My-purjehduksilla pyritään välttämään purjehdus

Olen kiertänyt maailmaa Great Harbour N47 -paatillani ja pannut merkille, että minäkin liikun enemmän kuin purjehtijat.

Kahdeksalla litralla kahdeksan merimailia, eipä tule paljon palveluita käytettyä. Mukava on olla kun on tilaa ja mukavuuksia ja helppo liikkuvuus.

Katsokaas, minä olen moottorimies, tunnistin tarpeeni ja heti aluksi enkä väitä olevani purjehtija. Säälittävät nämä mukapurjehtijat, jotka tekevät yhden ylityksen ja sitten jumittavat kuin täi tukassa.

Säälittävää!

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

Olen kiertänyt maailmaa Great Harbour N47 -paatillani ja pannut merkille, että minäkin liikun enemmän kuin purjehtijat.

Kahdeksalla litralla kahdeksan merimailia, eipä tule paljon palveluita käytettyä. Mukava on olla kun on tilaa ja mukavuuksia ja helppo liikkuvuus.

Katsokaas, minä olen moottorimies, tunnistin tarpeeni ja heti aluksi enkä väitä olevani purjehtija. Säälittävät nämä mukapurjehtijat, jotka tekevät yhden ylityksen ja sitten jumittavat kuin täi tukassa.

Säälittävää!

Lue lisää

Sinulla on siis tällainen vene, ainakin oli kännissä:

http://www.yachtworld.com/boats/2008/Great-Harbour-GH47-Trawler-2857630/Ft.-Myers/FL/United-States

Sanoit että sellaisella "voi avoimesti ajella koneella välttämätön paha ja sen jälkeen nauttia luonnonrauhasta". Mutta ne purjeveneet sinua vaan harmittavat :-D

"Miksi mennä erta edemmäs kalaan, jos haluaa nähdä merta."

Ei kai kysymys ole meren näkemisestä vaan siitä, että purjehtiessa olet jo perillä. Ei ole tavoitetta päästä mihinkään, koska purjehdus itsessään tyydyttää tarpeet.

Näin väitetään mutta silti my-purjehduksissa merillä vietetty aika on mitätön. Näkisipä edes kerran pallonkiertoa, jossa purjehditaan 60 % ajasta ja ollaan 40 % ajasta maissa. Mutta ei. Aina vain sitä löllimistä.

Eikö kannattaisi vuokrata halvoista maista kämppä ja kävellä pitkin rantaa? Tulisi halvemmaksi.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

"Miksi mennä erta edemmäs kalaan, jos haluaa nähdä merta."

Ei kai kysymys ole meren näkemisestä vaan siitä, että purjehtiessa olet jo perillä. Ei ole tavoitetta päästä mihinkään, koska purjehdus itsessään tyydyttää tarpeet.

Näin väitetään mutta silti my-purjehduksissa merillä vietetty aika on mitätön. Näkisipä edes kerran pallonkiertoa, jossa purjehditaan 60 % ajasta ja ollaan 40 % ajasta maissa. Mutta ei. Aina vain sitä löllimistä.

Eikö kannattaisi vuokrata halvoista maista kämppä ja kävellä pitkin rantaa? Tulisi halvemmaksi.

Lue lisää

Paljonko viikonloppuveneilijä on ajossa kokonaisajasta? Ei taida 15% olla kaukana.

"Purjehdus on vain väline, jolla se toteutetaan."

Ei taida olla sielu purjehdukseen kallellaan, jos suurin nautinto tulee löllimisestä ja viinan juomisesta. Ei se vene nyt asuntonakaan kovin kummoinen ole. Ahdas, likainen, haiseva ja yleensäkin epämukava.

Veneen käyttöä asuntona ei voi puoltaa muuten kuin sillä tavalla, että nauttii itse purjehduksesta, mutta onhan tämä nähty, että my-purjehduksilla purjehdus on pelkkä sivuseikka.

Kyn myisi mahdollisen olemassa olevan veneen eikä joutuisi maksamaan purjehdukseen liittyvistä kuluista, niin sillä rahalla vuokraisi erityisesti halvoista maista kämppiä vaikka kuinka pitkäksi aikaa.

Välimeren hinnatkin ovat sellaisia, että monissa paikoissa sillä rahalla eläisi kuin kuningas.

Piruako maailmaa veneellä kiertää, jos vain löllii paikoillaan.

Eiköhän tämäkin petoksen muoto tule päätökseensä. My-purjehtijat lienevät keskimäärin melko turhamaisia ihmisiä, jotka tahtovat saada sankaritekojen tekijän maineen, mutta kun nykynuoriso tajuaa totuuden, niin se on sitten siinä.

20 vuoden päästä pallonkierto on loppunut. Kanvaasiteltassakin saa järjestettyä mukavammat olosuhteet kuin veneessä.

"Piruako maailmaa veneellä kiertää, jos vain löllii paikoillaan"
Eihän tuo ole edes mahdollista. Jos he löllisivät paikallaan he eivät kiertäisi maailmaa.

piruako kirjoitti:

"Piruako maailmaa veneellä kiertää, jos vain löllii paikoillaan"
Eihän tuo ole edes mahdollista. Jos he löllisivät paikallaan he eivät kiertäisi maailmaa.

Ehkäpä maapallo liikkuu löllön alla, ja löllö vaan löllöö paikallaan. :D

Noinsennäen kirjoitti:

Ehkäpä maapallo liikkuu löllön alla, ja löllö vaan löllöö paikallaan. :D

Lölliminen lienee pallonkiertoa savolaisittain.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

"Purjehdus on vain väline, jolla se toteutetaan."

Ei taida olla sielu purjehdukseen kallellaan, jos suurin nautinto tulee löllimisestä ja viinan juomisesta. Ei se vene nyt asuntonakaan kovin kummoinen ole. Ahdas, likainen, haiseva ja yleensäkin epämukava.

Veneen käyttöä asuntona ei voi puoltaa muuten kuin sillä tavalla, että nauttii itse purjehduksesta, mutta onhan tämä nähty, että my-purjehduksilla purjehdus on pelkkä sivuseikka.

Kyn myisi mahdollisen olemassa olevan veneen eikä joutuisi maksamaan purjehdukseen liittyvistä kuluista, niin sillä rahalla vuokraisi erityisesti halvoista maista kämppiä vaikka kuinka pitkäksi aikaa.

Välimeren hinnatkin ovat sellaisia, että monissa paikoissa sillä rahalla eläisi kuin kuningas.

Piruako maailmaa veneellä kiertää, jos vain löllii paikoillaan.

Eiköhän tämäkin petoksen muoto tule päätökseensä. My-purjehtijat lienevät keskimäärin melko turhamaisia ihmisiä, jotka tahtovat saada sankaritekojen tekijän maineen, mutta kun nykynuoriso tajuaa totuuden, niin se on sitten siinä.

20 vuoden päästä pallonkierto on loppunut. Kanvaasiteltassakin saa järjestettyä mukavammat olosuhteet kuin veneessä.

Lue lisää

Se nyt vaan on niin, että heikon itsetunnon omaavat tahtovat nähdä kaiken toiminnan motiivina pullistelun ja näyttämisen tarpeen. En usko että kukaan myy omaisuuttaan ja muuttaa ahtaaseen veneeseen asumaan jonkun kuuluisuuden tai huomionkipeyden motivoimana, tai jos näin on on kyseessä aika surkea tapaus. Eihän noista pitkän matkan purjehtijoista nykyään kukaan mitään tiedä mitään ja silti niitä on enemmän kuin ennen. Kyseessä on elämänarvojen järjestykseen laittaminen, ja tietoisuus siitä mitä haluaa elämältään.
Alkuperäiseen kysymykseen, en ole koskaan nähnyt asiaa niin, että my-purjehduksessa oleellista olisi itse purjehdus, saman matkan voi toki tehdä koneellakin (aivan oikeasti, monelle purjehtijalle polttoainekustannukset ovat lähes samaa luokkaa ja oikeanlainen vene kykenee tekemään tarvittavat ylitykset ilman purjeitakin). Kyse on vain yksinkertaisesti siitä, että purjevene on luontevin valinta, merikelpoisuuden, varman ja myös vaihtoehtoisen kulkuvoiman suhteen. Moottoriveneessä tulee ratkaistavaksi stabiilisuusongelmat, ja se varakulkuvoima, pitäisikö moottoriveneessä olla myös purjeet tai n.s. siipimoottori. Lähes poikkeuksetta kaikki matkailua ja vene-elämää viettävät ovat päätyneet purjeveneeseen, silti on osoitettu että myös oikenalinen moottorivene on toimiva ratkaisu. En ole koskaan ajatellut että my-purjehtioiden päämotiivi edes olisi purjedus, eikä se voi oikein olla matkailukaan, sillä helpommin eri paikkoihin pääsee toisin tavoin. Jotkut vain pitävät vene-elämästä, eikä se ole keneltäkään pois.

Aamulla sitten heräät krapulaan ja muistelet, miten ajelit sillä veneelläsi kännisessä unessa maailman ympäri pitkin 60 pohjoista leveyspiiriä. Toivottavasti jo maanantai on parempi päivä ja pääset ilmoittautumaan taas työkkäriin.

Mitään krapulaa ei ole. Heräsin autonomisesti (junteille tiedoksi että se tarkoittaa itsenäisesti) seitsemän maissa, keittelin kahvit, paistoin valmiskroisssantttit ja katsoin formula 1 osakilpailun nettitelevisioruudustani.

Mielipiteeni on ja pysyy. Maailmanympäripurjehdus on asumista veneessä eikä purjehdusta.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

Mitään krapulaa ei ole. Heräsin autonomisesti (junteille tiedoksi että se tarkoittaa itsenäisesti) seitsemän maissa, keittelin kahvit, paistoin valmiskroisssantttit ja katsoin formula 1 osakilpailun nettitelevisioruudustani.

Mielipiteeni on ja pysyy. Maailmanympäripurjehdus on asumista veneessä eikä purjehdusta.

