Miksei voisi tehdä itsemurhaa?

Olet kirjoittanut tekstisi ehkä kieli poskella. Hymynvire naamalla. Sen verran lööperiä työnnät tänne tulemaan. Alkoholi ei auta mihinkään. Kyllähän minä sitä välillä olen erehtynyt juomaan, muttei se ole kyllä mitään helpotusta tilanteeseeni tuonut. Juon harvoin ja kohtuudella, mutta en näe siinä mitään terveyshyötyjä.
Olut on pahaa, samoin siideri. Hajotukseen saatan joskus muutaman tölkillisen juoda, vaikka tiedän, ettei se auta yhtään mihinkään. Juon, koska en näe elämässäni mitään mieltä, enkä aina jaksa oikein uskoa, että Jumala ohjaisi elämääni.
Tupakkaan taas en koske periaatteestakaan. Siinä en näe yhtään mitään järkeä.

Alkoholi ei ole lääke mihinkään. Viimeisimpien tutkimusten mukaan ihminen ei tarvitse alkoholia yhtään mihinkään. Se on hermomyrkky, joka tuhoaa aivosoluja. Mutta jos ei omista toimivia aivosoluja, tai on muuten hukassa, on ihan sama, vaikka silloin tällöin vähän joisi. Terveyttä se ei silti paranna. Jo yksi tippa on liikaa, vaikkei se tuntuisi missään. Ihminen kun ei tarvitsisi alkoholia yhtään mihinkään.

Ahdistuksen tunnet lihaksissa... Mutta sen aiheuttaa aina jokin asia. Mulla se on ylistressaava työ ja mielekkyyden puute. Saan myös työstäni aivan liian vähän palkkaa kompensoidakseen työstä aiheutunutta stressiä. Niin pieni palkka, että töistä kotiin tullessa ei oikein jaksa mitään muuta, kuin vain olla ja toivoa, että tää kaikki saisi loppua. Ei tällä palkalla ole varaa käydä terapiassa, varsinkaan sellaisessa riittävän intensiivisessä. Ne kunnon terapiapalvelut ovat vain niitä varten, joilla menee muutenkin hyvin ja rahaa on siunaantunut yllinkyllin.... Mutteivät ehkä tarvitsisi terapiaa. Monet hyvin pärjäävät saattavatkin käydä ihan harrastuksena terapiassa parantaakseen itsetuntemustaan. Ja me, jotka sitä tosissaan tarvitsisimme, olemme sen avun ulkopuolella. Ainut apu, jota me köyhemmät voisimme saada, on ssri-lääkitys. Siitä taas ei ole mun kohdalla yhtää mitään hyötyä. Napsin niitä nappeja kolmen vuoden ajan putkeen ilman terapiaa... Vain neljä kontrollikäyntiä vuodessa lääkärin luona. Lopetin ne lopulta ihan itsenäisesti, kun en nähnyt niissä yhtää mitää hyötyä, eivätkä ne edes poistaneet ongelmiani. Ja se, minkälainen tilanne mulla oli kuusitoistavuotta sitten, oli paljon parempi, kuin nyt. Silloin eka kertaa hain apua. Ja sain ssri-lääkityksen, joita käytin 2009-vuoteen asti kunnes lopetin ne. Kuudentoista vuoden aikana on ehtinyt jo tapahtua vaikka ja mitä... mutta minä rämmin yhä suossa. Syvemmällä, kuin koskaan aiemmin. En jotenkin jaksa enää uskoa tämän kuudentoista vuoden aikana, että mikään enää ikinä muuttuisi paremmaksi, joten luulisin niin, että mulla olisi jo täydet oikeudet suorittaa itsemurha joutumatta mihinkään ikuiseen tulimereen!

eiKiinnostaMikään kirjoitti:

Olet kirjoittanut tekstisi ehkä kieli poskella. Hymynvire naamalla. Sen verran lööperiä työnnät tänne tulemaan. Alkoholi ei auta mihinkään. Kyllähän minä sitä välillä olen erehtynyt juomaan, muttei se ole kyllä mitään helpotusta tilanteeseeni tuonut. Juon harvoin ja kohtuudella, mutta en näe siinä mitään terveyshyötyjä.
Olut on pahaa, samoin siideri. Hajotukseen saatan joskus muutaman tölkillisen juoda, vaikka tiedän, ettei se auta yhtään mihinkään. Juon, koska en näe elämässäni mitään mieltä, enkä aina jaksa oikein uskoa, että Jumala ohjaisi elämääni.
Tupakkaan taas en koske periaatteestakaan. Siinä en näe yhtään mitään järkeä.

Alkoholi ei ole lääke mihinkään. Viimeisimpien tutkimusten mukaan ihminen ei tarvitse alkoholia yhtään mihinkään. Se on hermomyrkky, joka tuhoaa aivosoluja. Mutta jos ei omista toimivia aivosoluja, tai on muuten hukassa, on ihan sama, vaikka silloin tällöin vähän joisi. Terveyttä se ei silti paranna. Jo yksi tippa on liikaa, vaikkei se tuntuisi missään. Ihminen kun ei tarvitsisi alkoholia yhtään mihinkään.

Ahdistuksen tunnet lihaksissa... Mutta sen aiheuttaa aina jokin asia. Mulla se on ylistressaava työ ja mielekkyyden puute. Saan myös työstäni aivan liian vähän palkkaa kompensoidakseen työstä aiheutunutta stressiä. Niin pieni palkka, että töistä kotiin tullessa ei oikein jaksa mitään muuta, kuin vain olla ja toivoa, että tää kaikki saisi loppua. Ei tällä palkalla ole varaa käydä terapiassa, varsinkaan sellaisessa riittävän intensiivisessä. Ne kunnon terapiapalvelut ovat vain niitä varten, joilla menee muutenkin hyvin ja rahaa on siunaantunut yllinkyllin.... Mutteivät ehkä tarvitsisi terapiaa. Monet hyvin pärjäävät saattavatkin käydä ihan harrastuksena terapiassa parantaakseen itsetuntemustaan. Ja me, jotka sitä tosissaan tarvitsisimme, olemme sen avun ulkopuolella. Ainut apu, jota me köyhemmät voisimme saada, on ssri-lääkitys. Siitä taas ei ole mun kohdalla yhtää mitään hyötyä. Napsin niitä nappeja kolmen vuoden ajan putkeen ilman terapiaa... Vain neljä kontrollikäyntiä vuodessa lääkärin luona. Lopetin ne lopulta ihan itsenäisesti, kun en nähnyt niissä yhtää mitää hyötyä, eivätkä ne edes poistaneet ongelmiani. Ja se, minkälainen tilanne mulla oli kuusitoistavuotta sitten, oli paljon parempi, kuin nyt. Silloin eka kertaa hain apua. Ja sain ssri-lääkityksen, joita käytin 2009-vuoteen asti kunnes lopetin ne. Kuudentoista vuoden aikana on ehtinyt jo tapahtua vaikka ja mitä... mutta minä rämmin yhä suossa. Syvemmällä, kuin koskaan aiemmin. En jotenkin jaksa enää uskoa tämän kuudentoista vuoden aikana, että mikään enää ikinä muuttuisi paremmaksi, joten luulisin niin, että mulla olisi jo täydet oikeudet suorittaa itsemurha joutumatta mihinkään ikuiseen tulimereen!

Lue lisää

>>>Olet kirjoittanut tekstisi ehkä kieli poskella.>>

En todellakaan kirjoittanut kieliposkella. Ainoastaan oli vähän epäsopiva paikka kirjoittaa ja kiirekin vähän mukamas. Kirjoitin kommentin kävellessä luonnon keskellä, mutta kieli ei ollut poskella eikä silmät ristissä.

