristöön antaa.
Elämän ääniä, niitä tässä myös kuuntelen tai paremmin pakosta kuulen, jos jonkinlaista konetta tuosta ohi menee.
Katurit kulkevat vieden koulukkaita opin ahjoihin ja muita työpaikoille ja kaikilla on menemisen tahti, minulla vaan ei kiire mihinkään.

Eilinen matkani oli antoisa, Suonejoen kirkkoon tutustuttiin, kaunis kirkko onkin, väkeä oli paljon ja ohjelma tilaisuuteen sopiva.
Ruokailu sujui hyvin ja ruoka oli hyvää, kaiken kaikkiaan onnistunut ja keskustelua herättävä juhla.

Pitkälle on sukusi juuret selvinneet Late, minun on mieli tehnyt myös sukua tutkimaan, mutta liian vaivaloista ja kärsivällisyyttä vaativaa, ei siis minun hommaa.
Onhan sinulla kotona myös apua antava, osaava Venlastiina, yhdessä tuumien asiat paikoilleen loksahtaa.

Voi että, olisi noita kirjoja minun kirjahyllyssä myös hyötykäyttöön, kuten ynnämuu totesit, kun vaan oppisi niitä ajatuksen kanssa lukemaan.
Olen ennenkin harmitellut tätä lukemisen taidon katoamista, luen kyllä ihan sujuvasti, mutta ajatus ei pysy kirjan sisällössä.
Sisareni oli kirjastossa töissä ja niihin aikoihin olin kirjojen suurkuluttaja, ahmin yötä myöten, miten nyt en saa yhtäkään kirjaa luettua.
Todella harmissani olen tämän kyvyn puutteesta.

Kaikilla asioilla on puolensa hurskainen, minä perunoita ostan varastoon parvekkeelle kylmälaukkuun ja tämä sää sallii senkin homman, pakkasten tullen on laukku tyhjä, jos jotakin on jäänyt, peittelen ne vielä matolla ja useasti jouluun asti olen perunat näin saanut menemään.
Perunat on halpoja syksyllä ja en muutenkaan tykkää kantaa perunoita joka kauppa reissulla, kai se vanha tapa, koota kaikkea talven varalle minussa vahvana elää.
On se niinkin, että jos tiskipöytä on täynnä likaisia astioita, koko huone sekaiselta näyttää, vähällä vaivalla tämä homma hoituu.
Mitä nyt kukin tärkeänä pitää, kyllä minullakin usein tiskipöydällä astioita lojuu, en edes koneeseen piiloon viitsi laittaa.
Koneella pesen harvoin, sen verran, että ei kuivu putkisto käytön puutteessa.

Lumesta ei vielä merkkiäkään, mutta pullat maistuivat sini-sirkku, kiitos.
Sinulla on kyky saada tuttavia, kuten nyt tämä naapurin rouvakin, minä vaan pään nyökkäyksellä naapurit ohitan.
Talossamme ei oikein tuo kanssa käyminen luonnista, jokaisella kaiketi omat ympyränsä, kun koti oven avaa, jää naapurit unholaan.
Lenkkisaunassa joitakin tapaa ja kuulumisia vaihdetaan lähinnä maailman menosta.

Tuolle lumen tulolle nyt aika hyvät edellytykset, maa on kuivaa, jospa säästyisimme suurelta loskakeliltä.
Asia mikä tapahtuu, mille ei kellään ole mahdollisuutta mitään sanoa ei toimia.
Odotellaan mitä tulossa on ja vietetään hyvä perjantai, siitä vauhtia viikonloppuun, heippa!

