Laitan tän nyt seurakoirien alle kun muut kategoriat ei tuntuneet käyvän.
Olen hankkimassa tanskandoggia kesällä kun pääsen vihdoin muuttamaan kerrostalosta rivitalonpäätyyn ja saan oman aidatun pihan koiralle. Kaipaisin tietoa tanskandoggien omistajilta ja rodusta tietäviltä koiran liikunnantarpeesta, kouluttamisesta ja sopeutumisesta. Itselläni on kokemusta kultaisen noutajan omistamisesta, miten tanskandoggin tottumukset eroavat noin yleisesti siitä? Ovatko ne äänekkäämpiä kuin kultsut tai huonompia olemaan yksin työpäivän ajan? Tietenkin kaikki koirat ovat yksilöitä mutta luulisin että rodusta löytyy myös paljon ominaispiirteitä?
Tanskandoggi
kohta omistaja
20
6762
Vastaukset
- -m-
Asiallista tietoa ja paljon löytyy ainakin kennel Danemanian omistajalta, suosittelen.
Googlettamalla löytyy kotisivu ja yhteystiedot, kun en nyt muista osoitetta :) - Tietäväinen
Minulla oli hoidossani tanskandoggi melken kaksi kuukautta. Minun kokemuksieni mukaan doggi on: vähä-älyinen, käyttökelvoton harrastuksiin, kuolaaja, arka ja kallis elätettävä.
Onneksi en ehtinyt itselleni doggia ostaa (vuosia sitten halusin sellaisen), olisi ollut suuri pettymys (omiin tarpeisiini).
Halusin vain kertoa tämän,ja kysyä, että olethan ajatellut tarkkaan, mihin tarkoitukseen koiran itsellesi hankit?- Pauliina
Itselläkin ollut Tanskandoggi jonkin aikaa ja täytyy sanoa että osittain yhdyn Tietäväisen sanoihin.
- alkup.
Tähän mennessä olen kuvitellut doggit rohkeiksi nimenomaan heikon älykapasiteetin takia, millä lailla koira oli arka?
En ole juuri kiinnostunut näyttelytoiminnasta, tokosta tai agilitystä, pk-kokeista puhumattakaan. Kultsuni kanssa rämmimme metsälenkkejä, pyörimme tallilla, asuimme kesällä mökillä ja muutenkin olimme yhdessä. Ainoa vika hauvassani oli varsinkin nuorena esiintynyt arkuus joka teki asiat vaikeaksi: kultsu pelkäsi kuumailmapalloja, ukkosta, raketteja, pimeällä kuuluvia ääniä, pölynimuria ja niin edelleen..
Tanskandoggista haen näennäistä suurella koolla saatavaa turvaa (en siis agressiivista puolustajaa), helppoa seuraa lenkeille, tallille ja muuallekin sekä myös muut ihmiset ja koirat hyväksyvää "yhden ihmisen" kaveria. - Tietäväinen
alkup. kirjoitti:
Tähän mennessä olen kuvitellut doggit rohkeiksi nimenomaan heikon älykapasiteetin takia, millä lailla koira oli arka?
En ole juuri kiinnostunut näyttelytoiminnasta, tokosta tai agilitystä, pk-kokeista puhumattakaan. Kultsuni kanssa rämmimme metsälenkkejä, pyörimme tallilla, asuimme kesällä mökillä ja muutenkin olimme yhdessä. Ainoa vika hauvassani oli varsinkin nuorena esiintynyt arkuus joka teki asiat vaikeaksi: kultsu pelkäsi kuumailmapalloja, ukkosta, raketteja, pimeällä kuuluvia ääniä, pölynimuria ja niin edelleen..
Tanskandoggista haen näennäistä suurella koolla saatavaa turvaa (en siis agressiivista puolustajaa), helppoa seuraa lenkeille, tallille ja muuallekin sekä myös muut ihmiset ja koirat hyväksyvää "yhden ihmisen" kaveria...ilmeni erilaisissa uusissa tilanteissa; roska-auton pihassa käynti, kirjan putoaminen lattialle, yskähdys, pimeys jne. Koira oli tietojeni mukaan kennelistä, jossa se ei saanut olla ihmisten kanssa jokapäiväisissä touhuissa mukana. Ystäväni oli ottanut koiran sen ollessa vuosikas ja piti sitä melkein kolme vuotta. Tästä huolimatta koira oli arka tosi monessa suhteessa.
