Halla-aho, ja hänen aikoinaan nopeasti kasvanut kannattajakuntansa ja trollipartionsa (esim. hommafoorumin hengen levittäjät somessa), on systemaattisesti vuosien ajan synnyttänyt mielikuvan toisaalta syntipukeista (tietyt maahanmuuttajaryhmät ja islam), ja toisaalta syntipukkien kotimaisita tukijoista (viherpunikit). Molempia ryhmiä mustamaalataan ja panetellaan mahdollisimman tehokkaasti propagandaretoriikan keinoja käyttäen. Kyseessä on tällä hetkellä Euroopassa merkittävimmän äärioikeistolasen populismin levitysstrategia.
Strategiaan on myös aina liittynyt keskeiseti väite tiedotusvälineiden ja "suvakkien"oudosta salaliitostajossa "valtamedia" hyssyttelee, sensuroi tai muuten vain kollektiivisella päätöksellä pimittävää meiltä tietoa "syntipukkien" haitallisuudesta. Viime viikolla Halla-aho taas toisti teesin siitä miten maahanmuuttajien rikoksista ja aiheuttamista ongelmista aina vajetaan täydellisesti. Väite on täysin absurdi kun telkkari ja lehdistö informoi meitä, monen muun asian ohella, tappoepäilyistä, raiskauksista ja monesta muusta turvapaikkahakijan aiheuttamista ongelmista. Valtamedia on raportoinut kustannuksista, sekä mitä mieltä järjesetyspoliisi ja SUPO on kaikesta tästä. Valtamedia on raportoinut Halla-ahon mielipiteistä säntillisesti (muuten emme tietäisi että hän laski luikuria jällen viime viikolla).
Toinen aksiooma, mediasalaliittoteorian ohella, on ollut islamisaatiolla pelottelu. Sitä odotellessa voidaan todeta että muslimien osuus maassamme on huomattavasti lähempänä itäblokin maita kuin muita Euroopan maita. Kasvuvauhti on verkkainen. Ruotsin on ahkerasti povattu uppoavan, mutta niin vain bkt nousi liki neljällä prosentilla samana vuonna kun maahan tuli 160.000 turvapaikanhakijaa! Se todistaa ettei suurestakaan maahanmuuttajien tai muslimien määrästä ole mitään merkittävää haittaa valtakunnan tasolla hyvinvopintivaltiossa.
Propagandastrategian tarkoitus on selvä: "Raflaavien" tekstien suoma suuri julkisuus ja sitä kautta valtaa ja turvattu toimeentulo suuntauksen eliitille. Näiden joukossa on sellaisia ansioituneita valtiomiehiä kuin Hirvisaari, Immonen ja Hakkarainen, jotka taisivat nousta asemaansa Halla-ahon julkisuuden turvin. Halla-aholla oli, Soini hiljasella siunauksella, erilliset ehdokaslistat eduskuntavaaleissa. Joitakin "merkkihenkilöitä" puolue on pestannut muihin hommiin.
Rehellisyyden nimissä on toki todettava ettei Halla-aho ole yksin. On niitä muitakin. Ja mallinsa ovat kopioineet liki yksyhteen ulkomaalaisilta nettisivustoilta, joten ei tämä mitenkään erityisen suomalaista ole, mutta sanoma upposi Suomessa koska meillä oli, ja on edelleen, niin vähän aitoa kokemusta maahanmuuttajista että ennakkoluulot leviävät tehokkaasti.
Halla-aho lienee kuitenkin alansa tunnetuin ja näkyvin suomalainen hahmo - äänimääränsä puolesta ellei muuta. Hänet on tuomittu kahdesta rikoksesta jotka toisaalta sopivat harvinaisen huonosti yhteen poliitikon toimenkuvaan, mutta toisaalta luultavasti ovat pönkittäneet julkisuussarvoaan (ja siinä tapauksessa äänisaalistaan).
Puolueensa on tässä mukana kaulaansa myöten. Tuomioistaan huolimatta puolueensa on ensin pannut hänet johtamaan hallintovaliokuntaa (josta hän erosi KAIKKIEN MUIDEN puolueiden painostuksesta kun tuomiot vahvistui korkeimmassa oikeudessa), ja ssenkin jälkeen puolueen maahanmuuto-ohjelman julkiseksi pääideologiksi! Soini kiemurtelkoon minkä lystää, mutta hänen päätöksensä loistaa silmiemme edessä. Johtajan teot ratkaisevat eikä suinkaan hokemat "puolueen linjasta" tai johtajan omista väitetyistä arvoistaan.
Kasvavaan vastakkainasetteluun vääjäämättä johtava julkisuussatrategia saattaa tulla kalliiksi yhteiskunnalle. Me annamme itsestämme muualta tulleille turhan etovan kuvan, joka saattaa tulla erittäin kalliiksi kun ikääntyvät Euroopan maat todenteolla ryhtyvät kilpailemaan parhaista maahanmuuttajista. Kuka valitisisi Suomen jos on valinnanvaraa? Ja juuri ne joilla on valinnanvaraa ovat arvoikkaimmat. Tosin myös itäblokin maat ovat tyrinneet tältä osin oikein urakalla.
Suuri yhtesikunnallinen ongelma on myös että tämä systemaattisesti levitetty valeinformaatio sattaa nostaa terrorismin riksiä. ISISIN tulkinta islamista on hyvin samantapainen kuin eurooppalaisen äärioikeiston viljelemä versio. Molemmat perustuvat (väärien) viholliskuvien maalailuun, ja saattavat siten vahvistaa toinen toistaan. Jos näin olisi, molempien eliitti hyötyisi, mutta kansa kärsisi.
