Ensi vuoden kuntavaaleissa huomio kiinnittyy tavallista enemmän Helsinkiin, jossa valitaan kaupunginjohtajan tilalle pormestari ensimmäisen kerran. Ensimmäisen tällä systeemillä valitun pormestarin nimen ratkaisee päällimäisenä, että tuleeko suurin puolue olemaan Kokoomus vai Vihreät. Kokoomus on pysynyt erittäin hyvin tähän saakka Helsingin suurimpana puolueena, mutta Vihreät ovat kannatuslukujen perusteella jo uhkaavasti menossa ohi, mutta ehkä viimeisenä mahdollisuutena ehdokasasetelma pelastaa Kokoomuksen aseman. Lisäksi Alexander Stubbin onnistunut vaihtaminen on jo parantanut Kokoomuksen tilannetta, joten Vihreistä ei lopulta ole niin isoa vaaraa ja lisäksi näillä ei edes ole niin aktiiviset äänestäjät kuin Kokoomuksella. SDP jää tässä kilpailussa kauas taakse ja on tullut kymmenen vuoden aikana etenkin Helsingissä niin paljon alas, ettei siitä ole näitä kahta haastamaan ja kahden suurimman välillä saattaa kuitenkin olla tulossa ennätysmäisen tiukat vaalit ensi vuonna.
Kokoomuksen asetelman ratkaisee ensimmäisenä, että asettuuko vuodesta 2005 Helsinkiä johtanut Jussi Pajunen ehdolle uudeksi pormestariksi. Jos hän jää eläkkeelle tai ei muuten enää jatka, niin uudeksi pormestariehdokkaaksi on väläytetty muun muassa Jan Vapaavuorta. Vaaliehdokkaaksi tosin on jo asettunut eduskuntavaalien ääniharava Juhana Vartiainen, joka paikkaa Vapaavuoren jättämän aukon muussa tapauksessa ääniharavana ja samoin etenkin Jaana Pelkonen, joka on jo aiemmin saanut kunnallisvaaleissakin paljon ääniä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tatu Rauhamäen kannatus oli sen sijaan heikko, minkä lisäksi Lasse Männistö tuskin enää ryhtyy kilpaan ja tuolileikin toinen osapuoli Laura Räty on puolestaan lähtenyt ja vanhoista tuskin jonkun Harry Bogomoloffin kaltaiset ryhtyvät enää kilpaan. Kokoomus hävisi jo viimeksi niin paljon, että tuskin enää tällä kerralla niin paljoa, mutta Vihreiden noustessa kilpailusta näiden väillä on tulossa erittäin tiukka.
Vihreät saattavat olla nyt ainakin pienessä nousussa ja saada ehkä pari lisäpaikkaa, kun viimeksi paikkoja meni kaksi vuoden 2008 voitokkaasta tuloksesta. Kun Vihreiden kannatus voi nousta samalle tasolle kuin vuoden 2008 vaaleissa, mutta tuskin sentään paremmaksi, niin puolue saattaa nousta jopa tasoihin Kokoomuksen kanssa ja näin vaaleista on tulossa Helsingissä erittäin tiukat. Tosin ehdokasasetelma ratkaisee tämän ja aiempien vaalien ykkösnimi Osmo Soininvaara taitaa ilmeisesti olla halukas vielä jatkamaan, mutta useita muita Heidi Hautalan kaltaisia kovia nimiä on jäänyt pois, mutta sen sijaan Anni Sinnemäki saattaa olla jälleen kuvioissa mukana. Sinnemäki tosin ei aiemminkaan ole osoittautunut suosituksi Vihreiden kärkinimenä, joten tuskin ainakaan hänestä on tulossa puolueelle mitään kovaa ehdokasta. Uutena nimenä valtuustoon haluaa myös eduskuntavaaleissa yllättänyt Ozan Yanar, joten saa nähdä millainen on hänen suosionsa. Sinnemäkeä vahvempi ehdokas pormestariksi voisi olla esimerkiksi Mari Puoskari, joka nyt johtaa valtuustoa ja kaikkiaan Vihreiden ryhmän kokemus on aika heikkoa, joten tässä asetelmassa suurimmaksi puolueeksi nouseminen on vaikeaa.
