Johannes Koroma (Talouselämä 1/2005):
"Suomen ulkoministerin puhelinnumeroa ei ole viime vuosina EU:ssa, Yhdysvalloissa tai Venäjällä paljoa kyselty. Näkemyksemme unionista ja ulkopolitiikasta eivät ole suuremmin muita kiinnostaneet.
Suomen ulkopolitiikan perusongelma on, ettei sitä juurikaan ole, eikä se, mitä sen sanotaan olevan, ole loogista. Siksi ulkoministeri Erkki Tuomiojan puhelin ei soi."
Voisiko Vanhasen Matti hoitaa tämän Tuomiojan muihin tehtäviin? Tuo ulkopolitiikka pitäisi saada nyt raiteilleen, nyt tarvittaisi jotain sellaista Väyrysen Paavon kaltaista osaajaa.
"Suomen ulkoministerin puhelinnumeroa ei ole viime vuosina EU:ssa, Yhdysvalloissa tai Venäjällä paljoa kyselty. Näkemyksemme unionista ja ulkopolitiikasta eivät ole suuremmin muita kiinnostaneet.
Suomen ulkopolitiikan perusongelma on, ettei sitä juurikaan ole, eikä se, mitä sen sanotaan olevan, ole loogista. Siksi ulkoministeri Erkki Tuomiojan puhelin ei soi."
Voisiko Vanhasen Matti hoitaa tämän Tuomiojan muihin tehtäviin? Tuo ulkopolitiikka pitäisi saada nyt raiteilleen, nyt tarvittaisi jotain sellaista Väyrysen Paavon kaltaista osaajaa.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Koroma taisi turhautua kun joutui itse sivuraiteelle mutta Erkki sen kun porskuttaa. Nyt puhuu pahaa toisista kuin ämmä.
... ja minä alla!
Paavo sai ekan kännykkänsä ja ajatteli, että ompas kätevä puhelin minä laitan tälläsen joka huoneeseen.
Paavolla on kännykkä päällä, jopa lentokoneessa!
Erkin puhelinnumeroa ei kysellä, koska useimmat vaikuttajat EU:ssa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja muuallakin ovat tallettaneet numeron kännykkäänsä ja puhelinmuistioonsa. Muutama osaa sen ulkoakin. Ennen kaikkea kaikki vaikuttajat ovat niin sivistyneitä, että osaavat etsiä puhelinnumeron itse, kysymättä sitä toisilta.
Avuton ja lapsellinen kyseleminen toisilta sopii tietenkin Johannes Koromalle, tuolle ikuiselle ylioppilaalle ja alkoholisoituneelle toimittajanplantulle.
... tämä Koroma ei ole mikään tavallinen ihminen, vaan poikkeustapaus. Lakikin kohtelee sitä eri lailla. Se ei saanut sisäpiirijunailuista rangaistusta, koska oikeuden mielestä sen tekemä rikos oli suhteessa sen omaisuuteen pieni.
Sillä lailla.
Eläköön Suomi, oikeusvaltio.
...Koromalla on pitkän journalisti- ja työmarkkinauransa ajalta paljon kontakteja ja hyvin ajankohtaiset tiedot, joten en antaisi aiheettomien ja nurin menneiden sisäpiirisyytösten vaikuttaa mielipiteeseen siitä onko hänen kirjoituksensa asiallisesti oikeassa vai väärässä.
Tuomioja on vahingollinen Suomelle. Hänet olisi pitänyt vaihtaa jo Lipposen hallitusten aikana, mitä ei voi tehdä, koska Tuomiojalla on iso henkilökohtainen tukijajoukko paitsi vaaleissa, myös demareiden eduskuntaryhmässä.
...ja sehän se taitaa muutamia niin kovasti kismittää.
Tuomiojalla on hyvät geenit.
Niskavuoren vanhan emännän viisas juurevuuj ja Sakari Tuomiojan sivistynyt humanismi kuvasttu selvästi hänen esiintymisestään ja lausunnoistaan.