>>Sen verran lööperiä työnnät tänne tulemaan. Alkoholi ei auta mihinkään.>>

Auttaa. Väitän, että se on paras "lääke" mitä on tarjolla, mutta tiedän ettet voi sitä uskoa. Jopa lääkärit määräävät sitä vanhuksille verenkiertoa parantavaksi "lääkkeeksi". Lääkehän se ei ole, vaan nautintoaine jolla on lääketieteellisestikin todistettavia vaikutuksia.

>>Kyllähän minä sitä välillä olen erehtynyt juomaan, muttei se ole kyllä mitään helpotusta tilanteeseeni.>>

Ethän sinä näytä edes lukeneen vastaustani. En suosittanut juomaan. Päin vastoin varoitin sen riippuvuutta aiheuttavista vaikutuksista. Juopuminen tai juominen on täysin eri asia kuin nauttiminen -> tarkoituksessa että verisuonisto reagoisi ahdistukseesi. En tarkoittanut pään sumentamista. Jos tarkoitus on sumentaa pää, niin lusikallinenkin siinä tarkoituksessa on täysi väärinkäsitys. Unohda päihtyminen.

>>Juon harvoin ja kohtuudella, mutta en näe siinä mitään terveyshyötyjä.>>

Joka kerta kun joit, niin tarkoituksesi oli unohtaa. Alholin tarkoitus "lääkkeenä" on palauttaa muisti!! Ei suoraan, vaan seurannaisvaikutusten kautta. Jos et muuten ymmärrä, niin ajattele miksi otat buranan? Sen takia että kipu lakkaisi. Alkoholin "lääkevaikutus" on vastaava - poistaa "kipu, mutta vaikutus ei ole suora, sillä kipusi on "sielussa". Se on sisäisen lapsen kipua. Sinne ei vaikuta aspiriinit eikä mandariinit. Kemikaaleilla ja hedelmillä ei voi vaikuttaa näkymättömään.
On siis pyrittävä vaikuttamaan sinne missä näkymättömän "sielun" (mielen) kipu sijaitsee. Se sijaitsee fyysisessä kehossa, erityisesti syvissä lihaksissa. Siellä minne lääketieteen "mahtiponti" ei ylety, se vaan leikkaa ja lääkitsee, mutta ihmiset eivät parane. On lääketieteellisesti todistettu, että alkoholi laajentaa verisuonia. Kädet lämpenevät kun veri alkaa kiertämään.
"Siulun" kipusi on täyttä totta, mutta "sielulla" ei ole tuntoaistia, eikä hermostoa - joten eihän sellaista voi tuntea, mitä "ei" ole. Jos kaapelit (hermostot) puuttuvat, niin miten kivun voi tuntea?

Kipusi on siis kehossa, pakko olla, ei ole muuta vaihtoehtoa. Mielialalääkkeet - jos niitä käytät tuhoavat sinun kehoa, eivätkä auta kipuusi lainkaan, sillä kipu on "sielussa", jonne kemikaalit eivät vaikuta. Avautuuko yhtään ??? Mielialalääkeillä on todettu olevan enemmän haittavaikutuksia kuin parantavia. Se että osalle niistä on hyötyä johtuu plasebovaikutuksesta (usko), mutta niillä ei pääse hyötövaikutuksissa edes varsinaisen plasebolääkityksen tasolle. Mistä se sitten kertoo? Ainakin sen mannaryynikin on parempi lääke kuin mieliala-lääke. Riittää vain se että uskot popsivasi "oikeaa" mieliala-lääkettä. Mielialalääke toki pääsisi vaikutuksissaan mannaryynin tasolle, mutta haittavaikutusten vuoksi se jää kauas taakse. Summa Summarum: mielialalääke pahentaa elämää!


>>>Olut on pahaa, samoin siideri. Hajotukseen saatan joskus muutaman tölkillisen juoda, vaikka tiedän, ettei se auta yhtään mihinkään. >>

Totta, samaa mieltä. Juominen ei ole hyväksi kenellekään.

>>Juon, koska en näe elämässäni mitään mieltä, enkä aina jaksa oikein uskoa, että Jumala ohjaisi elämääni.>>

Jumala ohjaa joka hetki, sille ohjaukselle pitää antaa mahdollisuus. Se ei ole helppoa. Niin kuin sanoit, elämästäsi puuttuu mieli, kuusi vuotta on pitkä aika "hukata elämää. Kuitenkaan se ei ole mennyt hukkaan. Ajattelen ne kuusi vuotta voisivat olla opetuksena sille, ettei päätä kannata hakata seinään ainakaan seuraava kuutta vuotta.


>>Tupakkaan taas en koske periaatteestakaan. Siinä en näe yhtään mitään järkeä.>>

Samaa mieltä. Tarkoitukseni oli sanoa sinulle, että jos poltat, niin elämäsi on jo tarpeeksi kivuliasta ja ettei ole otollinen aika kiduttaa itseä lisää juuri nyt, esim tupakkalakolla. Elämä ei parane lisäkidutuksella. Yleinen mielipide on se, että tupakkalakko kannattaa aina, olen ehdottoman erimieltä - silloin kun ihmisen mieli on kipeä. Kaikki aikanaan. Tupakointia ei tietenkään kannata aloittaa koskaan.

>>Ahdistuksen tunnet lihaksissa... Mutta sen aiheuttaa aina jokin asia.>>

Se joku asia on mielessä, eikö vaan...

>>Mulla se on ylistressaava työ ja mielekkyyden puute.>>

Höpö höpö. Ongelman ydin on AINA "kotona", ei koskaan muissa tai työssä, vaikka kieli poskella raataisit.

>>Saan myös työstäni aivan liian vähän palkkaa kompensoidakseen työstä aiheutunutta stressiä. >>

Olipa erikoinen diagnoosi :))) Itsekkö keksit? Tuostahan saa kuvan että elämäsi tarkoitus on sairastaminen :))

>>>Niin pieni palkka, että töistä kotiin tullessa ei oikein jaksa>>>

Rahalla ja onnellisuudella ei ole yhteyttä keskenään. Tämän kerran puhun kokemuksesta, tiedän että Jumala ohjaa AINA, silloinkin kun tilillä on euroja 12 kappaletta ja aamulla pitäisi olla lyhennyksiin 5000...

eiKiinnostaMikään kirjoitti:

Olet kirjoittanut tekstisi ehkä kieli poskella. Hymynvire naamalla. Sen verran lööperiä työnnät tänne tulemaan. Alkoholi ei auta mihinkään. Kyllähän minä sitä välillä olen erehtynyt juomaan, muttei se ole kyllä mitään helpotusta tilanteeseeni tuonut. Juon harvoin ja kohtuudella, mutta en näe siinä mitään terveyshyötyjä.
Olut on pahaa, samoin siideri. Hajotukseen saatan joskus muutaman tölkillisen juoda, vaikka tiedän, ettei se auta yhtään mihinkään. Juon, koska en näe elämässäni mitään mieltä, enkä aina jaksa oikein uskoa, että Jumala ohjaisi elämääni.
Tupakkaan taas en koske periaatteestakaan. Siinä en näe yhtään mitään järkeä.

Alkoholi ei ole lääke mihinkään. Viimeisimpien tutkimusten mukaan ihminen ei tarvitse alkoholia yhtään mihinkään. Se on hermomyrkky, joka tuhoaa aivosoluja. Mutta jos ei omista toimivia aivosoluja, tai on muuten hukassa, on ihan sama, vaikka silloin tällöin vähän joisi. Terveyttä se ei silti paranna. Jo yksi tippa on liikaa, vaikkei se tuntuisi missään. Ihminen kun ei tarvitsisi alkoholia yhtään mihinkään.

