Ihalaisen outo lukioheitto

Katsoin juuri tv:stä A-talkia jossa demareiden Lauri Ihalainen sanoi mukana olevalle tukityöllistetylle, Kosma Sahlmanille, että oli hyvä kun tämä oli käynyt lukion.

Syynä Ihalaisen mukaan oli kuulemma se, että yleissivistävä koulutus lukiosta on tarpeen, koska ihminen nykyään vaihtaa useita kertoja työpaikkaa.

Ihalainen ei näytä oikein tajuavan mistä puhuu. Lukio käytännössä sellaisenaan on hyödytön koulu. Siellä pääosin kerrataan yläasteen opintoja. Muutenkin oppiaineet ovat teoreettisia eikä lukio edes virallisesti valmista ihmistä mihinkään ammattiin. Siten heitto lukiosta jonakin käytännön työelämän yleissivistyksen antajana olisi outo, jos ei huomioitaisi että sen toteamuksen teki sosialistinen entinen työministeri.

Muuten A-talkin puheenvuoroja kuunnellessa näkyi miten yhteiskunnallinen aivopesu vähitellen on tehnyt (isoilta osin koulun kautta) nuorista uusavuttomia. Tämä Sahlman esimerkiksi sanoi, että hänelle ei suoraan kerrottu mitä töitä voi lähteä tekemään. Nykyään siis nuorille pitäisi kertoa mihin mennä töihin. Entä jos lähtee itse kokeilemaan ja hakee niitä töitä?
21119
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

jää tämä kokkari nuori Susanna Koski ehdotti risusavottaa! sillä se suomi nousee! onkohan ikinä tehnyt mitään, mut tuleva kokoomuksen kärkihahmo!

1Äänestä
  • Joskus luin Kosken sivuilta hänen aiemmista töistään ja kyllä siinä muutakin oli kuin koulunkäyntiä. Tosin koulunkäyntiä oli tarpeettoman paljon kyllä mutta niinhän melkein kaikilla eduskunnassa nykyään.

    Mutta metsätyöt ovat ihan kunniallista työtä, olkoonkin että ne olivat häneltä vain yksi esimerkki.

    Yleensä kun on tämä tilanne, että tekemätöntä työtä on paljon mutta ei ketään tekemään (Kuten muissakin kysyntä-tarjonta kohtaanto-ongelmissa) syyllistä kannattaa katsoa valtion taholta. Esimerkiksi pelkällä alv-alarajan nostolla 50 000 euroon saataisiin iso piristys talouteen ja työllisyyteen. Isompi kuin erilaisilla huuhaa-perustulokokeiluilla:

    http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2016/05/23/arvonlisaverorajan-nosto-parasta-tyollistamista/

    Äänestä

Kertaus on opintojen äiti, eli kyl Lauri tiesi. Hakee itse töitä? Kun ja jos ei tiedä edes mitä osaa ja haluaa? TE-toimiston pitää neuvoa paljon paremmin,, opastaa jne. koulutusta, oppisopimuksia jne.

Äänestä
  • Sanoisin tuota näkemystä lähinnä naiiviksi. TE-toimistot ovat olemassa lähinnä hyväpalkkaisina suojatyöpaikkoina puolueiden väelle, ei työpaikkojen hankkimiseksi taviksille.

    Kannattaa lukea Jukka Hankamäen kirja Työttömän Kuolema. Se löytyy useista kirjastoista, mutta se oli näkemyksiltään niin epäkorrekti että se vedettiin markkinoilta ennen kuin painos oli myyty loppuun. Nykyään sen voikin ostaa uutena vain kalliina omakustanteena.

    Äänestä

  • Oikee_libertaari kirjoitti:

    Sanoisin tuota näkemystä lähinnä naiiviksi. TE-toimistot ovat olemassa lähinnä hyväpalkkaisina suojatyöpaikkoina puolueiden väelle, ei työpaikkojen hankkimiseksi taviksille.