Olisiko siis aika viheltää peli poikki ja avata silmät? Ensimmäinen askel on tunnistaa oikea vihollinen. Eikä vihollinen suinkaan ole sen paremmin islam kuin maahanmuuttokaan, vaikka varsinkin toiseksi mainitussa on suuria haasteita. Varsinainen vihollinen, ja se johon me voimme vaikuttaa, on kotikutoisen valevyyhdin leviäminen. Älä usko trolleihin!
Strategiaan on myös aina liittynyt keskeiseti väite tiedotusvälineiden ja "suvakkien"oudosta salaliitostajossa "valtamedia" hyssyttelee, sensuroi tai muuten vain kollektiivisella päätöksellä pimittävää meiltä tietoa "syntipukkien" haitallisuudesta. Viime viikolla Halla-aho taas toisti teesin siitä miten maahanmuuttajien rikoksista ja aiheuttamista ongelmista aina vajetaan täydellisesti. Väite on täysin absurdi kun telkkari ja lehdistö informoi meitä, monen muun asian ohella, tappoepäilyistä, raiskauksista ja monesta muusta turvapaikkahakijan aiheuttamista ongelmista. Valtamedia on raportoinut kustannuksista, sekä mitä mieltä järjesetyspoliisi ja SUPO on kaikesta tästä. Valtamedia on raportoinut Halla-ahon mielipiteistä säntillisesti (muuten emme tietäisi että hän laski luikuria jällen viime viikolla).
Toinen aksiooma, mediasalaliittoteorian ohella, on ollut islamisaatiolla pelottelu. Sitä odotellessa voidaan todeta että muslimien osuus maassamme on huomattavasti lähempänä itäblokin maita kuin muita Euroopan maita. Kasvuvauhti on verkkainen. Ruotsin on ahkerasti povattu uppoavan, mutta niin vain bkt nousi liki neljällä prosentilla samana vuonna kun maahan tuli 160.000 turvapaikanhakijaa! Se todistaa ettei suurestakaan maahanmuuttajien tai muslimien määrästä ole mitään merkittävää haittaa valtakunnan tasolla hyvinvopintivaltiossa.
Propagandastrategian tarkoitus on selvä: "Raflaavien" tekstien suoma suuri julkisuus ja sitä kautta valtaa ja turvattu toimeentulo suuntauksen eliitille. Näiden joukossa on sellaisia ansioituneita valtiomiehiä kuin Hirvisaari, Immonen ja Hakkarainen, jotka taisivat nousta asemaansa Halla-ahon julkisuuden turvin. Halla-aholla oli, Soini hiljasella siunauksella, erilliset ehdokaslistat eduskuntavaaleissa. Joitakin "merkkihenkilöitä" puolue on pestannut muihin hommiin.
Rehellisyyden nimissä on toki todettava ettei Halla-aho ole yksin. On niitä muitakin. Ja mallinsa ovat kopioineet liki yksyhteen ulkomaalaisilta nettisivustoilta, joten ei tämä mitenkään erityisen suomalaista ole, mutta sanoma upposi Suomessa koska meillä oli, ja on edelleen, niin vähän aitoa kokemusta maahanmuuttajista että ennakkoluulot leviävät tehokkaasti.
Halla-aho lienee kuitenkin alansa tunnetuin ja näkyvin suomalainen hahmo - äänimääränsä puolesta ellei muuta. Hänet on tuomittu kahdesta rikoksesta jotka toisaalta sopivat harvinaisen huonosti yhteen poliitikon toimenkuvaan, mutta toisaalta luultavasti ovat pönkittäneet julkisuussarvoaan (ja siinä tapauksessa äänisaalistaan).
Puolueensa on tässä mukana kaulaansa myöten. Tuomioistaan huolimatta puolueensa on ensin pannut hänet johtamaan hallintovaliokuntaa (josta hän erosi KAIKKIEN MUIDEN puolueiden painostuksesta kun tuomiot vahvistui korkeimmassa oikeudessa), ja ssenkin jälkeen puolueen maahanmuuto-ohjelman julkiseksi pääideologiksi! Soini kiemurtelkoon minkä lystää, mutta hänen päätöksensä loistaa silmiemme edessä. Johtajan teot ratkaisevat eikä suinkaan hokemat "puolueen linjasta" tai johtajan omista väitetyistä arvoistaan.
Kasvavaan vastakkainasetteluun vääjäämättä johtava julkisuussatrategia saattaa tulla kalliiksi yhteiskunnalle. Me annamme itsestämme muualta tulleille turhan etovan kuvan, joka saattaa tulla erittäin kalliiksi kun ikääntyvät Euroopan maat todenteolla ryhtyvät kilpailemaan parhaista maahanmuuttajista. Kuka valitisisi Suomen jos on valinnanvaraa? Ja juuri ne joilla on valinnanvaraa ovat arvoikkaimmat. Tosin myös itäblokin maat ovat tyrinneet tältä osin oikein urakalla.
Suuri yhtesikunnallinen ongelma on myös että tämä systemaattisesti levitetty valeinformaatio sattaa nostaa terrorismin riksiä. ISISIN tulkinta islamista on hyvin samantapainen kuin eurooppalaisen äärioikeiston viljelemä versio. Molemmat perustuvat (väärien) viholliskuvien maalailuun, ja saattavat siten vahvistaa toinen toistaan. Jos näin olisi, molempien eliitti hyötyisi, mutta kansa kärsisi.
Olisiko siis aika viheltää peli poikki ja avata silmät? Ensimmäinen askel on tunnistaa oikea vihollinen. Eikä vihollinen suinkaan ole sen paremmin islam kuin maahanmuuttokaan, vaikka varsinkin toiseksi mainitussa on suuria haasteita. Varsinainen vihollinen, ja se johon me voimme vaikuttaa, on kotikutoisen valevyyhdin leviäminen. Älä usko trolleihin!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.