Lue lisää

Se on luonnollisesti myös asumista. Minua harmittaa myös se että naapurimökillä on hieno laituri, mutta ei venettä. Miksi joku saa tehdä hienon laiturin vaikka ei ole venettä. Kyllä myö se pitäisi tuomita. Onhan se nyt hirveetä että omassa veneessä tekee niin kuin huvittaa.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

Mitään krapulaa ei ole. Heräsin autonomisesti (junteille tiedoksi että se tarkoittaa itsenäisesti) seitsemän maissa, keittelin kahvit, paistoin valmiskroisssantttit ja katsoin formula 1 osakilpailun nettitelevisioruudustani.

Mielipiteeni on ja pysyy. Maailmanympäripurjehdus on asumista veneessä eikä purjehdusta.

Lue lisää

Muistithan ottaa aamupillerit. Sori vanha vitsi, mutta se tuntuu tässä tapauksessa todelta. Aivan varmasti se on lähemäpänä totuutta kuin sinun maailman kiertelysi.

Kauhhiaa kirjoitti:

Se on luonnollisesti myös asumista. Minua harmittaa myös se että naapurimökillä on hieno laituri, mutta ei venettä. Miksi joku saa tehdä hienon laiturin vaikka ei ole venettä. Kyllä myö se pitäisi tuomita. Onhan se nyt hirveetä että omassa veneessä tekee niin kuin huvittaa.

Lue lisää

"Se on luonnollisesti myös asumista"

Myös asumista? Tosiasia on, että kokonaisajasta purjehdusta ei ole edes 10 prosenttia, onko edes viittä?

Nytkin tuo yksi aurinkomatkalainen vain löllyy paikallaan, vähän kääntyilee. Ei tule maileja. Sen verran aina pyörähtää, että saa moottorin hajalle.

Joku muuten kommentoi, että maailmanympräipurjehduksella toimiva moottori on tärkein juttu. Juupa juu. Kertoo oleellisen näiden purjemaakarien sielunmaisemasta. Vielä 60- ja 70-luvullakin ylitettiin lahti kokonaan ilman moottoria. Silloin oli sielu mukana.

Mitä purjehdusta se sellainen on, kun veneen moottori on keskiössä?

Jos ei tuule niin moottori on napakka lisävaruste lyhyelläkin legillä - tietysti voi aina pysyä paikoillaan, ajelehtia, meloa, soutaa tai jungertaa - valinnan vapaus yhtä suuri kuin sotepalveluyritystä valittaessa.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

"Se on luonnollisesti myös asumista"

Myös asumista? Tosiasia on, että kokonaisajasta purjehdusta ei ole edes 10 prosenttia, onko edes viittä?

Nytkin tuo yksi aurinkomatkalainen vain löllyy paikallaan, vähän kääntyilee. Ei tule maileja. Sen verran aina pyörähtää, että saa moottorin hajalle.

Joku muuten kommentoi, että maailmanympräipurjehduksella toimiva moottori on tärkein juttu. Juupa juu. Kertoo oleellisen näiden purjemaakarien sielunmaisemasta. Vielä 60- ja 70-luvullakin ylitettiin lahti kokonaan ilman moottoria. Silloin oli sielu mukana.

Mitä purjehdusta se sellainen on, kun veneen moottori on keskiössä?

Lue lisää

Mikähän nyt sinua purjehtijoissa mättää? Kuviteltu ryyppääminenkö, joka tuntuu olevan itsellesi ongelma? Pysähdyitkö itse edes välillä tankkaamaan, kun oman kiertosi moottoriveneellä teit, tuskinpa vain. Ja miksi surkeilet toisten asumismukavuudesta, eihän se kuviteltu epämukavuus sinun ole.

Kun mennään vähän hitaammalla matkaveneellä, kestää pallon kierto nonstoppina kolmisensataa päivää. Jos se edustaa käytetystä ajasta 5 %, kestää koko kierros yli 16 v. Pystytkö itse irroittautumaan sellaiseksi ajaksi töistä, vai käykö vain niin kateeksi. Moottori taas on oleellinen satamaan tullessa ja sieltä lähtiessä, ei satamien välillä, siis sitä lahtea (mitä lahtea?) ylittäessä.

selvennä.vielä kirjoitti:

Mikähän nyt sinua purjehtijoissa mättää? Kuviteltu ryyppääminenkö, joka tuntuu olevan itsellesi ongelma? Pysähdyitkö itse edes välillä tankkaamaan, kun oman kiertosi moottoriveneellä teit, tuskinpa vain. Ja miksi surkeilet toisten asumismukavuudesta, eihän se kuviteltu epämukavuus sinun ole.

Kun mennään vähän hitaammalla matkaveneellä, kestää pallon kierto nonstoppina kolmisensataa päivää. Jos se edustaa käytetystä ajasta 5 %, kestää koko kierros yli 16 v. Pystytkö itse irroittautumaan sellaiseksi ajaksi töistä, vai käykö vain niin kateeksi. Moottori taas on oleellinen satamaan tullessa ja sieltä lähtiessä, ei satamien välillä, siis sitä lahtea (mitä lahtea?) ylittäessä.

Lue lisää

Mikä mättää? Purjehtijoiden kaksinaamaisuus. Ylistetään purjehduksen ihanuutta ja sanotaan, että perillä ollaan kun köydet irrotetaan, mutta silti vertaillaan muutaman kymmenyksen nopeuseroa tai muutaman asteen nousueroa ja vietetään suurin osa lomasta tai reissusta maissa eikä merillä.

Jos joku ostaa asumista silmällä pitäen rakennetun halvan ja uuden sarjatuotantoveneen, niin häntä pidetään turistina eikä purjehtijana, vaikka homeskandeilla seilaavat lähtevät itsekin aikaisin aamulla saadakseen iltapäivällä paikan ja päästäkseen ryyppäämään maihin kiinnittyneenä. Sitten katsovat kateellisena, kun 30-jalan Bava tarjoaa enemmän toiminnallisuutta kuin 40-jalan homehtunut HR.

Tiedättekö mikä on parasta suuressa matalakulkuisessa uppoumarunkoisessa moottoriveneessä? Sillä pääsee matalaan. Voi mennä sinne, minne purjehtijat eivät pääse ja sen jälkeen harrastaa luontoa melomalla, kalastamalla ja kuvaamalla. Ei tarvitse syyllistyä purjehtijoiden itsepetokseen, vaan voi avoimesti ajella koneella välttämätön paha ja sen jälkeen nauttia luonnonrauhasta.

Monelle purjehtijalle sopisi paremmin uppoumarunkoinen moottorivene, koska hyvin suuren osan purjehdusajasta he käyttävät purjevenettäänkin sellaisena. Mutta kun pitää saada se keppi pystyyn, jotta voi valehdella muille, että köysien irrottua olet heti perillä.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

"Se on luonnollisesti myös asumista"

Myös asumista? Tosiasia on, että kokonaisajasta purjehdusta ei ole edes 10 prosenttia, onko edes viittä?

Nytkin tuo yksi aurinkomatkalainen vain löllyy paikallaan, vähän kääntyilee. Ei tule maileja. Sen verran aina pyörähtää, että saa moottorin hajalle.

Joku muuten kommentoi, että maailmanympräipurjehduksella toimiva moottori on tärkein juttu. Juupa juu. Kertoo oleellisen näiden purjemaakarien sielunmaisemasta. Vielä 60- ja 70-luvullakin ylitettiin lahti kokonaan ilman moottoria. Silloin oli sielu mukana.

Mitä purjehdusta se sellainen on, kun veneen moottori on keskiössä?

Lue lisää

Rniin. Se on myös asumista. Mutta jos pallon kiertää, niin se on myös seilaamista. Mitä väliä sillä on montako vuotta siihen menee, jos on aikaa ja rahaa.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

Mikä mättää? Purjehtijoiden kaksinaamaisuus. Ylistetään purjehduksen ihanuutta ja sanotaan, että perillä ollaan kun köydet irrotetaan, mutta silti vertaillaan muutaman kymmenyksen nopeuseroa tai muutaman asteen nousueroa ja vietetään suurin osa lomasta tai reissusta maissa eikä merillä.

Jos joku ostaa asumista silmällä pitäen rakennetun halvan ja uuden sarjatuotantoveneen, niin häntä pidetään turistina eikä purjehtijana, vaikka homeskandeilla seilaavat lähtevät itsekin aikaisin aamulla saadakseen iltapäivällä paikan ja päästäkseen ryyppäämään maihin kiinnittyneenä. Sitten katsovat kateellisena, kun 30-jalan Bava tarjoaa enemmän toiminnallisuutta kuin 40-jalan homehtunut HR.

Tiedättekö mikä on parasta suuressa matalakulkuisessa uppoumarunkoisessa moottoriveneessä? Sillä pääsee matalaan. Voi mennä sinne, minne purjehtijat eivät pääse ja sen jälkeen harrastaa luontoa melomalla, kalastamalla ja kuvaamalla. Ei tarvitse syyllistyä purjehtijoiden itsepetokseen, vaan voi avoimesti ajella koneella välttämätön paha ja sen jälkeen nauttia luonnonrauhasta.

Monelle purjehtijalle sopisi paremmin uppoumarunkoinen moottorivene, koska hyvin suuren osan purjehdusajasta he käyttävät purjevenettäänkin sellaisena. Mutta kun pitää saada se keppi pystyyn, jotta voi valehdella muille, että köysien irrottua olet heti perillä.

Lue lisää

En vaihtaisi takaisin uppoumarunkoiseen moottoriveneeseen, se oli paljon epämukavampi kuin purjevene

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

Mikä mättää? Purjehtijoiden kaksinaamaisuus. Ylistetään purjehduksen ihanuutta ja sanotaan, että perillä ollaan kun köydet irrotetaan, mutta silti vertaillaan muutaman kymmenyksen nopeuseroa tai muutaman asteen nousueroa ja vietetään suurin osa lomasta tai reissusta maissa eikä merillä.

Jos joku ostaa asumista silmällä pitäen rakennetun halvan ja uuden sarjatuotantoveneen, niin häntä pidetään turistina eikä purjehtijana, vaikka homeskandeilla seilaavat lähtevät itsekin aikaisin aamulla saadakseen iltapäivällä paikan ja päästäkseen ryyppäämään maihin kiinnittyneenä. Sitten katsovat kateellisena, kun 30-jalan Bava tarjoaa enemmän toiminnallisuutta kuin 40-jalan homehtunut HR.

