Sähköbusseja tarvitaan 30 vuoden ajalle 450 kappaletta, koska yhtä bussia käytetään 10 vuotta ja niitä on oltava noin 150 kappaletta kerrallaan käytettävissä. Yksi maksaa 500 000€. Kokonaishinta on tällöin 225 miljoonaa. (500 000€/kpl * 3 * 150kpl = 225 000 000 €)
26 ratikkaa vastaavalle ajalle maksaa 100 miljoonaa.
26 ratikkaa vastaavalle ajalle maksaa 100 miljoonaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eli ratikkavaunujen kustannus on vähemmän. Tässä jo 1. säästö.
Jopas pomppas.
26 ratikalla siis hoidetaan sama matkustaja- ja reittimäärä kuin 150 bussilla ?
Bussit on romutettava 10 vuoden välein, mutta ratikka kestää 30 vuotta ?
Se, joka tällaisiin satuihin uskoo, on todellinen ratikkauskovainen.
Itse asiassa stadissa liikennöi useampikin yli 30 vuotias ratikka ja käsittääkseni joku oli yli 40 vuotias...
ja raiteet tulikin jo ihan ilmaiseksi vissiin rautasoini lahjoittaa ne.
kyllä on parempi vaan hankkia oma-auto, jos ei vielä semmoista omista, ja mielellään laatuauto, ei mitään koreanpaskakasaa kylille pyöriin.
Mutta ota huomioon, että jokainen bussi minkä ratikka korvaa on pois sinun edestäsi liikenteessä...
En täysin selvästi maininnut, että ei kaikki busseja olla korvaamassa, mut 26 ratikkaahan ne on suunnitelleet.
Busseja tarvitaan todellakin paljon enemmän, koska idästä ja lännestä tulevia linjoja on monia, varmaan ainakin kymmenkunta yhteensä. Osa noista 150 tarvittavasta bussista toki jää käyttöön, mutta varmasti noin puolet poistuu, koska itä-länsi suuntaisessa liikenteessä on yli puolet busseista joka tapauksessa. (Sen näkee TKL:n live-liikennettä seuraamalla TKL:n nettisivulta). Näistä joka ikinen länsi-itä suunnassa ajava ajaa keskustaan. Vilkkaimmilla linjoillla on samanaikaisesti jopa 6-9 bussia liikenteessä. (voi myös tarkistaa TKL sivulta bussiliikenteen liveseurannasta.) Kaikenlisäksi näiden bussien matkustajakapasiteettti on max. 70 henkeä. Ratikassa noin 250. Joten laske siitä.
26 ratikkaa korvaa suoraan laskien 2,5 kertaisen määrän busseja, jos niitä kulkee yhtä tiheästi.
Näin lukee yleissuunnitelmassa:
"Linjojen A ja B liikennöintiin tarvitaan yhteensä 22 - 23 vaunua riippuen
Pispalan kannaksen linjausvaihtoehdosta. Näiden lisäksi tarvitaan 3 va-
ravaunua huoltotöiden ja poikkeustilanteiden varalle."
"Kahdeksan kertaa tunnissa eli 7,5 minuutin vuorovälillä kulkeva raitiotie
korvaa kapasiteetillaan 15 – 20 kertaa tunnissa kulkevan bussiliikenteen."
Helsingissä vanhimmat ratikat ovat noin 40-vuotiaita. (HKL nettisivut). Busseista on aivan yleisesti todettu, että kaupunkiliikenteessä niitä käytetään noin 10 vuotta.
TKL: vanhimmat bussit ovat vuodelta 2004. Varmaan juuri poistumassa liikenteestä.
yleissuunnitelmassa:
"Bussien liityntälinjojen varassa olevilla alueilla joukkoliikenteen vuorotarjonta parantuu nykyisestä merkittävästi.
Tyypillisesti nykyisen 30 minuutin vuorovälin sijaan liityntäliikenneyhteys
on suunniteltu toteutettavan vähintään 15 minuutin vuorovälein. Liityntä-
liikenteiden liikennöinti on sovitettu raitiotien liikennöintiin vaihtojen suju-
vuuden varmistamiseksi"
Eli tarjonta paranee!