Nuo koiran lähtökohdat varmaankin vaikuttivat sen luonteeseen. Oman kokemukseni mukaan dogit eivät aina ole arkoja, mutta nyt kun olen niitä oppinut tuntemaan (ystävilläni on dogeja), olen pettynyt niiden luonteeseen. Kaikin puolin dogit vain ovat - ne eivät siis mielestäni ole kovinkaan "koiramaisia". Ne eivät ole erityisen kiinnostuneita ympäristöstään, eivät leimaannu pelkästään yhteen ihmiseen (eivät pidä omistajaa muita ihmisiä parempana) jne. Suosittelisin tutustumaan ko. rotuun tarkasti ennen ostamispäätöstä - ettet juodu pettymään.
Onnea kuitenkin, mihin tulokseen päädytkin =). - Tietäväinen
alkup. kirjoitti:
Tähän mennessä olen kuvitellut doggit rohkeiksi nimenomaan heikon älykapasiteetin takia, millä lailla koira oli arka?
En ole juuri kiinnostunut näyttelytoiminnasta, tokosta tai agilitystä, pk-kokeista puhumattakaan. Kultsuni kanssa rämmimme metsälenkkejä, pyörimme tallilla, asuimme kesällä mökillä ja muutenkin olimme yhdessä. Ainoa vika hauvassani oli varsinkin nuorena esiintynyt arkuus joka teki asiat vaikeaksi: kultsu pelkäsi kuumailmapalloja, ukkosta, raketteja, pimeällä kuuluvia ääniä, pölynimuria ja niin edelleen..
Tanskandoggista haen näennäistä suurella koolla saatavaa turvaa (en siis agressiivista puolustajaa), helppoa seuraa lenkeille, tallille ja muuallekin sekä myös muut ihmiset ja koirat hyväksyvää "yhden ihmisen" kaveria.Lisäksi doggit eivät pärjää kylmässä säässä. Hoitokoirani halusi muutaman minuutin jälkeen sisälle ulkoa riehumasta (alle 10 astetta pakkasta), sillä se yksinkertaisesti paleli. Tuo on huono seikka, jos itse haluaisi liikkua talvellakin koiransa kanssa luonnossa.
- alkup.
Tietäväinen kirjoitti:
Lisäksi doggit eivät pärjää kylmässä säässä. Hoitokoirani halusi muutaman minuutin jälkeen sisälle ulkoa riehumasta (alle 10 astetta pakkasta), sillä se yksinkertaisesti paleli. Tuo on huono seikka, jos itse haluaisi liikkua talvellakin koiransa kanssa luonnossa.
tuo palelemisjuttu on kieltämättä aika hankala, kultsun kanssa kun totuin rämpimään paksussa hangessakin välillä. takkia ei millään viitsisi käyttää jos ei ole ihan pakko..
miten äänekäs hoitodoggisi muuten oli? haukkuiko ikkunasta ulos, entä ovikellon soidessa? kultsuni oli ihanan hiljainen sisätiloissa ja sitä ominaisuutta kaipaisin uudessa koirassakin. - Tietäväinen
alkup. kirjoitti:
tuo palelemisjuttu on kieltämättä aika hankala, kultsun kanssa kun totuin rämpimään paksussa hangessakin välillä. takkia ei millään viitsisi käyttää jos ei ole ihan pakko..
miten äänekäs hoitodoggisi muuten oli? haukkuiko ikkunasta ulos, entä ovikellon soidessa? kultsuni oli ihanan hiljainen sisätiloissa ja sitä ominaisuutta kaipaisin uudessa koirassakin.ja kovasti haukkuikin. Tanskandoggit ovat erittäin hyviä vartiokoiria juuri vartiointivietin ja koon sekä kovan äänen takia.
Itse asun maalla ja täällä haukkuminen ei haitannut naapureita, eikä koira haukkunut minun ollessani kotona. Mieheni ja koiriemme kanssa jäädessään doggi haukkui kaikille ohiajajille ja pikku risauksille. En tiedä, olisiko koira haukkunut vähemmän, jos se olisi ollut rohkeampi... - Kasvattaja
Tietäväinen kirjoitti:
ja kovasti haukkuikin. Tanskandoggit ovat erittäin hyviä vartiokoiria juuri vartiointivietin ja koon sekä kovan äänen takia.