Tiedättekö mikä on parasta suuressa matalakulkuisessa uppoumarunkoisessa moottoriveneessä? Sillä pääsee matalaan. Voi mennä sinne, minne purjehtijat eivät pääse ja sen jälkeen harrastaa luontoa melomalla, kalastamalla ja kuvaamalla. Ei tarvitse syyllistyä purjehtijoiden itsepetokseen, vaan voi avoimesti ajella koneella välttämätön paha ja sen jälkeen nauttia luonnonrauhasta.

Monelle purjehtijalle sopisi paremmin uppoumarunkoinen moottorivene, koska hyvin suuren osan purjehdusajasta he käyttävät purjevenettäänkin sellaisena. Mutta kun pitää saada se keppi pystyyn, jotta voi valehdella muille, että köysien irrottua olet heti perillä.

Lue lisää

Milläköhän otannalla nuo yleistyksesi teet? On selvää että kisaajia löytyy sekä nipottajia, mutta niitä löytyy kaikista harrastuksista. Silti en lähtisi esim. Golfareita koko ryhmänä haukkumaan.

"Milläköhän otannalla nuo yleistyksesi teet?"

214 suomalaista ja ulkomaalaisia tuplasti tuo eli vajaat 500.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

"Milläköhän otannalla nuo yleistyksesi teet?"

214 suomalaista ja ulkomaalaisia tuplasti tuo eli vajaat 500.

Eiks tuo tee sit jo reilut 600?

669 eli suunnilleen vajaat viisi sataa.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

Mikä mättää? Purjehtijoiden kaksinaamaisuus. Ylistetään purjehduksen ihanuutta ja sanotaan, että perillä ollaan kun köydet irrotetaan, mutta silti vertaillaan muutaman kymmenyksen nopeuseroa tai muutaman asteen nousueroa ja vietetään suurin osa lomasta tai reissusta maissa eikä merillä.

Jos joku ostaa asumista silmällä pitäen rakennetun halvan ja uuden sarjatuotantoveneen, niin häntä pidetään turistina eikä purjehtijana, vaikka homeskandeilla seilaavat lähtevät itsekin aikaisin aamulla saadakseen iltapäivällä paikan ja päästäkseen ryyppäämään maihin kiinnittyneenä. Sitten katsovat kateellisena, kun 30-jalan Bava tarjoaa enemmän toiminnallisuutta kuin 40-jalan homehtunut HR.

Tiedättekö mikä on parasta suuressa matalakulkuisessa uppoumarunkoisessa moottoriveneessä? Sillä pääsee matalaan. Voi mennä sinne, minne purjehtijat eivät pääse ja sen jälkeen harrastaa luontoa melomalla, kalastamalla ja kuvaamalla. Ei tarvitse syyllistyä purjehtijoiden itsepetokseen, vaan voi avoimesti ajella koneella välttämätön paha ja sen jälkeen nauttia luonnonrauhasta.

Monelle purjehtijalle sopisi paremmin uppoumarunkoinen moottorivene, koska hyvin suuren osan purjehdusajasta he käyttävät purjevenettäänkin sellaisena. Mutta kun pitää saada se keppi pystyyn, jotta voi valehdella muille, että köysien irrottua olet heti perillä.

Lue lisää

Pitää sitten noin kovasti olla jotain mieltä asiasta, josta ei ilmiselvästi ymmärrä muuta kuin oman kuvitelmansa. Solmun kymmenykset ja asteen erot ovat merkittäviä kun niiden saavuttaminen on kiinni omista taidoista ja viitseliäisyydestä. Niillä säästetyillä minuuteilla päivän purjehduksessa ei ole merkitystä. Ero pieneen Bavariaankin merkityksetön, nopeus on joka tapauksessa niin hidas vaikkapa siihen Great Harbouriin verrattuna. Kateus toisenlaisia veneitä on pelkästään sinun korviesi välissä, aivan kuten se kuvittelemasi ryyppääminenkin.

Kulje kaikin mokomin siellä kaislikoissasi. Purjehtijat eivät kadehdi sitäkään. Moottorilla ajelu on pohjattoman tylsää, oli nopeus sitä tai tätä. Moottorivene ei kerta kaikkiaan ole käypä vaihtoehto. Erityisen vähän houkutteleva vaihtoehto on Great Harbourin kaltainen sisävesien vehje.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

669 eli suunnilleen vajaat viisi sataa.

Onko 669 vajaa 500 Savossa? Täällä muualla 3 x 214 = 642, reilut kuusisataa.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

Mitään krapulaa ei ole. Heräsin autonomisesti (junteille tiedoksi että se tarkoittaa itsenäisesti) seitsemän maissa, keittelin kahvit, paistoin valmiskroisssantttit ja katsoin formula 1 osakilpailun nettitelevisioruudustani.

Mielipiteeni on ja pysyy. Maailmanympäripurjehdus on asumista veneessä eikä purjehdusta.

Lue lisää

Sanoit: "Mielipiteeni on ja pysyy. Maailmanympäripurjehdus on asumista veneessä eikä purjehdusta."
Asuthan veneessä Savossa, toisinsanoen olet siis yksi noista asuvista maailmanympäripurjehtijoista.

Kyllä mäkin tykkään purjehtimisesta sitten kun saan Klepperin kasaan, mutta se on aika erilaista kuin laiskanletkeä odottelu. Se on luonnonläheistä, vedenläheistä, tuulen voiman tuntee vahvasti ja koko ajan on oltava edes jotenkin aktiivinen.

Varmasti retkeily jollain avoveneelläkin olisi kivaa purjein, mutta se, että löllytään köliveneellä hitaasti pitkin selkiä tarjoaa mahdollisuuden lähinnä vain ryyppäämiseen.

Joku tällanen olis varmasti kivaa.

https://youtu.be/_AiqdNkj4d0

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

Kyllä mäkin tykkään purjehtimisesta sitten kun saan Klepperin kasaan, mutta se on aika erilaista kuin laiskanletkeä odottelu. Se on luonnonläheistä, vedenläheistä, tuulen voiman tuntee vahvasti ja koko ajan on oltava edes jotenkin aktiivinen.

Varmasti retkeily jollain avoveneelläkin olisi kivaa purjein, mutta se, että löllytään köliveneellä hitaasti pitkin selkiä tarjoaa mahdollisuuden lähinnä vain ryyppäämiseen.

Joku tällanen olis varmasti kivaa.

https://youtu.be/_AiqdNkj4d0

Lue lisää

Mikä järvi mökkisi ikkunasta nyt siintää?

Pihlajavesi siintää, Savonlinnan seutuvilla, tarkemmin sanottuna Laukansaaressa olen. Kuinka niin?

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

Pihlajavesi siintää, Savonlinnan seutuvilla, tarkemmin sanottuna Laukansaaressa olen. Kuinka niin?

Oletko kierrellyt siellä mökissäsi mualimaa sillä Great Harbour N47 -paatillasi?

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14514148/my-purjehduksilla-pyritaan-valttamaan-purjehdus#comment-86786591

"Oletko kierrellyt siellä mökissäsi mualimaa sillä Great Harbour N47 -paatillasi?"

Kierrellyt olen aikanani paljonkin, mutta nykyään vene on ympärivuotisesti asuinpaikka.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

"Oletko kierrellyt siellä mökissäsi mualimaa sillä Great Harbour N47 -paatillasi?"

Kierrellyt olen aikanani paljonkin, mutta nykyään vene on ympärivuotisesti asuinpaikka.

Lue lisää

Eli oikein elämäntyöksesi teet sitä, mistä muita moitit, löllit.

Voi uskotella itsellesi mitä vain, mutta veneesi ei ole kelpoinen poistumaan järviltä ja kiertelysi on ollut sen mukaista.

Great Harbour N47 -veneen syväykseksi näkyy ilmoitettu kolme jalkaa, eli alle metrin, noin 90 cm sopii kyllä Pihlajaveden kaislikoihin ja asumiseen hyvin tuollainen mökkilautta. Se siellä savossa harmittaa kun purjehduskykyisiä valtameriveneitäkin käytetään matkoillaan pitkäaikaiseen asumiseenkin.

"sopii kyllä Pihlajaveden kaislikoihin"

Kyllä se Karibiallekin sopi.

Veneen historia on sellainen, että jenkeissä asuessani ostin sen kaverin kanssa puoliksi puolivalmiina. Vuosien myötä rakensimme sen valmiiksi, kunnes tahdoin muuttaa takaisin Suomeen. Sain veneen itselleni maksamalla siitä kaverin osuuden pois (vaimo kylläkin maksoi suuremman osan omasta tahdostaan).

Veneestä liikkuu juttuja, joissa sen merikelpoisuutta puolustellaan liukumisella. Koska se on pirun leveä (reilusti yli 4,5 metriä) ja ui matalassa, se ei kanttaa aaltoon. Samalla tavallahan väitetään nostokölisten purjeveneiden pysyvän pystyssä. Mm. Ovnin merikelpoisuutta puolustellaan sillä, että köli ylhäällä se ei kanttaa.

Minä en veneellä kovaan keliin uskaltaisi, mutta lasten, vaimon ja lapsenlasten kanssa tehtyyn Karibian kiertoon se sopi hyvin. Kulutus on hyvin maltillinen, tilaa riittää ja pääsee matalaan.

Jos on vimmainen halu purjehtia meren yli lämpimään, niin mikäs siinä, mutta siellä lämpimässä olemiseen ja liikkumiseen on muitakin vaihtoehtoja. Venevaihtoehtojakin.

Jos käytte kanavan kautta kierroksella Saimaalla, niin saaren kiertämällä veneen löytää. Se ei välttämättä ihan helposti silmään satu, mutta suojaisimmat paikat kiikaroimalla kyllä. Tuolta vain katsomaan.

http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?ver=1.17&zoomLevel=8&coord=599674.298_6850865.871&mapLayers=base_2 100 default,90 100 default&showMarker=true

Tuossa ehjä linkki.

http://urly.fi/FQD

No jos 40 jalkainen on laivaluokkaa niin kai se sitten on niin.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

"sopii kyllä Pihlajaveden kaislikoihin"

Kyllä se Karibiallekin sopi.

