Kuljin kuin unissani, yksinäni ja väsyneenä. Jotain suloista vilahti lähelläni ja hätkähdin?
Oletko se sinä, Yön Hetki, joka täällä yksinäsi harhailet, kysyin!
Olen vastasi Yön Hetki, mistä tiedät nimeni?
Vaistosin suloisuutesi ja annoin nimen tuntemukseni pohjalta viime yönä.
Saanko minäkin esitellä itseni? Olen Kai Puu, sanoin!
Olen nimetty sen tuntemuksen pohjalta, josta tangolaulaja laulavat.
Kaunis on nimi Sinullakin, sanoi Yön Hetki, suloisesti hymyillen.
Ihanaa olla taas hetki lähelläsi! sanoi Yön Hetki!
Niin minustakin! Tapaammeko taas jos ajatuksin yössä harhailemme? kysyi Yön Hetki?
Se olisi minusta aina ihanaa! sanoin. Vain me kaksi, helline tuntemuksinemme.
Nyt meidän on yritettävä nukkua, sanoin Yön Hetkelle!
Sulje kauniit silmäsi ja paina pääsi kultaisine kutreineen vitivalkoiselle tyynylle ja nuku! Nuku hellät tunteeni ja ajatukseni mielessäsi.
Hyvää yötä, Yön Hetki! toivotin. Oli ihana kohdata!
Oletko se sinä, Yön Hetki, joka täällä yksinäsi harhailet, kysyin!
Olen vastasi Yön Hetki, mistä tiedät nimeni?
Vaistosin suloisuutesi ja annoin nimen tuntemukseni pohjalta viime yönä.
Saanko minäkin esitellä itseni? Olen Kai Puu, sanoin!
Olen nimetty sen tuntemuksen pohjalta, josta tangolaulaja laulavat.
Kaunis on nimi Sinullakin, sanoi Yön Hetki, suloisesti hymyillen.
Ihanaa olla taas hetki lähelläsi! sanoi Yön Hetki!
Niin minustakin! Tapaammeko taas jos ajatuksin yössä harhailemme? kysyi Yön Hetki?
Se olisi minusta aina ihanaa! sanoin. Vain me kaksi, helline tuntemuksinemme.
Nyt meidän on yritettävä nukkua, sanoin Yön Hetkelle!
Sulje kauniit silmäsi ja paina pääsi kultaisine kutreineen vitivalkoiselle tyynylle ja nuku! Nuku hellät tunteeni ja ajatukseni mielessäsi.
Hyvää yötä, Yön Hetki! toivotin. Oli ihana kohdata!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kiitos seurasta, yön tunnit hupsahti todella nopeasti kun sain kuunnella sydämesi saloja, lähestyvä pimeys luovat tunnelman vieläkin lumoavammiksi ja odotan taas ensiyötä kuin kuuta nousevaa.
Ruune on keksinyt mielestään hyvän aloituksen taaaaas!
ketä tuollainen avaus loukkaa?
Avaus oli hyvä, mielenkiintoinen ja puhutteleva jopa suloinen.
Tulen taas lähellesi jos valvon. Ammennan käyttövoimani Sinusta! Olet kuin hyvyyden ja suloisuuden lähde, jollainen kaikkien tulisi löytää tällä palstallakin.
Voi miten ihanaa, ruune on löytänyt öiden sulostuttajan. Uteliaisuudesta koko palsta kihisee kuka tuo Itse Suloisuus on ??
Sitä kysyn minäkin. Olen pohtinut päiviä iltoja ja öitäkin. Pohtinut mitä kirjoittaisin! Ehkä tässä on pieni mahdollisuus. Aika näyttää ja muut!
Miksi kysyt? Hänhän on Yön Hetki, ainakin tekonimeltään.
Onko tämä rakkauden tunnustus Kai de. Puu :lle eli hajulle ?
Ei ole! KaidePuu oli tunnetun pakinoitsijan nimimerkki. Käyttäjä kertoo varmaan syyt "varkauteen". Kuvakin on kaidepuusta, ei kirjoittajasta hm
Miksi kysytte kohdetta? Hänhän on Yön Hetki. Minä taas olen tekonimeltäni Kai Puu, ilman pakinoitsijanimen de prepositiota!
Teinirakkauttahan ei aloittaja saanut kertomansa mukaan kokea kun sen aika oli. Kauniisti kuultaa tarinassa puhdas kaipaus.
En muista kertoneeni tuosta nuoruuden kokemuksen puutteesta. Nuori olen aikanaan ollut ja herkkä tuntemaankin. Ei siellä maalaisnuoruuden vaatimattomassa nuoruudessa, vammaisena silloinkin, saanut itse tuntea rakkautta. Itse tunsin rakkautta jo hyvin nuorena, salassa ja yhtenään, kohteina lähes kaikki ikäiseni tytöt. Lähes kaikki, mutta ei valikoimatta. Tunsin ja oli sanottukin, olet kelvoton. Vasta aikuisena sain tietää, että minusta pidettiin, jopa rakastettiin, pidettiin jopa komeana, vartaloni rujoudesta huolimatta. Palsta-aika toi mahdollisuuden kohdata naisia virtuaalisesti, ihastua, jopa rakastaa. Suosioni, osaamiseni kirjoittaa ja runoilun vaatimaton taito, toi jopa ärsyttävää ja häiritsevää kiintymystä kohtaani ja itsestäni moniin kohtaamiini, vähän kuin itse Yön Hetkeen, usein ja jatkuvasti. Hiljainen olen, mutta sanoja olen osannut käyttää ja taitoani tanssia on sanottu jopa ihmeelliseksi.Olen siis päätynyt aikuisena suosituksi, mutta itse en kovin hurmaantuneeksi.
Anteeksi, nyt kerron kuin Kahvipirtin väki töistään. Haittaa on hurmaamiskyvystäkin kun pitäisi pitää kuin kiviä taskussa, kaiken varalle.
Nyt alan varautua tuohon ainutkertaiseen hetkeen eli kohtaamiseeni Yön Hetkeen. Omat vaikeutensa on kohtaamisessakin, taitaa sanavarastonikin suureta.
Hyvä satu, kaunis kertomus, ainakin tällaiselle, joka on Yön niminen.