Hallitus on linjannut sote- ja terveysuudistuksen tavoitteeksi kaventaa suomalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Uudistus tulee voimaan vuonna 2019.
Kyselystä ilmenee, että vain 26 prosenttia vastaajista uskoo tavoitteiden täyttyvän.
Lapin yliopiston politiikan tutkija Petri Koikkalaisen mielestä tulos kertoo, että uudistuksen viestintä on ollut sekavaa ja kokonaiskuvan hahmottaminen vaikeaa.
- Soten esittelijät eivät ole pystyneet konkretisoimaan, mitä uusi palvelurakenne tarkoittaa kansalaisten kannalta. Taloudellisista vaikutuksista käyty keskustelu on ilmassa.
Tampereen yliopistossa vt. professorina toimiva Elina Kestilä-Kekkonen on samoilla linjoilla.
- Verrattuna muihin pohjoismaalaisiin suomalaiset kokevat politiikan monimutkaisemmaksi ja vaikeaselkoisemmaksi. Sote-uudistus on ollut verrattain monimutkainen ja tempoileva. Uudistusta ja sen seurauksia on vaikea ymmärtää.
Oikeistolaistumista
Kyselyssä ilmenee hallitus-oppositio-astelma, josta poikkeuksen tekevät perussuomalaiset. Puolueen kannattajista vain 23 prosenttia uskoo soten saavuttavan tavoitteensa ja 74 prosenttia ei. Kokoomuksessa ja keskustassa uskovia on noin puolet.
Helsingin yliopiston akatemiatutkija Hanna Wassista tulos on kiinnostava ottaen huomioon, että julkisuuden kuva perussuomalaisten äänestäjistä voi olla virheellinen. Hän viittaa heinäkuussa julkaistuun Eduskuntavaalitutkimus 2015:een, jonka mukaan kannattajat sijoittautuvat aiempaa enemmän oikealle verotusta, julkista sektoria, yrittäjyyttä ja markkinataloutta koskevissa kysymyksissä.
- Perussuomalaisten kannattajissa on havaittavissa ilmeistä oikeistolaistumista. Stereotyyppinen käsitys on, että he ovat matalasti koulutettua porukkaa, joka haluaa mahdollisimman laajaa julkista sektoria.
Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen
Ihmisten oma kokemus terveydestään vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen ja luottamukseen poliittisiin instituutioihin. Itsensä terveiksi kokevat äänestävät ja luottavat eduskuntaan. Sairaiksi itsensä kokevat eivät.
Terveys näkyy uurnilla: perussuomalaisten äänestäjissä on paljon huonokuntoisiksi itsensä kokevia, kun taas kokoomusta kannattavat terveet.
Jos vain terveet olisivat äänestäneet, kokoomus olisi Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan suosituin puolue lähes 30 prosentin kannatuksella. Vain sairaat äänestäjät olisivat tuoneet kokoomukselle yhdeksän prosentin kannatuksen. Perussuomalaisten tilanne on kokoomuksen peilikuva.
Oppositio skeptinen
Oppositiopuolueiden kannattajista skeptisimpiä ovat vasemmistoliittolaiset. SDP:n ja vihreiden kannattajien asenteet olivat samanlaisia.
Lapin yliopiston Koikkalaisen mukaan mielipiteitä jakavat sote-uudistuksen markkinaehtoisuuden elementit, kuten julkisten sote-toimijoiden yhtiöittäminen ja valinnanvapaus, joka tuo yksityiset yhtiöt pelikentälle.
- Monia hallituksen uudistuksia on perusteltu säästösyistä, ja aika moni kansalainen on tottunut lukemaan uudistuksia säästörationalisointina. Voi olla vaikeuksia luoda uskoa, että kysymys olisi nyt muusta.
Kyselyssä noin kolmannes vastaajista jätti ilmoittamatta puoluekantansa. Tämän suuren ryhmän luottamus soten tavoitteiden toteutumiseen on keskimääräistä heikompi.
Ikäryhmistä 30-59-vuotiaat ovat kaikkein skeptisimpiä. Yli 60-vuotiaissa uskoa on eniten mutta silti enemmistö suhtautuu epäilevästi tavoitteiden
Kyselystä ilmenee, että vain 26 prosenttia vastaajista uskoo tavoitteiden täyttyvän.
Lapin yliopiston politiikan tutkija Petri Koikkalaisen mielestä tulos kertoo, että uudistuksen viestintä on ollut sekavaa ja kokonaiskuvan hahmottaminen vaikeaa.
- Soten esittelijät eivät ole pystyneet konkretisoimaan, mitä uusi palvelurakenne tarkoittaa kansalaisten kannalta. Taloudellisista vaikutuksista käyty keskustelu on ilmassa.
Tampereen yliopistossa vt. professorina toimiva Elina Kestilä-Kekkonen on samoilla linjoilla.