    Kannattaa lukea Jukka Hankamäen kirja Työttömän Kuolema. Se löytyy useista kirjastoista, mutta se oli näkemyksiltään niin epäkorrekti että se vedettiin markkinoilta ennen kuin painos oli myyty loppuun. Nykyään sen voikin ostaa uutena vain kalliina omakustanteena.

    Ehkä hieman naivi, mut se on parempi, kuin kyynisyys, mitä edustat. TE-toimistot kyllä tekevät mitä pystyvät, mut et kai luule työpaikkojen syntyvän siellä.

    Äänestä

  • Olenko sanonut ehkä jotakin, joka viittaisi että mielestäni työpaikat syntyvät TE-toimistoissa?

    Pointtini oli että TE-toimistot päinvastoin hankaloittavat työllistymistä. Kannattaa lukea tuo Hankamäen kirja. Se on tosin aika karmeaa luettavaa jos lukija itse on työtön mutta on parempi että ei petä itseään uskottelemalla että todellisuus on jotain muuta kuin mitä se on.

    Hankamäki suosittelee kirjassaan, että jos on "asiakas" (Tuo termi on lähinnä irvikuva siitä, mitä se tarkoittaa yksityisellä sektorilla ) TE-toimistossa, niin se kannattaa salata parhaan mukaan potentiaaliselta työnantajalta. Hankamäki myös neuvoo mitä tehdä, jos työvoimavirkailija käy uhkaavaksi tapaamisen aikana.

    Äänestä

  • Oikee_libertaari kirjoitti:

    Olenko sanonut ehkä jotakin, joka viittaisi että mielestäni työpaikat syntyvät TE-toimistoissa?

    Pointtini oli että TE-toimistot päinvastoin hankaloittavat työllistymistä. Kannattaa lukea tuo Hankamäen kirja. Se on tosin aika karmeaa luettavaa jos lukija itse on työtön mutta on parempi että ei petä itseään uskottelemalla että todellisuus on jotain muuta kuin mitä se on.

    Hankamäki suosittelee kirjassaan, että jos on "asiakas" (Tuo termi on lähinnä irvikuva siitä, mitä se tarkoittaa yksityisellä sektorilla ) TE-toimistossa, niin se kannattaa salata parhaan mukaan potentiaaliselta työnantajalta. Hankamäki myös neuvoo mitä tehdä, jos työvoimavirkailija käy uhkaavaksi tapaamisen aikana.

    Muistutat kiihkouskovaista, hekin ovat aivan kuumeissaan, kun ovat juuri löytäneet Raamattunsa.

    Äänestä

  • Että itse asiastako sinulla ei ole mitään sanottavaa? Pelkästään sen esittäjästä?

    Ilmeisesti et kuitenkaan ole kovin usein käynyt näillä palstoilla koska olen hyvän aikaa esittänyt libertaristista filosofiaa myös tällä palstalla.

    Mainittakoon muuten tässä välissä, että siinä kun sosialismi ja kommunismi pyrkivät orjuuttamaan ihmisen kollektiivisen hirviön, valtion alaisuuteen (Valtio on sosialistisen eliitin etuja valvova organisaatio.) libertarismi pyrkii vapauttamaan ihmisen valtion holhouksesta.

    Että tämmöstä "Raamatusta". ;)

    Äänestä

  • Oikee_libertaari kirjoitti:

    Että itse asiastako sinulla ei ole mitään sanottavaa? Pelkästään sen esittäjästä?

    Ilmeisesti et kuitenkaan ole kovin usein käynyt näillä palstoilla koska olen hyvän aikaa esittänyt libertaristista filosofiaa myös tällä palstalla.

    Mainittakoon muuten tässä välissä, että siinä kun sosialismi ja kommunismi pyrkivät orjuuttamaan ihmisen kollektiivisen hirviön, valtion alaisuuteen (Valtio on sosialistisen eliitin etuja valvova organisaatio.) libertarismi pyrkii vapauttamaan ihmisen valtion holhouksesta.