Äläs puhukaan, Skillan, mitään kirjojen lukemisesta!
Täällä on parikin himolukijaa, joista toinen yrittää pitää kirjaa petikaverinaan. Ainakaan ylen uutterasti ei hänenkään lukemisensa edisty. Minun lukuhimoni on tyystin häipynyt taivaan tuuliin tai arjen harmauteen, joten on se hyvä, että edes tuo toinen on säilyttänyt lukuhalunsa. Hänellä on parhaillaan menossa tämän vuoden kolmas kirja.
Rupesin oikein miettimään, milloin olen viimeksi lukenut muuta kun lehtien otsikoita. Vaikka melkein sain pohtimisesta päänsäryn, en muista!
Tosin eilen ehtoolla ryhdyin tarkastamaan mitä ihmeen eepoksia telkkarin alla olevalla hyllyllä oli.
Ihmeitä ne eivät olleet vaan muistoja uutteralta luku- ja kirjoittelukausiltani: Matkapäiväkirja Numero 1 v. 1985 - elokuu 1987,
Matkapäiväkirja Numero 2 v.1988 - 6.9.1992 sekä Matkapäiväkirja numero3 syyskuu 1992 - syyskuu 1995.
Olemme molemmat samaa mieltä siitä, että Matkapäiväkirjat eivät näihin lopu, mutta luultavasti ne ovat siellä, missä muukin kirjallinen aineistomme on raamattua ja karttaa myöten: kellarikomerossa.
Jonakin päivänä kerään rohkeuteni ja raahustan tuolitikkaan kanssa kellariin katsomaan mitä sieltä löytyy, vai löytyykö mitään.
Se hyvä puoli tässä talossa on, että kellariin ei tarvitse mennen tullen raahata itseään ja mahdollisia tavaroita rappusia edestakaisin.
Täällä pääsee hissillä kellariin ja sieltä pois.

Nyt kolahti postiluukku ja pari kiloa sekalaisia mainoksia tipahti eteisen permannolle. Pihalla on kaikenlaisia jätesäiliöitä, yksi jätepaperillekin, Olen joskus ajatellut laittaa siihen meidän nimikilpemme, mutta jätepaperien mukana saattaisi mennä tärkeämpääkin postia...

Ja tässä taitavatkin olla tämän päivän tärkeät(!?) asiat.
Voikaapa paksusti ja muutenkin hyvin!

Jaaha! Tämä laitteeneräppänä väittää TAAS, etten ole kirjautunut.
Lähden nurkan taakse kiroilemaan!

Vaikka viimeksi kerroin lukemis yrityksistäni, on minunkin lukemiset vähentyneet.
Eräs syy - olkoon vaikka tekosyy - on siinä, että silmäni tuppaa vähästä rasittumaan ja särkyhän siitä seuraa. Silmänpaineisiini on lääkitys, mutta eipä tuo ainakaan tervettä tee. Saattaapi olla, että pikapuoliin joudun hakeutumaan lekurin puheille.

Venlastiinan Matkapäiväkirjat saattavat olla mielenkiintoista luettavaa nyt aikojen kuluttua. Minä en ole saanut arkistoitua menneitä kovinkaan paljon. On kuitenkin 50- luvun lopulta säilynyt vihkonen, johon olen kirjoittanut tuntemuksiani, mielipiteitäni ja jopa suunnitelmiani jatkoon. Se on tärkein aarteeni sitä laatua. Kyllä niistä näkyy elämänhapuiluni, ehkäpä suuret luuloni ja "varmat" tietoni. Onhan siinä puolen arkin kokoisessa vihkosessa sata sivua tiuhaa ränttiä. Niin on muuttunut maailmani..., mutta jotain perustavaa ja pysynyttäkin kyllä vihkostani löydän ihmettelyni vastapainoksi. Muutoin on vain sekalainen kasa konekirjoitusliuskoja, joita on tullut heitettyä talteen. Kirjoituskoneen sain hankittua vasta v. -64. Kyllähän se oli parhaimmillaan käytössänikin.

Päivä tuli taas pilatuksi normaali kierroksilla tavalliseen tapaan. Jotain pientä sain näprätyksi, että sormeni rauhoittuivat. Huomiseen...

Eipä ole mulla mitään ihmeellistä kerrottavaa, mutta muutaman täyterivin laitan elonmerkiksi.
Poika ja pojanpoikakin käväisivät, lettuja heille paistoin. Muulloin en niitä paistakaan. Kun lähtivät ajattelin lohikeiton keittää eilen pakkasesta jääkaappiin sulamaan ottamastani lohenpalasta. Mutta yllätys yllätys ei ollut lohta vaan oli jauhelihaa. Laitoin pari perunaa, lanttua, porkkanaa ja sipulia ja joukkoon ruskistettu jauheliha, muutama maustepippuri kasvis- ja lihaliemikuutiot. Lisämaku keittoon antamaan laitoin vähän hapankaalia. Se olikin oivallinen kokeilu, teki keiton maukkaaksi.
Ensimmäiseen lusikalliseen otin tumman möykyn, jauhelihaksi luulin, mutta tuopa olikin sulamaton lihaliemikuutio, hyi olkko mikä suolamöykky.
ps. niin on kasvanut pojanpoika 16v että jo on isäänsä pitempi. Isä on 180cm joten kunnon miehen mittaan poika ehtii kasvaa ennen armeijaan menoa.