Näiden "ministerin vaihdosta" vöyhkäävien olisi hyvä kerrata perustuslakiamme.
Eikä ulkopolitiikkaa tehdä puna-armeijan säännöillä, eikä torikokouksilla.
Minusta Tuomioja on pelkkä entinen vasemmistoradikaali, jonka lähtökohtainen asenne mm. eri talousjärjestelmiin ja maailmanpolitiikan suurvaltoihin on hyvin puolueellinen "idän" puolesta "länttä vastaan" ja sosialismin puolesta kapitalismia vastaan.
Kun tämä "geeneissä" oleva asenne näkyy ja kuuluu kaikissa Tuomiojan kannanotoissa, hän on minun mielestäni täysin sopimaton hoitamaan Suomen suhteita muihin valtioihin käytännön tasolla.
Tottakai Koroma on laajan hyväveliverkoston sisäpiiriläinen. Eri asia on, kuka siitä hyötyy. Jos sisäistää itseensä tällaiset sisäpiirit ja alkaa puhua niiden edusta "Suomen etuna", vähän on niin edut kuin moraali hakusessa.
Oikeudessa Koroman sisäpiirisyytteet eivät suinkaan menneet nurin. Hänet jätettiin rankaisematta, koska katsottiin rikkomusten olevan pieniä suhteessa hänen omaisuuteensa.
Siis pieniä suhteessa hänen omaisuuteensa.
Köyhän ihmisen on mahdotonta saada tällä periaatteella oikeutta.
... on juuri sellaista kun sen pitääkin olla. Meidän ei ole tarvetta työntää nokkaamme kaikkiin asioihin maailmalla. Näin tehtiin Lipposen aikana, olimme lähellä joutua Irakin sotaan, oli Itävallan pääministerin boikottia, unionissa meidän piti olla kaikissa ytimissä, unionia kehitettiin liittovaltioksi ja sotilasliitoksi, Natoon liittymistä valmisteltiin jne.
Tuommoisesta hörhöilystä ei ollut mitään hyötyä, jouduimme vain sekoitetuksi kaikenmaailman sotkuihin.
Nykyinen tempoilematon ja Suomen etua ajava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on vakaissa Vanhasen, Tuomiojan, Halosen ja Kääriäisen käsissä. Nämä kaikki ovat vielä yksimielisiä noudatettavasta politiikasta.
Tanja K:n ja Paula L:n. Taustavaikuttajana on tietenkin Paavo Vlamiridov Väyrynen ja oikeus- ja hevosasioista vastaa Kauko Juhantalo jne
... tosiaan puuttuu ulkoasioiden hoitajien listaltani. Hän hoitaa ulkomaankauppaa ja kehitysyhteistyötä. Erittäin tärkeä posti. Hänkin toimii pätevästi ja hyvässä yhteistyössä muun joukon (Vanhanen, Tuomioja, Halonen ja Kääriäinen) kanssa.
...ulkopolitiikassa toimitaan oikein silloin, kun Suomi ei sano mitään, ei tee mitään eikä puutu mihinkään, on vaan hiljaa.
Tuolla ulkopolitiikalla Suomea heitellään kuin laskiämpäriä, mihin isommat haluavat.
"Oivan logiikalla...
...ulkopolitiikassa toimitaan oikein silloin, kun Suomi ei sano mitään, ei tee mitään eikä puutu mihinkään, on vaan hiljaa."
Unohdit sen, että kun kuvaamallasi tavalla toimii Kepu - muuten ulkopolitiikka on väärää.
USA.n ei tarvitse puuttua Turkin EU jäsenyys asioihin, koska EU pystyy päättämään siitä itse.
(Eikö ollut rohkeaa meininkiä)
Siihen ei Koklipit pysty.
puuttuu Keskustan politiikasta.
