väitteitä ilman, että niiden todenperäisyyteen pääsisi missään tutustumaan. Laskelma kertoo (näin väitetään), että sijoitetut rahat tulevat kaupungille tuplaten takaisin mutta miten sen väitteen pääsee todentamaan. Missä on julkaistuna käytetyt arvot ja oletukset eli koko laskelma? Ei ole missään !
Näin kaikki millä ratikkaa puolustellaan on tyhjässä ilmassa, perusteita ei ole, kaikki on vain keksittyä kunnes toisin todistetaan.
Näin kaikki millä ratikkaa puolustellaan on tyhjässä ilmassa, perusteita ei ole, kaikki on vain keksittyä kunnes toisin todistetaan.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Näin on, kun ratikan hinta nousi 30 miljoonaa ,Ikoska ilmoitti että myös hyötyjä onkin tullut lisää.
Mitä hyötyjä ja missä?
Kukaan ei ole kertonut.
Täyttä paskaa.
Ratikka hyödyttää pelkästään sen rakentajayhtiöitä.
Taisi olla niin että matkustajaennuste näyttää suurempia lukuja kuin aikaisemmin, koska jotain asunto- tai liikerakentamista tuleekin enemmän tms. Ja tämän takia kannattaa ajaa pitempiä vaunuja, joiden hankintahinta on hieman korkeampi, mutta samalla pystyy kuljettamaan enemmän ihmisiä samalla palkkakustannuksella (= kuljettaja). Siis ratikan kannattavuus paranee kun on pitempi vaunu.
Ratikka ei tule kuuna päivänä kannattamaan.
Silti ei ole konstikaan tehdä sellaisia laskelmia, joissa ratikka NÄYTTÄÄ kannattavan.
Kun yhdistää faktaa ja fiktiota, niin ei tarvitse esittää omia laskelmiaan. Se on ilmeisesti vastustajien viimehetken taktiikkaa?
Jokainen kuitenkin pystyy netistä googlaamalla katsomaan esim. Helsingin tilannetta, josta nähdään miten paljon ratikkaan laitettu euro tuo takaisin voittoina. Tai katsella uusia PK-seudun ratikkaprojekteja ja miettiä miksi ne tehdään? Siksi Tampereenkin tulisi kytkeä itsensä jotenkin näihin projekteihin, että yhteishankinnat ja asian osaaminen saavat vielä lisävahvistusta. Tosin PK-seudulla ollaan ilmeisesti sitouduttu kotimaisen kaluston hankintaan. Joka Tampereen projektissa vaatii kilpailutusta. Mutta muuten tekninen vastaavuus tulisi pitää samana, sikäli kuin se on mahdollista. Koska on parempi olla standardien kuin omien erityisvaatimuksien varassa. Joihin osat ovat erikoisosina kalliimpia.
"Jokainen kuitenkin pystyy netistä googlaamalla katsomaan esim. Helsingin tilannetta, josta nähdään miten paljon ratikkaan laitettu euro tuo takaisin voittoina."
Jokainen asioista mitään tietävä tietää, että Hesan julkinen liikenne on kauttaaltaan persnettoinen. Siellä on luultavasti tehty sisäisesti erinäisiä kustannusten siirtoja, että jokin toiminto voi n ä y t t ä ä ulkopuolisesta vähemmän tappiolliselta kuin toinen. Mutta yhteistä turskaa se vetää se julkinen liikenne siellä.
----Jokainen kuitenkin pystyy netistä googlaamalla katsomaan esim. Helsingin tilannetta, josta nähdään miten paljon ratikkaan laitettu euro tuo takaisin voittoina. ----
Annapas linkki jos sellainen on , minä en ala kaikkia Hesan sivuja plaraamaan.
Helsingin tai Tampereen joukkoliikenteen kannattavuus ei ole vain sitä, kuinka paljon lipputulot kattavat välittömistä kuluista. Kunnallisen joukkoliikenteen on tarkoitus tarjota ihmisille kohtuuhintainen mahdollisuus liikkua itselleen sopivasta asunnosta itselleen sopivaan työpaikkaan. Jos kunnassa on hyvä joukkoliikenne niin se on hyvä toimintaympäristö yrityksille ja työnantajille. Kunta puolestaan saa veroja työn tekemisestä, jota siis joukkoliikenne tukee. Jos joukkoliikenne ruuhkautuu ja tuhlaa ihmisten aikaa, niin se on huono asia pitkän tähtäimen verokertymän kannalta, vaikka ei suoraan näy lipputuloissa. Siksi kunnan kannattaa investoida esim ratikkajärjestelmään, jotta pullonkauloja ei tule vaan liikenne toimii, vaikkakin osin veronmaksajien subventiolla. Kaikki voittavat.
