Jyväskylässä taloustutkijoiden kesäseminaarissa julkistettiin 16.6.1994 Suomen akatemian rahoittama ja Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkijoiden yhtistyönä tekemä tutkimus (Karhu - Karppinen - Saikkonen: EU vai ETA? Tutkimus Suomen EU-jäsenyyden ja Eta-sopimuksen taloudellisista vaikutuksista, Jyväskylän yliopisto, Taloustieteen laitos, Julkaisuja 94/1994).
Ajatus tutkimushankkeesta syntyi kesällä 1992 pitkälti haluna tutkia aikaisempia VATT:in ja ETLA:n selvityksiä perusteellisemmin ja puolueettomasti EU:n ja Eta:n kokonaistaloudellisia vaikutuksia.
Tärkeimmät menetelmälliset erot tutkimusten välillä olivat seuraavat:
1. VATT:in tutkimuksessa taloudellinen kehitys Eta-oloissa oli oletettu ennalta tietynlaiseksi "tumput suorana" -ajattelun mukaisesti). Toisin kuin VATT:in selvityksessä tutkimuksessa simuloitiin myös Eta-sopimuksen taloudelliset vaikutukset. Tämä mahdollisti sen, että Eta-vaihtoehtoa voitiin käsitellä aikaisempaa tasavertaisemmin.
Näin voitiin laskea ns. sopeuttava Eta-vaihtoehto, jossa Eta-sopimuksen aikaansaamien integraatiovaikutusten lisäksi huomioitiin valmisteverojen omaehtoinen lievä alennus kohti EU-tasoa ja sellainen rahapolitiikka, jossa pyritään seuraamaan EU:n korkokehitystä.
2. Koska taloudellisen yhdentymisen ruohonjuuritason vaikutukset ovat moninaiset ja koska niiden voimakkuuden arviontiin liittyy usein suurta epävarmuutta, päädyttiin ns. skenaariotekniikan käyttöön. Keräämällä kaikki ruohonjuuritason minimi- ja maksimivaikutukset ja panemalla ne erikseen Suomen kansantaloutta kuvaamaan malliin saatiin näin laskettua Eta:lle ja EU:lle ns. minimi- ja maksimiskenaariot (kehitysurat) vuodesta 1994 vuoteen 2005 saakka.
Näin saatiin arvioiduksi Eta- ja EU-vaihtoehtoihin liittyvää epävarmuutta, jota VATT:in selvityksessä ei oltu tehty.
Tämän seikan selvittäminen antoi aivan uutta tietoa aikaisempien tutkimusten luotettavuudesta.
3. Kolmanneksi tutkimuksessamme on laskettu kaikki Eta- ja EU-skenaariot sekä nimellispalkkajäykkyyden että nimellispalkkajoustavuuden oletuksilla.
Palkkajoustavuusoletus merkitsee yksinkertaisesti sitä, että nimellispalkat muuttuvat samansuuntaisesti kuluttajahintojen muutoksen kanssa ja vastakkaisesti työttömyyden muutoksen kanssa.
Palkkajäykkyysoletuksen vallitessa tällaista riippuvuutta ei esiinny. Palkkajousto merkitsee talouden (työmarkkinoiden) sisäistä sopeutumista. Simulointitulosten mukaan palkkajousto vahvistaa integraatiovaikutuksia sekä Eta:ssa että EU:ssa.
Kannattaa tässä yhteydessä panna merkille, että VATT teki omat integraatiovaikutuslaskelmansa vain tässä palkkajoustotapauksessa.
Uudemman tutkimuksen keskeinen anti oli, että Suomen vaihtoehtoisia integraatioratkaisuja (Etaa ja EU-jäsenyyttä) ei voida yksiselitteisesti asettaa paremmuusjärjestykseen kokonaistaloudellisten vaikutusten osalta kuten aikaisemmissa VATT:in ja ETLA:n selvityksissä on tehty, vaan Eta-vaihtohto kamppailee tasavertaisesti EU-jäsenyysvaihtoehdon kanssa.