Mihinkähän erityiseen asiaan meidän olisi nyt pitänyt "puuttua" ja mistä jotain "sanoa"
Onko systeemiä jotenkin muutettu viime aikoina ?
Mikset enää kysele "reilusti omalla nikelläsi", Tuomo?
Se on taas niin kännissä, että ei muista nimeään.
Suomen pitää puuttua jokaiseen erityiseen asiaan, joka edistää Suomen ja suomalaisten asemaa maailmassa.
Niistä pitää sanoa, mitä mieltä Suomi on kulloisestakin asiasta.
Suomella siis pitää olla tarkasti määritelty kanta ulkopolitiikassa kaikkiin erityisiin asioihin, joilla on Suomelle merkitystä. Tämä kanta Suomen tulee pyrkiä sanomaan joka paikassa ja niin ymmärrettävästi, että kaikilla muilla valtioilla on selkeä käsitys siitä, mitä mieltä Suomi on näistä eriityisistä asioista.
Suomella pitää olla ulkopolitiikassa tavoitteet ja selkeästi määritelty tapa jolla tavoitteita toteutetaan. Tämä edellyttää aktiivista yhteistoimintaa muiden valtioiden kanssa EU:ssa ja YK:ssa.
Oivan logiikka, jonka mukaan joka asiassa pitäisi hyssytellä ja pitää suu kiinni, ettei vaan kukaan pääse sanomaan, että Suomi ottaa kantaa jonkun puolesta jotain vastaan, on täysin väärä ajattelutapa.
Ikään kuin sellainen olisi mahdollista, että omaa ulkopolitiikkaa toteutettaisi parhaiten olemalla hiljaa ja tekemättä mitään.
...kysymykseen ?
Mihinkähän erityiseen asiaan meidän olisi nyt pitänyt "puuttua" ja mistä jotakin "sanoa" ?
Onko systeemiä jotenkin muutettu viime aikoina ?
Ps. Anteeksi, että tuosta edellisestä puuttui toinen kysymysmerkki.
Mihinkähän erityiseen asiaan meidän olisi nyt pitänyt "puuttua" ja mistä jotakin "sanoa" ?
Onko systeemiä jotenkin muutettu viime aikoina ?
Ps. Anteeksi, että tuosta edellisestä puuttui toinen kysymysmerkki.
demagogiaa. (ota selvää asioista) !
Tällä hetkellä erityisiä asioita ovat kaikki ajankohtaiset asiat EU:ssa ja YK:ssa.
Sellaisella ulkopolitiikalla, ettemme ole työntämässä nokkaamme joka paikkaan vältymme joutumasta heiteltäväksi. Nykyinen ulkopolitiikkamme kyllä puuttuu napakasti asioihin silloin kun ne koskevat meitä. Hyvä esimerkki oli uuden perussopimuksen valmistelu hallitusten välillä. Suomi ripeästi kokosi ympärilleen samanmielisten pienten valtioiden joukon ja ajoi sopimukseen merkittäviä muutoksia, joita isot olivat sinne syöttämässä. Konventissa ne menivät läpi koska siellä oli Lipposen hallituksen nimittämiä koklipejä, jotka eivät uskaltaneet loukata suurten tunteita.
... vastauksessani olen juuri osoittanut, että toisin kuin nyt, Lippposen aikana ei uskallettu puuttua Suomen kannalta tärkeisiin asioihin. Lipponen kävi vielä omaa vaalitaisteluaan pääkomissaarin paikasta ja uhrasi Suomen edun etteivät vaan suurvallat olisi loukkaantuneet. Hän ei sitten saanut kannatusta virkaan; varmaan huomasivat Lipposen pelin.
"Kaikki asiat ovat tärkeitä"
Niinpä niin.
Siinähän sitä perustelua
"laskiämpäri" väitteelle olikin.
Mutta, mutta...
"Kun pessimistin on valittava kahdesta pahasta, hän valitsee molemmat" (Bernard De Voto)