- Verrattuna muihin pohjoismaalaisiin suomalaiset kokevat politiikan monimutkaisemmaksi ja vaikeaselkoisemmaksi. Sote-uudistus on ollut verrattain monimutkainen ja tempoileva. Uudistusta ja sen seurauksia on vaikea ymmärtää.
Oikeistolaistumista
Kyselyssä ilmenee hallitus-oppositio-astelma, josta poikkeuksen tekevät perussuomalaiset. Puolueen kannattajista vain 23 prosenttia uskoo soten saavuttavan tavoitteensa ja 74 prosenttia ei. Kokoomuksessa ja keskustassa uskovia on noin puolet.
Helsingin yliopiston akatemiatutkija Hanna Wassista tulos on kiinnostava ottaen huomioon, että julkisuuden kuva perussuomalaisten äänestäjistä voi olla virheellinen. Hän viittaa heinäkuussa julkaistuun Eduskuntavaalitutkimus 2015:een, jonka mukaan kannattajat sijoittautuvat aiempaa enemmän oikealle verotusta, julkista sektoria, yrittäjyyttä ja markkinataloutta koskevissa kysymyksissä.
- Perussuomalaisten kannattajissa on havaittavissa ilmeistä oikeistolaistumista. Stereotyyppinen käsitys on, että he ovat matalasti koulutettua porukkaa, joka haluaa mahdollisimman laajaa julkista sektoria.
Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen
Ihmisten oma kokemus terveydestään vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen ja luottamukseen poliittisiin instituutioihin. Itsensä terveiksi kokevat äänestävät ja luottavat eduskuntaan. Sairaiksi itsensä kokevat eivät.
Terveys näkyy uurnilla: perussuomalaisten äänestäjissä on paljon huonokuntoisiksi itsensä kokevia, kun taas kokoomusta kannattavat terveet.
Jos vain terveet olisivat äänestäneet, kokoomus olisi Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan suosituin puolue lähes 30 prosentin kannatuksella. Vain sairaat äänestäjät olisivat tuoneet kokoomukselle yhdeksän prosentin kannatuksen. Perussuomalaisten tilanne on kokoomuksen peilikuva.
Oppositio skeptinen
Oppositiopuolueiden kannattajista skeptisimpiä ovat vasemmistoliittolaiset. SDP:n ja vihreiden kannattajien asenteet olivat samanlaisia.
Lapin yliopiston Koikkalaisen mukaan mielipiteitä jakavat sote-uudistuksen markkinaehtoisuuden elementit, kuten julkisten sote-toimijoiden yhtiöittäminen ja valinnanvapaus, joka tuo yksityiset yhtiöt pelikentälle.
- Monia hallituksen uudistuksia on perusteltu säästösyistä, ja aika moni kansalainen on tottunut lukemaan uudistuksia säästörationalisointina. Voi olla vaikeuksia luoda uskoa, että kysymys olisi nyt muusta.
Kyselyssä noin kolmannes vastaajista jätti ilmoittamatta puoluekantansa. Tämän suuren ryhmän luottamus soten tavoitteiden toteutumiseen on keskimääräistä heikompi.
Ikäryhmistä 30-59-vuotiaat ovat kaikkein skeptisimpiä. Yli 60-vuotiaissa uskoa on eniten mutta silti enemmistö suhtautuu epäilevästi tavoitteiden
Vastaukset 3
Vanhimmat
toivottavasti maailman talouden tila alkaa jo vuonna 2019 nousemaan jotta suomi ja suomalaiset voivat maksaa Sipilän hallinnon suomen itsenäisyyden ajan historiallisen suuren ja kalliin töppäyksen joka on kiveen hakattu ja jatkuu yli hautojen seuraaville sukupolville maksettavaksi viimeiseen auringonlaskuun saakka
Kunhan ei käy niin, että sote menee persiilleen mutta kepulaiset vie maakuntamallinsa läpi väen vängällä? Tuntuu olevan sote pelkkä tekosyy ja keino maakuntamallin läpi viemiseksi. Kokoomus ei anna kepuille maakuntia jos yksityiset ei pääse rahastamaan ja persut lupasi pitää julkisen kepuille ei ole millään väliä kunhan saavat maakuntansa maksoi mitä maksoi. Hirmusen paljon huonommin valmistettu soteuudistus kuin Kataisen hallituksella jolla oli alusta asti valmis malli olemassa keput kun ei tiedä vieläkään miten saisivat kuntauudistukseen mahtumaan soteuudistuksen. On jo lausuntakierroksella ilman että kukaan tietää mitä se tarkoittaa kun kaikki tärkeimmät pääkohdat ovat ihan auki. On vain tiedossa maakuntien määrä 18 ja se, että kunnilta viedään itsemääräämisoikeus sotessa kaikki muu täysi kysymysmerkki jopa tekijöilleen. Kunhan ei mene vatuloimiseksi kuten kaikki tähän mennessä kun ensin päätetään ja sitten aletaan miettimään mitä tuli päätettyä. Sipilän tavaramerkki.
Hei nyt ryypätään VVO:n rahoilla.