Onko kenellekkään tuttu tunne, että aamulla herätessä ja ylös noustessa sydän hakkaa mielettömästi ja aivan pinnassa, ja samalla hengästyy. Ja pulssi on korkea. Sama tapahtuu joskus istumasta ylösnousun aikana, aina kun kävelee portaat ylös. Joskus mukaan tulee kipua. Joskus se alkaa aivan yhtäkkiä, ilman että tekee mitään. Joskus (harvoin) siihen liittyy polttavaa tunnetta rinnassa ja hengitys salpautuu.
Lääkäriinkö vai ei? Mitä voisi olla?
Lääkäriinkö vai ei? Mitä voisi olla?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olen ollut viime aikoina tosi huolissani kun mulla on ollut samanlaisia "kohtauksia". Ainoa ero että mulle niitä tulee ihan levossakin. Saatan istua vaikka rauhassa tv:n ääressä tekemättä mitään kun yhtäkkiä tuntuu että sydän tulee läpi rinnasta, pulssi on hetken aikaa ihan mieletön ja samalla alkaa hengästyttää. Alkoi jo yksi päivä pelottaa kun tuntui ettei saa henkeä! Olen jonkin aikaa miettinyt että pitäisi käydä keuhkot tutkituttamassa, luulen että mulla on keuhkoissa jotain vikaa mutta tuo sydämentykytys on hieman ristiriitaista sen kanssa.
Jos englanninkieli on hallussa katso www.mvprolapse.com ja dysautonomia.
Kävin lukemassa sen linkin, ihan kaikkea en ymmärtänyt mutta sen verran että kuulosti juuri samalta mitä mullakin on ollut. Ja olin miettinyt voisiko tämä mulla liittyä stressiin ja senkin olin sieltä lukevinani.
Mun mielestä siellä puhuttiin myös korkeasta verenpaineesta (en oo kyllä varma kun luin niin nopeasti ja tohkeissani) mutta mulla taasen on ollut aina todella alhainen verenpaine.
Ymmärsin myöskin että vaikka nämä "kohtaukset" voi tuntua pelottavilta niin ne ei ole "vaarallisia", tai voivat olla joskus pidemmän päälle.
Tiedätkö onko tästä aiheesta suomenkielistä infoa jossain? Ja sitä en jutusta löytänyt tai ymmärtänyt että voinko tehdä jotain ennaltaehkäistäkseni niitä kohtauksia?
Kiitos avusta!
Kyllä noissa on samaa paljon mitä itselläni oli.
Lukekaapa osoitteesta http://rivendell.hela.helsinki.fi/laaketiede/S_verenkierto_8.html se takykardiat-kohta.
Kun minulla oli noita kohtauksia sain lääkäristä sellaisen mukana kannettavan EKG-laitteen, ja sen avulla sitten todettiin, että minulla oli supraventikulaarinen takykardia. (kannattaa hakea, jos sydämen toiminta huolestuttaa) Pääsin toimenpiteeseen, jossa ylimääräinen johtorata sydämestä poltettiin pois, ja nyt on myös häiriöt poissa. :)
Kuinka kauan sulla ehti olla niitä kohtauksia ennenkuin se todettiin? Eikö siihen ollut lääkehoitoa vai miten tuo tollainen "polttaminen" tapahtuu?
Minä alan olla huolissani kun ajattelin ensin että olisi kyse jostain keuhkoihin liittyvästä mikä on vaikuttanut mun hapensaantikykyyn ja aiheuttaa siksi sydämentykytystä.
Taidan varata huomenna yksityiselle lääkärille ajan, hyvähän se on tutkia että saa mielenrauhan.
Mulla on nimittäin isä kärsii sydänsairaudesta ja äitillä on kans ollut jotain mitä tutkitaan koska hän sai sairaalasta yhdeksi päiväksi mukaansa jonkun laitteen, oisko just se EKG-laite, missä oli ne lätkät rinnassa kiinni ja johtoja meni vyötäröllä olevaan laitteeseen...
Useinhan nuo sydän-sairaudet on perinnöllisiä mutta en ollut edes ajatellut moista kun olen mielestäni "vasta" 26-vuotias.
Minulla oli niitä niinkin kauan, kuin n. 10 vuotta, ennenkuin hankkiuduin hoidettavaksi, eli noin 20 vuotiaasta lähtien. Tuollainen ylimääräinen oikoratahan on ihan synnynnäinen vika sydämessä, mutta jostain syystä ne aktivoituvat usein vasta murrosiän jälkeen.
Vaivaan on myös lääkehoitoa, nimittäin itsellä ainakin betasalpaajat poistivat kohtauset lähes täysin. Halusin kuitenkin tuon vian korjattavaksi mieluummin, kuin söisin loppuikäni niitä lääkkeitä.
Tuo operaatio on ihan paikallispuudutuksessa tehtävä ja kivuton, eli ei mikään iso kynnys.
Lääketiteellinen termi sille on katetriablaatio, ja siinä viedään nivustaipeesta laskimoverisuonta pitkin erilaisia katetreja sydämeen. Kuulostaa pahemmalta mitä on.:)
Tuo laite, joka äidilläsi oli, on juuri se, joka itsellänikin oli. Sillä saadaan se häiriö sitten kiinni, ja nähdään, että onko kyseessä joku epänormaali sydämen toiminta. Ei sitä kohtausta kumminkaan ikinä silloin tule, jos sydänfilmiä ollaan lääkärissä ottamassa.
Siitä on sitten hyvä jatkaa, tai unohtaa koko asia :)
Olipa kiva saada ihan faktatietoa sellaiselta jolla on kokemusta asiasta!
Olet oikeassa, tuo katetriablaatio tosiaan kuulostaa aika jännittävältä mutta hyvä tietää sekin ettei se ole mikään suuren suuri operaatio :)
Oikeassa olet, mun äidiltä on otettu niitä sydänfilmejä sairaalassa monia kertoja mutta ilmeisesti "tuloksetta" kun hän sai sitten sen laitteen mukaansa seuraamaan pidemmäksi aikaa mitä vastaanotolla.
Äidillä on ilmeisesti ollut jonkin sortin rytmihäiriöitä joita nyt tutkitaan. Isällä on puolestaan laajentava kardiomyopatia mikä taas liittyy jotenkin sydämen toisen kammion heikentyneeseen toimintaan, jos olen oikein ymmärtänyt.
Kiitos paljon näistä tiedoista mitä mulle annoit! Pystytkö muuten nykyään elämään täysin normaalia elämää, poistuiko vaiva kokonaan siinä toimenpiteessä?
Kiva, että voin olla avuksi! :)
Kyllä mulla tosiaan loppuivat ne kohtaukset kun seinään tuon operaation jälkeen. Tosin nyt on vasta kulunut noin kuukausi. :)
Kävin kyllä lääkärissä jo silloin 10 vuotta sitten asiasta, mutta silloin tutkimuksissa ei löytynyt mitään poikkeavaa, (ei tietenkään löytynyt, kun ainoa keino on saada se häiriö filmille, ja se onnistuu vain sillä kannettavalla laitteella) ja lääkäri vaan selitti, että mulla on sellainen sydän, joka nyt vaan aina välillä vaan lyö tiheämpään plaaplaa... En kyllä tiedä tehtiikö tota operaatiota vielä Suomessa edes silloin. Mulle se tehtiin Turussa, ja siellä sitä on kuulemma tehty vasta 4 vuotta.
Jos sinulle tulee myöhemmin kysyttävää, ja tämä keskustelu on jo hukkunut jonnekin, niin minulle voi aina kirjoitella ([email protected]), olen mielelläni avuksi.
Ai se on niin tuore juttu! Minuakin on vaivannut tämä jo pidemmän aikaa mutta nykyään niitä tulee paljon useammin ja ne kohtaukset tuntuu "pahemmilta". Viimeiset on olleet ihan rehellisesti pelottavia.
Oon tätä aika kauan pähkäillyt, tänään otin itseäni niskasta kiinni ja varasin ajan ensi viikon keskiviikoksi yksityislääkärille. Ihan yleislääkärille mutta täytyy vaatia siellä että tutkivat tarkkaan onko aihetta jatkotutkimuksiin, olisihan tämä vaiva kiva saada pois jos on mahdollista.
Kiitos paljon sähköpostiosoitteesta, otin sen talteen, se voi hyvinkin olla että mulla herää kysymyksiä ja/tai kerrottavaa sen lääkärireissun jälkeen. Tosi kiva jos voit auttaa!
Palataan siis todennäköisesti asiaan, kiitos paljon avustasi jo nyt :)
Moi, kävin tänään lääkärissä ja menen ylihuomenna siihen EKG-juttuun. Ottavat sen "pitempänä" mut lääkäri piti todennäköisenä ettei se siltikään näy juuri sillä hetkellä, niin hyvä tuuri kuulemma harvoin on. Mutta pääasia että tutkitaan.
Aika jännä oli kun kerroin vain oireet ja saman tien lääkäri kertoi mulle esim. tästä takykardiasta (meniköhän oikein?), eli kertoi mulle lähes saman kuin sinäkin :) Tosin sitäkin voi vissiin olla kahta "erilaista".
Mutta perjantaina siis sinne sydänfilmiä ottamaan ja sitten katsotaan taas jatkoa, väliaikatietoja vain ilmoittelen :)
Kuullostaa samalta kuin mulla.. Takykardiaa, eli sydän alkaa yhtäkkiä tykyttää rinnasta ulos ja pulssi reilusti yli 200 (vaikea laskea).. Mulla liittyi tajuttomuuskohtauksia ja "epilepsiaa" muistuttavia kohtauksia.. Jolloin sydän löikin liian heikosti.. Ablaatio tehtiin 4kk sitten ja olen voinut paljon paremmin. Ja mä olen kans 26v oireista ehdin kärsiä 5 vuotta. "Leikkaukseen" pääsin melkein heti kun lääkärit uskoi että NÄIN NUORELLAKIN voi olla sydämessä vikaa, eikä oireet ole vaan psyykkeen tuotosta..höh
Minä tosiaan kävin viime viikolla siinä sydänfilmissä ja siitä löytyi jokin poikkema. Seuraavaksi lääkäri passitti minut keuhkoröntgeniin, siitä ei ilmeisesti selvinnyt mitään... Huomenna saan tietää kardiologin mielipiteen mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Toivottavasti en joudu vakuuttelemaan lääkäreitä siitä että oikeasti ahdistaa ja pelottaa ne tykytyskohtaukset! Sairaalaankin saa lähetteen yleensä vasta sitten kun on "pää kainalossa"...
Ja oikeasti pidin itseäni "liian nuorena" kärsimään mistään sydänvaivoista...VAIKKA meillä suvussa sellaisia vaivoja on ollut.
Kiva, että olet saanut asiaasi eteenpäin.
Tuli vaan mieleen nyt, että vaikka siinä filmissä näkyikin joku poikkeama, niin se ei välttämättä tarkoita, että ne tykytyskohtaukset liittyisivät siihen. Ellei sulla sitten tullut sitä kohtausta just sen filmin aikana?
Aattelin vaan, ettei nyt käy niin, että kardiologi vakuuttelee, että se poikkeama ei ole mitenkään vaarallinen, ja jää se varsinainen oire vallan tutkimatta.
Sain tänään kardiologin mielipiteen. Poikkeama ekg:ssa johtuu kuulemma vain iästäni ja hoikkuudestani? Muistaakseni sille oli joku sanakin, joku sinussolmukkeinen tai jotain vastaavaa... Ihan hyvän huomion muuten heitit koska ei mulla tosiaan sen 2 minuutin filmin aikana sitä kohtausta tullut...
Lääkärit olivat nyt kuitenkin sitä mieltä että tykytykset ja hengenahdistus johtuu ns. sympatikotoniasta jossa kuulemma sisäelinten hermotus on sekaisin (ei AAVISTUSTAKAAN mitä tämä tarkoittaa), eikä se kuulemma vaadi lievänä mitään erikoista hoitoa. Halutessani saan kuulemma jotain b-salpaaja-lääkkeitä...
Eli ei kai syytä huoleen? Hankala ainakaan väittää vastaan kun ei juuri ymmärrä :)
Niin, oikeastaan tuo diagnoosi oli ihan odotettavissa. Lääkäri nimittäin tietenkin teki sen (subjektiivisen) kertomuksesi, sekä ennenkaikkea tuon sydänfilmin pohjalta. Tykytyskohtauksia kun voi olla niin monenlaisia ja ihmiset vielä kokevat ne eritavoin.
Voihan tuo olla hyvinkin ihan oikea diagnoosi, mutta minun mielestäni varmuutta siitä ei voi olla, ellei sitä varsinaista kohtausta saada filmille.
Luuletko, että saisit sen varsinaisen tiheälyöntisyyskohtauksen filmille, jos sinulla olisi se kannettava laite vuorokauden? Jos vastaus on kyllä, niin voisit harkita sen pyytämistä, koska sillä saisit varmuuden asiaan.
Jos luulet, että tuokaan ei onnistu,(tai siitä ei löydy mitään) mutta vaiva häiritsee elämääsi, niin kyllä kannattaa kokeilla niitä betasalpaajia. Itselläni ne rauhoittivat jo tosi pienellä annoksella sydämen, ja olivat lisäksi halpoja.
Sinussolmuke on sydämen osa, joka määrää supistusten tiheyden. Eli siis sydämen oma tahdistin.
Sympatikotonia taas on sympaattisen hermoston vilkas toimintatila. Eli kyseessä olisi käsittääkseni juurikin tossa aiemmin jonkun ehdottama dysautonomia tuolta linkistä: http://www.mvprolapse.com/dysautonomia.html
Luulisin että saisin sen tykytyskohtauksen nauhalle mikäli se laite olisi 24 tuntia mulla...ainakin viime aikoina mulla on tullut useita kohtauksia päivän aikana, poikkeuksetta.
Voisi kai niitä b-salpaajia kokeilla kaiken varalta mutta eihän ne vaivaa "paranna" vaikka hyvähän se on jos oireitakin helpottaa...
Mistä minä muuten pyydän sitä laitetta? Nyt viimeksi asioin yksityisellä lääkärillä, saako niitä sieltä vai terveyskeskuksesta vai sairaalasta?
Tarkistin muuten sen lääkärin kirjoittaman "lausunnon", eli se sana jolla sitä ekg-poikkeamaa kuvattiin oli "sinussolmukkeen variaatio" joka kuulemma liittyy ikääni ja hoikkuuteeni eikä ole merkki sydänsairaudesta. Lisäksi sydän on normaalin kokoinen ja muotoinen.
Tuohon sympatikotonian aiheuttamiin tykytyksiin lääkäri suositteli kuntoliikuntaa kun ei sille kuulemma lievänä tarvitse mitään tehdä. Täytyy nyt sitten kokeilla helpottaako liikunta, vaikka en usko että liikunta poistaisi kokonaan tätä vaivaa.
Minulla on betasalpaajat ja syke on alle 60 päivisin. Joskus kun lepäilen, niin syke nousee korkeaksi ja tuntuu, että sydän tulee rinnasta ulos. Samoin käy kun menen illalla nukkumaan, niin tykytys alkaa.
Itse asiassa mullakin tulee yleensä aina ne kohtaukset levossa, ei ikinä rasituksessa. Ja nykyään myöskin usein juuri nukkumaan mennessä tai jos yleensäkin käy pitkälleen.