Mikä sun mielestä

Revontulet tai pelikirkas järvenpinta.

Yötaivaan tähdet

Lumen sataminen

Luovuttaminen ja hyväksyminen.. Haikeus ja suru

Aamuilman tuoksu ja auringonnousu. Tuoksukin voi olla ääni. :D

Hetki ennen kun shitti osuu vedenpintaan

Laineen liplatus.

Hetki ennen kuolemaa

Hiljaisuuden ääni? Vinku korvissa, sydämen syke,,,, helvetinmoinen kaiherrus,,,syvällä sisällä. Lähteekö näistä?

Yö...

Tuuli mut ei tuuli, vaan ilma. Linnun siiven isku.

Ikävä

Yksin oleminen on hiljaisuus.

anteeksipyyntö ilman ääntä

Uninen, tasainen hengitys yössä.

kun tietsikka ei kommunikoi puhelimen kanssa, on aika hiljaista. mistä nekin mököttää

Tulet. Kynttilät haudalla.

Hiljaisuus on sitä kun kuulee omat ajatukset. Hiljaisuus on sitä kun kukaan tai mikään ei päästä ääntä.

Luonto ei juuri koskaan ole hiljainen, mutta sen äänet rauhoittaa ja sinne voi mennä hiljentymään ihmisten äänistä. Varmaankin jokainen kaipaa hiljaisuutta, mutta hiljaisuus voi myös vaivaannttaa, varsinkin jos tahtoisi rikkoa hiljaisuuden jollakin äänellä, mutta ääntä ei vaan tule, tai toivoo että joku muu rikkoisi sen, varsinkin jos ilmassa on kysymysmerkkejä.

Minä rakastan hiljaisuutta jota luonto tarjoaa.

Aina, kun pitäisi olla hiljaista niin maha alkaa pitää kamalaa mekkalaa, ihan aina!

Kun sitä oikeaa ei kuulu eikä näy.

Hiljaisuus on luksusta metelin maailmassa. Hiljaisuus on oikeassa tilanteessa lahja.

Viestin odotus kaivatulta eikä sitä koskaan tule...

Revontulia en ainakaan minä kuule, joten hiljaista on vaikka näköaistimus syntyykin..

Viilettää pienellä hevosella pitkin autiota rantaa hiukset hulmuten.

Lumihiutaleen putoaminen hangelle.
Yksittäisen vesipisaran putoaminen lammikkoon.
Hetki ennen aplodeja konserttisalissa, kun hyvin mennyt esitys on ohi.

Kun kulkee pitkospuita pitkin Lapin jylhissä maisemissa ja kuulee linnun laulun tai lähistöllä solisevan puron.

Erämaalammella, kuikan huuto halkoo hiljaisuuden!

Hyttynen.