Veneen historia on sellainen, että jenkeissä asuessani ostin sen kaverin kanssa puoliksi puolivalmiina. Vuosien myötä rakensimme sen valmiiksi, kunnes tahdoin muuttaa takaisin Suomeen. Sain veneen itselleni maksamalla siitä kaverin osuuden pois (vaimo kylläkin maksoi suuremman osan omasta tahdostaan).

Veneestä liikkuu juttuja, joissa sen merikelpoisuutta puolustellaan liukumisella. Koska se on pirun leveä (reilusti yli 4,5 metriä) ja ui matalassa, se ei kanttaa aaltoon. Samalla tavallahan väitetään nostokölisten purjeveneiden pysyvän pystyssä. Mm. Ovnin merikelpoisuutta puolustellaan sillä, että köli ylhäällä se ei kanttaa.

Minä en veneellä kovaan keliin uskaltaisi, mutta lasten, vaimon ja lapsenlasten kanssa tehtyyn Karibian kiertoon se sopi hyvin. Kulutus on hyvin maltillinen, tilaa riittää ja pääsee matalaan.

Jos on vimmainen halu purjehtia meren yli lämpimään, niin mikäs siinä, mutta siellä lämpimässä olemiseen ja liikkumiseen on muitakin vaihtoehtoja. Venevaihtoehtojakin.

Jos käytte kanavan kautta kierroksella Saimaalla, niin saaren kiertämällä veneen löytää. Se ei välttämättä ihan helposti silmään satu, mutta suojaisimmat paikat kiikaroimalla kyllä. Tuolta vain katsomaan.

http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?ver=1.17&zoomLevel=8&coord=599674.298_6850865.871&mapLayers=base_2 100 default,90 100 default&showMarker=true

Lue lisää

Metrin syväys ja 4,5 m leveys tekee aluksesta perkeleellisen aallokossa. Käyttäytyy samoin kuin purjevene ilman mastoa. Mutta järvien kaislikoihin toki mainio peli. Jos siis joku pöljä niissä hyttysten kiusattavana viihtyy.

"Useimpia?" Monestako suomalaisesta pallonkiertäjästä olet kuullut edes juoruja, saati että tietäisit reissusta ja sen tekijöistä jotain? Annas kun arvaan: Harkimo, Duncker ja tuurilla ehkä joku kolmas. Harkimon kilpailusta on jo 30 vuotta.

Ainoa tieto mitä "useimmista" pallonkiertäjistä on olemassa, on nimi Venelehden listalla Ei aina edes sitä. Juttuja näistä työn sankareista ei ole kirjoitettu.
http://venelehti.fi/jutut/pallon-kiertanyt-63-suomalaisvenetta/

työn-sankari kirjoitti:

"Useimpia?" Monestako suomalaisesta pallonkiertäjästä olet kuullut edes juoruja, saati että tietäisit reissusta ja sen tekijöistä jotain? Annas kun arvaan: Harkimo, Duncker ja tuurilla ehkä joku kolmas. Harkimon kilpailusta on jo 30 vuotta.

Ainoa tieto mitä "useimmista" pallonkiertäjistä on olemassa, on nimi Venelehden listalla Ei aina edes sitä. Juttuja näistä työn sankareista ei ole kirjoitettu.
http://venelehti.fi/jutut/pallon-kiertanyt-63-suomalaisvenetta/

Lue lisää

Masentunut käveli puolessa vuodessa enemmän kuin monet purjehtivat koko kautena.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/02/192-paivaa-4239-kilometria-vaellus-suomen-ympari-paransi-masennuksesta

SivistynytViksumies kirjoitti:

Masentunut käveli puolessa vuodessa enemmän kuin monet purjehtivat koko kautena.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/02/192-paivaa-4239-kilometria-vaellus-suomen-ympari-paransi-masennuksesta

Lue lisää

Minullakaan lokiin ei tullut noin pajon matkaa. Mitä siitä?

Olisiko itsetunnosta kysymys? Pitää verrata omaa veneilyään muihin, jotta saa omille touhuilleen kuvitteellisen oikeutuksen olla vähän fiksumpi. Keksitään sitten sellainen mittari, jolla oma suoritus on kärjessä.

Normaalilla itsetunnolla ihminen veneilee, niin kuin itsestä tuntuu hyvältä ja antaa muiden veneillä omilla tavoillaan. En tarkoita nyt hyviä merimiestapoja, vaan erilaisia tapoja: paljon maileja, mahdollisimman lujaa, kauas, löllyen, luonnon- / vierassatamissa, purjeilla, moottorilla, soutaen, meloen, jne.

Kaiken lisäksi omakin tapa muuttuu. Meillä aikanaan piti päästä merelle ennen aamuyhdeksää ja yöksi rantauduttiin vasta iltakuuden jälkeen. Nykyisin merellä saatetaan olla vain pari tuntia ja välillä ollaan koko päivä maissa, vaikka sää olisi mitä mainioin.

Miksi sitten pitää väittää, että purjehtiessa olet heti perillä?

Eikö voisi heti aluksi myöntää, että purjehdus on sellainen sivujuttu, joka kuuluu asiaan, mutta ei ole kuitenkaan kovin tärkeää kokonaisuudessa.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

Miksi sitten pitää väittää, että purjehtiessa olet heti perillä?

Eikö voisi heti aluksi myöntää, että purjehdus on sellainen sivujuttu, joka kuuluu asiaan, mutta ei ole kuitenkaan kovin tärkeää kokonaisuudessa.

Lue lisää

Mikähän toiinto itselläsi on sellainen, jota haluaisit tehdä koko päivän joka päivä? Jos voit vastata, ymmärrän edes osittain ongelmaasi. Ongelmahan on todellakin sinun, ei purjehtijoiden.

Huomasitkohan itse esittämääsi paradoksia. Jos olet perillä yhtä hyvin saaren rannassa kuin matkallakin sinne, ei ole kiire lähteä poiskaan.

Nimenomaan on perillä, kun on irroittautunut kotisatamasta. Sen jälkeen on perillä niin matkalla kuin toisessa satamassakin.

Siksi vastaus kysymykseen olisi, mitä itse haluaisit tehdä joka päivä koko päivän. Sitähän edellytät purjehtivilta. Etkö samaa vaadi itseltäsi?

>>Jos purjehtiessa on perillä, miksi täytyy päästä matkakohteesta toiseen? Miksi se kohde on purjehtijoille niin tärkeä, vaikka he väittävät, että purjehtiessa on perillä?

Koska on päätetty tehdä maailmanympärimatka. Sen voi toki tehdä myös ilman välipysähdyksiä, mutta itse haluan matkan varrella nähdä muutakin kuin merta. Nonstop-matkaajat ovat sitten oma porukkansa.

Edellä jo selitin, miksi pidän purjevenettä hyvänä vaihtoehtona matkavälineeksi.

Käännetäänpä viesti vielä hieman toisin: Se, että tehdään maailmanympärimatka, osoittaa jo että matkan varrella olevat kohteet kiinnostavat. Jäljelle jää matkavälineen valinta. Purjevene tarjoaa tähän enemmän mukavuutta ja mahdollisuuksia kokemuksille ja elämyksille kuin vaihtoehdot moottorivene, laiva tai lentokone. Ainakin minun mielestä, tästä saa vapaasti olla eri mieltä.

Minusta ei ole ylevyydestä kyse, vaan loogisista perusteluista. Ja kyllä minä arvostaisin moottoripurjeveneelläkin maailmanympärimatkan tehnyttä, vaikken itse valitsisi sellaista.

"Ja kyllä minä arvostaisin moottoripurjeveneelläkin maailmanympärimatkan tehnyttä, vaikken itse valitsisi sellaista."

Tulee vain mieleen, että monelle moottoripurjehtija sopisi purjevenettä paremmin, koska se tarjoaa enemmän tilaa ja avaruutta, joiden merkitys korostuu nykypurjehduksessa, jossa luonnonläheisyys ja askeettisuus on korvattu palveluiden äärellä oleskelulla. Jos olisin rahoissani, valitsisin epäröimättä jonkin Nauticatin perinteisistä moottoripurjehtijoista.

Ei tämä asenne näytä olevan ainoastaan suomalainen. Lueskelin männä vuonna keskustelua, jossa eteläisten merien kovissa olosuhteissa pitkiä siivuja purjehtinutta uusiseelantilaista soimattiin Nauticat-valinnastaan. Paatti oli tosin näitä pilothouse-mallisia, tarkkaa mallia en muista.

Hirveästi meuhkataan purjehdusominaisuuksista, mutta jos nyt ihan todellisia tarpeita pohditaan, niin eikö monelle moottoripurjehtija olisi paras pallonkiertoon? Ainoa rajoittava tekijä taitaa vain olla hinta.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

"Ja kyllä minä arvostaisin moottoripurjeveneelläkin maailmanympärimatkan tehnyttä, vaikken itse valitsisi sellaista."

Tulee vain mieleen, että monelle moottoripurjehtija sopisi purjevenettä paremmin, koska se tarjoaa enemmän tilaa ja avaruutta, joiden merkitys korostuu nykypurjehduksessa, jossa luonnonläheisyys ja askeettisuus on korvattu palveluiden äärellä oleskelulla. Jos olisin rahoissani, valitsisin epäröimättä jonkin Nauticatin perinteisistä moottoripurjehtijoista.

Ei tämä asenne näytä olevan ainoastaan suomalainen. Lueskelin männä vuonna keskustelua, jossa eteläisten merien kovissa olosuhteissa pitkiä siivuja purjehtinutta uusiseelantilaista soimattiin Nauticat-valinnastaan. Paatti oli tosin näitä pilothouse-mallisia, tarkkaa mallia en muista.

Hirveästi meuhkataan purjehdusominaisuuksista, mutta jos nyt ihan todellisia tarpeita pohditaan, niin eikö monelle moottoripurjehtija olisi paras pallonkiertoon? Ainoa rajoittava tekijä taitaa vain olla hinta.