    Että tämmöstä "Raamatusta". ;)

    No, mainitaan sitten että, yhden totuuden toitottajan kanssa on turha keskustella, koska jankutus ei ole kivaa eikä rakentavaa tai hedelmällistä.

    Äänestä

Menkää henkilökotaisesti kysymään töitä, olkaa hetken harjoittelijan palkalla, ei siihen kuole, kun itse olin nuori piti olla puoli vuotta harjoittelijan palkalla, kyllä se kannatti ,sain töitä lopuksi koko työuraa.

Äänestä
  • Ihanko tosissasi kirjoitit tuon? Missä maailmassa oikein elät, käytkö kämppäsi ulkopuolella edes kaupassakaan?

    Sinähän voit itse käydä kokeilemassa, kuinka hyvin se töiden haku onnistuu ja miten hyvin pääset sillä harjoittelijan palkallasi töihin yhtään mihinkään. Nykyisin sinne "töihin" mennään työharjoittelijan "palkalla", joka on vain hiukan työttömyyskorvausta parempi ja sen maksaa VALTIO, ei tietenkään yrittäjä. Se ei takaa työllistymistä. Puhumattakaan, että siihen yhteen paikkaan voi olla sata muuta hakijaa.

    Jos muodostaa maailmankuvansa YLE:n ohjelmien pohjalta, ei todellakaan hyvin mene. YLE:n yksityistäminen olisi paikallaan, on hyödytöntä pitää tuollaista tuuttia veronmaksajien rahoilla pystyssä.

    Äänestä

  • "Nykyisin sinne "töihin" mennään työharjoittelijan "palkalla", joka on vain hiukan työttömyyskorvausta parempi ja sen maksaa VALTIO, ei tietenkään yrittäjä. Se ei takaa työllistymistä."

    Olet osunut ongelman ytimeen. Miksi valtio on sekaanut työllistämiseen? Työmarkkinoilla menisi paljon paremmin kun valtio tajuaisi vain jättää ne rauhaan.

    Nykyäänhän ei ole pulaa työstä vaan työpaikoista. Ja niistäkin sen takia, että valtio haittaa paikkojen luomisen prosessia ylenmääräisellä rahanry...verotuksella, ylenmääräisellä sääntelyllä (Esimerkiksi matkailuyrittäjän täytyy hankkia erilaisia lupia ja maksaa maksuja tuhansia euroja ennen kuin pääsee aloittamaan toimintansa.).

    Pääosa noista "työharjoittelijoista" muuten menee kerran toisensa jälkeen samoihin firmoihin, jotka ovat yleensä isoja yhtiöitä, jopa pörssissä. Eivät pk-yritykset niin usein näitä "harjoittelijoita" (=valtion myymiä orjia) käytä.

    SDP:n lisäksi Kokoomuksen politiikka on vahvasti vasemmistolaista ja Kokoomus toisin kuin haluaa esittää, ei ole mikään PK-yrittäjän puolue. Se on korporatistien puolue, kuten myös SDP (Jälkimmäinen lähinnä ay-puolella korporaatioyhtälössä). SDP ja Kokoomus molemmat ajavat lisää rajoituksia työmarkkinoille, koska suuryhtiöille ne ovat toivottuja lisäyksiä hankaloittamaan kilpailun syntymistä.

    Äänestä

Tätä tasoa on Ylen "ajankohtaisohjelmat" vuonna 2016. En oikein ymmärrä, mitä näillä asetelmilla haetaan.