ps. katsoin eilen vanhan elokuvan Asfalttilampaat sentähden että se oli filmattu Naantalissa. Aivan yllättäen elokuvassa vilahti minun musiikinopettajan Naantalin yhteiskoulusta. Hän oli Naantalin kirkon kanttori Veikko Viirtomaa. Sitten elokuvassa oli pieni sivuosa piirustuksenopettajallani, joka taas oli rehtorin vaimo Raakel Enkola.
Filmissä Naantali oli entisessä mallissaan, siksi se oli niin mielenkiintoinen ja muistoja herättävä.

Huomenta lokakuun puoleen väliin ja lauantai aamuun.
Hyvin on lokakuu mennyt, ei sateita ei pakkasia, kosteaa kylläkin ja lämpö pysyttelee nollan lähellä, alle ei monesti ole vielä mennyt.

Varmasti matkakertomuksesi Venlastiina on mukavaa luettavaa, olethan kirjoitusten taitaja, niin värikästä tekstiä pirttiinkin kirjoitat, Puskasuleinman kera.
Kaikilla ei tuokaan taito ole hallinnassa, mutta hyvä että jokainen viestin saa aikaan, muuten pirtti häipyisi olemattomiin.
Se ettäkö ei ajatus ole tullut, olisiko jo hyvä loppuakin tämä joka päiväinen toistojen kirjoittelu, mutta tapa mikä on pintaan pinttynyt ei niin helpolla häviä;)

Eikö sinulla kaapit tyhjene kokonaan, kun myötäänsä tavaraa kannat kierrätys keskukseen Kristiina23?
Tuo olisi kyllä itseni myös ruveta toteuttamaan, mutta mikä siinä on, että aina vaan ajattelee, jos hyvinkin joskus tarvitsen.
Oikein hyvä tapa tuo kierrättää tavaraa, kyllä minä myös tavallaan sitä kierrätystä harrastan noiden käsitöiden kanssa, käyttämättömät uusiin puihin.

Tuo silmien rasittuminen on tuttu juttu, jos en vähään aikaan ole tekokyyneliä silmiin laittanut kipua tulee.
Nukkumaan mennessä en voi kirjaa ajatellakaan, kun silmät rupeaa kirvelemään, kai tämäkin vaiva ikääntymiseen kuuluu, näköni on kyllä melko hyvä.
Olen noita äänikirjoja ajatellut, olisi ihan kiva homma jos voisi kuunnella käsitöitä tehden, en ole vielä perehtynyt asiaan, mainoksia vaan nähnyt.

Matkakirjoituskone kaapissa minullakin, hankin sen, kun olin silloisessa yhdistyksessä sihteerin hommia tekemässä, eipä sillä paljon muuta ole sitten kirjoitettukaan.
Tällä koneella joskus runon tapaisia kirjoittelin ja niistä kirjan sivut täytin, nyt hyytyy sekin into.
Tyttäreni on kehottanut kirjoittelemaan enemmänkin, mutta kyllä tämä joka aamuinen riittää minulle.
Käsialani ei koskaan hyvä ole ollut ja nyt meinaa kynän käytön vähäisyyden myötä mennä kokonaan.

Kyllä ne nykyiset lapset kasvavat aina vaan pidemmiksi, näin olen tehnyt havannointia minä myös lapsenlapsien osilta.
Tyttärentytön poika kohta kaksimetrinen ja kun hoikka vielä on näyttää ihan hongankolistajalta.
Mikä se tuokin sanonta lienee?
Noita vanhoja elokuvia hyvinkin vanhoja osa, niitä tulee istuessa katsottua ja on sitä niistä ajoista itsekin muuttunut, kun näyttävät jotkut jopa tyhmiltä.
Aikoinaan niitä elokuva teatteriin piti katsomaan mennä.
Minä varmaan sain elokuvista silloin tarpeekseni, kun lipun myynnissä olin, pois lähdettyäni en kertaakaan ole elokuvissa käynyt.
Nyt olen arvellut josko menisi vanhaa työpaikkaa katsomaan, remonttia ovat monta kertaa tehneet, ei varmaan enää muistojakaan herättäisi.

