Venäläinen kettukoe todistaa evoluutiosta

DRHouse

Törmäsin tähän mielenkiintoiseen kokeeseen joku aika sitten ja nytpä voinkin tehdä aiheesta aloituksen. Neuvostovenäjällä tehtiin koe siitä voiko punaketun kesyttää. Kokeessa jokaisesta sukupolvesta valittiin aina ihmisystävällisimmät yksilöt jalostukseen. Todella mielenkiintoiseksi tämän kokeen tekee sen sivuvaikutus: kettujen ulkonäkökin alkoi muuttua. Niiden pää kasvoi, häntä lyheni ja niistä tuli yhä enemmän koiramaisia.

Pitää muistuttaa ETTEI ulkonäkö ollut valintakriteeri, ainostaan eläinten ihmisystävällisyys oli. Tämä osoittaakin erään evoluutioteorian pointeista todeksi, nimittäin sen että eläimet kehittävät ominaisuuksia jotka parantavat niiden selviytymismahdollisuutta. Kesyyntyessään ketut kehittivät spontaanisti samat ominaisuudet joiden vuoksi rakastamme koiriamme ja kissojamme. Ne kehittyivät suuntaan joka aiheuttaa ihmisessä suojelunhalua.

Ja kuten evoluutioteorian perusteet sanovat: sopeutuvin yksilö selviytyy todennäköisimmin jatkamaan sukua ja geeniperimäänsä. Koska eri tilanteet vaativat eri startegioita paitsi yksilön itsensä, myös koko lajin selviytymiselle, ne yksilöt jotka valitsevat menestyvimmät strategiat kukoistavat. Tässä tapauksessa ihmisen miellyttämisestä oli tullut pasra selviytyisstrategia.

Tämä tutkimus osoittaa sen miten vahva on domestikaation voima ja paljastaa miten koirat ja kissat aikanaan kesyyntyivät ja miten kesyyntyminen vaikuttaa eläinlajiin. Alla linkit tutkimuksesta kertoviin artikkeleihin.

http://blogs.scientificamerican.com/guest-blog/mans-new-best-friend-a-forgotten-russian-experiment-in-fox-domestication/

http://scienceblogs.com/thoughtfulanimal/2010/06/14/monday-pets-the-russian-fox-st/

http://blogs.discovermagazine.com/d-brief/2016/09/14/russian-experiment-breeds-domesticated-foxes/#.V-BiZzXry1s

https://en.wikipedia.org/wiki/Russian_Domesticated_Red_Fox

Ja ekstratietona jyrille, tämä koe on aloitettu yli 50 vuotta sitten.

54

466

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kesyjä_eläimiä_seurannut

      Miten se kesy kettu todistaa evoluution puolesta? Ei mitenkään, kyllä koiraeläimet ovat aika älykkäitä ihan omasta luonnostaankin. Älykäs eläin voi itsekin tajuta kesyyntymisen hyödyt.
      Älykäs ihminenkin tajuaa yhteisöllisyyden (kuten perheen) arvon. Ketut koiraeläimenä tajuavat laumassa elämisenkin. Ei sillä ole suurta väliä jos lauma koostuu muistakin lajeista kuten ihmisistä.
      Meidän koirakin on tajunnut miten mukavaa on elää ihmisten kanssa yhtenä perheen jäsenenä. Meidän koirakin on tajunnut, että meidän kissakin kuluu samaan perhejoukkoon.
      Näin se yhteiselo joukossa sujuu vaikka kyseessä on kolme erilaista lajia; ihmiset, koira ja kissa. (koira ja kissa jopa toisinaan nukkuvat yhdessä ja leikkivätkin yhdessä. Tajuavat myös se, että toitsen ruokakupille ei mennä. Ymmärtävät siis ruuan jakelun periaatteenkin) Koira ja kissa eivät syö ihmisten ruokapöydästä vaikka joskus kerjäävätkin makupaloja.

      Joukossa elämisen kyky ja taito ei ole mikään evoluution todistus. Se on vain älykkyyden ilmaisua = yhteistyön voiman ja hyödyn tajuamista. Kaikesta huolimatta niillä on myös oma lajikäyttäyminen. Kissakin harrastaa kissalle tyypillistä metsästämistä vaikka sillä on ravintoa riittävästi ei se yhteiselosta ihmisen kanssa ole mitään unohtanut kissana elämisestä. Kallioisessa lähiympäristössä se on "erikoistunut" kyykäärmeiden metsästykseen, parhaina kesinä se tuo nähtäväksi 2-3 tappamaansa kyytä näytille. Näin se pitää kodin lähiympäristön lapsille turvallisena ulkoilupaikkana. Kissamme tietää ettei lapset ja kyykärmeet sovi yhteen ulkoilupaikkaan.
      Se on siis turvallisuusvartija siinä missä koirammekin on. Tajuavat siis mikä on turvallisen elämisen ympyrä meidän yhteisjoukolle. Ihmisillä ja eläimillä (koiralla ja kissalla) on yhteinen käsitys "perheen" lähiturvallisuudesta.
      Tämä on lajiälykkyyttä eikä evoluutiota. Kesyn koiran ja kissan turvallisuustaju omassa reviirialueessa lähenee ihmisten turvallisuustajua. Oma joukko on eri joukkoa kuin vieras joukko.

      Tiede- ja evoluutiouskovat eivät tajua eläinten käyttäytymistä. Nekin tarvitsee omaa turvallista lähiympäristöä. Niillä on jokin "älykäs" taju omasta ja oman joukkonsa turvallisuudesta. Ne myös voivat itse vaikuttaa tämän turvallisuuden saavuttamiseen. (joukon hyöty on siis molemmin puoleista, ihminen vs eläin. Tämä kertoo selvästä älykkyydestä joukkojen osana )
      Tämä yhteinen turvallisuustaju on eläinkunnassa yleistä. Villit eläimetkin voivat antaa varoitushuutoja joita toiset lajit tajuaa. Tämä on luonnollista viestintä käyttäytymistä. Eri lajit voivat kommunikoida toistensa kanssa mm. äänillä ja eleillä. Eläimet kykenee siirtämään viesti-informaatiota lajilta toiselle vaikka "yhteistä kieltä" ei edes olisi. Varoitusviestit ovat selvää "merkkikieltä".
      Eläinkunnassakin toimii siis kommunikaatio eri lajien kesken, mutta tätähän tiede- ja evoluutiouskovat eivät tajua.

      • Eläinjalostuksen avulla aikaansaadut muutokset ovat vaa nii kauhian kiusallisia... miten lyhyessä ajassa lajista muodostuu kanta joka eroaa valtapopulaatiosta nuonki pal. Evoluution nopeus ja potentiaali hämmästyttää.


      • KazuKa

        "Miten se kesy kettu todistaa evoluution puolesta?"

        Ketut muuttuvat villeistä kesyyntyneiksi.


      • Lisäksi niiden fenotyyppi muuttui huomattavasti, kuten muidenkin domestikoitujen eläimien. Vastailin samaa asiaa koskevaan aloitukseen evoluutiopalstalla, joten laitan tähän vain linkin Suomen Kuvalehden artikkeliin.

        https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwi74NCppZ3PAhWH1ywKHShMAw4QFggnMAI&url=http://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/domestikaatio-muuttaa-mielen-ja-kehon/&usg=AFQjCNGBqJA2Q2_ASOxRPcF3eonvd4Thew


      • >Ketut koiraeläimenä tajuavat laumassa elämisenkin.

        Kettu EI ole laumaeläin. Se pystyy pentuna solmimaan ystävyyssuhteen kotikissan kanssa ilman ihmisen vaikutusta, mutta kumpikaan laji EI edelleenkään ole laumaeläin.


      • MylläriMartti

        Tuossa oli vinha perä.
        Olenkin erityisesti eläinten käytöksestä puhuttaessa pannut merkille sen ettäyliopistotutkijat ovat usein ihan pihalla asiasta ja olen miettinyt syytä siihen ja olen sen nyt löytänytkin ja se on todellinen havainto.

        Yliopistotutkijoista ylivoimaisesti suurin osa viettää lähes kaiken aikansa yliopistojen sisätiloissa viisastelemassa sen sijaan että he viettäisivät pajon aikaa luonnossa eläinten kanssa. Satunnaiset hölmöt visiitit luontoon eivät tosiaankaan auta ymmärtämään luontoa, sen kanssa pitää elää kuten maanviljelijät elävät. Yliopistot ovat suurissa kaupungeissa joissa luontoa ei näy kuin telkkarista joten ei ihme että ei sieltä jurikaan viisautta löydy, tuolta elämästä vieraantuneesta maailmasta.