Helsingin ja Tampereen järjestelmistä ei tule yhteensopivia, koska Helsingissä on 1000 mm raideväli ja Tampereelle tulee 1453 mm. Helsingin metrin rata on kaupunkikuvassa sirompi ja käytössä monessa paikassa esim Sveitsissä, mutta 1453 on muuten tavallisempi maailmalla.
-----Jos kunnassa on hyvä joukkoliikenne niin se on hyvä toimintaympäristö yrityksille ja työnantajille. ----
Ratikka tulee ajamaan vain reittiä Hervanta-Lielahti ja poikkee TAYS:llä. Tampereen työpaikat eivät ole sillä reitillä kuin vain pieneltä osin joten tuo ei päde täällä.
Noihan se menee, että ratikassa, niinkuin joukkoliikenteessä yleensäkin on kysymys myös ihmisten yhdenvertaisuudesta. Ja siitä, että jokaisella on mahdollisuus kulkea ja kehittää itseään tieteen, taiteen ja liikunnan palveluissa.
Ja on toki myös muita funktioita am. lisäksi, jotka ovat olemassa.
Mitä yhteensopimattomuuteen Helsingin ja Tampereen ratikan välille tulee, niin on totta, että jotkin osat ovat erilaiset, mutta suurin osa osista voi olla samanlaisia ja yleisesti käytössä olevia. Joita voidaan esittää valmistettaviin ratikoihin käytettäviksi, kun ne hankitaan. Ja tässä katsantokannassa suuruuden ekonomia olisi Tampereen ja Tamperelaisten selkeä etu. Kyse on siitä, että kenenkään etu ei ole tehdä ainoalaatuista teknistä asiaa maailmassa itselleen. Ja olla sitten sidottuna siihen, joka sen erilaisen on toimittanut. Ja siihen, kuinka kauan sillä riittää mielenkiinto asiaan. Noin asioiden pitäisi mennä oikeassa elämässä. Vaikka jo nyt on selvää, että pääerot Tampereen ja Helsingin ratikkaprojekteissa tulevat olemaan lähinnä niiden budjeteissa. Ja siinä, että valitettavasti samat toimittajat eivät ehkä mahdu siihen määrään rahaa, joka Tampereella on järkevästi käytettävissä oman ratikkansa rakentamiseen.
Tampereelle aiottu ökykallis ratikka on myös erittäin epätasa-arvoinen. Sehän hyödyttää vain pientä vähemmistöä julkisen liikenteen käyttäjistä. Maksatetaan kuitenkin kaikilla.
Kaupungin kassa aika horjuvassa tilassa. Silti pitäisi tuupata ne vähätkin rahat johonkin ratikkaan. Hei haloo: jotain talousälyä, pliis!
Uimahallitkin hyödyttävät vain pientä vähemmistöä, silti maksatetaan kaikilla. Lastentarhat ja koulutkaan eivät hyödytä kuin lapsiperheitä. Asioita on lukemattomia, joita kaikki eivät tarvitse, silti kaikki maksavat. Entäs valtion tukemat radat? Jos ei käytä junaa, vaan autoilee, niin pitäisikö radatkin jättää rakentamatta?
Joten erittäin huonon peruste väittää, että ei hyödytä kaikkia.
Mistä kaikkialta olet pyytänyt niitä kaipaamiasi laskelmia nähdäksesi?
Mistähän olisi pitänyt? Paikkakunnalla ilmestyvissä sanomalehdissä ehkä voisi väittämien tueksi olla tarkempia perusteita
Aloittaja valittaa, muttei jaksa googlata. Lisää tietoja saat varmaankin virkamiehiltä kysymällä?
http://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-ja-katusuunnittelu/raitiotie/osallistuminen-ja-vuorovaikutus.html
On kyselty ratikan syöttöliikenteestä. Menevät naamat vihreiksi ja tulee parempia kiireitä
Keneltä olet kysynyt?