Nyt sitten päivä on valennut sen verran, että tästä ei enää valoisemmaksi muutu, aika aloittaa päivän touhut.
Pullan leivontaan ja uuniruokia laitan sen jälkeen uuniin, koska sekin eräänlaista säästöä, kun samana päivänä uunin lämpimänä olen tekee kaikki siellä suunnitellut jutut;)
Leppoisaa päivää ystävät.

Huomenta pirttiin!
Onkos täällä kauniita naisia?

Kukas se täällä "leuhkii" omasta käsialastaan! Tulepas katsomaan minun raaputuksiani! Vaikka kolmannen ja neljännen luokan muistan ihanimpina kansakouluvuosinani, täytyy tunnustaa, että käsialani oli luokan tuhruisin.
Istuin nuo kaksi vuotta Onni-nimisen pojan vierustoverina, ja Onnilla oli todella siisti kirjoitusvihko ja kaunis käsiala. Luultavasti hänellä oli täysi kymppi.
Minä sain kutosen, ja siinäkin oli pari numeroa liikaa. Jälkeenpäin olen alkanut epäillä olleeni opettajan suosikki.

Onneksi isäni osti sodan jälkeen DDR-valmisteisen Rheinmetall-nimisen kirjoituskoneen, joka on huippukunnossa tänäkin päivänä.
Sillä naputtelin kirjoitusvimmaisena muutaman kirjeen viikossa ystäville ja sukulaisillekin. Tietysti ihan omalla systeemilläni. Kymmensormijärjestelmänkin opettelin muutamaa vuosikymmentä myöhemmin, mutta jopa työssänikin pysyin uskollisena omatekoiselle tyylilleni.

Ja nyt testataan, toimiiko sininen Venlastiina vielä, vai pottuileeko tämän masiinan systeemi vielä.

Voikaapa hyvin ja kirjoitelkaa!

Mekin alettiin päivä muistelemalla vanhoja, hain taas yhdestä kaapista vanhoja matkapäiväkirjoja, niitä on kertynyt kymmeniä eri vuosilta. Varmaan jostain löytyy muistoja ensimmäiseltä lapin reissultammekin vuodelta 1966. siitä lähtien olemme omalla autolla tehneet matkoja ympäri Suomea ja vähän ulkomaillekkin. sitä ennen teimme junamatkat ainakin Bukarestiin ja Warsovaan. Viimeinen matkamme omalla autolla oli viime syksynä Tallinnaan, olimme pari yötä ja tutustuimme samalla vähän maaseutuunkin. Saksassa useimmin käyty, siellä asui ja asuu edelleenkin sukulaisia ja hyviä tuttavia. Kymmeniä kertoja lentokoneella, parikertaa laivalla ja kerran omalla autolla. Noita muita maita on yli kaksikymmentä joten minä ainakin olen sellainen reissu- lasse.
Tänään kävimme katselemassa sukulaisia ystäviämme ja tuttaviamme, kävelimme ainakin kaksi kilometriä Nurmijärven hautausmaalla.
Kotiin kun saavuimme, hyvin maistui eilinen ruoka.

En malta olla kertomatta tätä. Minulla tämä 8v vanha läppärini hidastelee, mutta aikani räpellettyäni tämän kanssa kävi tuuri, nyt taas sivut latautuvat kiitettävästi.
Minulla on selaimena Firefox, jonka asetuksiin tein pariin paikkaan ruksin.
Ruksasin kohdat seuraavat kohdat:

Ne löytyy täältä:
Työkalut / Asetukset / Tietosuoja

Seurantatiedot
x käytä seurannan suojausta yksityisen selaamisen ikkunoissa

Historiatiedot

x selaa aina yksityinen selaus-tilassa

Taisipa olla sama vuosi, josta Late kertoi ekasta Lapin reissustaan, niihin aikoihin hankin ensimmäisen autoni, mossen.

