Onko kellään kokemuksia epätoivoisesta ihastumisesta saavuttamattomaan ja miten pääsitte siitä eroon?
Olen rakastunut ihmiseen, jota ei voi koskaan saada enkä voi häntä lähestyä. Kumpikin meistä on varattuja enkä tee elämässäni koskaan mitään tyhmää, olen päättänyt yrittää unohtaa mutta tunteet eivät usko päätöksiäni...
Joten help! Ei mitään "aika auttaa" neuvoja kiitti! Mitä voi tehdä heti että pääsee tunteesta irti ja eroon? Siis oikeesti!
Olen rakastunut ihmiseen, jota ei voi koskaan saada enkä voi häntä lähestyä. Kumpikin meistä on varattuja enkä tee elämässäni koskaan mitään tyhmää, olen päättänyt yrittää unohtaa mutta tunteet eivät usko päätöksiäni...
Joten help! Ei mitään "aika auttaa" neuvoja kiitti! Mitä voi tehdä heti että pääsee tunteesta irti ja eroon? Siis oikeesti!
Vastaukset 11
Vanhimmat
kitua
Elämä syö, eikö teekin :/, en varsinaisesti osaa antaa neuvoa kun itse kiehun tuossa samassa liemessä, olin varattu, mutten enää, koska olen korviani myöten ihastunut erääseen tyttöön, hänkin on siis varattu. Mitä tuohon voisi sanoa, tapa tunteesi?! Järjetöntä!
tehtävissä.se on ihmisen osa.
Ajattele tältä kannalta: onko oikein seurustella jonkun kanssa jos koko ajan ajattelee toista? Eikö se ole epäreilua kumppania kohtaan? Eikö se kerro jotain, jos se jonka kanssa olet yhdessä ei kuitenkaan ole ajatuksissasi...? Kannattaisi tehdä jotain ratkaisuja tilanteen suhteen.
Olin se "petetty" osapuoli. Kyllä katkeruus nousee välillä pintaan kun ajattelen että puolisoni on ollut ihastunut toiseen monta vuotta, millä oikeudella hän piti minua varalla? Kuvitteliko hän että en muille kelpaa ja oli säälistä kanssani vai tiesikö että elämä toisen kanssa ei olisi sen parempaa oikeasti ja pelkäsi yksin jäämistä?
Mikä on tyhmää, määrittele se?
Jos haluat elää onnellisesti ja muistaa, että sinulla on vain yksi elämä ja sinulla on oikeus arvostaa itseäsi niin kerro yksikin syy miksi et selvittäisi tätä asiaa siten ettei yhtään asiaa jää vaivaamaan. Ts. sano yksikin syy miksi et kertoisi tunteistasi tälle miehelle?
pääset asiasta "eroon" kun teet niin kuin ITSE haluat tässä tilanteessa. Ja se mitä sä et halua on et sä jättäisit asian roikkumaan. Selvitä asia hänen kanssaan niin tulet tuntemaan olosi hyvin helpottuneeksi oli vastine mikä hyvänsä.
mulla aivan sama tilanne,oon jotai puol vuotta ollu yhen ihmisen lumoissa ettei mitää järkee.
ja välillä tuntuu että siit tunteest on päästävä eroon ku ahistaa koko tilanteen vaikeus...mut on se tunne vaan toisaalta nii mahtava ku näkee pitkästä aikaa ja tuntee sen jännitteen siinä välillä...on tää elämä vaan vaikeeta=)
Aamulla herää, ei pääse sängystä ylös, kun miettii häntä, illalla nukkumaan ja miettii häntä. Ei saa tehtyä hommia, kun miettii häntä. Viikonloppuisin makaa sohvalla ja haaveilee häntä - kertailee kohtamisia ja sanankäänteitä. Ja kun tavataan, energiaa riittää monta päivää. Mikä ilon tunne.
Ihan turhaan, mitään ei kuitenkaan voi ja saakaan tapahtua. Olen ollut samassa tilanteessa ennenkin. Siis pahasti retkullaan ihmiseen, joka ei vastaa tunteisiin. Tiedän, tän unohtamiseen voi mennä taas 2 vuotta. En ikinä opi. Olen myös ollut joskus se kohde, jota homma ei ole napannut. Silloin oli kamala katsoa toista, kun tietää miltä siitä tuntuu.
Kohta kuitenkin helpottaa, on jo sen verran irrallinen olo koko hommasta. Malttaisin vain pysyä erossa koko ihmisestä, niin menee nopeemmin ohi. Kyllä tässä sydämeen tulee taas reikiä. Voikohan kovin repaleisella sydämellä enää rakastua.
Miksi et voisi lähestyä? Anna hänen tietää tunteesi - hän vastaa niihin, jos vastaa. Kadutko sitä loppuelämäsi, että et kertonut tunteistasi? Sekö olisi paras ratkaisu... Jos teillä on tulevaisuus, löydätte toisenne.
samanlaisessa tilanteessa minäkin.
En tiedä mitä tekisin muuta kuin elän vain päivän kerrallaan, vaikka välillä on todella vaikeaa ja paha olo.
Ihastukseni nähdessä sydämeni laulaa ja on hyvä olo. Katseemme kohtaa silloin tällöin ja joskus olen varma että hän "tietää" tai ainakin vaistoaa asian.
En tiedä todellakaan muuta kuin antaa ajan kulua ja päivä kerrallaan vaikka kuinka sydämeen koskee.
Yritetään selvitä!!!!!!!
Minä seurustelin 5 vuotta, ihastuin toiseen, kidutin itseäni puoli vuotta. Jätin poikaystäväni, eroprosessissa meni kuitenkin aikaa. Sillä välin ihastukseni löysi kuulemma "elämänkumppaninsa" =(