Kerro ensiksi oma nimesi
Jargon pölötystä löytyy tarpeeksi. Luettu on
En tiedä mitään instanssia mistä niitä tietoja voisi pyytää. Jos sinulla on linkit tiedossasi sellaisiin tietolähteisiin niin miksi et kerro, kyselet vaan muilta?
Kysyin keskustelun aloittajalta, mistä hän on pyytänyt nähtäväkseen niitä laskelmia, jotka hän olisi halunnut nähdä. Oletan, ettei mistään, joten ei ihme, ettei ole nähnyt. Vain todella tyhmä henkilö olettaa, ettei laskelmia ole tehty sillä perusteella, ettei kukaan ole niitä hänelle nenän eteen pyytämättä tuonut.
En usko, että aloittajasta on tätä asiaa yhtään enempää kommentoimaan.
Käytä nyt tilaisuutta hyväksesi ja kerro, mistä niitä laskelmia pitää mennä pyytämään ja saa myös. Ratikka yleissuunnitelma on luettu ja perin köykäiseksi havaittu
Lähtisin kysymään niiden tekijöiltä. En tosin ole niistä kovin kiinnostunut. Millä tavoin olet havainnut yleissuunnitelman köykäiseksi?
Joo eiköhän niillä lipuilla mennä ihan voimassaolevan vyöhykejaon mukaan. Riippumatta millä matkustaa.
Yleissuunitelman lopussa on mainittu tekijöitä tulokseen nähden järkyttävä määrä. Asioiden pitäisi selvitä heidän tekeleestään. Arvioikoon muutkin asiaa.
Mitä useampi kokki...
Et ole laskelmista kiinnostunut, koska itsekin tiedät, että niillä ei ole mitään arvoa
Nyt on kai laskettu, että ratikan tulot tulevat olemaan suuremmat kuin menot. Toiminta ei siis tee tappiota. Aikansa tietysti mene siihen kun ratikan voitoilla peitetään invstointikustannukset. Ja oma lisäaikansa menee sitten siihen kun ratikkaan sijoitetut varat saadaan tuplana takaisin. Kokonaisaika voi olla hyvinkin pitkä. Onko ratikka niin kannattava, kun on laskettu, kun ottaa huomioon sisämaan talvet ja liikkumistapojen ja - välineiden kehityksen tulevaisuudessa (esim. sähköautot -pyörät, työmatkat kuntoillen yms).
Jotenkin on vain selkäytimessä sellainen tunne, että kiskoliikenne ei ole tulevaisuutta.
Kiskoliikenne on tehokkain joukkoliikenteen vaihtoehto Hämeenkadun ja Tammerkosken sillan tapaiseen kohtaan: yksi kuljettaja ajaa pitkää vaunua tarvittaessa erillään muusta liikenteestä, omilla liikennevaloilla ja omalla kapealla väylällä. Kiskolla ja teräspyörällä on vähemmän vastusta kuin kumipyörällä ja asvaltilla, sähkömoottori on paras moottori eikä ratikan tarvitse pitää akkuja mukana. Talvi ei käytännössä haittaa ratikkaa.
Ihmisten koko ei pienene vaikka it-laitteet pienenee. Tilaa kaupungissa on rajallisesti. Jos halutaan tehokkaampaa kaupunkia niin kiskoliikenne on paras. Maan pinnalla sitä on paljon, paljon halvempaa ja kivampaa rakentaa ja käyttää kuin tunnelissa.
Suo siellä, vetelä täällä. Jos on teräspyörällä vähemmän vastusta kuin kumipyörällä, on se myös liikenneturvan kannalta vaarallisempi, koska jarrutusmatka on pitempi.
"Nyt on kai laskettu, että ratikan tulot tulevat olemaan suuremmat kuin menot. Toiminta ei siis tee tappiota."
Juu juu. On laskettu mitä on haluttu.
Ratikka ei tule ikinä tuottamaan euron euroa, ei sentin senttiä.