Ei minulle ole kertynyt niin paljoa matkoja, kuten Late kertoi. No sen verran, että Lappia olen kiertänyt, myös Norjassa, Ruotsissa, ja Leningradissa ( se oli nimi silloin) olen auton kanssa rutuuttanut. Muita turistimatkoja muutamia kymmeniä. Aivan kohtuudelta tuntuu jälkeenpäinkin.

Olin minkin Työväenopistossa konekirjoituskurssilla. Monta kertaa tuli muita kiireitä ja poissaoloja. Kyllä se kymmensormijärjestelmän oppi oli hyvällä alulla, kuitenkin kaukana sujuvasta käytöstä. Eipä siihen tullut aikanaan puututtua, nyt se on neljän sormen sekakäyttö. Taitaapa se hyvin riittääkin.

Ei itse pitäisi kehua, mutta minulla oli hyvä käsiala, on vieläkin kun hiukan paneudun. Se johtuu vasenkätisyydestäni. Kynä pakotettiin koulussa oikeaan käteen ja oli siinä järkeäkin: kirjoittaminenhan tehtiin mustekynällä, terää kasteltiin pullossa. Kyllähän se sotkuksi menee vasemmalla kädellä. Niinpä tein tehoharjoituksia tuhansia kertoja ja siitä alkoi sujua, kirjaimet tulivat mallin mukaan. Tästä on puhuttu leikkiäkin: jotkut perustelee, että homous on samalla tavalla synnynnäistä kuin vasenkätisyyskin. Olen kertonut, että olen oppinut oikealla kirjoittamaan ihan sujuvasti. Miksei sitten homo opi uutta roolia?
Käytän kyllä molempia käsiä tarvittaessa useammin kuin oikeat oikeakätiset. Siitä on monessa asiassa apua. En kuitenkaan ole huomannut itsessäni fransun piirteitä. En pukeudu pakkomielteisesti hameeseen, en maalaa naamaani ja kynsiäni. Että tälleen, ei kannata aina vasenkätisyyttä muissa asioissa esimerkkinä käyttää.

Niin...päiväni meni kuten ennenkin, ilman yllätyksiä. Jatkoja!

Ehtoota.
On ollut semmonen huiskepäivä.

Ensin aamupäivällä tuolla Karismassa,ja iltapäivällä ensin kortilla kerhohuoneella ja sitten tuli vieraita ja heidän kanssaan meni aika että hurahti muutama tunti.
että ei se kaappi tullut vieläkään putsattua;((
jos huomenna;)).
Nyt illanviettoon
näkyillään...

Huomenta ja taas on sunnuntai, pilvinen, mutta siihen on totuttu, tätä se syksy enimmiltään on
Kristiina23 jo aikaisin liikkeellä ja tuo saamattomuus joidenkin asioiden kohdalla on ihan sallittua, muutenhan elämä liian valmiiksi tulisi.
Kaappini olen suht`koht`siistiksi saanut, mutta kun vintille kiipesin, huomasin työmaan odottavan.
Jos sinne joskus ehdin, onkin jo taas kaapeissa siistittävää, kuka se niitä aina vaan sotkee.?
Oravan pyörässä elän.(eletään.)

Ei se kehumista ole, jos totuutta kertoo, niin kuin sinä ynnämuu käsialastasi mainitsit.
Tuo vasen kätisyys minun tyttärellä ja äidillänikin oli ja voi miten kaunista kirjoitusta äiti tekikään ja oikealla kädellä.
Varmasti harjoittelua takana paljon, mutta niin sitä ihminen kaikkeen oppii, tyttäreni kirjoittaa vasemmalla kädellä.
Onkohan mitään selvää tietoa, että hyppääkö vasenkätisyys yhden sukupolven yli, näin meillä tapahtui ?