      • MylläriMartti kirjoitti:

        Tuossa oli vinha perä.
        Olenkin erityisesti eläinten käytöksestä puhuttaessa pannut merkille sen ettäyliopistotutkijat ovat usein ihan pihalla asiasta ja olen miettinyt syytä siihen ja olen sen nyt löytänytkin ja se on todellinen havainto.

        Yliopistotutkijoista ylivoimaisesti suurin osa viettää lähes kaiken aikansa yliopistojen sisätiloissa viisastelemassa sen sijaan että he viettäisivät pajon aikaa luonnossa eläinten kanssa. Satunnaiset hölmöt visiitit luontoon eivät tosiaankaan auta ymmärtämään luontoa, sen kanssa pitää elää kuten maanviljelijät elävät. Yliopistot ovat suurissa kaupungeissa joissa luontoa ei näy kuin telkkarista joten ei ihme että ei sieltä jurikaan viisautta löydy, tuolta elämästä vieraantuneesta maailmasta.

        "Yliopistotutkijoista ylivoimaisesti suurin osa viettää lähes kaiken aikansa yliopistojen sisätiloissa viisastelemassa sen sijaan että he viettäisivät pajon aikaa luonnossa eläinten kanssa. Satunnaiset hölmöt visiitit luontoon eivät tosiaankaan auta ymmärtämään luontoa, sen kanssa pitää elää kuten maanviljelijät elävät. Yliopistot ovat suurissa kaupungeissa joissa luontoa ei näy kuin telkkarista joten ei ihme että ei sieltä jurikaan viisautta löydy, tuolta elämästä vieraantuneesta maailmasta."

        Ja tämän kaiken Jyrbä päättelit tutkailemalla yliopistoja ulkoapäin. Jep jep.

        Mitenkähän onnistuu biologilta (siis niiltä jotka niitä tutkimuksia toteuttavat) luonnon kokeellinen tutkiminen paikanpäällä luonnossa noin käytännössä, ilman että he poistuvat sisätiloista? Miten ne näytteet ja tutkimustulokset käydään keräämässä luonnosta? Lähetetään joku robotti matkaan että saisi itse jumittaa sisätiloissa?

        Olet sinä kyllä ennätysmäisen typerä ihminen.


      • DRHouse

        "Miten se kesy kettu todistaa evoluution puolesta?"

        Domestikaatio itsessään todistaa evoluution puolesta.

        Ei mitenkään, kyllä koiraeläimet ovat aika älykkäitä ihan omasta luonnostaankin. Älykäs eläin voi itsekin tajuta kesyyntymisen hyödyt.
        Älykäs ihminenkin tajuaa yhteisöllisyyden (kuten perheen) arvon. Ketut koiraeläimenä tajuavat laumassa elämisenkin. Ei sillä ole suurta väliä jos lauma koostuu muistakin lajeista kuten ihmisistä.
        Meidän koirakin on tajunnut miten mukavaa on elää ihmisten kanssa yhtenä perheen jäsenenä. Meidän koirakin on tajunnut, että meidän kissakin kuluu samaan perhejoukkoon.
        Näin se yhteiselo joukossa sujuu vaikka kyseessä on kolme erilaista lajia; ihmiset, koira ja kissa. (koira ja kissa jopa toisinaan nukkuvat yhdessä ja leikkivätkin yhdessä. Tajuavat myös se, että toitsen ruokakupille ei mennä. Ymmärtävät siis ruuan jakelun periaatteenkin) Koira ja kissa eivät syö ihmisten ruokapöydästä vaikka joskus kerjäävätkin makupaloja."

        Ja sekä koira että kissa ovat domestikoituneet muutaman kymmenen tuhatta vuotta. Villit koirat ja kissat puolestaan karttavat ihmistä.

        "Joukossa elämisen kyky ja taito ei ole mikään evoluution todistus. Se on vain älykkyyden ilmaisua = yhteistyön voiman ja hyödyn tajuamista. "

        Joka kaikki todistaa evoluutiosta.

        "Kaikesta huolimatta niillä on myös oma lajikäyttäyminen. Kissakin harrastaa kissalle tyypillistä metsästämistä vaikka sillä on ravintoa riittävästi ei se yhteiselosta ihmisen kanssa ole mitään unohtanut kissana elämisestä. "

        Tuohan ei sitten mitenkään kumoa evoluutiota.

        "Kallioisessa lähiympäristössä se on "erikoistunut" kyykäärmeiden metsästykseen, parhaina kesinä se tuo nähtäväksi 2-3 tappamaansa kyytä näytille. Näin se pitää kodin lähiympäristön lapsille turvallisena ulkoilupaikkana. Kissamme tietää ettei lapset ja kyykärmeet sovi yhteen ulkoilupaikkaan.
        Se on siis turvallisuusvartija siinä missä koirammekin on. Tajuavat siis mikä on turvallisen elämisen ympyrä meidän yhteisjoukolle. Ihmisillä ja eläimillä (koiralla ja kissalla) on yhteinen käsitys "perheen" lähiturvallisuudesta.
        Tämä on lajiälykkyyttä eikä evoluutiota. Kesyn koiran ja kissan turvallisuustaju omassa reviirialueessa lähenee ihmisten turvallisuustajua. Oma joukko on eri joukkoa kuin vieras joukko."

        Ja kaikki tuo on evolutiivista käytöstä jossa turvataan oman "lauman" menestys.

        "Tiede- ja evoluutiouskovat eivät tajua eläinten käyttäytymistä. Nekin tarvitsee omaa turvallista lähiympäristöä."

        Ja evoluutioteoriahan ei tätäkään kiellä...

        " Niillä on jokin "älykäs" taju omasta ja oman joukkonsa turvallisuudesta. Ne myös voivat itse vaikuttaa tämän turvallisuuden saavuttamiseen. (joukon hyöty on siis molemmin puoleista, ihminen vs eläin. Tämä kertoo selvästä älykkyydestä joukkojen osana )"

        Evoluutionteorian yksi osa on eliön halu turvata itselleen ja suvulleen paras mahdollinen ympäristö.

        "Tämä yhteinen turvallisuustaju on eläinkunnassa yleistä. Villit eläimetkin voivat antaa varoitushuutoja joita toiset lajit tajuaa. Tämä on luonnollista viestintä käyttäytymistä. Eri lajit voivat kommunikoida toistensa kanssa mm. äänillä ja eleillä. Eläimet kykenee siirtämään viesti-informaatiota lajilta toiselle vaikka "yhteistä kieltä" ei edes olisi. Varoitusviestit ovat selvää "merkkikieltä".
        Eläinkunnassakin toimii siis kommunikaatio eri lajien kesken, mutta tätähän tiede- ja evoluutiouskovat eivät tajua. "

        Viittaan edelliseen vastaukseeni.


      • Taikauskonnoton

        "Meidän koirakin on tajunnut miten mukavaa on elää ihmisten kanssa yhtenä perheen jäsenenä. Meidän koirakin on tajunnut, että meidän kissakin kuluu samaan perhejoukkoon."

        Teidän koranne onkin evoluution tulos. Jos otatte kissan ja koiran eri evoluutio-oksasta, vaikkapa suden ja ilveksen, voi olla ettei yhteiselonne olisi yhtä auvoisaa.

        Ei auta, vaikka ottaisit suden ja ilveksen ihan pentuina. Eivät ne sopeutuisi ihmislaumaan samalla tavalla kuin teidän pitkän sopeutumislinjan eläimenne.


      • DRHouse
        Taikauskonnoton kirjoitti:

        "Meidän koirakin on tajunnut miten mukavaa on elää ihmisten kanssa yhtenä perheen jäsenenä. Meidän koirakin on tajunnut, että meidän kissakin kuluu samaan perhejoukkoon."

        Teidän koranne onkin evoluution tulos. Jos otatte kissan ja koiran eri evoluutio-oksasta, vaikkapa suden ja ilveksen, voi olla ettei yhteiselonne olisi yhtä auvoisaa.

        Ei auta, vaikka ottaisit suden ja ilveksen ihan pentuina. Eivät ne sopeutuisi ihmislaumaan samalla tavalla kuin teidän pitkän sopeutumislinjan eläimenne.

        Ei muuten susi sopeudu kunnolla edes koiraan risteytettynä. Esimerkkinä vaikka Saarloos Volfhond joka rieteytettiin jo 20-luvulla, mutta on silti säilyttänyt paljon suden ominaisuuksia.


      • Anonyymi
        KazuKa kirjoitti:

        "Miten se kesy kettu todistaa evoluution puolesta?"