Lue lisää

Tuossa meni asiakysymykset väärin. Ei moottoripurjehtija tarjoa miltään osin purjevenettä enempää tilaa ja avaruutta. Ja jos maailmaa kiertää, suuri osa siitä tehdään lämpimiä latitudeja pitkin. Silloin suljetut sisätilat eivät olekaan suojaisia, vaan tukalan kuumia. Hintaeroakaan ei ole, joten se ei ratkaise mitään muuten kuin polttoainekulujen osalta. Eikä moottoripurjehtijoissa kuitenkaan ole sellaisia säiliöitä, että koneella ajettu osuus voisi olla ratkaiseva. Kun kuitenkin sitä purjehdusta kierrossa on kuukausikaupalla, on niillä purjehdusominaisuuksillakin merkitystä.

Aivan kuten edellinen kirjoitti, käytännön syyt puoltavat vahvasti purjeveneen valintaa.

Jankkaat jankkaamasta päästyäsikin tuota perilläoloa. Kuitenkin sinulle on jo kerrottu, että ollaan perillä, kun köydet ovat kotilaiturista irti. Seuraava perilletulo onkin paluu, jota on hyvä syy viivyttää löllimällä matkan varrella.

Se itsetuntokysymys vain nousee kommentti kommentilta enemmän pintaan. Kun joku muu tuntuu olevan ylempänä, se pitää saada sieltä alas vähintään omalle tasolle, mieluummin sen alle. Omaa huonoa itsetuntoa taas ei tietenkään myönnetä edes omalle psykiatrille, joka ongelman kyllä pian keskusteluista huomaa.

oiotaan.virheet kirjoitti:

Tuossa meni asiakysymykset väärin. Ei moottoripurjehtija tarjoa miltään osin purjevenettä enempää tilaa ja avaruutta. Ja jos maailmaa kiertää, suuri osa siitä tehdään lämpimiä latitudeja pitkin. Silloin suljetut sisätilat eivät olekaan suojaisia, vaan tukalan kuumia. Hintaeroakaan ei ole, joten se ei ratkaise mitään muuten kuin polttoainekulujen osalta. Eikä moottoripurjehtijoissa kuitenkaan ole sellaisia säiliöitä, että koneella ajettu osuus voisi olla ratkaiseva. Kun kuitenkin sitä purjehdusta kierrossa on kuukausikaupalla, on niillä purjehdusominaisuuksillakin merkitystä.

Aivan kuten edellinen kirjoitti, käytännön syyt puoltavat vahvasti purjeveneen valintaa.

Lue lisää

"Ei moottoripurjehtija tarjoa miltään osin purjevenettä enempää tilaa ja avaruutta."

Ei tarjoa vai, vaikka tila on kahdessa tasossa ja ylemmän tason alapuolinen tila pystytään käyttämään hyväksi?

Toinen seikka on se, että moottoripurjehtijasta näkee aivan eri tavalla ulos kuin purjeveneestä.

Et sinä vain saa yhdistettyä avaria näkymiä ja lämpimiä ja kuivia sisätiloja purjeveneellä purjehtiessa. Kuinka teet tämän purjeveneellä?

https://www.youtube.com/watch?v=CgdgfJGBnTU

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

"Ei moottoripurjehtija tarjoa miltään osin purjevenettä enempää tilaa ja avaruutta."

Ei tarjoa vai, vaikka tila on kahdessa tasossa ja ylemmän tason alapuolinen tila pystytään käyttämään hyväksi?

Toinen seikka on se, että moottoripurjehtijasta näkee aivan eri tavalla ulos kuin purjeveneestä.

Et sinä vain saa yhdistettyä avaria näkymiä ja lämpimiä ja kuivia sisätiloja purjeveneellä purjehtiessa. Kuinka teet tämän purjeveneellä?

https://www.youtube.com/watch?v=CgdgfJGBnTU

Lue lisää

Tää on parempi video https://www.youtube.com/watch?v=igtgKtuJmYw#t=124.278176 kuvaamaan kyseisen veneen ongelmaa avomerikäytössä. Rullaa aivan liikaa ollakseen merikelpoinen ja mukava pitkänmatkan vene.

"Et sinä vain saa yhdistettyä avaria näkymiä ja lämpimiä ja kuivia sisätiloja purjeveneellä purjehtiessa. Kuinka teet tämän purjeveneellä?"

Onnistuu helposti kaikilla decksaloon purkkareilla sekä useimmilla catamaraaneilla.
Edelliset rullaa vähemmän kuin videon Nauticatti, ja jälkimmäiset ei rullaa juuri ollenkaan.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

"Ei moottoripurjehtija tarjoa miltään osin purjevenettä enempää tilaa ja avaruutta."

Ei tarjoa vai, vaikka tila on kahdessa tasossa ja ylemmän tason alapuolinen tila pystytään käyttämään hyväksi?

Toinen seikka on se, että moottoripurjehtijasta näkee aivan eri tavalla ulos kuin purjeveneestä.

Et sinä vain saa yhdistettyä avaria näkymiä ja lämpimiä ja kuivia sisätiloja purjeveneellä purjehtiessa. Kuinka teet tämän purjeveneellä?

https://www.youtube.com/watch?v=CgdgfJGBnTU

Lue lisää

Kuinka teet tämän siellä kaapissa?
https://www.youtube.com/watch?v=3cnRZiNUA1g

tai tämän, tässäkin mallia samoista 10 m/s tuulista:
https://www.youtube.com/watch?v=iO-PFOVST4s

Jos veneessä on kaksi asuttavaa kerrosta, sen tulee olla vähintään 60-jalkainen ollakseen turvallinen. Korkeus tekee olon vain epämiellyttäväksi veneen keinuessa, kun olet kaukana keinumisliikkeen keskipisteestä. Ja kun näkymät ovat vähintään kymmenien metrien, useimmiten mailien päässä, ei parinkaan metrin korotus tee eroa näkymään.

Jos Nauticatin tapainen moottoripurjehtija olisi hyvä pallonkiertoon, palloa kierrettäisiin sellaisilla. Kuitenkin tuhansista maailman meriä kiertävistä veneistä niiden osuus on häviävän pieni. Eikä se ole taloudellinen kysymys.

Kyllähän jokainen pallonkiertäjä tutustuu "kulttuuriin". Työelämään kunnon pallonkiertäjästä tuskin on, mutta lastenteko paikallisen puolison kanssa kyllä sujuu. Ja niin kuin kaikissa kulttuureissa, eroja tapahtuu. Siitä sitten vain seuraavaan kohteeseen ja kulttuuriin tutustumaan. Näinhän merimiehet on aina toimineet. Ei maailma miksikään ole muuttunut.

Jos sinun kriteeriesi mukaiseen kulttuuriin tutustumiseen yhdessä maassa menee kymmeniä vuosia, niin ihmisikä loppuisi kesken mahdottomassa maailmaan tutustujan turhassa yrityksessä, kukaan ei ole tutustunut maailman kulttuureihin vaan he ovat eläneet "valhetilassa". Kriteeriesi mukaan he eivät saisi löllyäkään maailmalla, vaan kuuluu purjehtia koko ajan jos heillä on purjevene, koska muuten he valehtelevat jos he sanovat nauttivansa purjeilla liikumisesta. Arvaan että olet kriteeriesi mukainen esimerkki oikein veneilemisessä ja todellisuudessa elämisessä löllyessäsi satamavenessäsi :-D Kuulut kyllä tyhmimpien juttujen sarjaan.

"Kuulut kyllä tyhmimpien juttujen sarjaan."

En minä älykäs olekaan, mutta mulla on mielipiteitä ja osaan olla esillä ja aiheuttaa keskustelua. Se on tärkeää amerikkalaisessa ja savolaisessa kulttuurissa, vaikka kaupunkilaiset eivätkä etenkään pohjalaiset sitä ymmärrä.

Kaikki huomio on hyvää huomiota, kun kauppaa käydään.

Savossa on hienot vesistöt.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

"Kuulut kyllä tyhmimpien juttujen sarjaan."

En minä älykäs olekaan, mutta mulla on mielipiteitä ja osaan olla esillä ja aiheuttaa keskustelua. Se on tärkeää amerikkalaisessa ja savolaisessa kulttuurissa, vaikka kaupunkilaiset eivätkä etenkään pohjalaiset sitä ymmärrä.

Kaikki huomio on hyvää huomiota, kun kauppaa käydään.

Savossa on hienot vesistöt.

Lue lisää

Jäätietä mantereelle talvipakkasilla kun ei oo hyttysiä? Linkissä oikeita kaislikkojahteja:

http://www.zqcollection.com/

"Kulttuurien keinotekoisessa välitilassa" eläminen on siis arvotonta ja tuomittavaa, mutta löllyminen vähintään kymmenen vuotta kulttuurin sisässä, etenkin Savossa järvessä tietynkokoisessa satamamoottoriveneessä on arvokasta, ja löllyminen varsinkin purjeveneessä on valheellista koska kuuluu ainoastaan purjehtia.
Onko joku kenties vinoillut sinulle siellä järvellä?

Olette te purjehtijat kyllä kateellista sakkia. Käykö jotenkin luonnon päälle, että löllyn mökilläni täällä veneessäni ja elän elämäni viimeistä viidennestä eläkkeen suomasta vapaudesta nauttien?

Se on nuorten miehen hommaa se maailman valloitus. Sitä minäkin yritin. Nyt olen perillä toisin kuin purjehtijat, joilla on aina kiire palvelujen ääreen.

Aamulla aikaisin ylös, jotta iltapäivän aluksi ehtii perille. Siinä on kaupunkilaisperheen purjehdusarki.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

Olette te purjehtijat kyllä kateellista sakkia. Käykö jotenkin luonnon päälle, että löllyn mökilläni täällä veneessäni ja elän elämäni viimeistä viidennestä eläkkeen suomasta vapaudesta nauttien?

Se on nuorten miehen hommaa se maailman valloitus. Sitä minäkin yritin. Nyt olen perillä toisin kuin purjehtijat, joilla on aina kiire palvelujen ääreen.

Aamulla aikaisin ylös, jotta iltapäivän aluksi ehtii perille. Siinä on kaupunkilaisperheen purjehdusarki.