Tai ymmärrän kyllä. Työssäkäyväväki ja AY-liikekin ymmärtävät kyllä, miten pahasti ovat alakynnessä työmarkkinoilla. Siksi ne suostuvat tolkuttomiin työehtoihin ja typeriin työajanpidennyksiin, jotka luonnollisesti pahentavat työttömyysongelmaa. Jokainen työssäoleva pelkää työpaikkansa puolesta ja on aina valmis uskomaan näitä juttuja. Tekemällä työttömyydestä työttömien omaa syytä (vaikka jokainen näkee MOL:in sivuilta itse, minkä verran hakijoita ja paikkoja on suhteessa toisiinsa) voi kätevästi sulkea silmänsä eriarvoisuudelta ja siltä uhalta, että jonain päivänä voi itsekin muuttua päivässä normaalista ahkerasta ja kavereiden arvostamasta työntekijästä "työhaluttomaksi, negatiivisesti suhtautuvaksi" mitättömyydeksi, jota kaikki halveksivat.

Demareiden politiikka on surkeaa. Sitä päivää ei tule, että me millään palkanalennuksilla tai verovehkeilyillä pystyisimme palauttamaan kilpailukykymme tasolle, jolla edes saisimme velkaantumisemme kuriin. Sen kyllä tietää Ihalainenkin, vaikka ei uskalla sitä ääneen sanoa. Ainoa, mitä nykyisestä oikeistoa nuoleskelevasta politiikasta seuraa, on entisestään syvenevä velkakuilu. Se kasvaa kilpaa elintasokuilun kanssa, eikä se vähänkään kansantalouden perusteita tuntevalle ole mikään yllätys. Tuloerojen kasvu leikkaa aina kokonaiskysyntää, jonka takia mikään "kilpailukykä" lisäävä toimenpide ei koskaan tule vaikuttamaan positiivisesti työllisyyteen eikä siten myös velkaantumiseemmekaan.

Todellisuudessa meillä on vain kolme mahdollisuutta tulevaisuudellemme. Huonoin niistä on Kreikan tie: talouden rakenteiden ja hyvinvoinnin totaalinen romahdus velkojen mennessä perintään, tilanne jota kohti kuljemme vääjäämättä joka päivä. Toinen vaihtohehto on työväenpuolueiden Euroopan laajuisella hegemonialla saavutettu uudenlainen talouspoliittinen suuntaus koko Euroopan alueella, jossa vahva työväenliike kohottaisi rupumaiden kokonaiselintason inhimilliselle tasolle ja leikkaisi työttömyyttä lyhentämällä työaikaa lisäten siten ihmisten kulutusmahdolisuuksia (nimen omaan palveluiden kulutusmahdollisuuksia, joka työllistäisi tehokkaasti). Länsieuroopassa vasemmisto tulee nousemaan. Ainoastaan pakolaispolitiikka syö sen kannatusta äärioikeistolle ja jossain maissa saattavat pian myös maltilliset oikeistopuolueet siirtyä rajoittamisten kannalle. Ongelma on Itä-Eurooppa, joka edelleen kommunismin pelosta tutistessaan on muuttumassa jyrkän oikeistolaiseksi, aivan kuten kävi maailmansotien välisenä aikana. Se tarkoittaa, että niissä maissa kehitys ei pääse eteenpäin, vaan matelee ja säteilee ongelmiaan kaikkialle kehittyneempiin maihin työvoiman ja pääomien vapaan liikkuvuuden takia. Tulevaisuutemme siis ratkaistaan näissä Itä-Euroopan maissa ja nyt jos koskaan tarvittaisiin sitä kuuluisaa vasemmiston internationalismia.

Kolmas mahdollisuus on paluu omaan valuuttaan ja tarpeelliseen määrään protektionismia, tuonnin voimakas korvaaminen omalla energiantuotannolla ja myös muulla sisämarkkinatuotanolla, joka eriyttää meidät taloudellisen epävakauden lähteistä. Suurin este tähän on henkinen estyneisyys: EU:n puolesta lobanneet ovat itsekin alkaneet uskoa huttuaan ja pitävät normaalia valtiollista raha- ja finanssipolitiikkaa "vanhanaikaisena", "jäykkänä" ja mitä näitä pejoratiivisia termejä nyt onkaan keksitty, puhumattakaan, että niiden näkyvimmät kannattajat ovat sellaiset nykyaikaiseksi itsensä snobbailevan väen epähenkilöiksi kokemat persoonat kuin Paavo Väyrynen ja Marco de Wit. Siitä huolimatta he kummatkin ovat oikeassa.