        Ketut muuttuvat villeistä kesyyntyneiksi.

        Niiden luustokin muuttui... Evoluutio tyyppinen asia kyseessä.... Eivät ole samanlaisia kuin alkukanta..... Ihmisillä kehon muodot vaihtelee toisin kuin eläinlajeilla ja evoluutiosta ei puhuta ihmisen kohdalla, paitsi vertailemalla keskiarvoja tiettyjen piirteiden yleisyyden mukaisesti..... Kuten epäillään pikkuvarpaan katoavan ihmisiltä tulevaisuudessa.....


      • Anonyymi

        Et vaan käsitä, koska pelkään että joudut helvettiin, jos alat ajattelemaan.


    • Normijalostusta

      HAHAHAA!!!
      Voi tuota cityevokin evouskoa. Voiko ketään huijata tuon helpomin???

      Takavuosina Kauhavalla joka toisessa talossa kasvatettiin minkkejä ja kettuja, muistat kai "kettutytöt", hehän kävivät tuossa silloisen naapurini suurella tarhalla tappamassa joukon suojeltaviaan päästämällä nuo kesyt ketut villiin luontoon kuolemaan.

      Kun lapset olivat pieniä niin meilläkin oli usein kettuja kotieläiminä, ja kaiken rotuisia. Söpöin tietenkin valittiin. Ja kun sitä syötettiin paremmin kuin tarhakettuja jotka eivät saa ruokaa välillä kuin joka toinen tai kolmas päivä niin tokihan siitä kasvoi pullea mahtavakarvainen otus ja tietenkin se tottui ihmisiin niin että sylikettuhan siitä tuli ihan ilman jalostustakin.

      Villin punaketun voi helposti opettaa "kesyksi" kun sille tarjoaa ruokaa. Olen kessyttänyt monia aikuisia villejä punakettuja syömään kädestä. EIvät ne ihan syliin tule siinä iässä, mutta jos pennusta aloitetaan niin eiväthän nuo koirasta juurikaan eroa, mitä nyt haisevat pahallta ja siksi niistä ei ole lemmikeiksi.

      Mutta mitä koiramaisuuteen tulee niin otahan sadasta ihmisestä kymmenen lylleröä ja pane ne tekemään jälkeläisiä niin eipä sieltä watusseja tule, heheh.

      Ja kas kummaa, kun ottaa tuhannen ketun tarhasta eniten koiran näköiset ja niiden jälkeläisistä tarkoituksella eina vain koiramaisimmat niin tokihan sieltä alkaa lopulta koiramaisimmat löytyä. Heheh. Mutta eipä tuossa evoluutiota silti tapahdu, ei noista venäjän ketuista ikinä koiria tule. Kyllä ne kettuina tulevat aina pysymään.

      Susikin on lähempänä koiraa kuin kettu joka ei koiran kanssa edes risteydy mutta susi risteytyy.

      Näin se vain Kauhavan maajussi-kettutarhaaja paljasti sinut herkkäuskoevokiksi.

      • >ei noista venäjän ketuista ikinä koiria tule. Kyllä ne kettuina tulevat aina pysymään.

        Tämä on ihan totta. Jos tulisi, evoluutioteoria olisi kumoutumisen partaalla.


      • koirasyntyisudesta

        Kettu risteytyy koiran kanssa, tämä on fakta.
        Vielä tutkimuksesta huomioisin sen että kettujen muuttuminen jalostuksessa lyhytkuonoiseksi lerppakorvaisiksi "kotikoiraksi" kuvaa täydellisesti suden kesyyntymisprosessia koiraksi.
        Kreationistisaarnaajien höpinät suden ja koiran erillisestä kehittymisestä saivat viimeisen niitin arkkuunsa.
        ,


      • tieteenharrastaja

        Ja kas kummaa, kun taas luit tahallasi kieroon:

        "Ja kas kummaa, kun ottaa tuhannen ketun tarhasta eniten koiran näköiset ja niiden jälkeläisistä tarkoituksella eina vain koiramaisimmat"

        Kuten avaus kertoo, eniten koran näköisiä nimneomaan ei valuttu, vaan ihmisiin ystävällisimmin suhtautuvat. Koiramaisuus ilmaantui tilaamatta ja yllätyksenä.


      • kunhan.kysyn
        koirasyntyisudesta kirjoitti:

        Kettu risteytyy koiran kanssa, tämä on fakta.
        Vielä tutkimuksesta huomioisin sen että kettujen muuttuminen jalostuksessa lyhytkuonoiseksi lerppakorvaisiksi "kotikoiraksi" kuvaa täydellisesti suden kesyyntymisprosessia koiraksi.
        Kreationistisaarnaajien höpinät suden ja koiran erillisestä kehittymisestä saivat viimeisen niitin arkkuunsa.
        ,

        "Kettu risteytyy koiran kanssa, tämä on fakta."

        Milloin ja missä?


      • DRHouse

        "Takavuosina Kauhavalla joka toisessa talossa kasvatettiin minkkejä ja kettuja, muistat kai "kettutytöt", hehän kävivät tuossa silloisen naapurini suurella tarhalla tappamassa joukon suojeltaviaan päästämällä nuo kesyt ketut villiin luontoon kuolemaan."

        Siellä teillä kellokosken suljetulla tuskin kovin isoja kettutarhoja oli...

        "Kun lapset olivat pieniä niin meilläkin oli usein kettuja kotieläiminä, ja kaiken rotuisia. Söpöin tietenkin valittiin. Ja kun sitä syötettiin paremmin kuin tarhakettuja jotka eivät saa ruokaa välillä kuin joka toinen tai kolmas päivä niin tokihan siitä kasvoi pullea mahtavakarvainen otus ja tietenkin se tottui ihmisiin niin että sylikettuhan siitä tuli ihan ilman jalostustakin.

        Villin punaketun voi helposti opettaa "kesyksi" kun sille tarjoaa ruokaa. Olen kessyttänyt monia aikuisia villejä punakettuja syömään kädestä. EIvät ne ihan syliin tule siinä iässä, mutta jos pennusta aloitetaan niin eiväthän nuo koirasta juurikaan eroa, mitä nyt haisevat pahallta ja siksi niistä ei ole lemmikeiksi."

        Paitsi että kun tarpeeki pitkä domestikaatio on takana, tuo haju katoaa.

        "Mutta mitä koiramaisuuteen tulee niin otahan sadasta ihmisestä kymmenen lylleröä ja pane ne tekemään jälkeläisiä niin eipä sieltä watusseja tule, heheh."

        Mistäs tiedät? Lihavuus ei välttämättä periydy.

        "Ja kas kummaa, kun ottaa tuhannen ketun tarhasta eniten koiran näköiset ja niiden jälkeläisistä tarkoituksella eina vain koiramaisimmat niin tokihan sieltä alkaa lopulta koiramaisimmat löytyä. Heheh. "

        Paitsi ettei noin tehty. Ulkonäkö EI ollut valintaperuste, kuten aloituksessani lukeekin.

        "Mutta eipä tuossa evoluutiota silti tapahdu, ei noista venäjän ketuista ikinä koiria tule. Kyllä ne kettuina tulevat aina pysymään."

        Ei kukaan ole tuollaista sanonutkaan, sinä sisäsiittoinen tampio.

        "Näin se vain Kauhavan maajussi-kettutarhaaja paljasti sinut herkkäuskoevokiksi. "

        Ei, paljastit itsesi taas hulluksi joka ei tajua edes lukemaansa.


      • Taikauskonnoton

        Voidaanhan tehdä ihmiskokeitakin:

        Otetaan hihhuliyhdyskunta, joka sisäsiittää itseään vaikkapa kymmenen sukupolven ajan. Tyhmimmät heistä pärjäävät tyhmyyttä ihannoivassa yhdyskunnassaan, joten tyhmimmät vain lisääntyvät.

        Otetaan toinen joukko, jossa vain älykkäimmät pärjäävät.

        Mitataan ÅO kymmenen sukupolven jälkeen.

        Ei tätä koetta oikeasti tarvitse tehdä, sillä kaikkihan tietävät mikä olisi lopputulos. Ilman silminnäkijöitäkin.


      • pysyasiassa
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        >ei noista venäjän ketuista ikinä koiria tule. Kyllä ne kettuina tulevat aina pysymään.

        Tämä on ihan totta. Jos tulisi, evoluutioteoria olisi kumoutumisen partaalla.