Perussuomalaiset jäivät viimeksi kauas taakse ja keräsivät vain kahdeksan paikkaa, mikä oli vähemmän kuin tuolloin Paavo Arhinmäen ansiosta menestyneellä Vasemmistoliitolla. Nyt Perussuomalaisella on tuskin nykyisessä tilanteessa tulossa enempää paikkoja kuin viimeksi, mutta uudeksi pormestariehdokkaaksi on jo asetettu Mika Raatikainen. Etenkin vanhaa Seppo Kanervaa uhkaa putoaminen, kun valtuuston pyrkivät uusina mm. Sampo Terho ja Nurmijärveltä tullut Jussi Niinistö, mutta puolueen menestyksen kannalta erittäin tärkeän Jussi Halla-ahon jatko on vielä tällä hetkellä auki. Kannatusluvuissa heittelehtivällä SDP:llä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia voittaa Helsingin kuntavaaleja, mutta pormestariehdokkaaksi on ajateltu eduskuntaan palannutta Tuula Haataista, mutta puolueen ääniharava Eero Heinäluoma tuskin suostuu. Puolueen vahvoihin nimiin lukeutuu myös Pentti Arajärvi ja ehkä hän on edelleen mukana, mutta joidenkin vanhojen patujen olisi ehkä jo hyvä aika jäädä nuorempien tieltä pois.
Etenkin Ilkka Taipaleen ja Vasemmistoliiton Pekka Saarnion olisi jo kyllä aika luopua, kun valtuustoon tarvitaan kyllä jo riittävän hyvin vaihtumista. Vasemmistoliitto puolestaan menestyi edellisellä kerralla poikkeuksellisen ja hyvin ja sai kaksi lisäpaikkaa, kun Arhinmäellä oli tuolloin vielä erittäin suuri kannatus, mutta nyt se on romahtanut. Hän itse saattaa olla vielä mahdollinen pormestariehdokas ja toinen on Veronika Honkasalo, mutta luultavasti puolue menettää ainakin yhden tai ehkä molemmat viime vaalien lisäpaikoista. SKP toivottavasti putoaa kaupunginvaltuustosta jo vihdoinkin museoon, vaikka Yrjö Hakasella hyvin edelleen virtaa riittää. Pienistä puolueista RKP:stä saatetaan vielä nostaa peliin Eva Biaudet, mutta piskuinen Keskusta joutunee tyytymään johonkin tuntemattomampaan henkilöön tässä pelissä.
Kokoomuksen asetelman ratkaisee ensimmäisenä, että asettuuko vuodesta 2005 Helsinkiä johtanut Jussi Pajunen ehdolle uudeksi pormestariksi. Jos hän jää eläkkeelle tai ei muuten enää jatka, niin uudeksi pormestariehdokkaaksi on väläytetty muun muassa Jan Vapaavuorta. Vaaliehdokkaaksi tosin on jo asettunut eduskuntavaalien ääniharava Juhana Vartiainen, joka paikkaa Vapaavuoren jättämän aukon muussa tapauksessa ääniharavana ja samoin etenkin Jaana Pelkonen, joka on jo aiemmin saanut kunnallisvaaleissakin paljon ääniä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tatu Rauhamäen kannatus oli sen sijaan heikko, minkä lisäksi Lasse Männistö tuskin enää ryhtyy kilpaan ja tuolileikin toinen osapuoli Laura Räty on puolestaan lähtenyt ja vanhoista tuskin jonkun Harry Bogomoloffin kaltaiset ryhtyvät enää kilpaan. Kokoomus hävisi jo viimeksi niin paljon, että tuskin enää tällä kerralla niin paljoa, mutta Vihreiden noustessa kilpailusta näiden väillä on tulossa erittäin tiukka.
Vihreät saattavat olla nyt ainakin pienessä nousussa ja saada ehkä pari lisäpaikkaa, kun viimeksi paikkoja meni kaksi vuoden 2008 voitokkaasta tuloksesta. Kun Vihreiden kannatus voi nousta samalle tasolle kuin vuoden 2008 vaaleissa, mutta tuskin sentään paremmaksi, niin puolue saattaa nousta jopa tasoihin Kokoomuksen kanssa ja näin vaaleista on tulossa Helsingissä erittäin tiukat. Tosin ehdokasasetelma ratkaisee tämän ja aiempien vaalien ykkösnimi Osmo Soininvaara taitaa ilmeisesti olla halukas vielä jatkamaan, mutta useita muita Heidi Hautalan kaltaisia kovia nimiä on jäänyt pois, mutta sen sijaan Anni Sinnemäki saattaa olla jälleen kuvioissa mukana. Sinnemäki tosin ei aiemminkaan ole osoittautunut suosituksi Vihreiden kärkinimenä, joten tuskin ainakaan hänestä on tulossa puolueelle mitään kovaa ehdokasta. Uutena nimenä valtuustoon haluaa myös eduskuntavaaleissa yllättänyt Ozan Yanar, joten saa nähdä millainen on hänen suosionsa. Sinnemäkeä vahvempi ehdokas pormestariksi voisi olla esimerkiksi Mari Puoskari, joka nyt johtaa valtuustoa ja kaikkiaan Vihreiden ryhmän kokemus on aika heikkoa, joten tässä asetelmassa suurimmaksi puolueeksi nouseminen on vaikeaa.