Lue lisää

Ei suinkaan, jatka vain ihmeessä!
Kunhan annat meidän rauhassa purjehtia niin kuin itse haluamme.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

Olette te purjehtijat kyllä kateellista sakkia. Käykö jotenkin luonnon päälle, että löllyn mökilläni täällä veneessäni ja elän elämäni viimeistä viidennestä eläkkeen suomasta vapaudesta nauttien?

Se on nuorten miehen hommaa se maailman valloitus. Sitä minäkin yritin. Nyt olen perillä toisin kuin purjehtijat, joilla on aina kiire palvelujen ääreen.

Aamulla aikaisin ylös, jotta iltapäivän aluksi ehtii perille. Siinä on kaupunkilaisperheen purjehdusarki.

Lue lisää

Näitkös Kummelia tv:stä, olisit sopinut siihen

kivikummeli- kirjoitti:

Näitkös Kummelia tv:stä, olisit sopinut siihen

Savolaislöllyjästä saisi kyllä kokonaisen sarjan kummelisketsejä. On se melkoinen karrikatyyri. Karrikatyyreille ei voi olla kateellinen, nehän ovat vain naurettavia.

Selvennyskysymykseen kirjoitti:

Olette te purjehtijat kyllä kateellista sakkia. Käykö jotenkin luonnon päälle, että löllyn mökilläni täällä veneessäni ja elän elämäni viimeistä viidennestä eläkkeen suomasta vapaudesta nauttien?

Se on nuorten miehen hommaa se maailman valloitus. Sitä minäkin yritin. Nyt olen perillä toisin kuin purjehtijat, joilla on aina kiire palvelujen ääreen.

Aamulla aikaisin ylös, jotta iltapäivän aluksi ehtii perille. Siinä on kaupunkilaisperheen purjehdusarki.

Lue lisää

Käänsit kateuden savolaisittain toisinpäin ja itsesi kateuden kohteeksi :-D Sinä aloitit valittamalla maailmanympäripurjehtijoiden löllyvän kun heidän pitäisi mielestäsi koko ajan vain purjehtia. Julistatko järvelläsi että purjehtijat ovat kateellisia löllymisestäsi, he"joilla on aina kiire palvelujen ääreen". Purjehtijat eivät saisi löllyä eivätkä kiirehtiä.

tutustuminen kohteeseen on kyllä aivan eri asia kuin vieraan kulttuurin omaksuminen. Haloo.

Melko kovat kriteerit asetat "kulttuuriin tutustumiselle". Väitän, että melko paljon on opittavissa muutaman viikonkin oleilulla vieraassa maassa, ainakin, jos välttää sulkeutumista turistibaareihin.

On kirjoittamassasi totuuttakin silti, tuo expat-juttu soitteli tuttuja kelloja. Olen itse asunut ja työskennellyt ulkomailla useampaankin otteeseen ja nähnyt ilmiön. Itse tosin olen tietoisesti pyrkinyt välttämään sitä ja hakeutumaan vapaa-ajallani muihin ympyröihin ja nimenomaisesti pysynyt erossa paikallisista "suomalaiskolonioista". Ei nyt ehkä niinkään tietoisen "kulttuuriin tutustumisen" motivoimana vaan siksi, että olen halunnut välttää lasikuutiossa elämistä. Sitäkin kun on ihan tarpeeksi kokenut, että vierasta maata näkee vain taksin ikkunan läpi matkoilla lentokentän, hotellin ja toimiston välillä.

Valtameripurjehduskin on kulttuuri, sinulle löllyjälle vain “välitila”, koska yhdessä paikassa löllyminen minimissään 10 vuotta on löllyjälle vasta kulttuurin, siis yhden paikallisen kulttuurin omaksumista. Ei sellainen omaksuminen edes edellytä minkäänlaista venettä. Olet asettunut ensin Karibialla löllyttyäsi löllymään Savoon, meret ylitit lentokoneessa ja veneesi kulki rahtina. Sinua nyt kaivertaa jokin koska arvostelet purjehtijoita löllymisestä, mutta ristiriitaisesti myöskin turhasta kiirehtimisestä? Taitaa olla kuitenkin jäänyt veneilyssä jotain oleellista kokematta kun sinun täytyy ainoaa oikeaoppista löllymistäsi ylistää, eihän siihen tarvita edes venettä.

Hurmaa huomata, kuinka purjehtijoita ottaa ohimoon tosiasioiden toteaminen. Kai se tuhoaa identiteetin, kun kertoo tosiasiat eli sen, että purjehdus ei kiinnosta, mistä kertovat sekä aikataulut että moottorin käyttötunnit.

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Hurmaa huomata, kuinka purjehtijoita ottaa ohimoon tosiasioiden toteaminen. Kai se tuhoaa identiteetin, kun kertoo tosiasiat eli sen, että purjehdus ei kiinnosta, mistä kertovat sekä aikataulut että moottorin käyttötunnit.

Lue lisää

Löllyvän kirjoittajan vene ei ole purjevene, eikä ne löllymiset ole keneltäkään pois, löllyköön pois vaan kun on tehnyt löllymisestä pätemisensä mittarin, vuodessahan on 365 päivää löllyä järvessä kesät talvet.

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Hurmaa huomata, kuinka purjehtijoita ottaa ohimoon tosiasioiden toteaminen. Kai se tuhoaa identiteetin, kun kertoo tosiasiat eli sen, että purjehdus ei kiinnosta, mistä kertovat sekä aikataulut että moottorin käyttötunnit.

Lue lisää

Otitpa hyvän nikin. Muita satuolentoja ovat mm. Joulupukki ja Viisas Insinööri.

Vastuu on kuulijalla, kun nimimerkistä tulkintansa tekee.

Harmittaa, että joudun moottorimiehenä ja purjehtivana klepperistinä puolustamaan moottoripursimiesten viisaita valintoja. Olen niitä harvoja, jotka tukeaan moottoripurjehduskulttuurille suovat.

Yleensähän nämä uppotukkeilijat ovat halveksittuja ja väheksyttyjä ihan vain siksi, että todelliset purjehtijat ovat heille kateellisia, vaikka he itsekin tahtoisivat ajella vastaiset osuudet moottorilla sisäohjaamon suojista. Ylpeys ei vain anna periksi toteuttaa todellisia tarpeita, koska hauras identiteetti on sidottu purjehduksen harhaiseen kuvaan.

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Vastuu on kuulijalla, kun nimimerkistä tulkintansa tekee.

Harmittaa, että joudun moottorimiehenä ja purjehtivana klepperistinä puolustamaan moottoripursimiesten viisaita valintoja. Olen niitä harvoja, jotka tukeaan moottoripurjehduskulttuurille suovat.

Yleensähän nämä uppotukkeilijat ovat halveksittuja ja väheksyttyjä ihan vain siksi, että todelliset purjehtijat ovat heille kateellisia, vaikka he itsekin tahtoisivat ajella vastaiset osuudet moottorilla sisäohjaamon suojista. Ylpeys ei vain anna periksi toteuttaa todellisia tarpeita, koska hauras identiteetti on sidottu purjehduksen harhaiseen kuvaan.

Lue lisää

Mikään ei estä ajelemasta vastaisia osuuksia moottorilla sisäohjaamon suojista purjeveneellä. Ei siihen mitään moottoripurtta tarvita, vaan decksaloon tai catti käy paremmin.

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Vastuu on kuulijalla, kun nimimerkistä tulkintansa tekee.

Harmittaa, että joudun moottorimiehenä ja purjehtivana klepperistinä puolustamaan moottoripursimiesten viisaita valintoja. Olen niitä harvoja, jotka tukeaan moottoripurjehduskulttuurille suovat.

Yleensähän nämä uppotukkeilijat ovat halveksittuja ja väheksyttyjä ihan vain siksi, että todelliset purjehtijat ovat heille kateellisia, vaikka he itsekin tahtoisivat ajella vastaiset osuudet moottorilla sisäohjaamon suojista. Ylpeys ei vain anna periksi toteuttaa todellisia tarpeita, koska hauras identiteetti on sidottu purjehduksen harhaiseen kuvaan.

Lue lisää

Moottoripurjehtijan ongelma on se, ettei se ole kovin hyvä moottorivene eikä kovin hyvä purjevene. Mutta jos ei osaa päättää kumpi, niin miksei sitten moottoripurjehtija. Ei se keneltäkään muulta pois ole.

Kuvitelma, että purjeveneen valinnut olisi katellinen moottoriveneen suojaisista sisätiloista tuntuu olevan hyvin yleinen moottoriveneilijöiden keskuudessa. Voiko se kuvitelma syntyä muusta kuin alemmuudentunteesta, jota helpottaa tietenkin kuvitelma purjehtijoiden kateudesta. Miksi muuten tuotaisiin aina esiin kuvaa purjehtijoiden "paremmuudesta", juuri kuten tuokin savolainen tekee?

Mitä tarkoittaa ei kovin hyvä purjevene?

Paljonko vaikka Degerö 28 häviää avotuulissa samankokoiselle purjeveneelle, kun tuulen nopeus on 4-6 m/s? Puoli solmua, solmun? Entä kovemmissa tuulissa?

Tullaanko taas siihen purjehtijoiden turhamaisuuteen, että ensin ostetaan valmiiksi venetyyppi, joka on hidas ja jolla ollaan heti perillä, mutta sitten ruvetaan vertailemaan solmun kymmenyksiä, koska täytyy päästä perille, vaikka jo ollaan perillä.

Joku haluaa hyvin purjehtivan veneen ei tarkoita että pitää päästä nopeasti perille, monet lähtee huvikseen purjehtimaan ympyrääkin siksi kun hyvin purjehtivalla veneellä on hyvä purjehtia, ja hyvin purjehtiminenhan tarkoittaa monta muutakin asiaa kuin nopeutta avotuulilla.
Savolaisiksi tunnustautuneita ei omista asioistaan hartaasti vänkääviä näkyy noilla muillakin s24-palstoilla

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Mitä tarkoittaa ei kovin hyvä purjevene?

Paljonko vaikka Degerö 28 häviää avotuulissa samankokoiselle purjeveneelle, kun tuulen nopeus on 4-6 m/s? Puoli solmua, solmun? Entä kovemmissa tuulissa?