Itse asun maalla ja täällä haukkuminen ei haitannut naapureita, eikä koira haukkunut minun ollessani kotona. Mieheni ja koiriemme kanssa jäädessään doggi haukkui kaikille ohiajajille ja pikku risauksille. En tiedä, olisiko koira haukkunut vähemmän, jos se olisi ollut rohkeampi...Tanskandogin luonteeseen ei kuulu arkuus, vaikka sitä valitettavasti niillä jonkinverran esiintyy. Olen itse harrastanut kyseistä rotua yli 10 vuotta ja omalle kohdalleni ei arkaa yksilöä kyllä ole osunut eikä omissa kasvateissakaan ole arkuutta esiintynyt.
Talvella tarkenee kyllä ulkoilla, kun pukee dogilleen loimen päälle, tosin kovalla pakkasella/viimalla doggi kyllä palelee loimesta huolimatta, mutta eipä siellä viimassa itsekkään niin kauaa viihdy.
Meillä ei dogit juurikaan hauku, olen asunut myös kerrostalossa, eivätkä ne haukkuneet kuin joskus ovikellolle.
Jos haluat lisätietoa rodusta, niin pistäppä vaikka meiliosoitteesi tulemaan... - feirry
Kasvattaja kirjoitti:
Tanskandogin luonteeseen ei kuulu arkuus, vaikka sitä valitettavasti niillä jonkinverran esiintyy. Olen itse harrastanut kyseistä rotua yli 10 vuotta ja omalle kohdalleni ei arkaa yksilöä kyllä ole osunut eikä omissa kasvateissakaan ole arkuutta esiintynyt.
Talvella tarkenee kyllä ulkoilla, kun pukee dogilleen loimen päälle, tosin kovalla pakkasella/viimalla doggi kyllä palelee loimesta huolimatta, mutta eipä siellä viimassa itsekkään niin kauaa viihdy.
Meillä ei dogit juurikaan hauku, olen asunut myös kerrostalossa, eivätkä ne haukkuneet kuin joskus ovikellolle.
Jos haluat lisätietoa rodusta, niin pistäppä vaikka meiliosoitteesi tulemaan...Kyllä vähän ihmettelinkin kun niin negatiivista palautetta tuli tanskiksista. Kaverilla ihana ja tervepäinen doggi. Ei arkuutta eikä vartioimisviettiä. Eiköhän tuo pennun kasvatus vaikuta aika paljon siihen miten arka siitä koirasta tulee... Osaavissa käsissä mainio kaveri.
- alkup.
Kasvattaja kirjoitti:
Tanskandogin luonteeseen ei kuulu arkuus, vaikka sitä valitettavasti niillä jonkinverran esiintyy. Olen itse harrastanut kyseistä rotua yli 10 vuotta ja omalle kohdalleni ei arkaa yksilöä kyllä ole osunut eikä omissa kasvateissakaan ole arkuutta esiintynyt.
Talvella tarkenee kyllä ulkoilla, kun pukee dogilleen loimen päälle, tosin kovalla pakkasella/viimalla doggi kyllä palelee loimesta huolimatta, mutta eipä siellä viimassa itsekkään niin kauaa viihdy.
Meillä ei dogit juurikaan hauku, olen asunut myös kerrostalossa, eivätkä ne haukkuneet kuin joskus ovikellolle.
Jos haluat lisätietoa rodusta, niin pistäppä vaikka meiliosoitteesi tulemaan...Mitä mieltä olet edellämainitut viestit huomioden, sopisiko Tanskandoggi rotuna mulle? Suuriin ruokakustannuksiin, eläinlääkäriin ja muihin kuluihin pitäisi olla varaa, lähinnä mietityttää osaanko etsiä juuri minulle sopivaa koiraa.
- yx perehtynyt
alkup. kirjoitti:
Mitä mieltä olet edellämainitut viestit huomioden, sopisiko Tanskandoggi rotuna mulle? Suuriin ruokakustannuksiin, eläinlääkäriin ja muihin kuluihin pitäisi olla varaa, lähinnä mietityttää osaanko etsiä juuri minulle sopivaa koiraa.
