tää aihe ei oo ehkä iha sopiva tänne, mutta haluaisin kysyä yhtä juttua, nimittäin olen avoimes yliopistos, teen kasvatustieteen approa ja mun pitäis tehdä essee aiheesta "kaikille ei tunnu koulu maistuvan.voidaan puhua koululle kylmenneistä .mitä sosiologisia syitä ja selitysmalleja löydät tällaisen kehityksen taustalta?"
tuleeko siitä liian psykologinen jos selittää oppimiskokemuksista ja identiteetistä ja opettajan ja oppilaan välisestä suhteesta??oon rajanu aiheen koskemaan suomea ja modernia yhteiskuntaa..
entäpä koulujärjestelmä, kannataak siitä selittää?
pelkään että nää ajatukset menee ihan aiheen vierestä!
tuleeko siitä liian psykologinen jos selittää oppimiskokemuksista ja identiteetistä ja opettajan ja oppilaan välisestä suhteesta??oon rajanu aiheen koskemaan suomea ja modernia yhteiskuntaa..
entäpä koulujärjestelmä, kannataak siitä selittää?
pelkään että nää ajatukset menee ihan aiheen vierestä!
Vastaukset 12
Vanhimmat
...sinunhan se pitäisi tietää. Esseen on tarkoitus olla oppimiskokemus, joten sinun on itse selvitettävä tämä asia, mieluiten jollakin paremmalla foorumilla kuin tällä, täältä kun tuskin juuri kasvatustieteen asiantuntemusta löytyy.
Jos hoidat muitakin opintojasi samalla tavalla, en yhtään ihmettele että joudut roikkumaan jossain avoimen puolella. Kaikki eivät vain ole yliopistoainesta, ja sen kyllä huomaa.
Heip. Älä piittaa besserwisser JBA:sta.
"kaikille ei tunnu koulu maistuvan.voidaan puhua koululle kylmenneistä .mitä sosiologisia syitä ja selitysmalleja löydät tällaisen kehityksen taustalta?"
Kun tuossa kysellään sosiologisten syiden perään, niin silloin pitäisi hahmotella laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia syitä sille miksi opiskelu ei kiinnosta. Eräs perinteinen ajatus lienee se, että hyvin koulutettujen vanhempien lapset ovat kiinnostuneita koulunkäynnistä, kun taas syrjäytyneiden lapset eivät ole. Eli juuri ne, joille koulutuksesta voisi olla todellista hyötyä oman tilanteensa parantamiseksi, jättävät opintonsa retuperälle.
Toki syitä voi etsiä koulusta ja koulutusjärjestelmästäkin. Ottaako koulu tarpeeksi huomioon oppilaiden taustat jne. vai ei? Voidaan myös pohtia koulua kulttuurina sosiologian näkökulmasta: esim. sitä miten nuoret jakautuvat koulussa erilaisiin ryhmiin ja miten tämä ryhmä vaikuttaa yksittäisen oppilaan kiinnostukseen opinnoistaan. Jonkun ryhmän "ideologia" saattaa olla se, että kapinoidaan koulua vastaan.
Hyvää öyhötystä, vähän turhan prolea minun makuuni kyllä.
Erästä osastonylilääkäriämme lainatakseni, "Vittusaatana, kyl mä saan sanoo ku oon oikeessa, vittusaatana."
"Eräs perinteinen ajatus lienee se, että hyvin koulutettujen vanhempien lapset ovat kiinnostuneita koulunkäynnistä, kun taas syrjäytyneiden lapset eivät ole."
Vau, ihanko itse keksit? Älä nyt lähde tällaista jauhamaan, vaan anna raukan itse ottaa asioista selvää, sitä varten niitä esseitä tehdään. Eikä tuostakaan vanhasta ajatuksesta ole mitään apua ilman asianmukaisia lähteitä. Tässäkin vanhahtavassa, popularisoidussa ja stereotyyppisessä mallissa on huomattavia aukkoja, jotka tulisi osata ottaa huomioon asiaa pohdiskellessa. Jätän tarkoituksella kertomatta eräät heti mieleen tulevat, minä kun en halua tehdä edes lahjattomalle opiskelijalle karhunpalvelusta.
Tuotoksesi loppuosakin on samaa huttua, ja neuvoisinkin ketjun aloittajaa ottamaan asioista itse selvää, koska tämä kama on jo monilta osin vanhentunutta ja liiaksi yksinkertaistettua.
sen enempää kommentoimatta viestisi sisältöä, tyydyn vain toteamaan:Viisaus on tiedon oikeaa käyttöä. Tietäminen ei ole viisautta. Monet tietävät paljon ja se tekee heidät tyhmiksi. Ei ole niin suurta typerystä kuin paljon tietävä typerys. Mutta viisautta on se, että tietää kuinka käyttää tietoa.
kiitos vinkeistä, mutta mietin ehkä vähän laajemmalla tasolla..piilo-opetussuunnitelma on modernin yhteiskunnan instituutio ja ajatus siitä että koulun todellisuus muuttuu koulun todellisuuksiksi on piilo-opetussuunnitelman ehkä keskeisin sisältö.kirjotit että oppilaat muodostaa ryhmiä.totta.oppilailla on tällasia ala-kulttuureja, jotka ilmenee monenlaisina selviytymisstrategioina tavoiteltaessa mukautumista koulutuksen vaatimuksiin.(vähän vaikeesti ilmaistu!)ehkäpä tätä ajatusta soveltamalla vois olla helpompi koota tätä aineistoani yhteen..kulttuuri ei mun käsitysten valossa oo täydellisesti liitoksissa sosiologiaan, että en tiedä voiko sitä oikeen liittää tähän..?
Sen enempää ottamatta kantaa vastaukseesi, totean, ettet ole osoittanut sen paremmin viisautta kuin tietoakaan. Lohdutukseksi kuitenkin sen verran, että yleensä asialle voi tehdä jotakin.
kylläpäs sinulla oikein välähtää.eipä paljon järki pässä kolise kun et edes ymmärtänyt kenelle tuo lause oli kohdistettu.
...sinulla ei selkeästi ole minkäänlaista ironian tajua. Mutta eihän sinulta sitä nyt voi edellytääkään.
Kulttuuri nimenomaan on liitoksissa sosiologiaan. Ja siis koulua voi ajatella omana kulttuurinaan. Sopisi mielestäni hyvin aiheeseesi. Antikaisen kirja on kyllä todella sekava, muualta varmaan saisi selkeämpää tietoa.
.. ihan oikeassa. yksinkertaista.
Katsopa vaikkapa Thomas Ziehen ajatuksia esim. koulun symbolisesta tyhjenemisestä. Erityisesti hänen teos "Uusi nuoriso, epätavanomaisen oppimisen puolustus" antaa luultavasti hyvää materiaalia sinulle.
Älä tosiaan ota mukaan hirveästi noita oppimiskokemuksia ym., sillä ne tosiaan menevät turhan psykologisiksi. Hyvä lähtökohta on alkaa purkaa syitä juuri yhteiskunnan modernisaatiosta ja sen vaikutuksista kouluun.
Eikö teille ole muutes annettu mitään tehtävään vaadittavaa kirjallisuutta? Sehän varmasti jo rajaisi vähän tuota aihetta...
0n toki kirja annettu (kasvatussosiologia Antikainen ym, 2000)kirja, mutta suoranaisesti tästä aiheesta ei ole tietoa. ajatuksena toki on oivaltaa itse ne informaationmuruset..=)
mutta täytyy koittaa löytää ne keskeisimmät näkemykset..kiitti avusta!