Tullaanko taas siihen purjehtijoiden turhamaisuuteen, että ensin ostetaan valmiiksi venetyyppi, joka on hidas ja jolla ollaan heti perillä, mutta sitten ruvetaan vertailemaan solmun kymmenyksiä, koska täytyy päästä perille, vaikka jo ollaan perillä.

Lue lisää

Degerö 28 onkin hyvä esimerkki. Antamissasi olosuhteissa sekä myötätuuleen että vastatuuleen Degerön nopeus on noin puolet samankokoisen purjeveneen nopeudesta, sivutuulissa ero on hieman pienempi. Kevyemmässä tuulessa erot kasvavat lisää, kovemmassa hiukan tasoittuvat. Satuit ottamaan moottoripurjehtijoista yhden huonomman pään purjehtijoista. Parempiakin on, vaikkapa jo Degerö 33, joka sekin hyvin selvin numeroin häviää purjeveneille.

Niitä kymmenyksiä tehdään purjehtiessa omaksi iloksi, perillepääsyn kannalta niilä ei ole merkitystä. Ne kuitenkin tekevät sen oleellisen eron moottorilla etenemiseen, joka ei vaadi muuta kuin tilanteeseen sopivan kierrosluvun asettamisen kaasukahvasta. Eivät läheskään kaikki purjehtijatkaan niistä kymmenyksistä perusta. Heitä sitten sinä moitit karavaanareiksi.

Eli kevyehkössä kelissä vesilinjaltaan 7,1 metrin vene kulkee 10,6 solmua?

"Avotuulessa hyvä suuntavakavuus on miellyttävä asia ja Degerö kulkeekin suoraan ikään kuin itsestään.

Luovilla nousukulma on vaatimaton, mutta nousi kevyehkössä kelissä 4,6 solmuun. Sivumyötäisellä gps näytti 5,3 solmua. Moottorilla vene kulki parhaimmillaan seitsemän solmua ja melutaso pysyi kaikissa mittauskohdissa kohtuullisena."

http://venelehti.fi/jutut/degero-28-ms

Lisätään nyt vielä, että laskennallisesti tuolla vesilinjalla veneen runkonopeus on vajaat 6,5 solmua. Kun veneellä pääsee kevyehkössä kelissä solmun päähän runkonopeudesta, niin on vähän vaikea uskoa, että purjevene mitenkään ylettömän paljon paremmin suoriutuisi - etenkään, jos tuulen nopeus kasvaa.

Tältä perustalta oletan, että jos on edes jonkin verran tuulta, niin purjevene ei ole avotuulissa käytännössä sen nopeampi kuin Degerökään. Jos tuuli on hyvin hiljainen, niin sitten tilanne varmasti muuttuu, mutta tällöinhän purjehtijat muutenkin ajelevat usein koneella.

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Lisätään nyt vielä, että laskennallisesti tuolla vesilinjalla veneen runkonopeus on vajaat 6,5 solmua. Kun veneellä pääsee kevyehkössä kelissä solmun päähän runkonopeudesta, niin on vähän vaikea uskoa, että purjevene mitenkään ylettömän paljon paremmin suoriutuisi - etenkään, jos tuulen nopeus kasvaa.

Tältä perustalta oletan, että jos on edes jonkin verran tuulta, niin purjevene ei ole avotuulissa käytännössä sen nopeampi kuin Degerökään. Jos tuuli on hyvin hiljainen, niin sitten tilanne varmasti muuttuu, mutta tällöinhän purjehtijat muutenkin ajelevat usein koneella.

Lue lisää

Sivumyötäinen ei ole myötäinen eikä vastainen, vaan juuri se tuulensuunta, jossa Degerö on vähiten heikoilla. Luovilla eroa on nopeudessa enemmän ja kun lisätään huono nousukulma, jää VMG, jolla yksin on vastatuulessa merkitystä, hyvinkin puoleen. Se raja, jolloin purjevene siirtyy koneajoon, on Degeröllä selvästi ylempänä ja sellaiset tuulet ovat hyvin tavallisia. Kovemmallakaan tuulella purjeiden käyttö jää helposti epämukavuuden takia pois, Degerön kanttakaan kun ei ole tehty purjehdusta silmälläpitäen. Siksi purjehtiva pikku Degerö on hyvin harvinainen näky ja rajoittuu lähinnä niihin keskituulien sivumyötäisiin.

Voi olettaa mitä haluat, mutta faktat eivät tue oletuksiasi. Monet veneet ylittävät helpostikin laskennallisen runkonopeutensa. Degerö ei kuulu sellaisiin, silti sekin kulkee koneella 7 kn. Niissä 4-6 m/s tuulissa purjeveneet kulkevat jo hyvinkin runkonopeuttaan. 6 m/s kohdalla ollaan jo ns. suunnittelutuulessa, eli siinä, mihin vene on suunniteltu kantamaan täydet purjeet ja voima on maksimissaan. 4,6 kn 5 m/s tuulessa on surkea lukema ja yhdistettynä vaatimattomaan nousuun jää purjehtiminen takuulla sikseen.

Yritin katsella eri veneiden polaareita, eivätkä ne kyllä vahvista väitteitäsi. Tuossa esimerkiksi FE83.

Millainen jokin perinteinen pitkäkölinen on purjehdusominaisuuksiltaan verrattuna Degeröön? Vai onko niin, että kun vene on puuta ja pitkäkölinen, niin se on hyvä ja täysverinen purjevene ominaisuuksista riippumatta.

http://www.fe83.org/wiki/index.php/Tiedosto:Polar.jpg

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Yritin katsella eri veneiden polaareita, eivätkä ne kyllä vahvista väitteitäsi. Tuossa esimerkiksi FE83.

Millainen jokin perinteinen pitkäkölinen on purjehdusominaisuuksiltaan verrattuna Degeröön? Vai onko niin, että kun vene on puuta ja pitkäkölinen, niin se on hyvä ja täysverinen purjevene ominaisuuksista riippumatta.

http://www.fe83.org/wiki/index.php/Tiedosto:Polar.jpg

Lue lisää

Fe-83 on kokoluokkansa purkkereista nykymittapuulla hitaimmasta päästä, mutta siltikin se nimenomaan vahvistaa nimimerkin melkeinhyvä väitteet.
Huomaathan, että polaarissa 2 kn venevauhti on origossa, ja ensimmäinen pikkuympyrä on 3kn, ja uloin 9 kn. Vauhtien merkinnät ovat kyllä sijoitettu harhaanjohtavasti, mutta alemmasta upwund performance polaarista saat kyllä ylläolevalle helposti vahvistuksen.
Esim 5 m/s tosituulessa vmg 45 nousukulmalla on 4,1 kn, ja siten venevauhti ko kohdassa on 4,1 kn / cos (45astetta) = 5,8 kn. Ylemmän kuvan polaaria tulee siis tulkita siten, että tuossa tuulessa venevauhti jää ko nousukulmalla hieman alle 6 solmun, eikä alle 5 solmun kuten olet ehkä virheellisesti tehnyt.
Siten ylemmän kuvan violetti polaari antaa 6 m/s tuulessa venevauhdin maksimiksi noin 6,5 ( -0,1) solmua noin 75 asteen nousukulmalla. Eli 7,2 metrin vesilinjalla runkonopeutta. Fe-83 taitaa olla aavistuksen pitempi vesilinjaltaan, ja sen mittaiset nykyveneet pääsevätkin samaan vauhtiin kuin vanha Fe-83.

Minusta tuo polaari osoittaa, että FE-83 ei ole avotuulilla ratkaisevasti nopeampi kuin Degerö. En minä sitä osaa muuten lukea.

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Yritin katsella eri veneiden polaareita, eivätkä ne kyllä vahvista väitteitäsi. Tuossa esimerkiksi FE83.

Millainen jokin perinteinen pitkäkölinen on purjehdusominaisuuksiltaan verrattuna Degeröön? Vai onko niin, että kun vene on puuta ja pitkäkölinen, niin se on hyvä ja täysverinen purjevene ominaisuuksista riippumatta.

http://www.fe83.org/wiki/index.php/Tiedosto:Polar.jpg

Lue lisää

Millaisella VMG:llä Degerö sitten menee 4 m/s tuulessa myötätuuleen ja mistä lähteestä tieto on peräisin? Vai miten osaat noita verrata?

Ja mitä tekemistä materiaalilla tässä jutussa on?

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Yritin katsella eri veneiden polaareita, eivätkä ne kyllä vahvista väitteitäsi. Tuossa esimerkiksi FE83.

Millainen jokin perinteinen pitkäkölinen on purjehdusominaisuuksiltaan verrattuna Degeröön? Vai onko niin, että kun vene on puuta ja pitkäkölinen, niin se on hyvä ja täysverinen purjevene ominaisuuksista riippumatta.

http://www.fe83.org/wiki/index.php/Tiedosto:Polar.jpg

Lue lisää

Perinteiset pitkäköliset sijoittuvat johonkin Degerön ja modernimpien konstruktioiden väliin. Muilta ominaisuuksiltaan ne tarjoavat kaiken saman kuin Degerökin, suljetun tilalla vain on avotilaa. Suurin ero tulee purjehtiessa kryssillä. Kun heloitus ja kansijärjestelyt ovat purjehdusta varten, purjetta enemmän, on sekä nopeutta että nousukulmaa enemmän. Iso ero on kölin takia sorrossa, joka pudottaa Degerön ennestään vaatimattoman nousukulman entisestään ja paljon.

Degerö on pääasiassa moottorivene, jolla voi toisinaan purjehtia. Ja tietenkin purjeet tuovat vaihtoehtoisen moottorin, jos ensisijainen moottori lakkaa toimimasta. Siis selkeä varmuuslisä.

Seilasin Degerö 28:lla viime kesän. Tukeva, erinomaisen hyvin tehty perinteitä arvostava m-pursi. Hyvät sisätilat, purjehtii hyvin avotuulilla ja saavuttaa helposti 6 -7 solmun nopeuden. Luovii jos on pakko ( en suosittele).