Ahdistuksen tunnet lihaksissa... Mutta sen aiheuttaa aina jokin asia. Mulla se on ylistressaava työ ja mielekkyyden puute. Saan myös työstäni aivan liian vähän palkkaa kompensoidakseen työstä aiheutunutta stressiä. Niin pieni palkka, että töistä kotiin tullessa ei oikein jaksa mitään muuta, kuin vain olla ja toivoa, että tää kaikki saisi loppua. Ei tällä palkalla ole varaa käydä terapiassa, varsinkaan sellaisessa riittävän intensiivisessä. Ne kunnon terapiapalvelut ovat vain niitä varten, joilla menee muutenkin hyvin ja rahaa on siunaantunut yllinkyllin.... Mutteivät ehkä tarvitsisi terapiaa. Monet hyvin pärjäävät saattavatkin käydä ihan harrastuksena terapiassa parantaakseen itsetuntemustaan. Ja me, jotka sitä tosissaan tarvitsisimme, olemme sen avun ulkopuolella. Ainut apu, jota me köyhemmät voisimme saada, on ssri-lääkitys. Siitä taas ei ole mun kohdalla yhtää mitään hyötyä. Napsin niitä nappeja kolmen vuoden ajan putkeen ilman terapiaa... Vain neljä kontrollikäyntiä vuodessa lääkärin luona. Lopetin ne lopulta ihan itsenäisesti, kun en nähnyt niissä yhtää mitää hyötyä, eivätkä ne edes poistaneet ongelmiani. Ja se, minkälainen tilanne mulla oli kuusitoistavuotta sitten, oli paljon parempi, kuin nyt. Silloin eka kertaa hain apua. Ja sain ssri-lääkityksen, joita käytin 2009-vuoteen asti kunnes lopetin ne. Kuudentoista vuoden aikana on ehtinyt jo tapahtua vaikka ja mitä... mutta minä rämmin yhä suossa. Syvemmällä, kuin koskaan aiemmin. En jotenkin jaksa enää uskoa tämän kuudentoista vuoden aikana, että mikään enää ikinä muuttuisi paremmaksi, joten luulisin niin, että mulla olisi jo täydet oikeudet suorittaa itsemurha joutumatta mihinkään ikuiseen tulimereen!

Lue lisää

Sinulla ei ole oikeutta tehdä itsemurhaa. Ei ole. Se on itsekkäistä itsekkäin omaa napaansa tuijottavien ja sen ympärillä pyörivien teko! Itsekäs surkea säälittävä teko! Vihaan sitä ihan raivolla. Tiedän mitä se tekee sivullisillekin, jotka sinusta välittävät. . Voi sitä surkimusta joka teki sen meille. Ja minä en edes ole se läheisin ihmine . Vain se joka koetti rukoilla hänen puolestaan. Siitä on jo muutama vuosi ja minä vieläkin itken sydämessäni hänen puolestaan. Minkä virheen hän tekikään! Mikä LUUSERI hänestä tulikaan kun hän luovutti!

Kuvittelen miten hän itkee ilmassa ja tuulessa valittaen ja odottaen oikeaa, Jumalan tarkoittamaa kuolinpäiväänsä. Se on kauheaa kuvittelua, jostakin sen sain päähäni. Kuvittelen miten Jumala oli hänelle vihainen: "Mitä olet tehnyt antamalleni lahjalle? Etkö nähnyt etkö katsonutkaan mitä oli vielä edessäsi tarjolla?" Hän saattoi jopa sen nähdä ja silti... voi hän ei jaksanut uskoa siihen enää! Hän oli hautonut itsemurhaansa kauan. Mitä tuskaa hän aiheuttikaan toisille, niille jotka rakastivat häntä.
En tiedä sinun kärsimyksestäsi ja epätoivon hetkistäsi. Voit hyvin sanoa etten ymmärrä. Minulla on toinen ystävä joka kestää yhä piinaansa, pyörittelee ongelmiaan ja koetan jaksaa häntä ymmärtää ja kuunnella. Hän on silti voitolla vaikka sanoo "en enää jaksa". Silti hän jaksaa. Aina on uusi päivä ja uusi mahdollisuus muutokseen. Niitä on jo tullut hänelle ja varmasti tulee lisää. Aikaa vain kuluu niin paljon odottamiseen. Jumala lähettää niitä meille ja hänellä on erilainen ajanlaskutapa. Usein emme osaa niihin tarttua, tai emme jaksa, emme halua. "Ei tälläista vaan jotain ihan muuta."
Kyllä sinullakin on jokin ajatus mitä voisi olla toisin vaikka väität ettei mikään kiinnosta. Odota kuitenkin ihan mitä tahansa. Katso mitä huominen tuo. Sekin on Jumalan lahja. Odota Häneltä jotakin huomenna. Hänhän antoi sinulle elämän lahjan. Hänen tahdostaan synnyit sellaisena kuin olet ja hänellä on suunnitelma sinua varten. Kysy Häneltä mikä se on. Anna vastuu hänelle elämästäsi ja odota.

uusniminen kirjoitti:

Sinulla ei ole oikeutta tehdä itsemurhaa. Ei ole. Se on itsekkäistä itsekkäin omaa napaansa tuijottavien ja sen ympärillä pyörivien teko! Itsekäs surkea säälittävä teko! Vihaan sitä ihan raivolla. Tiedän mitä se tekee sivullisillekin, jotka sinusta välittävät. . Voi sitä surkimusta joka teki sen meille. Ja minä en edes ole se läheisin ihmine . Vain se joka koetti rukoilla hänen puolestaan. Siitä on jo muutama vuosi ja minä vieläkin itken sydämessäni hänen puolestaan. Minkä virheen hän tekikään! Mikä LUUSERI hänestä tulikaan kun hän luovutti!

Kuvittelen miten hän itkee ilmassa ja tuulessa valittaen ja odottaen oikeaa, Jumalan tarkoittamaa kuolinpäiväänsä. Se on kauheaa kuvittelua, jostakin sen sain päähäni. Kuvittelen miten Jumala oli hänelle vihainen: "Mitä olet tehnyt antamalleni lahjalle? Etkö nähnyt etkö katsonutkaan mitä oli vielä edessäsi tarjolla?" Hän saattoi jopa sen nähdä ja silti... voi hän ei jaksanut uskoa siihen enää! Hän oli hautonut itsemurhaansa kauan. Mitä tuskaa hän aiheuttikaan toisille, niille jotka rakastivat häntä.
En tiedä sinun kärsimyksestäsi ja epätoivon hetkistäsi. Voit hyvin sanoa etten ymmärrä. Minulla on toinen ystävä joka kestää yhä piinaansa, pyörittelee ongelmiaan ja koetan jaksaa häntä ymmärtää ja kuunnella. Hän on silti voitolla vaikka sanoo "en enää jaksa". Silti hän jaksaa. Aina on uusi päivä ja uusi mahdollisuus muutokseen. Niitä on jo tullut hänelle ja varmasti tulee lisää. Aikaa vain kuluu niin paljon odottamiseen. Jumala lähettää niitä meille ja hänellä on erilainen ajanlaskutapa. Usein emme osaa niihin tarttua, tai emme jaksa, emme halua. "Ei tälläista vaan jotain ihan muuta."
Kyllä sinullakin on jokin ajatus mitä voisi olla toisin vaikka väität ettei mikään kiinnosta. Odota kuitenkin ihan mitä tahansa. Katso mitä huominen tuo. Sekin on Jumalan lahja. Odota Häneltä jotakin huomenna. Hänhän antoi sinulle elämän lahjan. Hänen tahdostaan synnyit sellaisena kuin olet ja hänellä on suunnitelma sinua varten. Kysy Häneltä mikä se on. Anna vastuu hänelle elämästäsi ja odota.

Lue lisää

Olipahan niin mässäilevä kirjoitus, ettei olisi pitänyt edes lukea. Mutta otetaanpa kuitenkin vähän katsantoa.
>>Sinulla ei ole oikeutta tehdä itsemurhaa. Ei ole. Se on itsekkäistä itsekkäin omaa napaansa tuijottavien ja sen ympärillä pyörivien teko. Itsekäs surkea säälittävä teko!!>>

Kylläpä sinä "arvostat" erikoisella tavalla haudassa makaavia ihmisiä. Surra voi, se on ihmisen perustaa, mutta tuo syyllistäminen...