Neljäs, käytännössä mahdoton mahdollisuus on se, että 80-luku palaa: öljyn hinta tippuu voimakkaasti(tai mikä olisi vielä parempaa, tulisi joku täysin uusi, öljyä huomattavasti halvempi ja yhtä helppokäyttöinen energiamuoto käyttöön) ja Venäjän uhka saisi aikaan massiivisen varustelukierteen. Varustelukierre sinällään injektoi rahaa kiertoon ja sitä saadaan kerättyä sitä varten myös veroilla, rikkaatkin ovat valmiit maksamaan veroja turvallisuudestaan (mikään muuhan heitä ei kiinnosta kuin oma napansa, kuten olemme tulleet näkemään), jolloin koko hoidon rahoittamiseen ei tarvittaisi ihan niin suurta inflaatiota. Toisaalta myös uhka johtaa yleensä yhteiskunnan sosiaalisiin investointeihin saaden näin oikeistohallituksetkin luomaan hyvinvointia pumpatessaan sitäkin kautta rahaa rattaisiin. Tähän kehitykseen en usko. Arabikevään vaikutus öljyn hintaan alkaa olla ohi eikä uutta ole näkyvissä. Päin vastoin lisääntyvä levottomuus tulee luultavasti pikku hiljaa taas kohottamaan öljyn hintaa. Se on ongelmallista, koska vaihtoehtoiset energiamuodot ovat niin paljon kalliimpia ja hankalammin käytettäviä. Siksi öljyn hinnan nousulla on aina melko voimakas negatiivinen vaikutus talouteen: samaan aikaan kun hinnat nousevat, työttömyys lisääntyy. Suomen kaltaiseen maahan vaikutukset ovat aina voimakkaammat kuin etelämpänä sijaiseviin maihin.

Äänestä
  • "Tuloerojen kasvu leikkaa aina kokonaiskysyntää, jonka takia mikään "kilpailukykä" lisäävä toimenpide ei koskaan tule vaikuttamaan positiivisesti työllisyyteen eikä siten myös velkaantumiseemmekaan."

    Haluaisitko sanoa joitain konkreettisia esimerkkejä siitä, miten mielestäsi tuloerojen kasvu leikkaisi kokonaiskysyntää. Suomessa on paljon vähemmän miljonäärejä kuin esimerkiksi Ruotsissa joten tuloeroteorian pohjalta meidän pitäisi olla parhaita työllisyyden suhteen. Mutta kun emme ole.

    Muuten pelkään pahoin, että Suomessa harjoitettava työ- ja talouspolitiikka ei ole ollut oikeistoa vaan vasemmistoa "nuoleskelevaa". Erilaisine tulosiirtoineen hyvätuloisille sosiaalisten asuntojen vuokraajille, nollatuntisopimuspuheineen ja jopa lisät jätettiin leikkaamatta taaten siten korkeampi kynnys uusille työntekijöille kivuta useille aloille kuten ravintola-alalle.

    "vahva työväenliike kohottaisi rupumaiden kokonaiselintason inhimilliselle tasolle ja leikkaisi työttömyyttä lyhentämällä työaikaa lisäten siten ihmisten kulutusmahdolisuuksia (nimen omaan palveluiden kulutusmahdollisuuksia, joka työllistäisi tehokkaasti). "

    Työajan lyhentäminen on lähinnä arveluttava toimenpide. Jos ei suoraan humpuukiin luettavissa. Työaikaa voi käytännössä lyhentää vain kahdella tavalla. Siten, että työntekijän palkka pienenee tai siten, että palkka säilyy samana. Jos palkka säilyy samana, olemme eräänlaisessa pahassa lisäarvo-ongelmassa, kun työ maksaa enemmän kuin siitä kannattaisi maksaa ja tämä johtaisi työttömyyden lisääntymiseen.