Lisäksi tutkimus paljasti sen suuren epävarmuuden, mikä liittyy integraatiovaikutusten arviointiin.
Valtiovarainministeriön laatimasta mallista saadut minimi- ja maksimiskenaariot poikkesivat toisistaan huomattavasti. Kannattaa varoittaa lisäksi siitä, että "todelliset" integraatiovaikutukset eivät välttämättä sijoitu minimi- ja maksimikehitysurien väliin jäävälle epävarmuusalueelle, vaan ne voivat hyvinkin langeta noiden rajojen ulkopuolelle.
Näin varsinkin sen takia, ettei mahdollisesti tärkeitäkään ruohonjuuritason integraatiovaikutuksia pystytä kvantitatiivisesti tarkastelemaan tällaisissa mallisimuloinneissa.
Mikäli laskelmissa olisi kyetty ottamaan huomioon ne monet EU-jsäenyyden myötä tulleet voittopuolisesti negatiiviset vaikutukset, jotka aiheutuivat Suomelle EU:n yhteisestä maatalous-, tulli- ja kauppapolitiikasta ja varsinkin EMU:n myötä tulevasta kansallisen talouspolitiikan liikkumavaran oleellisesta kapenemisesta, olisivat minimi- ja maksimiskenaariot EU:n osalta olleet paljon kehnompia
Ja vastaavasti Eta-Suomessa näillä vain EU:n myötä tulleilta haitoilta olisi vältytty.
Seuraavia Etan ja EU:n minimi- ja maksimiskenaarioita ei pidä tulkita tulevaisuuden kehitysennusteiksi, vaan epätäydellisten menetelmien avulla tuotetuksi Eta- ja EU-vaihtoehtojen vertailuksi, jossa näitä integraatio-vaihtoehtoja on kohdeltu tasavertaisesti ja puolueettomasti.
Integraatiovaikutusarviot on esitetty poikkeamina talouden tasaisesta kehitysurasta vuonna 2005, mikä antaa yhteisen pohjan Eta- ja EU-vaihtoehtojen vertailuun saman palkkajousto-olettamuksen vallitessa. On varoitettava siitä, etteivät palkkajousto- ja palkkajäykkyyslaskelmien antamat tulokset ole täysin vertailukelpoisia, koska niissä käytettiin hieman toisistaan poikkeavia vertailu-uria.
Tämän vuoksi tuloksista ei saada puhtaana esille pelkän palkkajouston vaikutusta.
Maksimiskenaarioiden mukaiset BKT:n vaikutusarviot (poikkeamat tasaisesta kehitysurasta) saadaan seuraavaan järjestykseen tilanteessa, jossa nimellispalkat joustavat:
EMU 9.9% > (Sopeuttava)Eta 9.0% > EU 8.3% > Eta 5.4%
Sopeuttava Eta-vaihtoehto tuottaa aivan kipailykykyisen taloudellisen kasvun eikä pelkkää "tumput suorana" -politiikkaa merkitsevä Etakaan jää kovin paljoa EU-arviota pienemmäksi. Vastaavat minimiskenaarioiden mukaiset luvut ovat EU:ssa 5.3% ja Etassa 4.0%
Kun laskelmat tehdään palkkajäykkyyden vallitessa, maksimiskenaarioiden mukaiset vaikutusarviot (poikkeamat erilaisesta tasaisen kehityksen urasta) ovat seuraavat:
EMU 6.6% > Sopeuttava Eta 6.1% > EU 4.8% > Eta 2.4%
Vastaavat minimiskenaarion mukaiset luvut tässä palkkajäykkyystapauksessa ovat EU:ssa 1.9% ja Etassa 0.8%. Nämä luvut kertovat sen, että jos huonosti käy, niin EU:n ja Etan kasvuvaikutukset voivat jäädä mitättömiksi.