>>Vihaan sitä ihan raivolla. >>

Sen kyllä huomaa. Viha ei ole Luojan lahjana saatu sisäisen lapsen aito tunne, vaan ihmisen mielen luomus. Viha on toki oikeus, eikä sitä pidä kieltää.


>>Vain se joka koetti rukoilla hänen puolestaan. Mikä LUUSERI hänestä tulikaan kun hän luovutti! >>>

Huhhuh mitä tekstiä, toki vihan voi pukea sanoiksi tuollakin tavalla.


>>Kuvittelen miten hän itkee ilmassa ja tuulessa valittaen ja odottaen oikeaa, Jumalan tarkoittamaa kuolinpäiväänsä.>>

Oho, nyt kyllä Rouva teki erikoisen johtopäätöksen, joka ei perustu mihinkään, muuhun kuin uskomukseen. Vähänpä sinä kaikkivoipaan Jumalaan - suureen Rakkauteen- sitten kuitenkaan uskot kun tuommoistakin Hänestä uskot. Tuohan kuulostaa kidutukselta ja vielä Rakkauden silmissä ja huomassa. Outoa.


>>Se on kauheaa kuvittelua, jostakin sen sain päähäni.>>>

Kannattaa ohittaa kuvitelmat, avaaja ei tulee terveemmäksi sinun kuvitelmia pohtiessa. Päin vastoin.


>>>Mitä tuskaa hän aiheuttikaan toisille, niille jotka rakastivat häntä.>>

Tuska on varmasti sanoinkuvaamaton, sinä tuossa edellä yrititkin kuvailla. Minullekin tuli paha olo. Varmaan avaajallekin, jos luki.


>>>En tiedä sinun kärsimyksestäsi ja epätoivon hetkistäsi. >>

Jo et näköjään.


>>Voit hyvin sanoa etten ymmärrä. Minulla on toinen ystävä joka kestää yhä piinaansa, pyörittelee ongelmiaan ja koetan jaksaa häntä ymmärtää ja kuunnella. Hän on silti voitolla vaikka sanoo "en enää jaksa". Silti hän jaksaa.>>>

Mikä sitä vaivaa?


>>Aina on uusi päivä ja uusi mahdollisuus muutokseen>>>

"Lohduttavaa" tekstiä varmaan avaajalle... Ainakin sinä luulet niin. Onko sinulla joku varteenotettava keino miten hän selviäisi helvetistään, pelkkä empatia ja kuolleitten haukkuminen ei vähennä tuskaa. Päin vastoin.


>>Kyllä sinullakin on jokin ajatus mitä voisi olla toisin vaikka väität ettei mikään kiinnosta. Odota kuitenkin ihan mitä tahansa. Katso mitä huominen tuo. Sekin on Jumalan lahja. >>>

Samaa mieltä tästä. Pitää neuvoa pysähtymään, eikä pelottelemaan.


>>>Odota Häneltä jotakin huomenna. Hänhän antoi sinulle elämän lahjan. Hänen tahdostaan synnyit sellaisena kuin olet ja hänellä on suunnitelma sinua varten. Kysy Häneltä mikä se on. Anna vastuu hänelle elämästäsi ja odota. >>>

Kyllä, mutta välihuomautuksena sanottakoon, että tuo mies pitää saada ENSIN terveeksi. Uutta ei voi syntyä ennen kuin vanha on kuollut. Mieshän kituu kuin raato ja sinä sitä pelottelet lisää.
Jotakin konkretiaa pitää olla jos suunsa avaa noin voimakkaasti ja syyllistävästi kuten sinä!!

Itse ehdotan aluksi viikon sairaslomaa ja 7vrk:n kevyttä kaljakuuria aamuisin ja kevyttä kävelyä luonnossa iltapäivällä. Jos tuntuu ettei viikko riitä miettimiseen, niin jatkaa harjoitusta vuoden, tai hakee apua psykologilta.
Idea on tietenkin kaivaa esiin tuskan syy. Hänellä ei ole siitä HAJUAKAAN. Eikä näemmä sinullakaan.
Tuo hänen tilanteensahan "näyttää" siltä, että työ on niin ressaavaa, ettei rahat riitä edes ressinhoitoon?? Ok?
Tuollainen "ongelma" ei laukea Rukoilemalla, sillä se ei ole ongelma ensinkään. Hän kuitenkin luulee sitä ongelmaksi, koska kukaan ei ole kertonut, ettei se sitä ole. Kuvitellusta ongelmasta on tullut Hänen Elämän SISÄLTÖ!
Toki voi hänellä olla myös "hoitokokousongelma", mutta siitä Hän ei nyt puhunut.
Viisainta olisi ottaa ne kaljat, josta saa myös energiaa, joten ei tarvitse syödäkään niin paljon. Alkoholi vie __hetkeksi__ tuskan lihaksista ja tuskattomana aikana on helpompi miettiä syntyjä syviä - ilman paineita.
Toiseksi ja EHDOTTOMASTI pitää laittaa kaikki laskut maksupalveluun ja unohtaa raha kokonaan ainakin vuodeksi. Pankista kyllä soittavat jos rahat ei riitä. Rahasta pohtimien vain lisää ahdistusta, eikä ratkaise ongelmaa ikipäivänä.

Kun noilla neuvoilla on edetty, niin rupeaa elämä luistamaan muutamassa viikossa. Maksimissaan vuoden päästä ymmärtää jo tuskan syyn, joka on KAIKILLA sama= harhautuminen väärälle polulle jo lapsena - kohtalon polulle, jota Ego "pilotoi". Mennyttä ei saa takaisin, mutta siitä pitää oppia, ettei tekisi samoja virheitä uudelleen. On siis ENSIN opittava, jotta paranee. Oppiminen tapahtuu menemällä syvälle menneisyyteen - Sipuli on kuorittava kokonaan, vaikka se on itkettävän tuskallista. Sieltä löytyy sitten se hädässä oleva Sisäinen lapsi, joka jutteli avaajalle 6vuotta kivun ja ahdistuksen kautta, kun puhua se parka ei osannut.
Toinen vaihtoehto on että menee psykoterapiaan. Maksaa toki, mutta on sen väärti. Ei ole kokemusta mutta tiedän sen systeemin ja joka vakuuttaa minut.
Ja muista, muitakin keinoja on. Ne ei lopu!

Tuota..äh kirjoitti:

Olipahan niin mässäilevä kirjoitus, ettei olisi pitänyt edes lukea. Mutta otetaanpa kuitenkin vähän katsantoa.
>>Sinulla ei ole oikeutta tehdä itsemurhaa. Ei ole. Se on itsekkäistä itsekkäin omaa napaansa tuijottavien ja sen ympärillä pyörivien teko. Itsekäs surkea säälittävä teko!!>>

Kylläpä sinä "arvostat" erikoisella tavalla haudassa makaavia ihmisiä. Surra voi, se on ihmisen perustaa, mutta tuo syyllistäminen...

>>Vihaan sitä ihan raivolla. >>

Sen kyllä huomaa. Viha ei ole Luojan lahjana saatu sisäisen lapsen aito tunne, vaan ihmisen mielen luomus. Viha on toki oikeus, eikä sitä pidä kieltää.


>>Vain se joka koetti rukoilla hänen puolestaan. Mikä LUUSERI hänestä tulikaan kun hän luovutti! >>>

Huhhuh mitä tekstiä, toki vihan voi pukea sanoiksi tuollakin tavalla.


>>Kuvittelen miten hän itkee ilmassa ja tuulessa valittaen ja odottaen oikeaa, Jumalan tarkoittamaa kuolinpäiväänsä.>>

Oho, nyt kyllä Rouva teki erikoisen johtopäätöksen, joka ei perustu mihinkään, muuhun kuin uskomukseen. Vähänpä sinä kaikkivoipaan Jumalaan - suureen Rakkauteen- sitten kuitenkaan uskot kun tuommoistakin Hänestä uskot. Tuohan kuulostaa kidutukselta ja vielä Rakkauden silmissä ja huomassa. Outoa.