En ole konekirjoitusta opetellut, mutta mielestäni aika sujuvasti jo kirjoitan, sormien lukumäärästä en saa selvää, montako näppäimillä käy, enemmän kuin kaksi kumminkin;)
Katleija on taituri joka aisian suhteen, sinulla on hyvä muisti, kun päässäsi kaikki tuo pysyy, minä unohdan viiden minuutin sisään kaikki kuulemani.
Onko teillä kirjoituksia tapaamisista Venlastiina ja Late?
Mukavia kohtaamisia olivat kumpikin, enää ei jaksa mitään sellaista.
Tai kyllä minä mukaan tulisin, jos mukava paikka saataisiin, mihin kaikki helpolla pääsisivät.

Harmi Kristiina23, että mahdollisen miehen menetit, vai oliko, kumminkin samaa sukua sait;)
Kiitos "missäkuvat" sinulle, sanonpa, että kauneus on katsojan silmissä, ja voipa kuvakin joskus taas vilahtaa.

Hurskainen ei mitään retusointia, kyllä sitä on aitona oltava, ollaanpa sitten vaikka noita ukkoja tai akkoja, paremmaksi ei naamioiduta.
Hyvä vaan kun jaksat kahdella sormellakin pirtin lukijoita ilahduttaa viesteilläsi, hurskainen, kärsivällisyys siitä kasvaa.
Mukavia naisia kumminkin " saa_kehua" jos ei niin kauniita, siitä kauneudesta kun on yhtä monta makua, kuin on ihmisiäkin ja uskon että nuoruudessa useammalla sitä kauneuttakin löytyi;)

Nyt on jo päivä pitkällä ja minä vaan koneella istun, joskus ihan harmittaa, kun pari tuntinen näissä kirjoituksissa ja lukemisissa menee, eihän se pitäisi aika kortilla olla eläkeläisellä, mutta joskus tuntuu kuin ei kaikkeen riittäisi;)
Mukavaa, antoisaa sunnuntaipäivää teille ystävät ja kylänmiehet/naiset.

Kiva juttu! Mukavia ja kauniita naisia näyttäis olevan pirtillinen. Miten nämä naiset osoittaisvat lämpimiä tunteitaan kelpo miehiä kohtaan?

Yllä olevat laatusanat eivät valitettavasti sopeudu minuun, mutta sen verran lempeäluonteinen olen, ettei kelpo mieheni ole kertaakaan saanut kaulimesta.
Joskus kyllä tekisi mieleni kalauttaa, kun epäilen rakkaan puolisoni olevan vielä minuakin lahopäisempi. Hän käy itse säännöllisesti parturissa ja on nyt alkanut ehdotella, että minunkin pitäisi käydä permanentissa jos ei nyt vähän väliä niin useammin ainakin.
Viimeksi käydessäni sain ilmeisesti harjoittelijan käsittelemään kuontaloani, ja seurauksena oli sellainen hirvitys, jossa ei ole tietoakaan tyylikkäästä permanentista.
Vessan peilikaapissa asustava noita-akkakin järkyttyi eikä ollut edes vahingoniloinen siitä, että hiukseni alkoivat lähteä kourakaupalla.

No, peruukkivaiheeseen en sentään päätynyt, mutta entisen kampaamoni kierrän kaukaa.
Ei ole ihan taattua, että en taputtelisi kaulimella ukkoni kalloa, jos hän höyrähtää kasvattamaan itselleen parran ja viikset.

Kertokaapa, arvoisat Kahvipirtin fiksut miehet, mikä peijakkaan villitys tämä nykyinen karvanaamaisuus on!

Terveisiä kovasti paljon kaikille!

Nyt kyllä pitää hillitä tuota SkillaNia. On näet ruvennut kehumaan minua liian kanssa. Kehui muistianikin hyväksi.
Järki kulkee vielä jotenkin, ainakin itse niin luulen, mutta tytär kyllä on huomannut että samoja juttuja juttelen, mutta kärsivällisesti jaksaa niitä kuunnella. Nimimuisti on huonontunut selvästi. Huvittaa kun juttelee toisen samanikäisen kanssa ja vähän väliä pysähdymme miettimään ketä tarkoitamme kun nimi ei vaan helpolla tule mieleen.
Monissa asioissa googlesta on apua, oletteko huomanneet. Illalla sängyssä ajattelee että katson tuon huomenna googlesta, mutta eihän sitä enää aamulla muista.
Työpöydällä keittiössä on muistilappu, johon merkkaan mitä kaupasta pitää ostaa. Jos esim. sipulit, suola tai vaikkapa paperiliima ovat vähissä niin ei ne kaupassa ilman lappua mieleen juolahda.
ps. synttärit on taas tiedossa; pojanpojantytär täyttää neljä vuotta. Nyt pitää keksiä lahja hälle.
Harmaa on taivas, luonto on hiljaa ja riisuu itseään. Moneen kertaan saavat nuo huoltomiehet vaahteroiden lehtiä puhallella kasaan ja pois kuljetella.