        Mutta kun valitaan koiramaisimmat ketut ja muutaman sukupolven jälkeen on laumma koiramaisia kettuja se ei ole evoluutiota. Siinä vain karsitaan jo olemassaolevasta perimästä ominaisuuksia jonka jälkeen vain näyttää sille että se olisi evoluutiota. Kun nuo erilaistuneet yksilöt vapautettaisiin villisti lisääntymään tuo vaivalla siivilöity omituisuus katoaisi taas pois.


    • ihiphpi

      Kyllä tosta Beljajevin kettutarhakokeesta on täällä keskusteltu aina vuoden parin välein, mut ei kretut sitä ymmärrä lainkaan, kuten jyrbä tossa aivopiereskelemällä osoittaa.

      • Kun ei halua eikä edes uskalla ymmärtää. Uskonnon aiheuttaa tabu on liian vahva.
        Mitä muuta jalostus on kuin keinotekoisesti kiihdytettyä evoluutiota?
        Jos luonnosta löytyisi perhoskoira ja tanskandogi uusina villeinä lajeina, niin jokainen fenotyyppiin luottava taksonomi lajittelisi ne eri lajeiksi. Lisäksi niiden välillä vallitsee selvä lisääntymisisolaatio, joten paluu yhteiseen alkumuotoon olisi mahdoton.


      • agnoskepo kirjoitti:

        Kun ei halua eikä edes uskalla ymmärtää. Uskonnon aiheuttaa tabu on liian vahva.
        Mitä muuta jalostus on kuin keinotekoisesti kiihdytettyä evoluutiota?
        Jos luonnosta löytyisi perhoskoira ja tanskandogi uusina villeinä lajeina, niin jokainen fenotyyppiin luottava taksonomi lajittelisi ne eri lajeiksi. Lisäksi niiden välillä vallitsee selvä lisääntymisisolaatio, joten paluu yhteiseen alkumuotoon olisi mahdoton.

        >Mitä muuta jalostus on kuin keinotekoisesti kiihdytettyä evoluutiota?

        Kyllähän jalostus tuottaa rotuja, jotka eivät millään selviytyisi luonnossa ja jotka siksi eivät voisi koskaan olla evoluution seurausta.


      • Aivan oikein, mutta kyse onkin siitä, että domestikoiduilla eläimillä on keinotekoinen valintapaine, jota ei luonnossa siinä muodossa ole olemassa.
        Maailman menestynein heinäkasvi taitaa olla vehnä. Se kasvaa ympäri maapalloa kaikkialla, missä olosuhteet ovat suotuisat. Jenkkilässä on tuhansien neliökilometrien alueita, joissa ei kasva juuri muuta kuin vehnää. Luonnollinen evoluutio ei olisi sitä mahdollistanut, mutta ihmisen ohjaama keinotekoinen evoluutio kyllä.


      • EvoluutiopsykologiJyri

        Cityevokki ymmärsi taas asian väärin. Ihminen valitsi tietenkin ketuista eniten koiran näköiset koska hän mieltää koiran näköiset ketut ystäviksi, vai etkös ole kuullut että mikä on ihmisen paras ystävä, tyhmä?


      • tieteenharrastaja
        EvoluutiopsykologiJyri kirjoitti:

        Cityevokki ymmärsi taas asian väärin. Ihminen valitsi tietenkin ketuista eniten koiran näköiset koska hän mieltää koiran näköiset ketut ystäviksi, vai etkös ole kuullut että mikä on ihmisen paras ystävä, tyhmä?

        Kuten kokeen raportit kertovat, ihmisystävällisyys todettiin eläimen käyttäytymisestä eikä ulkonäöstä.


      • ValheenJäljet
        EvoluutiopsykologiJyri kirjoitti:

        Cityevokki ymmärsi taas asian väärin. Ihminen valitsi tietenkin ketuista eniten koiran näköiset koska hän mieltää koiran näköiset ketut ystäviksi, vai etkös ole kuullut että mikä on ihmisen paras ystävä, tyhmä?

        Etkö lukenut artikkelia, vai valehteletko ihan lämpimiksesi? Käyttäytyminen ja vain käyttäytyminen oli valintakriteeri.
        Mutta kun kressulta argumentit loppuvat, alkaa silmitön valehtelu. Tuttua kaikille sinuakin seuranneille.


      • Taikauskonnoton
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        >Mitä muuta jalostus on kuin keinotekoisesti kiihdytettyä evoluutiota?

        Kyllähän jalostus tuottaa rotuja, jotka eivät millään selviytyisi luonnossa ja jotka siksi eivät voisi koskaan olla evoluution seurausta.

        "Kyllähän jalostus tuottaa rotuja, jotka eivät millään selviytyisi luonnossa ja jotka siksi eivät voisi koskaan olla evoluution seurausta."

        Aika harva nykyihminenkään selviytyisi luonnossa. Moniko osaisi tehdä edes tulta tai pyydystää eläimiä (ilman pyyntivälineitä, tai sitten että osaisi väliteitä tehdä)? Tai ymmärtäisi mitkä kasvit ovat syötäviä.


        Luonnossa selviytyminen ei siis ole se, mikä kertoo, onko kyseessä evoluutio.


      • Taikauskonnoton kirjoitti:

        "Kyllähän jalostus tuottaa rotuja, jotka eivät millään selviytyisi luonnossa ja jotka siksi eivät voisi koskaan olla evoluution seurausta."

        Aika harva nykyihminenkään selviytyisi luonnossa. Moniko osaisi tehdä edes tulta tai pyydystää eläimiä (ilman pyyntivälineitä, tai sitten että osaisi väliteitä tehdä)? Tai ymmärtäisi mitkä kasvit ovat syötäviä.


        Luonnossa selviytyminen ei siis ole se, mikä kertoo, onko kyseessä evoluutio.

        Jalostus on toki sort-of-evoluutiota, mutta luonnonvalinnan on silloin korvannut ihmisenvalinta.

        Laumaelukkana nykyihminenkin kyllä voisi selviytyä luonnossa porukalla, mutta ei tosiaan välttämättä yksin. Jalostetuilla eläimillä taas lauma ei auttaisi samassa määrin: ranskanbulldogin henki kulkee saalistuksen kannalta ihan yhtä huonosti, olipa niitä yksi tai sata, eivätkä ne pysty tuhannen joukollakaan rakentamaan jousipyssyä.


      • ptäähh
        agnoskepo kirjoitti:

        Aivan oikein, mutta kyse onkin siitä, että domestikoiduilla eläimillä on keinotekoinen valintapaine, jota ei luonnossa siinä muodossa ole olemassa.
        Maailman menestynein heinäkasvi taitaa olla vehnä. Se kasvaa ympäri maapalloa kaikkialla, missä olosuhteet ovat suotuisat. Jenkkilässä on tuhansien neliökilometrien alueita, joissa ei kasva juuri muuta kuin vehnää. Luonnollinen evoluutio ei olisi sitä mahdollistanut, mutta ihmisen ohjaama keinotekoinen evoluutio kyllä.

        Huono esimerkki! Jos vehnä päästettäisiin lisääntymään vapaasti villivehnien kanssa vähitellen se risteytyisi paikallisen kannan kanssa ja katoaisi historian pimeyteen teiltä näkymättömiin.
        Siitä tietää ettei se täytä edes lajiutumiskriteerejä.


    • toisaaltaei

      Palvelinta ei löytynyt

      Palvelinta osoitteessa afx.tagcdn.com ei löytynyt.

    • olette_harhaoppisia

      ""Miten se kesy kettu todistaa evoluution puolesta?"

      Ketut muuttuvat villeistä kesyyntyneiksi. "

      Taas jälleen tiedeuskova skientisti sekoilee. Jos kesyyntyminen on evoluution todistus niin evoluutiouskovat todistaa itsestään päinvastaista.
      Miten "kesytetyt eliöt" kuten ihminen kykenee sitten evoluutioteorian mukaiseen olemassaolon taisteluun?

      Onko edes mahdollista se, että evoluutiouskova kesyyntyy ? Ei varmasti, evoluutiouskovat urokset ei ainakaan kesyynny, tehän metsästätte uusia naaraita joka päivä ja yö. Ja joskus tämä naaraiden metsästys on varsin raakaa touhua eli te voitte syyllistyä jopa raiskauksiin tässä olemassaolon suuressa taistelussa paritteluoikeudestanne.
      Tämähän se tv:n luoto-ohjelmien ydinsanoma on.
      Evoluutiouskova ei kesyynny, tämä vahvistaa sen ettei ketun eikä muunkaan ketkun kesyyntyminenkään todista evoluution puolesta.

      Teillä on outo mielikuvitus kesyyntymisen merkityksestä.