    Jos taas työntekijän palkka pienenee työaikalyhennyksen takia, tämä .saattaa mennä sossun luukulle. Tämä tietää valtiota ahkerammin ryöstelemään, siis verottamaan ihmisten kukkarolle. Tämä taas lisäisi verotaakkaa mikä puolestaan vähentää investointeja ja sitä kautta työpaikkoja.

    Työaikalyhennykset ajatustapana lähtevät yleensä aina siitä virheellisestä näkemyksestä, että työ olisi nollasummapeli. Todellisuudessa töitä olisi kaikille kun valtio saataisiin välistä pois työntekoa haittaavine sosiaalitukineen ja ry...verotuksineen. Tuossa aiemmassa kommentissa tarjosin linkin Vahteran kirjoitukseen siitä, miten alv-rajan nosto 50 000 euroon vaikuttaisi taloutta piristävästi.

    Sanopas lähemmin tästä seuraavasta.

    "Länsieuroopassa vasemmisto tulee nousemaan. Ainoastaan pakolaispolitiikka syö sen kannatusta äärioikeistolle ja jossain maissa saattavat pian myös maltilliset oikeistopuolueet siirtyä rajoittamisten kannalle."

    Tarkoitatko muka, että vasemmisto olisi ollut jotenkin halukas rajoittamaan maahanmuuttoa Länsi-Euroopassa? Kyllä ne ovat olleet oikeistolaisesti ajattelevia, jotka sitä ovat kuuluttaneet. Vai jotain muutako tarkoitat?

    Äänestä

  • Tuli mieleen tuosta tuloerojen kasvusta. Minulla on tuttavia jotka ovat työttöminä ja toisia jotka ovat töissä. Työttömät tuttavat joutuvat odottamaan kuukausikaupalla esimerkiksi hammaslääkäriin pääsyä mutta työssä käyvät pääsevät sinne parin päivän varoitusajalla tai nopeammin, kiitos ns työterveyshuollon.

    Tavallaanhan tämäkin on tuloerojen eriarvoistavaa vaikutusta.

    Koulu muuten on ykkösinstituutio joka huolehtii ihmisten eriarvoistamisesta ja koska esim valtion ja kuntien töissä (muodollisesti)koulutetut saavat enemmän palkkaa kuin vähemmän koulutetut, tuloeroista.

    Sanon siis nimenomaan "koulutetut" enkä "sivistyneet", koska koulutus ja aito sivistys ovat kaksi eri asiaa. Koulutus perustuu kuriin, joka annetaan valtion taholta ulkoa kun taas kasvatus ja sivistys perustuvat ihmisen omaan itsekuriin.

    Äänestä

Tulevaisuuden maailmassa on tärkeätä omata yleissivistystä. Lukio ei onneksi opeta mihinkään ammattiin, mutta tekee ihmisestä kyllä varmasti pikkaisen fiksumman olennon. Seuraavan 10-15 vuoden aikana katoaa puolet nykyisistä perusammateista (etenkin duunaritaso) . Näin on ennustettu. Uuden "ammatin" opetteleminen on varmasti helpompaa sellaiselle, jolla on riittävästi yleissivistystä ja kykyä itsenäisesti ajatella ja opiskella. Ne ihmiset, joilla on heikko koulutustaso ovat tulevaisuuden älyyn ja tietoon perustuvassa maailmassa lähestulkoon avuttomia.

Itse en edes oikein ymmärrä miksi jatkossa pitäisi opiskella johonkin "ammattiin". Ikäänkuin olisi olemassa joku valmis polku johon lokeroitua ja saada palkintona "ammatti" ja sitä vastaava simppeli työ. Sellainen maailma on katoamassa pikavauhtia alta pois.

Robotisaatio ja muu edistynyt teknologia tuo valtavasti uutta vaurautta maailmaan. Jotenkin on vain varmistettava, että jokainen pääsee tuosta vauraudesta ja runsaudesta myös osalliseksi. Siitä on nyt kysymys. Ketään ei saa laittaa hyödyttömään risusavottaan. Sellaiset työ kuuluvat roboteille.