>>Se on kauheaa kuvittelua, jostakin sen sain päähäni.>>>

Kannattaa ohittaa kuvitelmat, avaaja ei tulee terveemmäksi sinun kuvitelmia pohtiessa. Päin vastoin.


>>>Mitä tuskaa hän aiheuttikaan toisille, niille jotka rakastivat häntä.>>

Tuska on varmasti sanoinkuvaamaton, sinä tuossa edellä yrititkin kuvailla. Minullekin tuli paha olo. Varmaan avaajallekin, jos luki.


>>>En tiedä sinun kärsimyksestäsi ja epätoivon hetkistäsi. >>

Jo et näköjään.


>>Voit hyvin sanoa etten ymmärrä. Minulla on toinen ystävä joka kestää yhä piinaansa, pyörittelee ongelmiaan ja koetan jaksaa häntä ymmärtää ja kuunnella. Hän on silti voitolla vaikka sanoo "en enää jaksa". Silti hän jaksaa.>>>

Mikä sitä vaivaa?


>>Aina on uusi päivä ja uusi mahdollisuus muutokseen>>>

"Lohduttavaa" tekstiä varmaan avaajalle... Ainakin sinä luulet niin. Onko sinulla joku varteenotettava keino miten hän selviäisi helvetistään, pelkkä empatia ja kuolleitten haukkuminen ei vähennä tuskaa. Päin vastoin.


>>Kyllä sinullakin on jokin ajatus mitä voisi olla toisin vaikka väität ettei mikään kiinnosta. Odota kuitenkin ihan mitä tahansa. Katso mitä huominen tuo. Sekin on Jumalan lahja. >>>

Samaa mieltä tästä. Pitää neuvoa pysähtymään, eikä pelottelemaan.


>>>Odota Häneltä jotakin huomenna. Hänhän antoi sinulle elämän lahjan. Hänen tahdostaan synnyit sellaisena kuin olet ja hänellä on suunnitelma sinua varten. Kysy Häneltä mikä se on. Anna vastuu hänelle elämästäsi ja odota. >>>

Kyllä, mutta välihuomautuksena sanottakoon, että tuo mies pitää saada ENSIN terveeksi. Uutta ei voi syntyä ennen kuin vanha on kuollut. Mieshän kituu kuin raato ja sinä sitä pelottelet lisää.
Jotakin konkretiaa pitää olla jos suunsa avaa noin voimakkaasti ja syyllistävästi kuten sinä!!

Itse ehdotan aluksi viikon sairaslomaa ja 7vrk:n kevyttä kaljakuuria aamuisin ja kevyttä kävelyä luonnossa iltapäivällä. Jos tuntuu ettei viikko riitä miettimiseen, niin jatkaa harjoitusta vuoden, tai hakee apua psykologilta.
Idea on tietenkin kaivaa esiin tuskan syy. Hänellä ei ole siitä HAJUAKAAN. Eikä näemmä sinullakaan.
Tuo hänen tilanteensahan "näyttää" siltä, että työ on niin ressaavaa, ettei rahat riitä edes ressinhoitoon?? Ok?
Tuollainen "ongelma" ei laukea Rukoilemalla, sillä se ei ole ongelma ensinkään. Hän kuitenkin luulee sitä ongelmaksi, koska kukaan ei ole kertonut, ettei se sitä ole. Kuvitellusta ongelmasta on tullut Hänen Elämän SISÄLTÖ!
Toki voi hänellä olla myös "hoitokokousongelma", mutta siitä Hän ei nyt puhunut.
Viisainta olisi ottaa ne kaljat, josta saa myös energiaa, joten ei tarvitse syödäkään niin paljon. Alkoholi vie __hetkeksi__ tuskan lihaksista ja tuskattomana aikana on helpompi miettiä syntyjä syviä - ilman paineita.
Toiseksi ja EHDOTTOMASTI pitää laittaa kaikki laskut maksupalveluun ja unohtaa raha kokonaan ainakin vuodeksi. Pankista kyllä soittavat jos rahat ei riitä. Rahasta pohtimien vain lisää ahdistusta, eikä ratkaise ongelmaa ikipäivänä.

Kun noilla neuvoilla on edetty, niin rupeaa elämä luistamaan muutamassa viikossa. Maksimissaan vuoden päästä ymmärtää jo tuskan syyn, joka on KAIKILLA sama= harhautuminen väärälle polulle jo lapsena - kohtalon polulle, jota Ego "pilotoi". Mennyttä ei saa takaisin, mutta siitä pitää oppia, ettei tekisi samoja virheitä uudelleen. On siis ENSIN opittava, jotta paranee. Oppiminen tapahtuu menemällä syvälle menneisyyteen - Sipuli on kuorittava kokonaan, vaikka se on itkettävän tuskallista. Sieltä löytyy sitten se hädässä oleva Sisäinen lapsi, joka jutteli avaajalle 6vuotta kivun ja ahdistuksen kautta, kun puhua se parka ei osannut.
Toinen vaihtoehto on että menee psykoterapiaan. Maksaa toki, mutta on sen väärti. Ei ole kokemusta mutta tiedän sen systeemin ja joka vakuuttaa minut.
Ja muista, muitakin keinoja on. Ne ei lopu!

Lue lisää

Kuulehan, Tuota..äh. Minä tuomitsen ja syyllistän teon, en ihmistä, varsinkaan sitä rakasta tyttöä. En hauku häntä vaan hänen tekoaan. Se oli luuserin itsekäs teko. Itsekkääksi häntä sanoivat läheisimmät kuin minä, aivan sivullinen.
Tyttö itse oli suloinen nuori ihminen, hän tyttöparka (surkimus oli ruma nimitys, sen kyllä perun, illalla kiihdyin vieläkin asiasta - surkimus hän ei ikinä ollut eläessään!) vaan ei kyennyt ottamaan vastaan sitä mitä Jumala/elämä oli hänelle antamassa. Entiset kärsimykset ja kolhaisut olivat saaneet hänet haaveilemaan pakopaikasta, kuolemasta. Hän oli yrittänyt jo aiemmin, silloin haki apua ystävältä.
Kuvitteluni ovat todellakin kuvitteluja, eivät uskoa. Kiduttavaa kuvittelua. Tytön nykyisestä kohtalostahan en voi tietää mitään! Jumala on rakkaus ja hän rakastaa tyttöä enemmän kuin mihin me kykenemme. Mutta on kertomuksia jotka saavat kuvittelemaan...Se ei ollut oma keksintöäni. Minä itken tyttöä edelleen ja ajattelen mitä hänestä olisi voinut tulla jos olisi jaksanut jatkaa elämäänsä.
Miksi Jeesus "pelotteli" opetuslapsiaan "rikas mies ja köyhä Lasarus tuonelassa" kertomuksellaan? Vapisevatko rikkaat kuolemaa? Mekin olemme niitä rikkaita jos koko maailman väki otetaan lukuun. Lasaruksia eli suomalaisia kerjuulla on vähän. Sossusta tai jostain muualta saa vielä apua nälkäänsä.
Avaajaa minäkin koetin todellakin pelotella tekemästä itsemurhaa ja toisaalta rohkaista jaksaa ottamaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tähän ikään ehtineenä olen jo ehtinyt nähdä miten elämä voi muuttua yllättävään suuntaan - ja joskus se tapahtuukin ihan yllättäen.
Ei minulla ole muuta lääkettä kuin ehdottaa että antaisi vastuun elämästään Jumalan hoitoon ja odottaisi mitä tapahtuu. Minulle siitä koitui mitä ihanin yllätys. En tarjoa kuitenkaan omia juttujani toiselle, mainostan vain että kannattaa odottaa Jumalan puuttumista elämäänsä.

