Viikko loppupuolella

no ei onnenkantamoisia tällä kertaa, harvassa ovat hyvät hetket, mutta elämä on elettävä

Monenlaisia ajatuksia.

Keskeisiä tässä:

Laitan artikkeli lainauksen koska en jaksa nyt kirjoittaa itse kaikkea.

"Torjuttu pelko vaatii naamiokseen toisia vahvoja tunteita. Pelkoa on mahdollista tukahduttaa esimerkiksi voimakkaan vihamielisyyden taakse. Toisenlaisten ihmisten halveksiminen voi näkyä päällepäin heihin suuntautuvana vihana, mutta sen taustalta voikin löytyä pelkoa tai epävarmuutta omasta identiteetistä. Joskus pelon tunteet voivat taas kätkeytyä esimerkiksi ylihuolehtimisen ja ylihoivaamisen, tai suorittamisen ja täydellisyyden tavoittelun taakse."

http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/tunteet/pelko

Itsellä vaaratilanteessa jossa minua kohti hyökätään väkivaltaisesti pelko muuntautuu vihaksi. Sen adrenaliini syöksyn avulla pystyn tappeleen altavastaajana miestäkin vastaan naisena jonkin aikaa. Se siis toimii apuna

Joskus jouduin tällaiseen tilanteeseen ja muistan laittaneeni vastaan niin täysillä kun ikinä vaan pystyin ja mulle se mies nauroi että "ohhoh, mähän joudun ihan tosissani alkaa tekeen töitä sun kanssa! Tytössä onkin sisua! "

Muistan pelänneeni ihan sairaana mutta en ehtinyt ajattelemaan kun piti itsensä pelastaa. Tappelin miestä vastaan kunnes voimat loppuivat. Kädet ja jalat alkoivat täriseen merkiksi että nyt omat voimani olivat finaalissa ja mies voittamassa.

Sen tajuaminen sitten laukaisi vasta pelon ja kyyneleet tilanteen edessä. Avun huudot ja pyynnöt että lopeta, alkoivat kun tajuntaan alkoi meneen että en pysty esteleen enää kauaa.

Tarvitsen häntä, se jäi käteen kaikesta. Viime viestistä... Haluan rakastaa häntä, haluan tuntea häntä, niin paljon, että vapisen sisäisesti.

Ei muuta.

Paljonkin................ :)

spermat jäi käteen

Nähtiin pitkän tauon jälkeen.

Vaikka mitä.

Onneksi näin hänet edes kerran, muutenkin ollut niin rankkaa aikaa.