      • Bibliaaaaaa

        Voi voi kun pientä kreationisti-nihilistiä taas kiukutteluttaa. Koitapa nyt mussutuksessasi kuitenkin muistaa kristillinen nöyryytesi, tai jos et ole sitä vielä löytänyt, kysy äidiltäsi mitä semmoinen tarkoittaa.

        Sein jälkeen voisit koittaa aikuistua.


      • >Miten "kesytetyt eliöt" kuten ihminen kykenee sitten evoluutioteorian mukaiseen olemassaolon taisteluun?

        Kyllä se kykenee, mutta ei välttämättä enää tarvitse, emmehän elä enää luonnon vaan pitkälti tieteemme "armoilla". Taistelun keinotkin ovat huimasti hienostuneemmat kuin luonnossa, esimerkkinä vaikkapa puolustusliitot, tullit, devalvaatio, yritysverotuskilpailu...


      • nohniinnoh

        Miksi ihminen on ainoa laji joka sotii, tappaa omaa lajiaan ja tekee itsemurhia?
        Mitä kehitystä tuo muka todistaa? Ei edes lisääntymisetua!
        Ihmisen toimet 99%sesti ovat kaikkea muuta kuin älyllistä toimintaa.
        Täälläkin evokit puhuvat tunteen palolla jossa faktoille ei jää vain mausteen virka.


    • "Todella mielenkiintoiseksi tämän kokeen tekee sen sivuvaikutus: kettujen ulkonäkökin alkoi muuttua. Niiden pää kasvoi, häntä lyheni ja niistä tuli yhä enemmän koiramaisia."

      Tuo on hyvä esimerkki siitä miten eri ominaisuuksilla voi olla vähemmän ilmeisiä geneettisiä kytköksiä toisiinsa. Tässä tapauksessa käytöksen ja koiramaisten piirteiden välinen kytkös näyttäisi periintyvän yhteiseltä esi-isältä, koska historia noin toisti itseään.

      Tässä vastaava esimerkki käytöksen ja fyysisten ominaisuuksien odottamattomasta linkityksestä:

      http://phys.org/news/2016-06-personality-affect-fish-body-locomotion.html

      "Fish that are bred to be bolder or more shy show corresponding changes to their body shape and locomotion, suggesting that personality changes affect other seemingly unrelated traits. The findings could be useful in animal breeding, pest management and studies of complex human behaviors."
      ...
      "Complex behaviors, like the behaviors we call 'personality' or 'temperament,' can be associated—genetically correlated—with other traits that one might think are independent of such behaviors, like body shape and swimming abilities," he said. "In other words, traits that seem unrelated may not be unrelated."
      ...
      "After just a few generations with these breeding regimens, the researchers began to see interesting changes to the different fish lines."
      ...
      "This is one of the first studies linking personality variation to these other types of traits, and I think many more will emerge in the coming years"

      • nohniinnoh

        Omat valinnat vaikuttavat! Tunnen kaksi identtistä kaksosta jotka olivat samannäköisiä n. 15 ikävuoteen asti. Senjälkeen toinen aloitti harjoitella kehonrakentajaksi ja muuttui ulkonäöltään eri näköseksi. kun nyt vuosien jälkeen hänen kehonrakennusharrastuksensa on lopahtanut niin erilaistumisen merkit jäivät pysyviksi.


    • JariKorvala

      Niin kauan kuin se lutuinen ulkonäkö ei toimi valintakriteerinä, se ei ilmene sen vuoksi, että se olisi ihmisistä kivemman näköistä.
      En nyt muista termiä, joka johti kilteillä ketuilla luppakorviin ja muuhun kivaan, mutta siinä on kyse siitä että samat geenit, jotka valinnan seurauksena yleistyivät, sattuvat vaikuttamaan sekä luonteeseen, että ulkoisiin piirteisiin.

    • ei_lokerouskovainen

      ">Ketut koiraeläimenä tajuavat laumassa elämisenkin.

      Kettu EI ole laumaeläin. Se pystyy pentuna solmimaan ystävyyssuhteen kotikissan kanssa ilman ihmisen vaikutusta, mutta kumpikaan laji EI edelleenkään ole laumaeläin. "

      RepeRuutikallon ajattelu on evoluutioteoria sidonnaista. Ketut ovat koiraeläimiä joten niillekin on laumassa eläminen mahdollista. Mitä kettuja me tunnemme?
      Susi on myös koiraeläin ja nämä elävät varsin pienessä laumassa. Emme tunne susilla samanlaisia laumoja kuin esimerkiksi joillakin nauta- ja hevoseläimillä.
      Se pieni "perhelaumakin" on lauma jossa on alfauros ja naaras ja joitakin muita lähisukulaisia.
      Leijona on laumassa elävä kissaeläin, mutta nämä laijonalaumatkin ovat varsin pieniä.
      Minkä kokoinen on aito lauma?

      RepeRuutikallon logiikka sekoaa kokonaan. Lauma käsitys ei välttämättä edellytä tuhansien eläinten laumaa. Sinulla käsitys eläinten "joukko-opista" on aivan liian teoriasidonnainen, muurahaiskeossa voi olla miljoonia muurahaisia.
      Laumojen koot voi olla erilaisia, muutamista yksilöistä miljooniin tai miljardeihin yksilöihin.
      RepeRuutikallon suolistossakin muhii miljardeja bakteereita eivätkä ne koostu yhdestä bakteerikannasta. Laumojen koot myös voivat muuttua eli ei ole olemassa yhtä vakioarvo käsitystä siitä kuinka monta yksilöä muodostaa lauman.

      Te yritätte pakottaa luontoa evoluutioteorian mukaiseksi. Jonkin lajin sukupuutossa kuolee koko lauma ja ne yksilöt jotka sen lauman muodostaa. Biologiassa laumalla ei ole yhtä teoreettista vakioarvoa.
      Jos laumaksi oletetaan 100 yksilöä niin onko 98 yksilön joukko sama vai eri lauma?
      Teidän logiikka sekoilee yksilön, pienen lauman(perhe) ja superkokoisen(heimo) lauman suhteen. Vertaa tätä ihmisten heimoihin. Heimot voivat olla varsin erikokoisia, hottentottiheimot verrattuna kiinalaisiin heimoihin on aivan eri suuruusluokkaa.

      Tämä kaikki kertoo siitä, että te ette ymmärrä kielellisiä ilmaisuja lainkaan. Kielitiede ja kognitiotiede ei ole teille ollenkaan tieteitä. Perhekokokaan ei ole mikään vakioarvo, toisten suvut ovat pieniä ja toiset ovat laajoja. Jotkut elävät suvustaan erossa vaikka ovatkin biologisesti sukunsa jäseniä. Suomalaiset siirtolaiset ovat edelleen suomalaisia vaikka asuvatkin ulkomailla.

      Te lokeroitte asioita aivan liian teoreettisesti. Tämä estää ymmärryksen. Kielellinen ilmaisu noudattaa eri kaavoja kuin täsmällinen matematiikka.

      • TaasAlkoiMökellys

        Monisanainen mökellys alkoi taas kerran ja siinä ei anneta tuumaakaan periksi.

        Kettu ei ole laumaeläin selittelet sinä mitä tahansa. Susi on sitä, mutta ei kettu.
        Wiki laumaeläin: "Laumaeläimet ovat eläimiä, jotka elävät laumassa muiden samaan lajiin kuuluvien yksilöiden kanssa. Esimerkiksi sudet saalistavat laumassa. Ketut taas ovat yksineläjiä, jotka eivät viihdy laumassa, täten kettu ei ole laumaeläin."

        Moka jonka jälkeen alkaa loputon selittely, jossa pelliseppä sotkeutuu yhä syvemmälle suohon. Mutta Pellihän ei periksi anna. Pelli on aina oikeassa, mutta maailmankaikkeus toimii väärin.


      • parvi_määrää_ajatuksen
        TaasAlkoiMökellys kirjoitti:

        Monisanainen mökellys alkoi taas kerran ja siinä ei anneta tuumaakaan periksi.

        Kettu ei ole laumaeläin selittelet sinä mitä tahansa. Susi on sitä, mutta ei kettu.
        Wiki laumaeläin: "Laumaeläimet ovat eläimiä, jotka elävät laumassa muiden samaan lajiin kuuluvien yksilöiden kanssa. Esimerkiksi sudet saalistavat laumassa. Ketut taas ovat yksineläjiä, jotka eivät viihdy laumassa, täten kettu ei ole laumaeläin."

        Moka jonka jälkeen alkaa loputon selittely, jossa pelliseppä sotkeutuu yhä syvemmälle suohon. Mutta Pellihän ei periksi anna. Pelli on aina oikeassa, mutta maailmankaikkeus toimii väärin.

