Ajattelen, ettei sateen ropina haittaa keakittymistäni, se antaa vain rtmiä kaipaaville ajatuksilleni, joiden pääyeemana on kaipaus johonkin, jota en ymmärrä, jota en ole kokenut.
En tiedä, uskallanko edes ajatella joskus sen kuuluvan myös minulle, miehen rakkauden.
Ajatukseni hiljenevät sinussa. et kuulu minulle. Kukaan ei voi kuulua toiselle. Etkä koskaan tule kuulumaankaan minulle.
Tuuli yrittää sekoittaa ajatuksiani rymäyttämällä kattopeltiä, mutta en liikuu pois sinusta. Ajatukseni pysyvät ja totean, ettei meitä oltu tarkoitettu yhteen.
Sade ja tuuli, kuin sinä ja minä. Niin erilaiset, kuitenkin saman ilmiön, paineen muodostamina.Kaipauksen ja ikävän tunteen saattelemina katsomme ikkunoistamme sadetta ajatellen omia ajatuksiamme tällä yhteisellä pallolla. Kaivaten jotain, emmekä tiedä tarkkaan, mitä se olisi.
Räystäiltä putoavat pisarat. Vesilammikoita. Mustia puita. Killtävät märkinä ja kaikki on hyvin ja silti mikään ei ole kohdillaan. Maapallo pyörii meistä välittämättä. Sateet tulevat ja menevät, mutta kaipaus on pysyvää.
En tiedä, uskallanko edes ajatella joskus sen kuuluvan myös minulle, miehen rakkauden.
Ajatukseni hiljenevät sinussa. et kuulu minulle. Kukaan ei voi kuulua toiselle. Etkä koskaan tule kuulumaankaan minulle.
Tuuli yrittää sekoittaa ajatuksiani rymäyttämällä kattopeltiä, mutta en liikuu pois sinusta. Ajatukseni pysyvät ja totean, ettei meitä oltu tarkoitettu yhteen.
Sade ja tuuli, kuin sinä ja minä. Niin erilaiset, kuitenkin saman ilmiön, paineen muodostamina.Kaipauksen ja ikävän tunteen saattelemina katsomme ikkunoistamme sadetta ajatellen omia ajatuksiamme tällä yhteisellä pallolla. Kaivaten jotain, emmekä tiedä tarkkaan, mitä se olisi.
Räystäiltä putoavat pisarat. Vesilammikoita. Mustia puita. Killtävät märkinä ja kaikki on hyvin ja silti mikään ei ole kohdillaan. Maapallo pyörii meistä välittämättä. Sateet tulevat ja menevät, mutta kaipaus on pysyvää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täälläkin sataa.Pisarat ropisevat kerrostalon ikkunalautoihin.Olen ollut illan yksin.Tehnyt kirjallisia töitä.
Olet ollut ajatuksissani.En vaan koskaan saa vastausta siihen,että miksi en voi unohtaa sinua.Enkö voisi vaan päästää irti.Mitä tämä oikein on?
Voisinko vain hellittää ajatuksen ja tunteen tasolla.Elämä helpottaisi.Tulisi rauhallisempaa mutta helvetin tyhjää ilman sinua Sekö olisi parempi?
Se mikä teissä on yhteistä,on ainakin kirjoitustyyli. Syvällisiä ajatuksia!
En usko kummankin olevan täällä?