Ratikkakapasiteetti saadaan toteutetuksi 25:llä superbussilla, joiden hinta on suunnilleen 25 miljoonaa. Vaihdetaan ne vaikka 10 vuoden välein uusiin, jolloin hinta on 100 miljoonaa. Tosin hinta jää selvästi alemmaksikin, koska busseille jää vielä jäännösarvo, koska ovat myytävissä ja käytettävissä muuallakin. Joustavuutta siis siinäkin.
Ratikat maksavat 100 miljoonaa ja lisäksi niihin on tehtävä elinkaaripäivityksiä ainakin pari kertaa. Käytännössä hinta tuplautuu sen 40:n vuoden aikana ja viimeisen 20:n vuoden aikana vanhat ratikat eivät kiinnosta enää muutenkaan käyttäjiä, toisin kuin sen hetkiset modernit ja uutuuttaan tuoksuvat bussit.
Sitten pitäisi saada vielä jotenkin ratikan puolen miljardin infrainvestoinnit kuoletettua. Se on mahdoton yhtälö.
Eiköhän ne bussit ja ratikat ole jotakuinkin saman hintaisia... Ratikassa maksaa kuitenkin kiskot ja se on taas busseihin nähden huomattava menoerä. Mutta ratikka taas kulkee omaa reittiään ja pysyy täten taas huomattavasti varmemmin aikataulussa... Eli ratikka on kalliimpi, mutta varmempi joukkoliikenne muoto.
No eivät ne nyt kuitenkaan ihan samanhintaisia ole. Busseja voidaan valmistaa massatuotantona isoja sarjoja, mutta ratikat ovat lähes aina uniikkikappaleita, joihin pitää varaosatkin tehdä käsitöinä.
Aikataulut ovat vain järjestelykysymys. Ei niitä pidä liian kireäksi suunnitella. Valtion Rautateillä on yli sadan vuoden kokemus kiskoliikenteestä, mutta siitä huolimatta eivät pysy aikatauluissaan. Toki osasyy ongelmiin johtuu epävarmasta raideliikennetekniikasta, joka ei siedä suomalaista talvea.
Ratikalla on ongelmana normaaleihin juniin verrattuna vielä sekin, että se kulkee henkilöautojen seassa. Yksi väärin pysäköity auto ja koko ratikkaliikenne seisoo paikallaan. Kääntyvillä renkailla varustettu bussi sen sijaan kiertää esteen.
Joustavuus on – hinnan ja matkan kokonaismukavuuden lisäksi – yksi tärkeimmistä syistä miksi bussit ovat syrjäyttäneet ratikan suurimmassa osasassa maailmaa.
Bussit ja autot syrjäyttivät raitiovaunut monin paikoin Yhdysvalloissa 1950-luvulla varsin kyseenalaisella tavalla. Ääneen lausuttuna tavoitteena oli raivata tilaa moottoriteille, myydä autoja, busseja, bensaa, renkaita.... Tätä pidetään nykyään suurena skandaalina. Ratikan pitkäikäisyys, taloudellisuus ja sähkötoimisuus olivat ratikkayhtiöitä lopettamistarkoituksessa kaapanneiden ostajien kannalta hyödyttömiä ominaisuuksia.
Raitiotiet ovat silti monissa paikoissa olleet alusta alkaen elinvoimaisia, kuten saksankielisessä Euroopassa. Ratikan matkustusmukavuus on ollut bussia parempi aina. Laaja alkuperäinen ratikkaverkko on hengissä esim Kanadan Torontossa, missä totisesti voi tulla lunta. Ruotsissa raitiotiet selviytyivät jopa oikeanpuoleiseen liikenteen siirtymisestä Göteborgissa, Norrköpingissä ja pienessä osassa Tukholmaakin, joka sentään oli rakentanut tunnelbanan korvaamaan raitiotiet. Helsingin raitiotiet on koko historiansa ollut jatkuvasti käyttäjiensä suosiossa. Helsingissäkin on opittu rakentamaan tärkeimmät reitit niin, ettei autojen liikenne tai pysäköinti ole ratikalle mikään ongelma.
Tällä vuosisadalla raitiotie on jo tehnyt aidon paluun ja todella monia uusia järjestelmiä on perustettu, ja kohta uusin onkin toivottavasti rakenteilla Tampereelle.
Syöttöliikenteeseen tarvitaan monta såhköbussia
Hyvä laskelma. Hinta on täsmälleen sama mitä Los Angelesin suuressa sähköbussihankinnassa, eli puoli miljoonaa per bussi.