Itselläni ollut muita rotuja ensiksi. Nykyään tanskandoggeja vaan. Mielestäni aivan ihana, tervepäinen koira. Jokunen arka yksilö esiintyy rodussa, mutta missäs rodussa niitä ei olisi. Katsele kasvattajien sivustoja, mailaile kasvattajalle, kysy jos voit käydä jo kylässä etukäteen tutustumassa hänen koiriinsa. Käy vaikka näyttelyissä kehän laidalla kysymässä ihmisiltä heidän mielipiteitään. JA käy tutustumassa sivustoon http://www.tanskandoggi.takaisin.fi tuolla voit kysellä doggi-ihmisilä asioita ja sieltä löytyy myös kasvattajiakin.
- koirienystävä
Tietäväinen kirjoitti:
..ilmeni erilaisissa uusissa tilanteissa; roska-auton pihassa käynti, kirjan putoaminen lattialle, yskähdys, pimeys jne. Koira oli tietojeni mukaan kennelistä, jossa se ei saanut olla ihmisten kanssa jokapäiväisissä touhuissa mukana. Ystäväni oli ottanut koiran sen ollessa vuosikas ja piti sitä melkein kolme vuotta. Tästä huolimatta koira oli arka tosi monessa suhteessa.
Nuo koiran lähtökohdat varmaankin vaikuttivat sen luonteeseen. Oman kokemukseni mukaan dogit eivät aina ole arkoja, mutta nyt kun olen niitä oppinut tuntemaan (ystävilläni on dogeja), olen pettynyt niiden luonteeseen. Kaikin puolin dogit vain ovat - ne eivät siis mielestäni ole kovinkaan "koiramaisia". Ne eivät ole erityisen kiinnostuneita ympäristöstään, eivät leimaannu pelkästään yhteen ihmiseen (eivät pidä omistajaa muita ihmisiä parempana) jne. Suosittelisin tutustumaan ko. rotuun tarkasti ennen ostamispäätöstä - ettet juodu pettymään.
Onnea kuitenkin, mihin tulokseen päädytkin =).doggia nimenomaan araksi, mutta semmonen säpsy se on. herkkä paremminkin. uudet asiat arveluttavat, mutta ei ne minusta mitään pelkureita ole.
- koirienystävä
Tietäväinen kirjoitti:
Lisäksi doggit eivät pärjää kylmässä säässä. Hoitokoirani halusi muutaman minuutin jälkeen sisälle ulkoa riehumasta (alle 10 astetta pakkasta), sillä se yksinkertaisesti paleli. Tuo on huono seikka, jos itse haluaisi liikkua talvellakin koiransa kanssa luonnossa.
mutta se tarkeneminen on ihan pelkästään tottumiskysymys! oma koirani on siis se doggi/labbis ja sillä on dogin karva. pentuna kun totutti olemaan ulkona paljon niin ei se ainakaan takkia ole tarvinnut.tosi kovilla pakkasilla minä kumminkin laitan sille takin, mutta ei se palelevan vaikuta. viihtyy paljon ulkona säällä kuin säällä.
- alkup.
koirienystävä kirjoitti:
doggia nimenomaan araksi, mutta semmonen säpsy se on. herkkä paremminkin. uudet asiat arveluttavat, mutta ei ne minusta mitään pelkureita ole.
kunhan ei lenkki muutu tahmaamiseksi koiran arkuuden takia tai ole pelkoa koiran "hyökkäys on paras puolustus" tyylisestä asennoitumista kaikkea elävää kohtaan pieni herkkyys ei olisi niin haitaksi. helpompi kouluttaakin sellainen jolle riittää äänensävyn korotus käskyksi..
- jansu
Kasvattaja kirjoitti:
Tanskandogin luonteeseen ei kuulu arkuus, vaikka sitä valitettavasti niillä jonkinverran esiintyy. Olen itse harrastanut kyseistä rotua yli 10 vuotta ja omalle kohdalleni ei arkaa yksilöä kyllä ole osunut eikä omissa kasvateissakaan ole arkuutta esiintynyt.
Talvella tarkenee kyllä ulkoilla, kun pukee dogilleen loimen päälle, tosin kovalla pakkasella/viimalla doggi kyllä palelee loimesta huolimatta, mutta eipä siellä viimassa itsekkään niin kauaa viihdy.
Meillä ei dogit juurikaan hauku, olen asunut myös kerrostalossa, eivätkä ne haukkuneet kuin joskus ovikellolle.