        Te tiedeuskovat skientistit ainakin olette laumanne mukaan ajattelevia. Teiltä puuttuu kokonaan kyky ajatella yksilöllisesti tässä reaalitodellisuudessa.

        Mikä lauma on? Onko se jokin tarkalla lukuarvolla ilmaistu joukko? Monestako tarkasta päivästä on kysymys seuraavissa lauseissa:
        - monena päivänä yritin sitä temppua
        - useana päivänä yritin tuota temppua
        - joinakin päivinä yritin tuota temppua
        - eräinä päivinä yritin tuota temppua

        Monestako päivästä on kysymys? Kielelliseen ilmaisuun kuuluu osana tälläinen epätarkka sumea ilmaisu. Nämä voidaan ymmärtää vain asiayhteyden mukaan.
        Reaalitodellisuudessa lauman koko voi vaihdella hyvinkin paljon.
        Te sanotte, että kettu ei ole laumaeläin. Väärin. Kettuemo poikasineen muodostaa pienen väliaikaisen lauman. Sana "lauma" ei sisällä tarkkaa lukuarvoa.
        Lauma sanan toinen vastine on joukko, joka sekään ei ilmaise tarkkaa lukuarvoa.

        Teidän tiedeuskovien kielen ymmärrys on tosi huonoa. Joukko on se lukuarvo joka poikkeaa yhdestä ja pariluvusta. Luku yksi (1) ei ole joukko ja luku kaksi (2) on pariluku sisältäen luvut 1 ja 2. Ei ole juurikaan eroa numeroiden joukolla tai jos tahdotaan sanoa numeroiden laumalla.
        Sanat lauma ja joukko ovat kielellisiä ilmaisuja ei tarkkoja numeraalisia ilmaisuja.
        Kielellisiä epätarkkoja sumeita ilmaisuja ovat myös sanat: monena, useana, joinakin ja eräinä.
        Kolmas sana on "parvi" joka sekään ei sisällä tarkkaa lukuarvoa. Lintuja katselevat voivat nähdä eri suuruisia lintuparvia. Koko riippuu pelkästään näkemästä eli asiayhteydestä. Voidaan sanoa myös "näin muutaman linnun" mutta ei ilmaista tarkemmin nähtyä lukumäärää.

        Teille kaikki sanat ovat otettu sanakirjasta, ettekä ymmärrä niiden käyttöä kielellisten ilmaisujen tavan mukaisesti. Te luulette, että biologit ovat määritelleen tarkan lukuarvon sanalle "lauma". Monestako jäsenestä lauma tarkkaan ottaen koostuu teorianne mukaan?
        Kuinka monta tiedeuskovaa muodostaa lauman? Minä sanoisin, ainakin vähintään kolme, koska se on enemmän kuin yksi tai enemmän kuin pariluku kaksi. Laskehan oman laumasi (joukkosi, parvesi) luku.
        Te tiedeuskovat olette "parviajattelijoita" koska teissä vallitsee heikko parviäly.


      • tieteenharrastaja
        parvi_määrää_ajatuksen kirjoitti:

        Te tiedeuskovat skientistit ainakin olette laumanne mukaan ajattelevia. Teiltä puuttuu kokonaan kyky ajatella yksilöllisesti tässä reaalitodellisuudessa.

        Mikä lauma on? Onko se jokin tarkalla lukuarvolla ilmaistu joukko? Monestako tarkasta päivästä on kysymys seuraavissa lauseissa:
        - monena päivänä yritin sitä temppua
        - useana päivänä yritin tuota temppua
        - joinakin päivinä yritin tuota temppua
        - eräinä päivinä yritin tuota temppua

        Monestako päivästä on kysymys? Kielelliseen ilmaisuun kuuluu osana tälläinen epätarkka sumea ilmaisu. Nämä voidaan ymmärtää vain asiayhteyden mukaan.
        Reaalitodellisuudessa lauman koko voi vaihdella hyvinkin paljon.
        Te sanotte, että kettu ei ole laumaeläin. Väärin. Kettuemo poikasineen muodostaa pienen väliaikaisen lauman. Sana "lauma" ei sisällä tarkkaa lukuarvoa.
        Lauma sanan toinen vastine on joukko, joka sekään ei ilmaise tarkkaa lukuarvoa.

        Teidän tiedeuskovien kielen ymmärrys on tosi huonoa. Joukko on se lukuarvo joka poikkeaa yhdestä ja pariluvusta. Luku yksi (1) ei ole joukko ja luku kaksi (2) on pariluku sisältäen luvut 1 ja 2. Ei ole juurikaan eroa numeroiden joukolla tai jos tahdotaan sanoa numeroiden laumalla.
        Sanat lauma ja joukko ovat kielellisiä ilmaisuja ei tarkkoja numeraalisia ilmaisuja.
        Kielellisiä epätarkkoja sumeita ilmaisuja ovat myös sanat: monena, useana, joinakin ja eräinä.
        Kolmas sana on "parvi" joka sekään ei sisällä tarkkaa lukuarvoa. Lintuja katselevat voivat nähdä eri suuruisia lintuparvia. Koko riippuu pelkästään näkemästä eli asiayhteydestä. Voidaan sanoa myös "näin muutaman linnun" mutta ei ilmaista tarkemmin nähtyä lukumäärää.

        Teille kaikki sanat ovat otettu sanakirjasta, ettekä ymmärrä niiden käyttöä kielellisten ilmaisujen tavan mukaisesti. Te luulette, että biologit ovat määritelleen tarkan lukuarvon sanalle "lauma". Monestako jäsenestä lauma tarkkaan ottaen koostuu teorianne mukaan?
        Kuinka monta tiedeuskovaa muodostaa lauman? Minä sanoisin, ainakin vähintään kolme, koska se on enemmän kuin yksi tai enemmän kuin pariluku kaksi. Laskehan oman laumasi (joukkosi, parvesi) luku.
        Te tiedeuskovat olette "parviajattelijoita" koska teissä vallitsee heikko parviäly.

        Noin emme suinkaan luule:

        "Te luulette, että biologit ovat määritelleen tarkan lukuarvon sanalle "lauma". Monestako jäsenestä lauma tarkkaan ottaen koostuu teorianne mukaan?"

        Sensijaan tiedän, että biologeilla on käyttäytymiseen perustuva määritelmä eläinlaumalle, joka on eri asia kuin eläinperhe ja pienempi kuin lajin kaikki yksilöt.


      • parvi_määrää_ajatuksen kirjoitti:

        Te tiedeuskovat skientistit ainakin olette laumanne mukaan ajattelevia. Teiltä puuttuu kokonaan kyky ajatella yksilöllisesti tässä reaalitodellisuudessa.

        Mikä lauma on? Onko se jokin tarkalla lukuarvolla ilmaistu joukko? Monestako tarkasta päivästä on kysymys seuraavissa lauseissa:
        - monena päivänä yritin sitä temppua
        - useana päivänä yritin tuota temppua
        - joinakin päivinä yritin tuota temppua
        - eräinä päivinä yritin tuota temppua

        Monestako päivästä on kysymys? Kielelliseen ilmaisuun kuuluu osana tälläinen epätarkka sumea ilmaisu. Nämä voidaan ymmärtää vain asiayhteyden mukaan.
        Reaalitodellisuudessa lauman koko voi vaihdella hyvinkin paljon.
        Te sanotte, että kettu ei ole laumaeläin. Väärin. Kettuemo poikasineen muodostaa pienen väliaikaisen lauman. Sana "lauma" ei sisällä tarkkaa lukuarvoa.
        Lauma sanan toinen vastine on joukko, joka sekään ei ilmaise tarkkaa lukuarvoa.

        Teidän tiedeuskovien kielen ymmärrys on tosi huonoa. Joukko on se lukuarvo joka poikkeaa yhdestä ja pariluvusta. Luku yksi (1) ei ole joukko ja luku kaksi (2) on pariluku sisältäen luvut 1 ja 2. Ei ole juurikaan eroa numeroiden joukolla tai jos tahdotaan sanoa numeroiden laumalla.
        Sanat lauma ja joukko ovat kielellisiä ilmaisuja ei tarkkoja numeraalisia ilmaisuja.
        Kielellisiä epätarkkoja sumeita ilmaisuja ovat myös sanat: monena, useana, joinakin ja eräinä.
        Kolmas sana on "parvi" joka sekään ei sisällä tarkkaa lukuarvoa. Lintuja katselevat voivat nähdä eri suuruisia lintuparvia. Koko riippuu pelkästään näkemästä eli asiayhteydestä. Voidaan sanoa myös "näin muutaman linnun" mutta ei ilmaista tarkemmin nähtyä lukumäärää.