Varsinkin EU-vaikutusarviot saattavat tällöin kääntyä jopa negatiivisiksi, mikäli laskelmiin kyettäisiin ottamaan mukaan EU:n yhteisen maatalous-, tulli- ja kauppapolitiikan sekä kansallisen talouspolitiikan liikkumavaran kaventumisen haittavaikutukset.
Ajatus tutkimushankkeesta syntyi kesällä 1992 pitkälti haluna tutkia aikaisempia VATT:in ja ETLA:n selvityksiä perusteellisemmin ja puolueettomasti EU:n ja Eta:n kokonaistaloudellisia vaikutuksia.
Tärkeimmät menetelmälliset erot tutkimusten välillä olivat seuraavat:
1. VATT:in tutkimuksessa taloudellinen kehitys Eta-oloissa oli oletettu ennalta tietynlaiseksi "tumput suorana" -ajattelun mukaisesti). Toisin kuin VATT:in selvityksessä tutkimuksessa simuloitiin myös Eta-sopimuksen taloudelliset vaikutukset. Tämä mahdollisti sen, että Eta-vaihtoehtoa voitiin käsitellä aikaisempaa tasavertaisemmin.
Näin voitiin laskea ns. sopeuttava Eta-vaihtoehto, jossa Eta-sopimuksen aikaansaamien integraatiovaikutusten lisäksi huomioitiin valmisteverojen omaehtoinen lievä alennus kohti EU-tasoa ja sellainen rahapolitiikka, jossa pyritään seuraamaan EU:n korkokehitystä.
2. Koska taloudellisen yhdentymisen ruohonjuuritason vaikutukset ovat moninaiset ja koska niiden voimakkuuden arviontiin liittyy usein suurta epävarmuutta, päädyttiin ns. skenaariotekniikan käyttöön. Keräämällä kaikki ruohonjuuritason minimi- ja maksimivaikutukset ja panemalla ne erikseen Suomen kansantaloutta kuvaamaan malliin saatiin näin laskettua Eta:lle ja EU:lle ns. minimi- ja maksimiskenaariot (kehitysurat) vuodesta 1994 vuoteen 2005 saakka.
Näin saatiin arvioiduksi Eta- ja EU-vaihtoehtoihin liittyvää epävarmuutta, jota VATT:in selvityksessä ei oltu tehty.
Tämän seikan selvittäminen antoi aivan uutta tietoa aikaisempien tutkimusten luotettavuudesta.
3. Kolmanneksi tutkimuksessamme on laskettu kaikki Eta- ja EU-skenaariot sekä nimellispalkkajäykkyyden että nimellispalkkajoustavuuden oletuksilla.
Palkkajoustavuusoletus merkitsee yksinkertaisesti sitä, että nimellispalkat muuttuvat samansuuntaisesti kuluttajahintojen muutoksen kanssa ja vastakkaisesti työttömyyden muutoksen kanssa.
Palkkajäykkyysoletuksen vallitessa tällaista riippuvuutta ei esiinny. Palkkajousto merkitsee talouden (työmarkkinoiden) sisäistä sopeutumista. Simulointitulosten mukaan palkkajousto vahvistaa integraatiovaikutuksia sekä Eta:ssa että EU:ssa.
Kannattaa tässä yhteydessä panna merkille, että VATT teki omat integraatiovaikutuslaskelmansa vain tässä palkkajoustotapauksessa.
Uudemman tutkimuksen keskeinen anti oli, että Suomen vaihtoehtoisia integraatioratkaisuja (Etaa ja EU-jäsenyyttä) ei voida yksiselitteisesti asettaa paremmuusjärjestykseen kokonaistaloudellisten vaikutusten osalta kuten aikaisemmissa VATT:in ja ETLA:n selvityksissä on tehty, vaan Eta-vaihtohto kamppailee tasavertaisesti EU-jäsenyysvaihtoehdon kanssa.
Lisäksi tutkimus paljasti sen suuren epävarmuuden, mikä liittyy integraatiovaikutusten arviointiin.