Äänestä
  • Luonnollisesti yleissivistys on ja tulee aina olemaan tärkeää. Kannattaa kuitenkin huomata, että se mitä lukio ja koko muu oppilaitos kauppaa, on enemmän yleissivistykseksi naamioitua aivopesua kuin yleissivistystä.

    Esimerkiksi kotikoulutuksen puolestapuhuja, John Taylor Gatto, puhuu kasvatuksen tärkeydestä verrattuna tavallisen "koulutuksen" merkitykseen.

    Jukka Hankamäellä on monta hyvää blogia koulutuksesta. Hän eräässä käsitteli koulunkäyntiään (Hän on nykyään filosofian tohtori). Hän sanoi oppineensa paljon enemmän lukemalla ison osan kirjaston kirjoja kuin mitä oppi koulussa. Toisaalta häntä syrjittiin myös koulussa kun hän ei miellyttänyt ainakaan kaikkia opettajia. Mutta kouluperäiset syrjintäongelmat tietenkin poistuvat koulun mukana.

    "Uuden "ammatin" opetteleminen on varmasti helpompaa sellaiselle, jolla on riittävästi yleissivistystä ja kykyä itsenäisesti ajatella ja opiskella."

    Tietenkin se on helpompaa jos on yleissivistys ja kyky ajatella ja opiskella itsenäisesti. Mutta kuka on sanonut että nuo asiat saa koulusta? Itse asiassa John Taylor Gatto tuo esiin (Weapons of Mass Instruction) että peruskoulu on luotu tuottavuuden vähentämiseksi. Samasta syystä siis kun kirjoitamme qwerty-näppäimistöllä.

    Gatto tuo esiin kirjassaan myös sen, miten koululaitos vähentää kykyä opiskella ja ajatella itsenäisesti. Esimerkiksi USA:n ensimmäiseen maailmansotaan lähettämistä sotilaista useampi osasi lukea kuin toiseen maailmansotaan lähetetyistä ja jälkimmäisistä useampi kuin Korean sotaan lähetetyistä jne. Koko aikana koulutuksen määrää USA:ssa oli kuitenkin lisätty.

    "Ne ihmiset, joilla on heikko koulutustaso ovat tulevaisuuden älyyn ja tietoon perustuvassa maailmassa lähestulkoon avuttomia. "

    Gatto mainitsee muuten tv:n koulun "liittolaisena" ihmisten aivopesussa. Lopultahan kukaan ihminen ei käy koulua koko ikäänsä (tai siis tähänkin haluttaisiin muutos). Molemmat ovat erinomaisia passivoijia. Koulua käyvä on kuitenkin käytännössä lapsi, on hän sitten minkä ikäinen hyvänsä.

    "Ketään ei saa laittaa hyödyttömään risusavottaan. Sellaiset työ kuuluvat roboteille. "

    Jos olettaisimmekin, että olet oikeassa ja risusavotta on hyödytön (En ole samaa mieltä tosin itse.) niin silti se on juuri valtio, joka saa aikaan kohtaanto-ongelmia koulutuksen ja työelämän tarpeiden välille. Suomessa on suhteettoman paljon koulutusta aloille, joilla on ylitarjontaa kuten erilaiset kuvataiteilijat, parturi-kampaajat jne. Tämä siksi, että valtio ei pysty pysymään kärryillä mitä tarvitaan ja mitä ei.

    Äänestä

  • "Ketään ei saa laittaa hyödyttömään risusavottaan. Sellaiset työ kuuluvat roboteille. "

    Elina Lepomäki sanoi osuvasti siinä Paskaduunit ja marisevat maisterit kirjoituksessaan, että jotkut ihmiset vain odottavat, että valtio takaa ilmaisen koulutuksen, toimeentulon ja sellaisen työn jota viitsii tehdä. Tuossa näyttäisi olevan juuri sitä asennetta.