On tehty laskutoimituksia hatusta vedetyillä luvuilla. Selvästä paskasta esimerkkinä ratikan yleissuunnitelmassa oleva käyrä, joka kuvaa väestön kasvua ja nousee jyrkässä kulmassa. Se on saatu aikaan valitsemalla koordinaattien asteikot sopivasti. Vanha silmänkääntötemppu
-----omilla liikennevaloilla----
Älä viitsi, kaikille samaa väylää ja sen risteäviä väyliä liikkuvilla on samat valot. Vai meinaatko, että ratikalle ja Hämppiä ylittävälle kävelijälle palaa vihreät samaan aikaan? Tai Hämpin ratikalle ja Aleksanterinkatua tulevalle paloautolle? Usko pois, on pyörät kumia tai rautaa niin se ei todellakaan vaikuta liikennevaloihin.
Helsingissä on erikseen valot ajoneuvoliikenteelle vihreä/keltainen/punainen ja raitiovaunuille (joka ei ole ajoneuvo vaan laissa erikseen mainittu tyyppi "raitiovaunu"!) nuoli/viiva/S. On risteyksiä, joissa ratikka voi saada oman kulkuvuoron, vaikka ajoneuvoliikenne ei saa. Tämä voi koskea risteyksen ylittämistä tai vain kääntymistä. Ideana se, että ratikan ylimääräinen vuoro ei kestä yhtä kauan kuin normaali valokierto ja se kannattaa päästää "ohi".
Paitsi nuoli/viiva/S -valoja on Helsingissä ruvettu viime aikoina asentamaan nk VAROVA -valoja missä vilkkuu kaksi punaista lamppua vain, kun ratikka lähestyy. Silloin ajoneuvoliikenne pysähtyy ja ratikka saa tulla esim kolmion takaa tai kääntyy ajoneuvojen edestä.
Kaikkia näitä systeemejä tulee varmaan myös Tampereelle. Ne perustuvat siihen, että ratikka kulkee kiskoilla eikä ole ajoneuvo. Sille voidaan tehdä kaikenlaisia erityisjärjestelylä, mitä busseille ja muille ajoneuvoille ei voi.
Kannattaa perehtyä ratikan perustekniikkaan :)
Ratikka jarruttaa yleensä pyörillä, tietty, ja syöttää jarrutuksessa moottoreista saatavan energian takaisin verkkoon muita ratikoita varten. Mutta huom modernissa ratikassa on jarruttavan pyörän lisäksi tehokkaat magneettijarrut, joka tarvittaessa salamannopeasti tarraa radasta kunnolla kiinni, että vaunu kyllä pysähtyy. Ei tarvitse ollenkaan aliarvioida ratikan kiihtyvyyttä tai hidastuvuutta. Kumpikin toimii.
Kun hoet tuota tarpeeksi kauan, niin saatat alkaa uskoa siihen. Tarjoan oluen, jos saat myös itse asian muuttumaan luulosi kaltaiseksi ihan vaan hokemalla :)
Kyllä tuo tiedetään mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, että risteyksessä on vain yksi ohjauslogiikka ja on aivan sama minkä näköisiä ja värisiä valoja millekin ajoneuvotyypille käytetään.
Sitäpaitsi, ei tuo erillisohjaus ole kiinni siitä, että pitää olla alla rautapyörät. Sama voitaisiin tehdä nyssejä varten vaikka heti, eli älkääpäs sekotelko asioiota.
------Ratikka jarruttaa yleensä pyörillä----
Joo mutta kun on kiskoilla jäätä, lunta, märkiä syksyn lehtiä tms. niin ei välttämättä nouse mäkeä Hervantaan. Siinä ei magneettijarru auta yhtään. Tai Itsenäisyydenkadun mäkeä ylös.
Helsingissä on Urho Kekkosenkatu, Porthaninkatu, Kanavakatu.... monta mäkeä eikä ratikalla ole niissä koskaan mitään ongelmaa. Autoilla ja busseilla voi olla, ratikalla ei ole. Ratikka painaa kymmeniä tonneja ja kontakti kiskoon on tosi pieni pinta-ala. Fysiikka kertoo, että mikään jää ei kestä sen alla hetkeä kauempaa. Kun paine nousee tarpeeksi, niin vesi katoaa alta. Näin se menee. Ratikka on rakennettu vahvasta teräksestä eikä mistään pahvista, koska sen pitää kestää mahdolliset kolarit muun liikenteen kanssa. Harvoin kolareita sattuu, mutta sen takia ratikalla on kunnioitettava oma massa.
Tampereen rataa on ollut suunnittelemassa ne ihmiset, jotka asiasta tässä maassa eniten tietää. Mäkien kanssa ei tule yllätyksiä.