Kaunis sunnuntaipäivä kohta illassa, taivas on pilvessä, mutta mieli on iloinen,
johtuu kait syyslomavieraista, tytär kävi tyttönsä kanssa ja oli pari päivää.

Sämpylöitä laitoin mukaankin, kun niistä kovin pitivät.
SkillaN kertoi, että heidän nuoret venähtävät pituutta . Sama on täälläkin,
kohta olen joukon lyhyin!

Hyvä, että kerroit tuosta Aura-juustosta ja pikkupunajuurista Ramoona.
Varmaan sopivat hyvin yhteen!

Katleija kertoi koneensa hidastelevan. Samoin minunkin kone, joskus tilttaa aivan paikalleen ja hiiri häipyy.
Sitten täytyy pakolla sulkea napista, josta se sitten huomauttaa seuraavalla kerralla!

Nuoret kyllä olisivat osanneet sitä hoitaa, mutta en muistanut koko tietokonetta,
kun oli niin paljon kaikkea muuta.
Kaippa tällä pärjää ja jospa saan sen itsekin kuntoon," yritys hyvä, vaikka tulos olisi nolla!"
Leppoisia päiviä!

SkillaN kirjoitti:"Onkohan mitään selvää tietoa, että hyppääkö vasenkätisyys yhden sukupolven yli, näin meillä tapahtui ?" Onhan sitä tietoa, ainakin jotakin, josta olen lukenut. Perimän sanotaan vaikuttavan vasenkätisyyteen, ehkä 40%. Näin lienee mahdollista "hyppiminenkin" sukupolvien välillä. Vasenkätisyyttä ei ole virallisesti rekisteröity. Arviot vasenkätisten määrästä heittelevät 5 - 15 % niissä lähteissä, joista olen lukenut. Yleensäkin kätisyyteen liittyy kaikenlaisia uskomuksia - myös täyttä humpuukiakin. Vasenkätisenä olen ollut joskus väliin kiinnostunut tästä "ilmiöstä."

Kyllä minullekin on muodostunut sellainen kuva, että Kat.leija muistaa ja osaa paljon asioita, myös tietokoneeseen liittyviä. Eihän se poista sitä, jos normaalia unohtelua sattuu. Jos unohtelut myöntää, silloin eivät asiat ole pahasti pielessä. Jos ei myönnä mitään, voi olla perin huono merkki.

Tämä tietokoneeni jaksaa tehdä pientä kiusaa. Pieneen vaivaan kyllä auttaa sulkeminen aika usein. Virheeni oli tämä "kympiksi"ajaminen, nyt se yrittää olla kuin pahansisuinen "kymppi" työmaalla konsanaan. Voi olla, että joudun vielä viemään tämän pajalle. Katsotaan nyt...

Ehtoota.

Vävy toi minulle niitä sianpuoloja,nyt on tuolla uunissa kuivumassa.
Niistä on nimittäin ollut minulle hyvä apu tuohon virtsa juttuuni.
Ei tartte aina noita apteekin aineita syödä;)

Tuosta vasen kätisyydestä;äitini nuorin sisko oli ollut vasenkätinen ja koulussa olivat sitoneet sen käden ettei sitä voinut käyttää,oppihan sitten oikea kätiseksi ainakin kirjoittamaan.

Minulla pelaa välillä molemmat kädet;))esim.jotain leikatessa vasenkin toimii.
Kirjoitan kyllä oikealla.

kyllä noilla nuorila miehillä on nyt joku partavillitys;)
Vävylläkin semmonen muhkea parta.

Eipä tässä kummempia kuulu.
näkyillään...

Huomenta, tuohon alapuolelle aloitin uuden pirtin, astukaa pirtin 122 ovesta ja aloitetaan puhtaan päiväkirjan täyttäminen