Tästä keskustelusta näkee miten vaikeaa ja ehkä täysin turhaa on yrittää auttaa tuntemattomia nimettömiä ihmisiä netissä. Ihmiset tulkitsevat ja käsittelevät asioita niin eri tavalla ja hyvästä aikomuksesta tuleekin pahaa.

uusniminen kirjoitti:

Kuulehan, Tuota..äh. Minä tuomitsen ja syyllistän teon, en ihmistä, varsinkaan sitä rakasta tyttöä. En hauku häntä vaan hänen tekoaan. Se oli luuserin itsekäs teko. Itsekkääksi häntä sanoivat läheisimmät kuin minä, aivan sivullinen.
Tyttö itse oli suloinen nuori ihminen, hän tyttöparka (surkimus oli ruma nimitys, sen kyllä perun, illalla kiihdyin vieläkin asiasta - surkimus hän ei ikinä ollut eläessään!) vaan ei kyennyt ottamaan vastaan sitä mitä Jumala/elämä oli hänelle antamassa. Entiset kärsimykset ja kolhaisut olivat saaneet hänet haaveilemaan pakopaikasta, kuolemasta. Hän oli yrittänyt jo aiemmin, silloin haki apua ystävältä.
Kuvitteluni ovat todellakin kuvitteluja, eivät uskoa. Kiduttavaa kuvittelua. Tytön nykyisestä kohtalostahan en voi tietää mitään! Jumala on rakkaus ja hän rakastaa tyttöä enemmän kuin mihin me kykenemme. Mutta on kertomuksia jotka saavat kuvittelemaan...Se ei ollut oma keksintöäni. Minä itken tyttöä edelleen ja ajattelen mitä hänestä olisi voinut tulla jos olisi jaksanut jatkaa elämäänsä.
Miksi Jeesus "pelotteli" opetuslapsiaan "rikas mies ja köyhä Lasarus tuonelassa" kertomuksellaan? Vapisevatko rikkaat kuolemaa? Mekin olemme niitä rikkaita jos koko maailman väki otetaan lukuun. Lasaruksia eli suomalaisia kerjuulla on vähän. Sossusta tai jostain muualta saa vielä apua nälkäänsä.
Avaajaa minäkin koetin todellakin pelotella tekemästä itsemurhaa ja toisaalta rohkaista jaksaa ottamaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tähän ikään ehtineenä olen jo ehtinyt nähdä miten elämä voi muuttua yllättävään suuntaan - ja joskus se tapahtuukin ihan yllättäen.
Ei minulla ole muuta lääkettä kuin ehdottaa että antaisi vastuun elämästään Jumalan hoitoon ja odottaisi mitä tapahtuu. Minulle siitä koitui mitä ihanin yllätys. En tarjoa kuitenkaan omia juttujani toiselle, mainostan vain että kannattaa odottaa Jumalan puuttumista elämäänsä.

Tästä keskustelusta näkee miten vaikeaa ja ehkä täysin turhaa on yrittää auttaa tuntemattomia nimettömiä ihmisiä netissä. Ihmiset tulkitsevat ja käsittelevät asioita niin eri tavalla ja hyvästä aikomuksesta tuleekin pahaa.

Lue lisää

>>Kuulehan, Tuota..äh. Minä tuomitsen ja syyllistän teon, en ihmistä, varsinkaan sitä rakasta tyttöä.>>

Tuota.. äh, ei se siltä kuulostanut, mutta ei kinastella siitä, jokainen tekee johtopäätökset itse.

>>>Se oli luuserin itsekäs teko.>>

Päätit kuitenkin jo seuraavassa lauseessa jatkaa samalla linjalla.


>>>Mutta on kertomuksia jotka saavat kuvittelemaan...>>>

Ehkä kannattaa pysyä faktatiedoissa, parhaiten se onnistuu kuuntelemalla omantunnon ääntä.

>>Se ei ollut oma keksintöäni.>>

Sepä se, "toisenkädentietoa".


>>>Miksi Jeesus "pelotteli" opetuslapsiaan "rikas mies ja köyhä Lasarus tuonelassa" kertomuksellaan? >>>

Noita minäkin ihmettelen. Itseasiassa minä näen Raamatun sanomassa hirvittävän ristiriidan suhteessa Jumalan ehtymättömään Rakkauteen. Ihmettelen kuinka sitä kutsutaan Rakkaudelliseksi kirjaksi. Sama pätee Koraaniin. Pelottelu on ihmisen mielen keksintö, joten ehkä Jeesuksen vertauksella on merkitys, jota me emme järjellä ymmärrä. Ihminen ei ole kuitenkaan järkiolento, vaikka sillä järki "vaivana" onkin, joten ehkä sitä ei sitten voi kukaan ymmärtääkään, tai sitten Kirja on satua. Ikuisuuskysymys.

Apua tuskin saan, mutta saikkua jo harkitsen, koska olen jo niin loppu, ettei itse työstä tahdo enää oikein tulla mitään. Yötkin ovat menneet pahoinvoinnin parissa. Aiemmin olin pelkästään ahdistunut ja masentunut, mutta nyt olen alkanut voimaan myös fyysisesti pahoin. Ei paljoa nukuta, jos kovat kivut valvottaa. Aiemmin yöunet jäivät muuten vain saamatta, kun ei vain nukuttanut.

Vastaus nimimerkille "eiKiinnostaMikään":

Voisin kirjoittaa teille pitkästikin, mutta annan nyt tällä hetkellä vain lyhyen ja ytimekkään neuvon:

Irtisanoutukaa täydellisesti Kaikkivaltiaan ja Kristuksen edessä laittomasta EU:n Lissabonin sopimuksen alaisesta Euroopan Unionista ja sen laittomasta jäsenvaltiosta, Suomen tasavallasta ja samalla kaikista yhteyksistä kaikkiin porttokristillisiin seurakuntiin - sijaisuhraajiin - sekä kieltäytykää palvelemasta näitä etenkään työllänne samalla antautuen kokonaisvaltaisesti Kaikkivaltiaan ja Kristuksen palvelemiseen tunnustaen niin ikään Kaikkivaltiaan profeetta Muhammadin ja siirtyen noudattamaan elämässänne sitä oikeata Islamia, Aabrahamin uskoa.

Ja kun nämä olennaiset muutokset elämässänne oikein teette, sitten Kaikkivaltiaan elämänvirta alkaa kulkea sisuksissanne. Hän on luvannut huolehtia elatuksestanne, kunhan ensin antaudutten Hänen palvelemiseen.

Kelpaa ohjeeksi muillekin.

>>>Etsi oikea uskova ihminen, joka opastaa hengellisissä asioissa. >>


Se mikä pätee sinulle ei ole tae, että se pätee kaverille..
Hirveän taakan kyllä laitoit poikaparalle kannettavaksi, hänen pitäisi nyt lähtiä kompassin ja kartan kanssa etsimään oikeaa uskovaa ihmistä? Jaksaakohan tuossa kunnossa?

Se "oikea uskova" ihminen on täytetty Raamatulla. Ei tuo hänen ongelma kuulosta miltään osin siltä, että hän tuskailisi synnin kanssa, vaan hän on masentunut ja ahdistunut. Mieli ei tule hänen kohdalla eikä kenenkään muunkaan masentuneen ihmisen kohdalla sillä kuntoon, että opettelet Raamatun uudelleen. Hänellä vaikuttaa olevan "Jumala suhde" tiedossa.

Jumala on tottakai se joka auttaa, mutta ihmisen inhimillinen elämä on säädetty toisella tavalla. Masennus on sairaus siinä kuin muukin. Ethän hammaskipupotilastakaan käske hakemaan apua papilta?