Teräspyörä on erilainen kuin kumipyörä. Kumia on leveälti, ja renkaan kuviossa rakoja. Mutta ratikan (tai junan) pyörän kontaktia kiskoon ei tarvita sivuttaispitoon, koska sitä varten on pyörän profiilissa nk. kulkukehä.
Kumminkin niitä ongelmia ratikoilla on. Kehnoimmillaan peräti kesäkeleillä. Ratikka on antiikkinen liikennemuoto.
Viime kesänä Hesassa yksi jumitellut ratikka tukki keskustaa laajalti. Kesti tolkuttoman kauan, että saatiin apua, koska ratikan aiheuttaman ruuhkan läpi piti avun päästä - ratikan luo. Sitä on keksitty semmoisiakin liikennemuotoja, jotka joustaa.
Helsingissä pahin ongelma eivät ole kelit. Pahin ongelma ovat väärin parkkeeratut autot.
http://yle.fi/uutiset/3-6420429
Ei voida ottaa ratikan suuruista riskiä, kun tulevaisuudessa ei ole talouskasvua näkyvissäkään. Ratikka ei sitä tee. Muutenhan voitaisiin rakentaa Suomi täyteen ratikoita ja kaikki hyvin.
Mistä ajattelit, että sitä kasvua lähtee tulemaan jos kukaan ei investoi? Kunnat, kaupungit ja valtio, ovat tahoja joiden on pakko investoida vaikka riskillä, että saadaan pyörät pyörimään... Jos Tampere ei olisi tehnyt tunnelia, niin rakennus alan työttömyys prosentti olisi nyt todella hurja.
Hölmöläisten peitonpaikkuuta tuo talousmallisi.
Paitsi hölmöläiset eivät päässeet verovaroihin käsiksi. Niiden avulla olisivat hankkeet onnistuneet ja suuri joukko hölmöläisiä olisi saanut työtä
Olikos ne tamperelaisia vai hölmöläisiä? Onks niillä eroa?
Hölmöläiset uunottivat itse itseään
tamperelaisia on päättäjät vedättäneet
nyt suu säkkiä myöten kiinni ja tehdään sitten joskus jos on rahaa,
vanhat sen tietää -sodat ja pula-ajat eläneet kunnioitetut veteraanit
Eilen oli telkussa esillä hollantilainen ratikka, joka oli kumipyörillä. Eli ratikan keskeiset ongelmat - kalliit kiskonrakennustyöt ja liikenteen sitoutuminen niihin kiskoihin - olivat poissa. Se kumipyöräratikka siis sähköllä tai hybridi tai polttoaineella. Ja haluttaessa automaattina, ilman kuljettajaa. Upean näköinen.
Arvelen, että Tampereen päättäjät haluavat vaientaa sellaisen vekottimen. Siinähän ei saa mitään rahoja kiskolinjan rakentajille.
https://www.transportxtra.com/publications/new-transit/news/27712/phileas-bids-for-inductive-steering-and-powersystems
Mm. tuolla tietoa.
Sama meno jatkuu.
upea laite, kääntyvät kumipyörät ja nykyaikaiset moottorit, toista kuin nyt suunnitteilla oleva koliseva 100v vanha kiskohirviö, jonka alle lapset ja huonojalkaiset jäävät väkisin
Aika hyvin pimitetty kun kumipyöräratikkaa ei ole vertailevana vaihtoehtona käsitelty eikä tarjottu päätettäväksi.
Kumipyöräratikka ei kelpaa, koska siinä vaihtoehdossa ei grynderi saa rakennettavakseen kiskoja. Niillä vasta se tienaaminen...
Muutama sata milliä jollekin grynderille
Pitääkö siitäkin heti jonkun olla kateellinen ???
Asia kuuluu kaikille sitä maksamaan joutuville. Kirjoituksestasi huomaa, että itse olet kateellinen täyspäisille ihmisille. Vajaista älynlahjoistaan on moni perin juurin katkeroitunut ja juoksee sokeana joukon jatkona, jos johonkin joukkoon kelpaa
Terveisiä esimiehellesi. Palkkapäivä pian.
KOHTA
ON
PIIKKI
AUKI
Missä viipyy selvitys tulevista työpaikoista? Sen perusteella vasta voidaan tehdä ennuste väestökehityksestä.