Jos haluat lisätietoa rodusta, niin pistäppä vaikka meiliosoitteesi tulemaan...hei!olisiko mahdollista että laittaisit mulle lisää tietoa tanskandogeista kun näyttää tuota kokemusta niistä olevan =) olemme perheeseemme hankkimassa kyseisen koiran tai on ainakin vakavassa harkinnassa.perheeseemme kuuluu isä,äiti,tytär 1,4v,sekarotuinen narttu koira 3v ja luppis kani.kun meillä on jo tuo narttu koira niin kumpaakohan sukupuolta sen tulevan perheen jäsenen tulisi olla?
kiitoksia paljon jos viitsit vastailla..
[email protected]
- a v a
Minulle tuotiin kasvattajan toimesta doggipoika (kasvattaja haki perheeltä, joka ei halunnut /pystynyt koiraa pitämään enää). Koiraa oli kohdeltu hyvin, mutta tapakasvatusta se ei edellisessä kodissaan ollut saanut.
Koira oli hoidossani sen ajan, että saatoin muodostaa siitä jonkinmoisen käsityksen.
- Doggi oli/on tavattoman ystävällinen, mutta suht yksinkertainen hurmaava höntti =)
- Tempoi, hyppi ja riekkui ulkoiltaessa, olisi tahtonut tavattoman ihmisrakkaana hyppiä jokaisen vastaantulijan (myös pikkulasten) syliin tai ihmisiä vasten (tassut olkapäille, ja ihmisten kasvoille olisi pitänyt saada kylvää loputtomiin märkiä lurppahuulipusuja). Käyttäytyminen ulkona johtui osin tietysti siitä, ettei ko. yksilön koulutukseen oltu edellisessä kodissa asianmukaisesti paneuduttu (rodun asiantuntijatahoilta saamani valistuksen mukaan tanskandogin kouluttaminen on yleensä suht työläs ja vaativa ja lujaa periksiantamattomuutta järkkymätöntä rakkautta vaativa prosessi).
Jättikokoisen, jokaiseen ilmansuuntaan ja syliin (myös omaan syliin) "lentävän" koiran pitelemisessä oli tekemistä, mutta huumorilla selvittiin...
- Halusi "raiskata" kaikki tyttökoirat väkisin
- Haukkui sisätiloissa ja jotkut vastaantulijat ulkona; eräisiin reagoi "pakittaen" (= "Tuohon tyyppiin en tutustu, en"-asenteella)
- Kärsi eroahdistuksesta (oli ollut edellisessä paikassa harvoin yksin, joten tämä on ymmärrettävää); ulvoi, haukkui, murisi ja esitti jos minkälaisia serenadeja koko työpäiväni ajan (naapureiden mukaan), raapi ulko-oven sälöille (ylhäältä alas, oli hyppinyt sitä vasten. Kynsien alle ei tullut tikkuja - tarkistettu on). Eroahdistuksissaan myös kakki ja pissi sisälle (ulkoillessamme saattoi olla ns. kintut ristissä, kupla otsassa, sisälle tultuamme kiirehti raketin vauhdilla matolle, johon päästi iiiiisot plöröt järvellisen nestettä huojentuneesti urahtaen...). Söi myös mm. tyynyn ja nosti koipea toiselle, lattiamalliselle tyynylle (omia leluja höppänällä oli yllin kyllin =)).
- Karvaa hänestä lähti ahkerasta kumisuan pyörittämisestä huolimatta hirmuisesti. Kaikki vaatteet, kankaiset huonekalut jne. olivat hetkessä karvassa (luonnollista; koiraihmiset ovat myös "karvaihmisiä", mutta tästä jättiläisestä lähtee tuota karvastoa jättiläismäisiä määriä =)).
- Koira kuolaa (kaikki kankaat kuivuneissa kuolaroiskeissa alta aikayksikön).
- Koriste-esineet yms. on syytä unohtaa mikäli aikomus on asustella nuoren, energisen dogin
kera: vaikka ns. "riehuminen" sisätiloissa kiellettäisiinkin, tapahtuu sisätiloissa "törmäilyjä" ja "kolareita" jo yksinomaan koiran valtavan koon vuoksi.
- Valtavia tassunjälkiä parketit täynnä (kun nuollaan/kuolataan tassut märiksi tai tullaan pesulta lenkin jälkeen).