Kaikki aikanaan

Tuota..äh kirjoitti:

>>>Etsi oikea uskova ihminen, joka opastaa hengellisissä asioissa. >>


Se mikä pätee sinulle ei ole tae, että se pätee kaverille..
Hirveän taakan kyllä laitoit poikaparalle kannettavaksi, hänen pitäisi nyt lähtiä kompassin ja kartan kanssa etsimään oikeaa uskovaa ihmistä? Jaksaakohan tuossa kunnossa?

Se "oikea uskova" ihminen on täytetty Raamatulla. Ei tuo hänen ongelma kuulosta miltään osin siltä, että hän tuskailisi synnin kanssa, vaan hän on masentunut ja ahdistunut. Mieli ei tule hänen kohdalla eikä kenenkään muunkaan masentuneen ihmisen kohdalla sillä kuntoon, että opettelet Raamatun uudelleen. Hänellä vaikuttaa olevan "Jumala suhde" tiedossa.

Jumala on tottakai se joka auttaa, mutta ihmisen inhimillinen elämä on säädetty toisella tavalla. Masennus on sairaus siinä kuin muukin. Ethän hammaskipupotilastakaan käske hakemaan apua papilta?

Kaikki aikanaan

Lue lisää

AAA luokan vastaus.

Helluntailaiset ovat juuri tuommoisia neuvojia. Eivät osaa erottaa synnin tuntoa muusta pahoinvoinnista!

Ei ihme että linnakundeissa on helluntaienemmistö. Luottaneet polvirukouksen voimaan mutta ei auttanut, tiilenpäät tulivat silti tutuksi,

Tuota..äh kirjoitti:

>>>Etsi oikea uskova ihminen, joka opastaa hengellisissä asioissa. >>


Se mikä pätee sinulle ei ole tae, että se pätee kaverille..
Hirveän taakan kyllä laitoit poikaparalle kannettavaksi, hänen pitäisi nyt lähtiä kompassin ja kartan kanssa etsimään oikeaa uskovaa ihmistä? Jaksaakohan tuossa kunnossa?

Se "oikea uskova" ihminen on täytetty Raamatulla. Ei tuo hänen ongelma kuulosta miltään osin siltä, että hän tuskailisi synnin kanssa, vaan hän on masentunut ja ahdistunut. Mieli ei tule hänen kohdalla eikä kenenkään muunkaan masentuneen ihmisen kohdalla sillä kuntoon, että opettelet Raamatun uudelleen. Hänellä vaikuttaa olevan "Jumala suhde" tiedossa.

Jumala on tottakai se joka auttaa, mutta ihmisen inhimillinen elämä on säädetty toisella tavalla. Masennus on sairaus siinä kuin muukin. Ethän hammaskipupotilastakaan käske hakemaan apua papilta?

Kaikki aikanaan

Lue lisää

Kumpi teistä valehtelee, sinä vai JEESUS???

Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan:
24:5 Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.
24:11 Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
24:23 Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko.
24:24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
24:25 Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.
24:26 Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko.

USKOMINEN JEESUS KIELTÄNYT JOTEN TIEDÄT KENEN ORJA saatanan enkelin OPPEIS OLET!

Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan:
23:33 Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?

Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan:
25:41 "Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen."

Silti sanon sinulle, vaikka et minulta mitään kysynytkään, että tuo on sinun uskomuksesi. Sanomisesi kuulostaa itsevarmalta faktatiedolta, joka voi vain vahvistaa hänen ahdistustaan. Muista vastuu vapaudessasi uskoa. Kannattaisi mainita, varsinkin kun puhut lopeensa väsyneelle epätoivoiselle ihmiselle, että tuo on sinun uskomuksesi. Pelko on maailman vaarallisin ja katalin ase.

Siinä olet oikeassa että elämä kannattaa valita ja niin hän valitseekin, se on selvä. Itsemurhan tekevä ihminen on harvoin epätoivoinen. Rekan eteen ajavat hymyilevät, näin on moni rekkakuski kertonut.

Mistä sulla on tieto että itsarin tekevät joutuvat helvettiin? Sanassa tai Raamatussa siitä ei ole mitään mainintaa..Voin kyllä ymmärtää että ahdasmielisissä lahko uskovaisissa laitetaan vaikka mitä taakkaa yksittäisen ihmisen harteille. . Mutta onneksi se on vain ihminen.... ei Jumala ...eikä. Jeesus!

Penuela kirjoitti:

Mistä sulla on tieto että itsarin tekevät joutuvat helvettiin? Sanassa tai Raamatussa siitä ei ole mitään mainintaa..Voin kyllä ymmärtää että ahdasmielisissä lahko uskovaisissa laitetaan vaikka mitä taakkaa yksittäisen ihmisen harteille. . Mutta onneksi se on vain ihminen.... ei Jumala ...eikä. Jeesus!

Lue lisää

Itsemurha on Jumalan käskyn rikkomista, älä tapa 2Moos.20:13, Matt.19:18, itsemurhan tekivät mm. Saul 1Sam.31:4, Juudas Iskariot ja meinasi vanginvartija Ap.t.16:27,28 mutta Paavali esti.

Itsemurha haavoittaa ja satuttaa vakavasti, ei vain Jumalan sydäntä, vaan myös itsemurhan tehneen ihmisen rakkaimpien ja läheisten sydämiä. Se koskettaa myös niitä, jotka ovat vaikka vain pintapuolisesti itsemurhan tehneen tunteneet.

Itsemurha on täysin vastakkain Jumalan tahdon kanssa ja on suoraan lähtöisin demonisesta valtapiiristä. Perkele ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan (Joh 10:10), se on sen perimmäinen päämäärä, tuhota ihmisen elämä.

Ihminen, joka pohtii itsemurhan tekemistä, on vaarassa joutua helvettiin, mikäli hänen suhteensa Jumalaan ei, sillä hetkellä, ole kunnossa. Ehkä itsemurhaa hautovan suhde Jeesukseen on katkennut ja juuri sen tähden hän kokee elämänsä helvetilliseksi, suorastaan maanpäälliseksi helvetiksi. Oikeaan, todelliseen helvettiin joutuminen on pahempaa kuin ne helvetilliset tunteet, joita tässä ajassa, koetaan.

Itsemurha kirjoitti:

Itsemurha on Jumalan käskyn rikkomista, älä tapa 2Moos.20:13, Matt.19:18, itsemurhan tekivät mm. Saul 1Sam.31:4, Juudas Iskariot ja meinasi vanginvartija Ap.t.16:27,28 mutta Paavali esti.

Itsemurha haavoittaa ja satuttaa vakavasti, ei vain Jumalan sydäntä, vaan myös itsemurhan tehneen ihmisen rakkaimpien ja läheisten sydämiä. Se koskettaa myös niitä, jotka ovat vaikka vain pintapuolisesti itsemurhan tehneen tunteneet.

Itsemurha on täysin vastakkain Jumalan tahdon kanssa ja on suoraan lähtöisin demonisesta valtapiiristä. Perkele ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan (Joh 10:10), se on sen perimmäinen päämäärä, tuhota ihmisen elämä.

Ihminen, joka pohtii itsemurhan tekemistä, on vaarassa joutua helvettiin, mikäli hänen suhteensa Jumalaan ei, sillä hetkellä, ole kunnossa. Ehkä itsemurhaa hautovan suhde Jeesukseen on katkennut ja juuri sen tähden hän kokee elämänsä helvetilliseksi, suorastaan maanpäälliseksi helvetiksi. Oikeaan, todelliseen helvettiin joutuminen on pahempaa kuin ne helvetilliset tunteet, joita tässä ajassa, koetaan.

