Ihmisen kanssa vakavaansuhteeseen?
Minulla - 10v. En tiedä miksi. Oletan että ihmissolut sopeutuu paremmin toisiinsa samanikäisinä.
Monenkaan vanhan ja nuoren suhde ei kanna kuin hetken. Mäen näe että olisi mitää rakkauta joka ajaa alleen ihmisbiologian esteet.
Moraalisesti tuntuisi itseni pedofiiliksi jos 50v. Seurustelisin jonku teinitytön n. 20v kanssa.
Täs maaimassa mitää moraalia ole vuosikymmeniim enää tunnettu.
Minulla - 10v. En tiedä miksi. Oletan että ihmissolut sopeutuu paremmin toisiinsa samanikäisinä.
Monenkaan vanhan ja nuoren suhde ei kanna kuin hetken. Mäen näe että olisi mitää rakkauta joka ajaa alleen ihmisbiologian esteet.
Moraalisesti tuntuisi itseni pedofiiliksi jos 50v. Seurustelisin jonku teinitytön n. 20v kanssa.
Täs maaimassa mitää moraalia ole vuosikymmeniim enää tunnettu.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hankala lähteä mitään varmaksi sanomaan, kun ei ole kokemusta. Kerran minua lähestyi 20v nuorempi mies, hän tuntui aivan lapselta ( olen 48v). Ja toisen kerran myös pidempään yritti 12 v nuorempi ja pidin myös häntä liian nuorena. Tosin kumpaankaan kohtaan en tuntenut mitää.
Sanotaan, ettei tunne katso ikää, kun oikein kolahtaa. En tiedä, jos sitten joskus kolahtaisi.
Varmaan tuntisin itseni myös pedofiiliksi, jos ikäeroa olisi paljon Tai vähintäänkin puumaksi :D Luulen, että just joku 10v eroa on raja.
Voiko mies olla vain pedofiili nainen vain puuma?
Ihmissolut?
Hupsista. Ensikerralla muistan oikolukea näppäinvirheiltä..
Samaa mieltä. Täysi-ikäiset osaavat itse päättää kuka tuntuu siltä oikealta kumppanilta ja toivottavasti voivat sekä uskaltavat toimia sen mukaan, toisiaan kunnioittaen. Moralisoijia tämä maailma on täynnä, jopa sotiin asti, koska isoin osa sodista on ja on ollut juuri sitä, että tuomitaan muiden oikeus ja vapaus nähdä ja kokea asiat. Yllätyn aina kuinka ahdasmielisiä ihmiset osaavat olla ja kuinka vähän heillä on omassa elämässään asioita joihin keskittyä, kun pitää tai edes ehtii keskittymään muiden ikäeroihin. Tavallaan kadehdittavaa, jos ongelmat ovat noin keveää tasoa.
Tämä on vain oma ajatus, en voisi seurustella ikäistänui kovin vanhemman tai nuoremman kanssa. Miksi se tekee minusta ahdasmielisen?
Luehan alun kirjoitus uudelleen ja nimimerkkinsä, niin samaistumiseni yhteen kirjoittajista ehkä avautuu sinulle eri tavalla. :)
Tapailu ja seurustelusuhteistani olen suosinut eniten lähellä omaa ikääni olevia miehiä.
omaa ikää tai pari vuotta vanhempia ovat olleet suurimmaksi osaksi kaikki
Yksi 10 vuotta itseäni vanhempi ja sitten muutamilla treffeillä joskus kävin parin itseäni 5-6 vuotta nuoremman kanssa
Sanoisin että tuo 0-3 vuotta ikäeroa ylöspäin on ainakin tässä iässä vielä se kaikkein toimivin.
5-6 v nuorempi ei toimi vielä tässä iässä. Tunnen itseni pedofiiliksi kun ne pojat on sitten todella nuoria "aikuisia" ja jutut sen mukaisia sekä asenne parisuhteisiin ja ylipäätään elämiseen.
10 vuotta vanhemman kanssa suhteessa tuli omat hankaluudet esim. missä vaiheessa elämässä se vanhempi menee ja onko itse vielä valmis sellaiseen elämään vai onko oma ikä vielä niin matalalla ettei halua sellaisia asioita tai haluaako ehkä jotain minkä toinen on jo elänyt ohitse.
Ikähän ei periaatteessa ole este millekään, mutta käytännön tasolla voi tulla ongelmia sovittaa ajatuksia, elämää ja toiveita mitä suhteelta haluaa yhteen jos on kovin suuria ikäeroja.
Toisekseen huomaan monesti itse että mulla on aika tarkka silmä kun katselen miehiä telkkarista tai netistä kuvista tai sitten jossain baarissa. Se joka mua jotenkin alkaa miellyttään ja kiinnostaan on yleensä minua joko vuoden nuorempi, ikäiseni tai max. 4-5 v vanhempi
Mun silmät ei tunnun kiinnostuvan rajusti nuoremmista eikä rajusti vanhemmista. Minuun kyllä ottaa sitten taas kontaktia paljonkin itseäni nuoremmat ja vanhemmat eikä siinä mitään. Tutustun mielelläni ja juttelen mutta en kiinnostu enempää kun juttuseurana.