    Lepomäki tietenkin sattuu olemaan harvinaisen korkeasti koulutettu mutta hän osoitti nuorena opiskelijana jo, että ei ole ollut koulutuksesta riippuvainen. Hänhän jo opiskelija-aikoinaan teki niin paljon töitä että ei saanut lainkaan opintotukea.

    Äänestä

Itse kyllä ymmärrän hyvin Ihalaista. Lukion käynti, siis yo-tutkinto, lähes ainoastaan tarjoaa väylän turvattuun tulevaisuuteen, eli korkeakouluopintoihin ja edelleen mahdollisuuden esim. lääkärin, lakimiehen, papin, opettajan, lastentarhanopettajan, sosiaalityöntekijän yms. hyvin ja suht hyvin palkattuihin ammatteihin. Kait jokainen käsittää tämän.

Äänestä
  • Tai jos osaa puhua paskaa ja pääsee jonkun puolueen listoille voi tulevaisuus olla ruusuinen vaikkei osaisi edes ruokaa/sahaa/tai sähköhellaa käyttää.

    Äänestä

  • Ehkä se lukio joskus auttoi työllistymistä porttina korkeakouluihin, mutta ne ajat ovat jo kaukana takana. Akateeminen työttömyyskin on alkanut rehottamaan, mikä on luonnollinen seuraus valtion jatkuvasta sotkeutumisesta työmarkkinoihin ja koulutukseen.

    Mitä muuten luulet käyvän, jos koululaitos lakkautettaisiin, myös lukio siis? Luuletko, että papin, lääkärin jne ammatit katoavat eikä niihin ole halukkaita. Itse asiassa tilanne olisi nykyistä parempi, koska silloin papit, lääkärit jne voitaisiin kouluttaa työpaikoillaan eikä tarvittaisi turhaa yleissivistystä kuormittamassa. Mitä joku lääkäri muka tekee tiedolla keskiajan historiasta tms?

    Hankamäki muuten eräässä blogikirjoituksessaan sanoi, että kun ottaa huomioon miten tohtorin koulutus on taantunut viime vuosina, olisi helpompaa jos kaikille suomalaisille lähetettäisiin postissa tohtorin paperit.

    Koulunsa keskeyttäneiden nerojen lista puhuu puolestaan. Benjamin Franklin, Bill Gates, Steve Jobs jne jne. Kuka sanoisi, että he eivät saaneet mitään aikaan kun eivät olleet hankkineet korkeakoulusta loppututkintoa?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Oikee_libertaari kirjoitti:

Katsoin juuri tv:stä A-talkia jossa demareiden Lauri Ihalainen sanoi mukana olevalle tukityöllistetylle, Kosma Sahlmanille, että oli hyvä kun tämä oli käynyt lukion.

Syynä Ihalaisen mukaan oli kuulemma se, että yleissivistävä koulutus lukiosta on tarpeen, koska ihminen nykyään vaihtaa useita kertoja työpaikkaa.

Ihalainen ei näytä oikein tajuavan mistä puhuu. Lukio käytännössä sellaisenaan on hyödytön koulu. Siellä pääosin kerrataan yläasteen opintoja. Muutenkin oppiaineet ovat teoreettisia eikä lukio edes virallisesti valmista ihmistä mihinkään ammattiin. Siten heitto lukiosta jonakin käytännön työelämän yleissivistyksen antajana olisi outo, jos ei huomioitaisi että sen toteamuksen teki sosialistinen entinen työministeri.

Muuten A-talkin puheenvuoroja kuunnellessa näkyi miten yhteiskunnallinen aivopesu vähitellen on tehnyt (isoilta osin koulun kautta) nuorista uusavuttomia. Tämä Sahlman esimerkiksi sanoi, että hänelle ei suoraan kerrottu mitä töitä voi lähteä tekemään. Nykyään siis nuorille pitäisi kertoa mihin mennä töihin. Entä jos lähtee itse kokeilemaan ja hakee niitä töitä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu