Avio-oikeus /leski

Ei, vaan testamentti määrää mitä vainajan jäämistölle tapahtuu. Eli sille osalle joka sisältää vapaaomaisuuden ja sen joka osituksessa tulee kuolinpesälle.

Teillä sen on vainaja nyt sattunut määräämään puolisolleen, niin kuin on hänen oikeus.

Ja näsäviisaille nyt vielä erikseen, että toki tässä tapauksessa ilmeisesti rintaperillisiä on ja he toki perivät ennen puolisoa (mutta nämä rintaperilliset voivat vaikka kuolla, jolloin puoliso perii).

valittu_nimimerkki kirjoitti:

Ja näsäviisaille nyt vielä erikseen, että toki tässä tapauksessa ilmeisesti rintaperillisiä on ja he toki perivät ennen puolisoa (mutta nämä rintaperilliset voivat vaikka kuolla, jolloin puoliso perii).

Lue lisää

Näsäviisaana täydennän vielä, että rintaperilliset voivat myös luopua osastaan, joten puoliso (leski) voi silloinkin periä.

Vähän huono tuo sinun tietopakkauksesi. Kuoleman jälkeen ei voi enää pääsääntöisesti tulla avioeroa/avioero-ositusta.

Vai pitikö sanan "avioerossa" tilalla lukea "osituksessa"?

Sitten pitäisi ymmärtää mitä tarkoittaa avio-oikeuden toteuttaminen (osituksessa tai puolison ollessa perillisenä) ja mitä taas tarkoittaa periminen/testamenttisaanto.

Joka tapauksessa puoliso saattaa siis periä omaisuuden tai saada sen testamentin nojalla, vaikka omaisuus olisikin avio-oikeudesta vapaata.

Juuri sitä se tarkoittaa, mitä siihen on präntätty.

Esimerkki:
X = sinä, omaisuutesi 100.000
A = lapsesi, omaisuus 80.000
B = lapsesi puoliso, omaisuus 50.000

1. X kuolee, ei testamenttia, perinnön saa A
Avioero A/B, omaisuuden ositus
A varat 80.000 100.000 = 180.000
B varat = 50.000
A antaa B:lle tasinkoa 230.000 : 2 - 50.000 = 65.000
- A pitää 115.000
- B pitää 50.000 saa 65.000 = 115.000

2. X:n testamentin mukaan A:n puolisolla ei ole avio-oikeutta perintöön
Ositus ja erottelu A/B
A avio-oikeuden alaiset varat 80.000, avio-oikeudesta vapaat varat 100.000
B avio-oikeuden alaiset varat 50.000
A antaa B:lle tasinkoa 130.000 : 2 - 50.000 = 15.000
- A pitää 65.000 100.000 = 165.000
- B pitää 50.000 saa 15.000 = 65.000

Sitä, että jos nyt et missään nimessä halua että varallisuuserä tai esine siirtyy lapsen puolisolle avio- tai perintöoikeuden perusteella, pitää sinun määrätä sinun omassa testamentissa, että omaisuus on vapaaomaisuutta ja että vaikka lapsesi saa tämän, niin se menee hänen kuoltua henkilölle X.

Juuri sitä se tarkoittaa, mitä siihen on präntätty.

Esimerkki:
X = sinä, omaisuutesi 100.000
A = lapsesi, omaisuus 80.000
B = lapsesi puoliso, omaisuus 50.000

1. X kuolee, ei testamenttia, perinnön saa A
Avioero A/B, omaisuuden ositus
A varat 80.000 100.000 = 180.000
B varat = 50.000
A antaa B:lle tasinkoa 230.000 : 2 - 50.000 = 65.000
- A pitää 115.000
- B pitää 50.000 saa 65.000 = 115.000

2. X:n testamentin mukaan A:n puolisolla ei ole avio-oikeutta perintöön
Ositus ja erottelu A/B
A avio-oikeuden alaiset varat 80.000, avio-oikeudesta vapaat varat 100.000
B avio-oikeuden alaiset varat 50.000
A antaa B:lle tasinkoa 130.000 : 2 - 50.000 = 15.000
- A pitää 65.000 100.000 = 165.000
- B pitää 50.000 saa 15.000 = 65.000

00530 kirjoitti:

Juuri sitä se tarkoittaa, mitä siihen on präntätty.

Esimerkki:
X = sinä, omaisuutesi 100.000
A = lapsesi, omaisuus 80.000
B = lapsesi puoliso, omaisuus 50.000

1. X kuolee, ei testamenttia, perinnön saa A
Avioero A/B, omaisuuden ositus
A varat 80.000 100.000 = 180.000
B varat = 50.000
A antaa B:lle tasinkoa 230.000 : 2 - 50.000 = 65.000
- A pitää 115.000
- B pitää 50.000 saa 65.000 = 115.000

2. X:n testamentin mukaan A:n puolisolla ei ole avio-oikeutta perintöön
Ositus ja erottelu A/B
A avio-oikeuden alaiset varat 80.000, avio-oikeudesta vapaat varat 100.000
B avio-oikeuden alaiset varat 50.000
A antaa B:lle tasinkoa 130.000 : 2 - 50.000 = 15.000
- A pitää 65.000 100.000 = 165.000
- B pitää 50.000 saa 15.000 = 65.000

Lue lisää

Tarkennus:
"2. X:n testamentin mukaan A:n puolisolla ei ole avio-oikeutta perintöön
Ositus ja erottelu A/B"

Tämä esimerkki 2 on samalla tavalla kuin esim 1 omaisuuden ositusta. Omaisuuden erottelulla tarkoitetaan sitä, kun puolisoiden avio-oikeus on kokonaan poissuljettu ja heidän omaisuudet erotellaan ilman ositusta.

100.000 euroa on siis osituksessa käsiteltävää avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.

Hienoa, että näin etevä tarkka-ampujakin on palstalle osunut! Kaltaistasi Terminologian Tonavaa täällä onkin kovasti kaivattu! Tarkkana kuin porkkana - siinä oiva ohje kaikille kommentaattoreille. Petratkaa!

Perintö tulee sillä hetkellä kun joku kuolee, joten sittemmin kuollut puoliso on kyllä perinyt, joten hänen avioleskellään on avio-oikeus kaikkeen kuolleen puolisonsa omaisuuteen, myös tämän saamaan perintöön, ellei puolisoitten avioehdosta tai perinnönjättäjän testamentista muuta johdu.

Perinnönjättäjä on voinut sulkea pois avio-oikeuden, mutta se ei vaikuta lesken perintöoikeuteen, jos perinnönsaaja kuolee ilman rintaperillisiä - lesken perimisen estämiseksi testamentissa täytyy nimetä toissijaissaaja(t).

uoou kirjoitti:

Perintö tulee sillä hetkellä kun joku kuolee, joten sittemmin kuollut puoliso on kyllä perinyt, joten hänen avioleskellään on avio-oikeus kaikkeen kuolleen puolisonsa omaisuuteen, myös tämän saamaan perintöön, ellei puolisoitten avioehdosta tai perinnönjättäjän testamentista muuta johdu.

Perinnönjättäjä on voinut sulkea pois avio-oikeuden, mutta se ei vaikuta lesken perintöoikeuteen, jos perinnönsaaja kuolee ilman rintaperillisiä - lesken perimisen estämiseksi testamentissa täytyy nimetä toissijaissaaja(t).

Lue lisää

Perinnönjättäjän testamentissa on "ei-avio-oikeutta puolisolle", minkä sittemmin kuollut on siis perinyt, mutta joka on jakamattomassa kuolinpesässä. Kuollut puoliso on testamentannut puolisolleen kaiken omistusoikeuden poislukien lakiosat, mutta silti tuo perintö menee rintaperillisille ja leski saa pitää lähinnä vain kuolleen puolisonsa velat.

monimutkaista kirjoitti:

Perinnönjättäjän testamentissa on "ei-avio-oikeutta puolisolle", minkä sittemmin kuollut on siis perinyt, mutta joka on jakamattomassa kuolinpesässä. Kuollut puoliso on testamentannut puolisolleen kaiken omistusoikeuden poislukien lakiosat, mutta silti tuo perintö menee rintaperillisille ja leski saa pitää lähinnä vain kuolleen puolisonsa velat.

Lue lisää

Ei ole monimutkaista.

Ensinnä - ylempänä olevan esimerkin 2 mukaisesti - A:n kuoltua toimitetaan omaisuuden ositus. Lainaan esimerkin tähän:

2. X:n testamentin mukaan A:n puolisolla B:llä ei ole avio-oikeutta X:ltä jäävään perintöön.
Ositus A/B
A avio-oikeuden alaiset varat 80.000, avio-oikeudesta vapaat varat 100.000
B avio-oikeuden alaiset varat 50.000
A antaa B:lle tasinkoa (80.000 50.000) : 2 - 50.000 = 15.000
- A pitää 65.000 100.000 = 165.000
- B pitää 50.000 saa 15.000 = 65.000

Jos A on testamentannut omaisuutensa lakiosia lukuun ottamatta leskelleen B:lle, testamentti koskee sitä A:n jäämistöä 165.000, joka hänelle on osituksessa muodostunut. (Se, että jäämistöön kuuluu myös A:n avio-oikedesta vapaata omaisuutta, ei vaikuta A:n perinnön jakautumiseen. Siihen vaikuttaisi vain X:n testamentin toissijaismääräys, jollaista ei ole.) Jäämistöstä puolet 82.500 menee lakiosiin ja toinen puoli 82.500 testamentin nojalla leskelle.

En usko että oli selkeä. Ja sitä paitsi näissä lakiasioissa on aina poikkeustapauksia yms. Voi käydä esim. niin, että testamenttia ei voida panna toimeen, jos perittävä on ennen kuolemansa tehnyt oikeustoimia, jotka loukkaisivat lakiosaa.

Ositustakin voidaan sovitella, joten senkään lopputulos ei ole koskaan selvä. Vaikka ymmärtääkseni testamentilla määrättyä avio-oikeudesta vapaata omaisuutta ei saa osituksen sovittelussakaan määrätä avio-oiekuden alaiseksi.

uusavuttomat kirjoitti:

En usko että oli selkeä. Ja sitä paitsi näissä lakiasioissa on aina poikkeustapauksia yms. Voi käydä esim. niin, että testamenttia ei voida panna toimeen, jos perittävä on ennen kuolemansa tehnyt oikeustoimia, jotka loukkaisivat lakiosaa.

Ositustakin voidaan sovitella, joten senkään lopputulos ei ole koskaan selvä. Vaikka ymmärtääkseni testamentilla määrättyä avio-oikeudesta vapaata omaisuutta ei saa osituksen sovittelussakaan määrätä avio-oiekuden alaiseksi.

Lue lisää

Ensin ositetaan ja siinä huomioidaan avio-oikeudesta vapaa omistus ja näin ollen osituksen tulos ei ole 2 yhtä suurta osuutta, vaan ensin otetaan avio-oikeudellinen omaisuus ja se puolitetaan. Sitten lisätään avio-oikeudesta vapaa omistus sille puolisolle, jolle se kuuluu. Sitten tehdään perinnönjako testamentin mukaan siitä osuudesta, mikä on em. tavalla saatu perittävälle.
Jos siis avio-oikeudesta vapaa omaisuus on leskellä ja puolisoilla on keskinäinen testamentti, rintaperilliset saavat perintönä vähemman kuin mitä saisivat, mikäli koko omaisuus olisi avio-oikeudellista. Jos taas avio-oikeudesta vapaa omaisuus on perittävällä, leski saa vähemmän kuin saisi, jos koko omaisuus olisi avio-oikeudellista.
Osituksessa huomioidaan avio-oikeudesta vapaa omaisuus, perinnönjaossa huomioidaan testamentti.