Lue lisää

Täällähän keskustellaan, ainoastaan nimimerkit vaihtuu :)

>>>Itsemurha on Jumalan käskyn rikkomista, älä tapa 2Moos.20:13, Matt.19:18, >>>

Totta. Kuitenkin ihmisillä on tuo kielto Luojan lahjana omassatunnossaan. Niin sinulla, kuin kiinalaisellakin. Maailmassa ei tapettaisi yhtään ihmistä enempää, vaikka tuota Mooseksen kirjettä ei olisi koskaan kirjoitettukaan! Mietipä sitä!
Vai luuletko sinä OIKEASTI että ihmiset jättävät tappamatta tuon Mooseksen kautta ilmoitetun viestin takia?
Toisaalta uskon sotia on ollut niin paljon että hmm.... on käynyt ihan päin vastoin. Mietipä sitäkin "ymmärryksen" saaneella manipuloidulla Egollasi.


>>Itsemurha haavoittaa ja satuttaa vakavasti, ei vain Jumalan sydäntä, vaan myös itsemurhan tehneen ihmisen rakkaimpien ja läheisten sydämiä. Se koskettaa myös niitä, jotka ovat vaikka vain pintapuolisesti itsemurhan tehneen tunteneet.>>

Koskettaa, totta. Kuitenkin jokaisella ihmisellä on oma -lahjana saatu- elämä. Yksikään ihmisen elämä ei ole tarkoitettu velvollisuudeksi miellyttää muita. Kaikilla on oma elämänsä ja mielensä. Kenenkään ei tarvitse kitua ja kärsiä syyllisyyttä tuntien, vain siitä syystä että toisilla olisi hauskaa. Syyllisyyden- ja velvollisuudentunne ovat Egon luomuksia - ei taivaan lahjana saatuja elämää edistäviä aitoja Rakkauden tunteita.

>>> Perkele ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan (Joh 10:10), se on sen perimmäinen päämäärä, tuhota ihmisen elämä.>>>

Toisen näkökulman mukaan perkelettä ei ole olemassa, ellei ihmisen sairasta mieltä sellaiseksi lasketa.


>>Ihminen, joka pohtii itsemurhan tekemistä, on vaarassa joutua helvettiin, mikäli hänen suhteensa Jumalaan ei, sillä hetkellä, ole kunnossa.>>>

Pelottelu ei auta, vaan hoito. Jos hoitokeinoja ei ole, niin pelottelu sen jälkeen on vieläkin raskauttavampaa.

>>Ehkä itsemurhaa hautovan suhde Jeesukseen on katkennut ja juuri sen tähden hän kokee elämänsä helvetilliseksi, suorastaan maanpäälliseksi helvetiksi. >>

Onko kirjoittaja varma - katkenneesta suhteesta Jeesukseen - että puhuu totta? Ellei, niin ole hiljaa!

>>>Oikeaan, todelliseen helvettiin joutuminen on pahempaa kuin ne helvetilliset tunteet, joita tässä ajassa, koetaan. >>

Voi kauhea mitä tekstiä... Sinulla täytyy olla kokemus siitä vielä kauheammasta helvetistä? Mutta oletan, että sinullakin mielipide pohjautuu TÄYSIN uskoon. Täten vähintä mitä itsemurhaa hautovalle voisit kirjoittaa lauseen alussa tai lopussa "näin minä uskon".

Jumala on Rakkaus

kristityjen rikollisuuden seurakunnan oppeja esittelet!

SIIS KRISTITTY EI OLE JUMALAA JA JEESUSTA PALVELEVA KRISTILLINEN!

Kristityt = Paavalilais-luterilaisuuden perustamien seurakuntien uskontunnustuksensa kaltaisia uskovaisia apostoleineen ja herra jumalineen joilla ei ole Jeesuksen perustamia seurakuntia eikä Jeesuksen opetuslapsia opettajina.

- - -

Kristilliset = Jeesuksen ja Hänen opetuslapsien perustamien seurakuntien Jumalan ja Jeesuksen Lain ja oppein ymmärtäväisiä järkeviä seurakuntalaisia Jeesuksen opetuslapsineen.

Näistä, Jeesuksen ja Hänen opetuslapsien perustamista seurakunnista ei ole yhtään kristittyjen seurakuntaa vaan ne ovat kristillisten seurakuntia:
Ilm. 2:1-29
Pergamos
Tyatira
Sardes
Smyrna
Filadelfia
Efeso
Laodikea
------
HUOM!
Amerikkalainen "Filadelfia" seurakunta ei ole Jeesuksen ja Hänen opetuslapsien perustama. Sen perustivat 1850 luvulla verovapaan rahan keinottelijat.

ja pankkitili laihtuu sekä herrat lihoo

Todellakako!? Helvetissäkin ollaan onnessaan. Kerro vielä uus neuvo...ja noudata itsekin. .

tekopyhyyttä esität

>>>Sinuna en haikailisi psykoterapian perään. Ainakin omalla kohdallani psykoterapiat ovat olleet pelkästään haitallisia.>>>

Psykoterapian toimivuudesta olen pitkälle samaa mieltä, mutta jostakinhan on lähdettävä kun tuohon tultu ja jos ei itse voi auttaa itseä, niin terapia on seuraava askel.

Itse suosittelen psykoanalyysia. Se on ihan eri asia kuin psykoterapiassa tapahtuva mielenterveyshoitajien empaattinen nyökyttely. Analyysi on "kallista", mutta palkitsevaa. Jostakin luin että psykoanalyysin kautta toipumusennuste on 80 % luokkaa.

Psykoanalyysin voi tehdä itsekin ja yksin, mutta toki ahdistuneelle ihmiselle se sipulin kuorinta voi olla liian kova urakka. Analyysi kannattaa tehdä vaikkei ole edes masentunut. Siellä paljastuu "kaiken maailman riippuvuussuhteet", jotka matkan tekoa hidastaa...

>> ei menetä taivasosuutta itsemurhan takia. >>>

Masennukseen ei pitäisi sotkea taivasta ollenkaan. Masentunut ihminen on oikeasti sairas, eikä "synninkipiä". Pelottelu tai aprikointi kuinkahan minulle käy kuoleman jälkeen vain pahentaa SAIRAUTTA.



>>Vaikka sanotaan että Jumala on elämän ja kuoleman Herra, niin se ei mielestäni tarkoita sitä että ihminen ei saisi liiallisen ahdistuksen tilanteessa tehdä itsemurhaa.>>

Samaa mieltä, minä menen jopa pidemmälle. Ajattelen, että itsemurhakin on ennalta määrätty.


>>>Se että hän aiheuttaa läheisilleen tuskaa ei ole riittävä syy määrätä että itsemurha on itsekästä. Epätoivoisessa tilanteessa olevalle ihmiselle "itsekkyys"-ominaisuus ei edes kuulu mielenmaisemaan; mielenmaisemaa hallitsee ihan toisenlainen tila>>>

Juuri noin!!!! Puhut vähän mutta asiaa!!

Paratiisissakin oli käärme....

Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan:
24:5 Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.
24:11 Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
24:23 Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko.
24:24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
24:25 Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.
24:26 Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko.

Uskovaisia ystäviä!!!

eksyttäjiä...
kun sokea toista sokeaa tukee niin molemmat... hukkuu..!

on, että on tuollaisia kriisikeskuksia, jotka yrittävät auttaa ja haluavat keskustella ihmisten kanssa. Monet ihmisethän ovat tosi yksinäisiä, onnettomia ja ahdistuneita.

Apua löytyisi myös Jumalan valtakunnasta. Siellähän Jumalan voimalla kaikki entinen upotetaan armon mereen ja kaikki tehdään uudeksi. Huomenna sunnuntainakin voimme kuunnella syntien sovituksen sanaa täältä

http://www.nettiseurat.info/

ja jos sattuu asumaan paikkakunnalla, jossa (taikka lähellä) on rauhanyhdistys, niin sinnehän voi mennä seuroihin

http://rauhanyhdistys.fi/fi/rauhanyhdistykset/

ja uskoa kaikki syntinsä anteeksi, niin kaikki muutkin asiat elämässä järjestyvät. Niitähän on paljon ihmisiä, jotka ajauduttuaan tosi ahtaalle ovat löytäneet Jumalan rauhan.