- Perusolemukseltaan tavattoman symppis olento (tämä doggi on nyt kasvattajallaan, syntymäkennelissään maalla, oppimassa tavoille - itse en saattanut tälle jatkuvasti äänijänteitään harjoittavalle yksilölle tarjota nyt paitsi hätätila-/väliaikaiskodin, koska kerrostalossa
asun. Mikäli koiruli oppii tavoille, olen valmis ottamaan sen omakseni. Sen verran lutuinen kaveri se kumminkin on, aiheuttamastaan "kaaoksesta" =) huolimatta).
- Doggi syö todella paljon; rahaa koiraan uppoaa kiitettävästi ( jos sattumoisin tarvitaan vielä kuljetus- ja el.lääkäripalveluja jne.). - Puuh
Aika negatiivisen kuvan saa doggista kun täältä lukee. Ja ei siinä mitään toinen tykkää isästä,toinen pojasta. Mutta minun mielestäni doggi on ystävällinen, hömppä, hurmaava jättiläinen (vaikka ei tuo iso ole vaan muut on vaan niin pieniä). Koulutus ei mielestäni ole kovin vaativaa mutta aikaa vievää se kyllä on. Ja näin ison koiran tulee olla sen verran hyvin koulutettu että pysyy varmasti hanskassa, pienemmillä kotikoirilla riittää mielestäni tavalinen tapakasvatus.
Liikuntaa doggi tarvitsee aikuisena pari tuntia päivässä ja ainakaan meidän doggilolle ei riitä pelkkä perus lenkki vaan pitää päästä kirmaamaan kavereiden kanssa vapaana tai keksiä jotain muuta aivojumppaa. Pennun ja nuoren koiran liikunta on todella rajoitettua nopean kasvun vuoksi ja siitä kannattaa otaa selvää ennen doggin hankintaa. Tuli vaan mieleeni että kun sinne rivitaloon muutat ja aitaat pihan niin muitat varmaan että pentuna doggi toki pysyy aidan sisäpuolella mutta TODELLA nopeasti aita jää matalaksi kun doggi voi paikaltaan hypätä yli 1,5metrisen aidan yli...
Jos halut mailata niin kerron mielelläni omasta ja muista tuntemista doggeista ja niiden luoteesta ja tavoista enemmän =) - koira
Tämä nyt on vain kaverin koiran ylistystä eli en tunne kotoa käsin doggeja mutta tämä narttu on todella herttainen ja aika höhlä, mutta herttaisella tavalla, ei hauku, ihmisrakas, ei ihan tajua että on aika iso syliin, kiltti, oppivainen, mukava lenkkikaveri, optimistinen ja reipas. Hännän heilautuksella kyllä lähtee puolet pöydän päällä olevista kamoista lattialle, joten aika askeettinen maku saisi olla ja lattiat kokevat kovia, ihan vain koon vuoksi. Mutta erittäin symppis ja herkkä ja kultainen tyyppi. Ja tietysti kaunis :)
- omistaja
pentuna dogggi ei meinannut millään oppia sisäsiistiksi.kasvaessaan isommaksi tuhosi puolet asuntomme tavaroista,kärsi pahasta eroahdistuksesta,eli tarpeet tehtiin sisälle ihan mielenosotuksesta ja ne tarpeet kun ei olleet pieniä aina...vahtia kyllä osaa,mutta asuimme myös HETKEN kerrrostalossa eikä siellä kukaan ainakaan koskaan valittanut että koira olisi haukkunut.nykyään asutaan maalla ja dogilla muita eläimiä kavereina,ei enään mitään käytösongelmia.luonteeltaan doggi on vieraita ihmisiä kohtaan varauksellinen,ei siis tavallaan arka kuitenkaan.sopii hyvin lapsiperheeseenkin on juuri sellainen edellä mainittu hömppä,hellyydenkipeä,mutta näyttää myös itse täysillä kun on hyvä olla!!!siis hyviä ja huonoja puolia mutta niitähän on muissakin roduissa.syö aikas paljon,mutta ruuaksi kelpaa ihan tavallisesta kaupasta ostettu sapuska,mikä maksaa noin 15 erkkiä/viikko,et en tie onko se nyt niin kallista.eläinlääkärikulut kyllä on jos sinne on usein asiaa...dogeillakin on omat "perusvikansa"mutta nekin on joka rodulla omansa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet toisen kanssa
...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain2241576- 301426
Kuka teistä on paras nainen
A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊611279Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!731270- 781204
Osaako joku selittää tätä
Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?761189Jos me joskus nähtäisiin
niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi1031173- 541008
Lesken uusi
Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans18992Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"
Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per179883