        Teille kaikki sanat ovat otettu sanakirjasta, ettekä ymmärrä niiden käyttöä kielellisten ilmaisujen tavan mukaisesti. Te luulette, että biologit ovat määritelleen tarkan lukuarvon sanalle "lauma". Monestako jäsenestä lauma tarkkaan ottaen koostuu teorianne mukaan?
        Kuinka monta tiedeuskovaa muodostaa lauman? Minä sanoisin, ainakin vähintään kolme, koska se on enemmän kuin yksi tai enemmän kuin pariluku kaksi. Laskehan oman laumasi (joukkosi, parvesi) luku.
        Te tiedeuskovat olette "parviajattelijoita" koska teissä vallitsee heikko parviäly.

        >Kettuemo poikasineen muodostaa pienen väliaikaisen lauman. Sana "lauma" ei sisällä tarkkaa lukuarvoa.

        Voi pyhä yksinkertaisuus... :D


      • kyllä_kansa_tietää
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        >Kettuemo poikasineen muodostaa pienen väliaikaisen lauman. Sana "lauma" ei sisällä tarkkaa lukuarvoa.

        Voi pyhä yksinkertaisuus... :D

        Sinulla tiedeuskovana on tietysti tarkat lukuarvot näille sanoille; yksi, pari, ryhmä, perhe, suku, heimo, porukka, lauma, liiga, kopla, joukko, kansa jne.
        Teeppä näistä tarkka lukuarvotaulukko niin saamme nauraa sinun matemaattiselle joukko-opille.

        Kerropa mikä bakteerien joukko tai bakteerien porukka sinun suolistossa muhii. Oletko laskenut kaikki ja ryhmitellyt ne tarkasti omiin joukkoihin?

        Sinulla matematiikka, tiede ja kielen ymmärrys menee aivan sekaisin. Et tajua kielellisen ilmaisun sumeutta. Taidat kuvitella eliökuntaa liian armeijamaisesti jossa joukko-osastot on määritelty tarkemmin komppaniasta pataljooniksi ja siitä edelleen prikaatiksi ja divisiooniksi ja lopuksi armeijakuntiin ja armeijoihin.
        Tässä toimii kyllä matematiikka ja sotatoimitarpeet.

        Jospa ketut eivät olekaan yhtä "sotilaallisesti" järjestäytyneitä kuin susi- ja leijonalaumat. Ketut ehkä on enemmän sellaisia yksilöllisiä "kaukopartiolaisia sissejä" kun toimivat mieluummin yksikseen. Mutta kyllä kesytetty kettu taipuu myös ryhmässä elämisen taitoihin.
        Unohdit nyt taksonomian, kyllä ketut on luokiteltu taksonomiassa omaksi joukoksi.

        Tiedeuskovana olet jyrkästi lokeroivasti ajatteleva. Sinun ajattelussa ei synny mitään järjestelmällistä ajattelua vaan kaikki on irrallisia ajatuksia ilman riippuvuuksia muihin ajatuksiin. Sinun ajattelussa ei ole mitään järjestäytyneisyyttä.

        "Voi pyhä yksinkertaisuus" sopii sinun ajatusten määrittelyyn. Tutustu edes kettujen elämään paremmin. Kettu taitaa olla sinua älykkäämpi koska se osaa salata omaa elämää ihmisten tutkinnalta. Tämä ominaisuus on pitkään tunnettu kansanviisaudessa koska kettua pidetään ovelana ja viekkaana.
        Tiedeuskovat pitävät näitä kansanviisauksia pelkkänä satuna koska ne eivät ole evoluutioteorian mukaisia käsityksiä. Kyllä entisajan ihmiset ovat oppineet tuntemaan eläinlajien erilaisia käyttäytymisiä ilman tieteellisiä teorioita.

        Te tiedeuskovat olette näin ollen äärettömän omahyväisiä koska teillä on oletus siitä ettei muut ihmiset voi tuntea lainkaan eläimiä. Minusta vanhat kansanviisaudet kertoo paljon enemmän kuin teidän modernit oletusteorianne.


      • kyllä_kansa_tietää kirjoitti:

        Sinulla tiedeuskovana on tietysti tarkat lukuarvot näille sanoille; yksi, pari, ryhmä, perhe, suku, heimo, porukka, lauma, liiga, kopla, joukko, kansa jne.
        Teeppä näistä tarkka lukuarvotaulukko niin saamme nauraa sinun matemaattiselle joukko-opille.

        Kerropa mikä bakteerien joukko tai bakteerien porukka sinun suolistossa muhii. Oletko laskenut kaikki ja ryhmitellyt ne tarkasti omiin joukkoihin?

        Sinulla matematiikka, tiede ja kielen ymmärrys menee aivan sekaisin. Et tajua kielellisen ilmaisun sumeutta. Taidat kuvitella eliökuntaa liian armeijamaisesti jossa joukko-osastot on määritelty tarkemmin komppaniasta pataljooniksi ja siitä edelleen prikaatiksi ja divisiooniksi ja lopuksi armeijakuntiin ja armeijoihin.
        Tässä toimii kyllä matematiikka ja sotatoimitarpeet.

        Jospa ketut eivät olekaan yhtä "sotilaallisesti" järjestäytyneitä kuin susi- ja leijonalaumat. Ketut ehkä on enemmän sellaisia yksilöllisiä "kaukopartiolaisia sissejä" kun toimivat mieluummin yksikseen. Mutta kyllä kesytetty kettu taipuu myös ryhmässä elämisen taitoihin.
        Unohdit nyt taksonomian, kyllä ketut on luokiteltu taksonomiassa omaksi joukoksi.

        Tiedeuskovana olet jyrkästi lokeroivasti ajatteleva. Sinun ajattelussa ei synny mitään järjestelmällistä ajattelua vaan kaikki on irrallisia ajatuksia ilman riippuvuuksia muihin ajatuksiin. Sinun ajattelussa ei ole mitään järjestäytyneisyyttä.

        "Voi pyhä yksinkertaisuus" sopii sinun ajatusten määrittelyyn. Tutustu edes kettujen elämään paremmin. Kettu taitaa olla sinua älykkäämpi koska se osaa salata omaa elämää ihmisten tutkinnalta. Tämä ominaisuus on pitkään tunnettu kansanviisaudessa koska kettua pidetään ovelana ja viekkaana.
        Tiedeuskovat pitävät näitä kansanviisauksia pelkkänä satuna koska ne eivät ole evoluutioteorian mukaisia käsityksiä. Kyllä entisajan ihmiset ovat oppineet tuntemaan eläinlajien erilaisia käyttäytymisiä ilman tieteellisiä teorioita.

        Te tiedeuskovat olette näin ollen äärettömän omahyväisiä koska teillä on oletus siitä ettei muut ihmiset voi tuntea lainkaan eläimiä. Minusta vanhat kansanviisaudet kertoo paljon enemmän kuin teidän modernit oletusteorianne.

        Toivottavasti nyt helpotti. :D


      • hajoita-ja-hallitse
        parvi_määrää_ajatuksen kirjoitti:

        Te tiedeuskovat skientistit ainakin olette laumanne mukaan ajattelevia. Teiltä puuttuu kokonaan kyky ajatella yksilöllisesti tässä reaalitodellisuudessa.

        Mikä lauma on? Onko se jokin tarkalla lukuarvolla ilmaistu joukko? Monestako tarkasta päivästä on kysymys seuraavissa lauseissa:
        - monena päivänä yritin sitä temppua
        - useana päivänä yritin tuota temppua
        - joinakin päivinä yritin tuota temppua
        - eräinä päivinä yritin tuota temppua

        Monestako päivästä on kysymys? Kielelliseen ilmaisuun kuuluu osana tälläinen epätarkka sumea ilmaisu. Nämä voidaan ymmärtää vain asiayhteyden mukaan.
        Reaalitodellisuudessa lauman koko voi vaihdella hyvinkin paljon.
        Te sanotte, että kettu ei ole laumaeläin. Väärin. Kettuemo poikasineen muodostaa pienen väliaikaisen lauman. Sana "lauma" ei sisällä tarkkaa lukuarvoa.
        Lauma sanan toinen vastine on joukko, joka sekään ei ilmaise tarkkaa lukuarvoa.