Perussuomalaiset jäivät viimeksi kauas taakse ja keräsivät vain kahdeksan paikkaa, mikä oli vähemmän kuin tuolloin Paavo Arhinmäen ansiosta menestyneellä Vasemmistoliitolla. Nyt Perussuomalaisella on tuskin nykyisessä tilanteessa tulossa enempää paikkoja kuin viimeksi, mutta uudeksi pormestariehdokkaaksi on jo asetettu Mika Raatikainen. Etenkin vanhaa Seppo Kanervaa uhkaa putoaminen, kun valtuuston pyrkivät uusina mm. Sampo Terho ja Nurmijärveltä tullut Jussi Niinistö, mutta puolueen menestyksen kannalta erittäin tärkeän Jussi Halla-ahon jatko on vielä tällä hetkellä auki. Kannatusluvuissa heittelehtivällä SDP:llä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia voittaa Helsingin kuntavaaleja, mutta pormestariehdokkaaksi on ajateltu eduskuntaan palannutta Tuula Haataista, mutta puolueen ääniharava Eero Heinäluoma tuskin suostuu. Puolueen vahvoihin nimiin lukeutuu myös Pentti Arajärvi ja ehkä hän on edelleen mukana, mutta joidenkin vanhojen patujen olisi ehkä jo hyvä aika jäädä nuorempien tieltä pois.
Etenkin Ilkka Taipaleen ja Vasemmistoliiton Pekka Saarnion olisi jo kyllä aika luopua, kun valtuustoon tarvitaan kyllä jo riittävän hyvin vaihtumista. Vasemmistoliitto puolestaan menestyi edellisellä kerralla poikkeuksellisen ja hyvin ja sai kaksi lisäpaikkaa, kun Arhinmäellä oli tuolloin vielä erittäin suuri kannatus, mutta nyt se on romahtanut. Hän itse saattaa olla vielä mahdollinen pormestariehdokas ja toinen on Veronika Honkasalo, mutta luultavasti puolue menettää ainakin yhden tai ehkä molemmat viime vaalien lisäpaikoista. SKP toivottavasti putoaa kaupunginvaltuustosta jo vihdoinkin museoon, vaikka Yrjö Hakasella hyvin edelleen virtaa riittää. Pienistä puolueista RKP:stä saatetaan vielä nostaa peliin Eva Biaudet, mutta piskuinen Keskusta joutunee tyytymään johonkin tuntemattomampaan henkilöön tässä pelissä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aivan turha koko pormestarimalli, täällä on ollut meidän kaupungissa jo vuosia sellainen, ei mitään lisäarvoa politiikkaan.
maakuntahallinto tuo aetelmiin myös muutoksia. KUntien vastuualue on vain paikallisen hallinnon osalta,joten koko Suomea ajatellen kunnallisvaalit ovat vallan jaon kannalta väljähtävä vaikutustapa vaikuttaa asioihin :
"Neuvottelutulos 5.4.2016
HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ
Hallitus on sopinut perustuslaissa 121 §:n 4 momentissa tarkoitetuille
itsehallintoalueille
-maakunnille - osoitettavista tehtävistä
(pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa tarkoitettu maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhteensovitus päätös, hallitusohjelma s. 30 ). Ratkaisu toteuttaa hallituksen 7.11.2015 antamat linjaukset sosiaali
- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen jatkovalmistelusta ja itsehallintoalueiden aluejaosta.
Maakuntien tehtävien perustana on 1.1.2019 alkaen selkeä työnjako kunnan,
maakunnan ja valtion välillä.
Tulevaisuuden työnjaossa:
- kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen
ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (
yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä.
Kunnat vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti
työllisyyden hoidosta ja edistämisestä. Kunnalla on edelleen vastuu
seuraavista: osaamisen ja sivistyksen edistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin
edistäminen, liikunta-, kulttuuri- ja muut vapaa-ajan palvelut,
nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka, maankäyttö, rakentaminen ja
kaupunkisuunnittelu"
Lähde:
http://vnk.fi/documents/10616/2287640/Hallituksen linjaus maakuntahallinnon tehtävät 5.4.2016/101bc0ea-ca53-43a8-9252-c66e073bfe80
Eli lautakunta toiminta siis nähtävästi jäisi ,joissa ratkaistaan mm. päätöksistä valitukset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lautakunta
nippu velvotteita edistää asioita.
" Maakunnat vastaavat sosiaali - ja terveydenhuollosta,
pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista
kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä,alueiden
käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen
identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista.
- valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä,
perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta . Valtion hallintotehtävissä on periaatteena
valtakunnallinen toimivalta silloinkin , kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa. Toisena periaatteena valtion hallintotehtävissä on valtakunnallisesti yhtenäisen toimintatavan ja ratkaisu käytännön soveltaminen. "