Valtiovarainministeriön laatimasta mallista saadut minimi- ja maksimiskenaariot poikkesivat toisistaan huomattavasti. Kannattaa varoittaa lisäksi siitä, että "todelliset" integraatiovaikutukset eivät välttämättä sijoitu minimi- ja maksimikehitysurien väliin jäävälle epävarmuusalueelle, vaan ne voivat hyvinkin langeta noiden rajojen ulkopuolelle.
Näin varsinkin sen takia, ettei mahdollisesti tärkeitäkään ruohonjuuritason integraatiovaikutuksia pystytä kvantitatiivisesti tarkastelemaan tällaisissa mallisimuloinneissa.
Mikäli laskelmissa olisi kyetty ottamaan huomioon ne monet EU-jsäenyyden myötä tulleet voittopuolisesti negatiiviset vaikutukset, jotka aiheutuivat Suomelle EU:n yhteisestä maatalous-, tulli- ja kauppapolitiikasta ja varsinkin EMU:n myötä tulevasta kansallisen talouspolitiikan liikkumavaran oleellisesta kapenemisesta, olisivat minimi- ja maksimiskenaariot EU:n osalta olleet paljon kehnompia
Ja vastaavasti Eta-Suomessa näillä vain EU:n myötä tulleilta haitoilta olisi vältytty.
Seuraavia Etan ja EU:n minimi- ja maksimiskenaarioita ei pidä tulkita tulevaisuuden kehitysennusteiksi, vaan epätäydellisten menetelmien avulla tuotetuksi Eta- ja EU-vaihtoehtojen vertailuksi, jossa näitä integraatio-vaihtoehtoja on kohdeltu tasavertaisesti ja puolueettomasti.
Integraatiovaikutusarviot on esitetty poikkeamina talouden tasaisesta kehitysurasta vuonna 2005, mikä antaa yhteisen pohjan Eta- ja EU-vaihtoehtojen vertailuun saman palkkajousto-olettamuksen vallitessa. On varoitettava siitä, etteivät palkkajousto- ja palkkajäykkyyslaskelmien antamat tulokset ole täysin vertailukelpoisia, koska niissä käytettiin hieman toisistaan poikkeavia vertailu-uria.
Tämän vuoksi tuloksista ei saada puhtaana esille pelkän palkkajouston vaikutusta.
Maksimiskenaarioiden mukaiset BKT:n vaikutusarviot (poikkeamat tasaisesta kehitysurasta) saadaan seuraavaan järjestykseen tilanteessa, jossa nimellispalkat joustavat:
EMU 9.9% > (Sopeuttava)Eta 9.0% > EU 8.3% > Eta 5.4%
Sopeuttava Eta-vaihtoehto tuottaa aivan kipailykykyisen taloudellisen kasvun eikä pelkkää "tumput suorana" -politiikkaa merkitsevä Etakaan jää kovin paljoa EU-arviota pienemmäksi. Vastaavat minimiskenaarioiden mukaiset luvut ovat EU:ssa 5.3% ja Etassa 4.0%
Kun laskelmat tehdään palkkajäykkyyden vallitessa, maksimiskenaarioiden mukaiset vaikutusarviot (poikkeamat erilaisesta tasaisen kehityksen urasta) ovat seuraavat:
EMU 6.6% > Sopeuttava Eta 6.1% > EU 4.8% > Eta 2.4%
Vastaavat minimiskenaarion mukaiset luvut tässä palkkajäykkyystapauksessa ovat EU:ssa 1.9% ja Etassa 0.8%. Nämä luvut kertovat sen, että jos huonosti käy, niin EU:n ja Etan kasvuvaikutukset voivat jäädä mitättömiksi.
Varsinkin EU-vaikutusarviot saattavat tällöin kääntyä jopa negatiivisiksi, mikäli laskelmiin kyettäisiin ottamaan mukaan EU:n yhteisen maatalous-, tulli- ja kauppapolitiikan sekä kansallisen talouspolitiikan liikkumavaran kaventumisen haittavaikutukset.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.