        Teidän tiedeuskovien kielen ymmärrys on tosi huonoa. Joukko on se lukuarvo joka poikkeaa yhdestä ja pariluvusta. Luku yksi (1) ei ole joukko ja luku kaksi (2) on pariluku sisältäen luvut 1 ja 2. Ei ole juurikaan eroa numeroiden joukolla tai jos tahdotaan sanoa numeroiden laumalla.
        Sanat lauma ja joukko ovat kielellisiä ilmaisuja ei tarkkoja numeraalisia ilmaisuja.
        Kielellisiä epätarkkoja sumeita ilmaisuja ovat myös sanat: monena, useana, joinakin ja eräinä.
        Kolmas sana on "parvi" joka sekään ei sisällä tarkkaa lukuarvoa. Lintuja katselevat voivat nähdä eri suuruisia lintuparvia. Koko riippuu pelkästään näkemästä eli asiayhteydestä. Voidaan sanoa myös "näin muutaman linnun" mutta ei ilmaista tarkemmin nähtyä lukumäärää.

        Teille kaikki sanat ovat otettu sanakirjasta, ettekä ymmärrä niiden käyttöä kielellisten ilmaisujen tavan mukaisesti. Te luulette, että biologit ovat määritelleen tarkan lukuarvon sanalle "lauma". Monestako jäsenestä lauma tarkkaan ottaen koostuu teorianne mukaan?
        Kuinka monta tiedeuskovaa muodostaa lauman? Minä sanoisin, ainakin vähintään kolme, koska se on enemmän kuin yksi tai enemmän kuin pariluku kaksi. Laskehan oman laumasi (joukkosi, parvesi) luku.
        Te tiedeuskovat olette "parviajattelijoita" koska teissä vallitsee heikko parviäly.

        Harrastat sanojen pyörittelyä joka vaikuttaa melkeinpä nihilistiseltä. Käytät laumaeläimen käsitteen oman myllyn läpi, ja ulos tulee vain epämääräistä sössöä, jossa kaikki sanat on sekoitettu ja rajat hajotettu.
        Ilmeisesti sairaalloisen evokkivihan takia olet sortunut tähän nihilismiä lähenevään ajatteluun. Kaikki mitä evokki sanoo on aina väärin ja pahaa, sinun on pakkomielteisesti tuhottava kaikki merkitykset, kaikki yleisesti ymmärretyt käsitteet ja suhteet niiden välillä. Toimintasi on pelkkää hajottamista hajottamisen vuoksi, ei mitenkään rakentavaa tai luonnon parempaan ymmärtämiseen tähtäävää käsitteellistä analyysiä.


    • Kuinkahan monta sukupolvea tarvittiinkaan, että kettu muuttui koiramaiseksi sekä ulkonäöltään että käytökseltään? On selvää, että geneettisillä mutaatioilla ei ole mitään tekemistä kyseisen ilmiön kanssa.

      Koe vahvistaa ja tukee Raamatullista luomista ja ennenkaikkea sitä, että nykyinen eliökunta on muodostunut nopean adaptiivisen varioitumisen seurauksena alle 5000 vuodessa vedenpaisumuksen jälkeen.

      Evoluutioteoria on ihmiskunnan vakavin harhaoppi.

      • tieteenharrastaja

        Kettukoe todistaa evoluution (perimän muutos yksilösukupolvien välillä), mutta ei evoluutiolajiutumista (yksilöiden välisen lisääntymiskyvyn menetys perimän muutoksen vuoksi). Muuta ei ole tässä väitettykään.

        Lajiutumisen evoluutiolla todistavat sitten toiset kokeet ja havainnot.


      • DRHouse

        "Kuinkahan monta sukupolvea tarvittiinkaan, että kettu muuttui koiramaiseksi sekä ulkonäöltään että käytökseltään? On selvää, että geneettisillä mutaatioilla ei ole mitään tekemistä kyseisen ilmiön kanssa."

        Niin, paitsi että on. Kuten tutkimuskin sen todisti.

        "Koe vahvistaa ja tukee Raamatullista luomista ja ennenkaikkea sitä, että nykyinen eliökunta on muodostunut nopean adaptiivisen varioitumisen seurauksena alle 5000 vuodessa vedenpaisumuksen jälkeen."

        No ei kyllä vahvista. Kettuhan ei lajiutunut miksikään muuksi eläimeksi. Mutta kuten mainittua, se todistaa evoluution tuomat muutokset sukupolvien välillä ja geneettiset mutaatiot ja adaptoitumisen varsin hyvin.

        "Evoluutioteoria on ihmiskunnan vakavin harhaoppi. "

        Sanoo kretardi joka ei ole saanut ainuttakaan todistetta aikaan omasta ei-edes-pseudotieteellisestä-horinastaan...


      • Pässi. Ei eläimet varioidukaan miksikään muuksi eläimeksi. Koiraeläimet pysyvät koiraeläiminä, bakteerit bakteereina ja sirkut sirkkuina. Koko nykyinen eliökunta on lähtöisin muutamasta tuhannesta eläimestä, jotka pelastuivat globaalista vedenpaisumuksesta.


      • No ei tietenkään ole, kyseessä on muinaisen tarun väärinymmärrys: luulet, että tuo satu olisikin totta. Ensinnäkin olisi täysi mahdottomuus, että biodiversiteetti olisi kehittynyt miljoonine lajeineen muutamassa tuhannessa vuodessa, toisekseen edes tuota globaalia vedenpaisumusta ei tapahtunut sinä aikana, mitä tuo taru väittää. Sen todistavat esimerkiksi häiriintymättömät vuosilustot tuhansien järvien pohjilta ja kymmenistä jäätiköistä sen väitetyltä ajalta.


      • AivotPysyvästiKanissa
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Pässi. Ei eläimet varioidukaan miksikään muuksi eläimeksi. Koiraeläimet pysyvät koiraeläiminä, bakteerit bakteereina ja sirkut sirkkuina. Koko nykyinen eliökunta on lähtöisin muutamasta tuhannesta eläimestä, jotka pelastuivat globaalista vedenpaisumuksesta.

        Juttusi kuvastaa sitä epätoivoa, joka saa kreationistit keksimään ja jopa itse uskomaan toinen toistaan hullumpia väitteitä. Tuon kun menet esittämään ammattibiologille, niin saat vain surullisen päänpudistuksen. Ei edes väärin.


      • DRHouse
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Pässi. Ei eläimet varioidukaan miksikään muuksi eläimeksi. Koiraeläimet pysyvät koiraeläiminä, bakteerit bakteereina ja sirkut sirkkuina. Koko nykyinen eliökunta on lähtöisin muutamasta tuhannesta eläimestä, jotka pelastuivat globaalista vedenpaisumuksesta.

        " Pässi. "

        Olet vai?

        "Ei eläimet varioidukaan miksikään muuksi eläimeksi."

        Mikä estää? Todellisuus kun sanoo muuta ihan havainnoin todistettavasti.

        "Koiraeläimet pysyvät koiraeläiminä, bakteerit bakteereina ja sirkut sirkkuina."

        Tai sitten ei. Muuten viittaa edelliseen vastaukseeni.

        "Koko nykyinen eliökunta on lähtöisin muutamasta tuhannesta eläimestä, jotka pelastuivat globaalista vedenpaisumuksesta."

        Niin. Paitsi että se tulva on satua ja kumottu satoja kertoja, eläinten evoluutio ja lajiutuminen on hyvin ja havainnoin todistettu, eläinlajeja on noin 12 miljoonaa ja muutenkin kuvaamasi olisi mahdotonta, ja ristiriidassa raamatun kanssa, koska arkkiin oliti tullut ottaa 2 miljardia eri lajia, joka on about se määrä joka maailmassa on koskaan eliölajeja ollut. Mukaan lukien suuria akvaarioita lajeille jotka eivät selviä makeassa vedessä.


    • Anonyymi

      "Pitää muistuttaa ETTEI ulkonäkö ollut valintakriteeri, ainostaan eläinten ihmisystävällisyys oli. Tämä osoittaakin erään evoluutioteorian pointeista todeksi, nimittäin sen että eläimet kehittävät ominaisuuksia jotka parantavat niiden selviytymismahdollisuutta."

      Tuo on puhdas olettamus.

      Todennäköisempi selitys on se, että ketusta jalostettiin koiraa.
      Muuntumismekanismit ovat samankalaisia kuin ylipäätään eläimiä ja kasveja jalostettaessa.

      Näin ihmiset ovat aikoinaan luultavasti jalostaneet itselleen koiria.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      135
      5559
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      33
      3425
    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      17
      1893
    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      23
      1865
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      24
      1720
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      73
      1548
    7. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      14
      1463
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1346
    9. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      16
      1337
    10. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      23
      1308
    Aihe