Olen arka ja pelokas nainen joten olen aina olettanut että vaaratilanteessa olisin hysteerikko, mutta olikin outoa tänään huomata että vaikka sisäisesti olin täysin järkyttynyt ja paniikissa ulkoisesti muutuin kylmän rauhalliseksi. Tein töitä ja hoidin tilannetta ihan rauhallisesti kun työkaverit säntäilivät paniikissa ja huusivat hädän sävytteisellä äänellä soittaan 112 seen.
Pohdinta vaaratilanne käytöksestä
HädässäLuonneMitataan
984
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hienoa että pystyit toimimaan pää kylmänä! Välillä sitä löytää itsestään puolia, joiden ei tiennyt olevan olemassakaan :).
Mitä on sattunut?
Sama täällä. Toimin ääri ja vaaratilanteissa harkitusti ja rauhallisesti, kuin jokin eri minä astuisi kehiin. Työssäni tuosta on hyötyä!
Mutta reaktio tulee jälkikäteen, kun tilanne on ohi. Jalat menee veteliksi ja saan hetken koota itseäni. Kuulostaako tutulta?
Joskus joutuu olemaan pidempäänkin skarppina ja jälkikäteen voi olla täysin kaikkensa antanut olo. Kelaamaan asioita.
Joo, tuttua on mullekin. Elämässäni aikaisemmin kun sattunut jotain kauheaa reagoin aina viiveellä, mutta sitten kun reagoin niin yleensä se on aika raju se reaktioni. Yleensä se tulee sitten kun muut on selvillä vesillä ja tilanne hoidossa ja hallinnassa. outoa miten sitä pystyykin tilanteen ollessa päällä laittaan jonkun toiminta autopilotin päälle jossa ei sijaa tunteille vaan ainoastaan toiminnalle.
Joo raju tosiaankin. Ei ehdi aina miettiä, miten itselle voi käydä
Siinä oli tilanne kyllä sellainen että hysteriaa ja kaaosta alkoi olemaan ja asiat ei meinannut alkaa rullaan kun ensihoitajat ja muu virkavalta tuli niin tietenkin oli kaikki sekaisin. Porukka säntäili sinne tänne.
Minä ajattelin ainoastaan että oma käytös pitää olla mahdollisimman rauhallinen että muut alkaa tästä rauhoittuun. Joukkohysteriasta ei ole hyötyä
Oij joi menikö jollain tikku kynnen alle, kun paniikki työyhteisössä ja sä kylmän viileenä kykenit analyyttiseen ajatteluun? Päätitkö jo työpaikalla että tulet suomi24 ikävä palstalle kehaiseen kuin kylmän järkähtämätön kykenit siin tilanteessa oleen ;D
Pitikö meidän jossain kohtaa taputtaa sulle, tai hakata lapojen väliin kun olitkin hyvä sinä ;D
Ei taida kuoleman tapaus paljon naurattaa. Enkä muuten ole se karehtimasi minna mari sari susanna tuula tarja. Vaikka aina niin minusta juuri luulet. Kiva taas tavata OSUI JA UPPOSI eiköstä niin taas? Tämä sinulle vanha palsta kaveri joka aina minut josrain nappasee ja alkaa omimaan.
Olitko kylmä vai kuuma