Gay-Mannerheim

Ylen MOT: Mannerheim teki pahoja virheitä jatkosodassa -

"Ote alkoi lipsua"

Marsalkka Mannerheimin virheet johtivat siihen, että Suomi oli huonosti valmistautunut Neuvostoliiton suurhyökkäykseen, asiantuntijat arvioivat Ylen MOT-ohjelmassa maanantaina.

Ylen MOT-ohjelman mukaan marsalkka C. G. E. Mannerheimin jatkosodassa tekemät strategiset virhearviot pahensivat Suomen tappioita, kun Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944.

Ohjelmassa haastateltu kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelo katsoo, että rakentaessaan Karjalan kannaksen ja Itä-Karjalan puolustusta Mannerheim teki kaksi merkittävää virhettä.

Ensinnäkin Mannerheim kuvitteli viimeiseen asti, ettei Neuvostoliitto ryhdy suurhyökkäykseen, vaikka tiedustelutiedot siihen viittasivat.

Toiseksi hän piti viimeiseen asti kiinni Itä-Karjalasta ja keskitti puolustuksen painopisteen sinne, vaikka muun muassa presidentti Risto Ryti oli huomauttanut kannaksen tärkeydestä.

Edes Leningradin piirityksen murtuminen ei saanut ylipäällikköä kääntämään päätään. Kun Ryti ja Mannerheim helmikuussa 1944 neuvottelivat asiasta taas kerran, Mannerheim taipui ainoastaan siirtämään panssariprikaatin Itä-Karjalasta kannakselle.

- Mannerheim oli ilmeisesti keväällä 1944 väsynyt ja hänellä jotenkin ote alkoi lipsua, sanoo turvallisuuspolitiikan tutkija, upseeri Pekka Visuri ohjelmassa.

Kun puna-armeija 9. kesäkuuta aloitti hyökkäyksensä, Karjalan kannaksen puolustusvalmistelut olivat pahasti kesken. Suomalaisten pääasema murtui vuorokaudessa, kun Mannerheim oli kuvitellut sen kestävän kuukauden.

Koskelon ja Visurin mukaan huono valmistautuminen johti erittäin suuriin tappioihin. Kaikkiaan noin 20 000 suomalaissotilasta kuoli Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä.

Itä-Karjalasta viime tingassa saadut täydennysjoukot ja Adolf Hitlerin johtaman Saksan apu mahdollistivat hyökkäyksen pysäyttämisen Tali-Ihantalan taistelussa kesä-heinäkuussa. Tätä seurasi vajaat kaksi kuukautta kestänyt asemasota, joka päättyi syyskuussa aselepoon.

Päätti yksin

MOT:n haastattelemat asiantuntijat uskovat, ettei Mannerheim ollut jatkosodassa sotatoimien johtajana enää ajan tasalla.

Mannerheimin virheiden taustalla vaikutti myös yksinvaltainen johtamiskulttuuri, jonka hän oli luonut Päämajaan.


- Hän ei kyennyt neuvottelemaan tasavertaisesti alaistensa kanssa. Hän itse ratkaisi nämä asiat, ja hän ei käyttänyt esikuntaa hyväkseen, Koskelo sanoo.

Koskelo ja Visuri toivovat, että Mannerheimin ja jatkosodan aikaisen Päämajan toiminta tutkittaisiin puolueettomasti ja perusteellisesti. Heidän mukaansa tällaista tutkimusta on jouduttu odottamaan, koska sankarimyytti on pitänyt arvostelijat vaiti.

Yle näyttää MOT:n ohjelman Marskin vaietut virheet tänään maanantaina kello 20.00 alkaen.


http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013092317523196_uu.shtml

Armeijoissa on kautta aikain homoiltu, koska naisia ei paljon sotaretkillä ole ollut. Seksuaalisuus ei ihmisestä katoa vaikka järki armeijassa katoaakin.