Huom:kannattaa tsekata , että vene on tehty loppuun saakka Kristerin veistämöllä; puolivalmisteita on myös liikenteessä.

melkeinhyvä kirjoitti:

Sivumyötäinen ei ole myötäinen eikä vastainen, vaan juuri se tuulensuunta, jossa Degerö on vähiten heikoilla. Luovilla eroa on nopeudessa enemmän ja kun lisätään huono nousukulma, jää VMG, jolla yksin on vastatuulessa merkitystä, hyvinkin puoleen. Se raja, jolloin purjevene siirtyy koneajoon, on Degeröllä selvästi ylempänä ja sellaiset tuulet ovat hyvin tavallisia. Kovemmallakaan tuulella purjeiden käyttö jää helposti epämukavuuden takia pois, Degerön kanttakaan kun ei ole tehty purjehdusta silmälläpitäen. Siksi purjehtiva pikku Degerö on hyvin harvinainen näky ja rajoittuu lähinnä niihin keskituulien sivumyötäisiin.

Voi olettaa mitä haluat, mutta faktat eivät tue oletuksiasi. Monet veneet ylittävät helpostikin laskennallisen runkonopeutensa. Degerö ei kuulu sellaisiin, silti sekin kulkee koneella 7 kn. Niissä 4-6 m/s tuulissa purjeveneet kulkevat jo hyvinkin runkonopeuttaan. 6 m/s kohdalla ollaan jo ns. suunnittelutuulessa, eli siinä, mihin vene on suunniteltu kantamaan täydet purjeet ja voima on maksimissaan. 4,6 kn 5 m/s tuulessa on surkea lukema ja yhdistettynä vaatimattomaan nousuun jää purjehtiminen takuulla sikseen.

Lue lisää

No ei 4,6 solmua 5 metrin tuulessa ole surkea suoritus, jos siis puhutaan 28-jalkaisesta veneestä. Itse olin aikoinaan oikein tyytyväinen, jos oma Lohi 25-veneeni kulki sitä vauhtia. Pitkäkölinen vene on huono luovilla, muuten ei häviä kauhean paljon. Luullakseni Degerön ostaja aikoo ajaa paljon moottorilla, muuten koneella ajon määrä on enemmän kipparin kuin veneen ominaisuuksista kiinni, kuten vesillä näkee.

Bossu kirjoitti:

No ei 4,6 solmua 5 metrin tuulessa ole surkea suoritus, jos siis puhutaan 28-jalkaisesta veneestä. Itse olin aikoinaan oikein tyytyväinen, jos oma Lohi 25-veneeni kulki sitä vauhtia. Pitkäkölinen vene on huono luovilla, muuten ei häviä kauhean paljon. Luullakseni Degerön ostaja aikoo ajaa paljon moottorilla, muuten koneella ajon määrä on enemmän kipparin kuin veneen ominaisuuksista kiinni, kuten vesillä näkee.

Lue lisää

25:llä ja 28:lla on metri eroa ja se on tuossa kokoluokassa paljon. Verrokiksi voisi hyvin ottaa vaikka Tempon. Pitkäkölisen kryssi on aika monikäsitteinen juttu. Metriluokkien veneet nousevat siinä kuin eväkölisetkin, märkäpintaa vain on kevyellä kelillä enemmän hidasteeksi. Todella pitkäkölinen, esim. CA-tyyppinen on heikommilla ja märkäpintaa tietysti vielä enemmän. Degerö on hyvin pitkäkölinen ja köli lisäksi matala.

Se, mitä edellä kirjoitettiin Degerön laadusta ja tukevuudesta pitää ehdottomasti paikkansa. Sen suhteen veneessä ei ole mitään huomautettavaa.

metri.on.paljon kirjoitti:

25:llä ja 28:lla on metri eroa ja se on tuossa kokoluokassa paljon. Verrokiksi voisi hyvin ottaa vaikka Tempon. Pitkäkölisen kryssi on aika monikäsitteinen juttu. Metriluokkien veneet nousevat siinä kuin eväkölisetkin, märkäpintaa vain on kevyellä kelillä enemmän hidasteeksi. Todella pitkäkölinen, esim. CA-tyyppinen on heikommilla ja märkäpintaa tietysti vielä enemmän. Degerö on hyvin pitkäkölinen ja köli lisäksi matala.

Se, mitä edellä kirjoitettiin Degerön laadusta ja tukevuudesta pitää ehdottomasti paikkansa. Sen suhteen veneessä ei ole mitään huomautettavaa.

Lue lisää

Metriluokkien kohdalla ehkä on niin, että se on eri asia mihin keula osoittaa ja se mitä vanavesi kertoo. Omassa pitkäkölisessäni tässä on se ero. Sorto on suurempaa kun kölin noste on pienempää. Toki mun veneen köli on myös matala, mikä suurentaa sortoa.

Bossu kirjoitti:

No ei 4,6 solmua 5 metrin tuulessa ole surkea suoritus, jos siis puhutaan 28-jalkaisesta veneestä. Itse olin aikoinaan oikein tyytyväinen, jos oma Lohi 25-veneeni kulki sitä vauhtia. Pitkäkölinen vene on huono luovilla, muuten ei häviä kauhean paljon. Luullakseni Degerön ostaja aikoo ajaa paljon moottorilla, muuten koneella ajon määrä on enemmän kipparin kuin veneen ominaisuuksista kiinni, kuten vesillä näkee.

Lue lisää

No ei ehkä olisi pitänyt olla tyytyväinen. Lohi 25:n pikkusisko Guy 22 kulkee 10 solmun kryssillä 4,9 solmua. Finn 26 5,1 solmua, FE-83 5,2 solmua, Infero 28 5,5 solmua, FG28 5,5 solmua, Tempo 5,3-5,5 solmua mallista riippuen, Albin Express 5,3 solmua, X-79 5,6 solmua, J/80 5,7 solmua, Dehler 29 5,8 solmua.

Joakim1 kirjoitti:

No ei ehkä olisi pitänyt olla tyytyväinen. Lohi 25:n pikkusisko Guy 22 kulkee 10 solmun kryssillä 4,9 solmua. Finn 26 5,1 solmua, FE-83 5,2 solmua, Infero 28 5,5 solmua, FG28 5,5 solmua, Tempo 5,3-5,5 solmua mallista riippuen, Albin Express 5,3 solmua, X-79 5,6 solmua, J/80 5,7 solmua, Dehler 29 5,8 solmua.

Lue lisää

4,6 ja 5,1 on käytännössä sama vauhti. Eihän siinä ole eroa kuin puoli solmua. Surkea suoritus olisi 3 solmua, kun piinaa koko ajan ihan liikaa.

Bossu kirjoitti:

4,6 ja 5,1 on käytännössä sama vauhti. Eihän siinä ole eroa kuin puoli solmua. Surkea suoritus olisi 3 solmua, kun piinaa koko ajan ihan liikaa.

Absoluuttisesti ero ei ole suuri, mutta kovin suuri prosentti potentiaalista jäi uupumaan.

Eivät purjehtijat ole, mutta valitettavasti alle 10 % purjeveneillä liikkuvista ovat todellisia purjehtijoita. Suurin osa heistä on matkailuvaunuilijoita. Vaunu vain liikkuu vedessä eikä maalla.

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Eivät purjehtijat ole, mutta valitettavasti alle 10 % purjeveneillä liikkuvista ovat todellisia purjehtijoita. Suurin osa heistä on matkailuvaunuilijoita. Vaunu vain liikkuu vedessä eikä maalla.

Lue lisää

Vain jollailijat on todellisia purjehtijoita, he kun eivät käytä ikinä moottoria. Olympiajollailijoille tulee lisäksi erittäin paljon purjehdustunteja ympäri maailmaa, joten he ovat siis purjehduksen ytimessä.

Purjehtimista vältetään maailmanympäripurjehduksella olevalla veneellä ankkuroimalla jonkin saaren rantaan. Siten saadaan purjehdustuntien osuutta reissulla pienennettyä olennaisesti.

helppoahan.se kirjoitti:

Purjehtimista vältetään maailmanympäripurjehduksella olevalla veneellä ankkuroimalla jonkin saaren rantaan. Siten saadaan purjehdustuntien osuutta reissulla pienennettyä olennaisesti.

Lue lisää

Ei ne maolmanympäripurjehduksen purjehdustunnit siten vähene yhtään, koska ankkurissa olemisen ajan purjehdus on keskeytyksissä. Ei edes savolaisittain.

turha_viännellä kirjoitti:

Ei ne maolmanympäripurjehduksen purjehdustunnit siten vähene yhtään, koska ankkurissa olemisen ajan purjehdus on keskeytyksissä. Ei edes savolaisittain.

Eihän siinä tarvitse olla kuin 24 h ankkurissa ja maailma on kierretty. Pitää vain tarkastella tilannetta vähän kauempaa.

Tuskimpa vältellään kun valtamerta ylitetään.

Mmoan kirjoitti:

Tuskimpa vältellään kun valtamerta ylitetään.

Tosissaanko väität, ettei moottoriveneilijät valtamerelläkin välttelisi purjehtimista, siis käytännössä ajelehtimista?

Eivätkä välttele. Flightforumilla voi tutustua lukuisiin suomalaisiin, jotka lentävät vuorolennoilla ihan huvikseen vain kuvia ottaakseen tai lentomatkustuksesta nauttiakseen. He eivät majoitu määränpäähän kuin välttämättömäksi ajaksi päästäkseen taas takaisin koneeseen.

Nimeä en viitsi tähän laittaa, mutta nimikirjaimet voin. I. M. lentää toistuvasti pitkiä kaukolentoja vain lentomatkustuksesta nauttiakseen. Hän pyrkii maksimoimaan lentokoneessa vietetyn ajan.

Tällaiset ihmiset ovat todellisia lentomatkustajia. Heitä ei pidä sotkea lomailijoihin, joille lentokone on vain väline päästä perille. 90 % purjehtijoista on lomailijoita. Vain 10 prosentille itse purjehdus on se juttu samalla tavalla kuin on lentomatkustus nimimerkille I. M.

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Eivätkä välttele. Flightforumilla voi tutustua lukuisiin suomalaisiin, jotka lentävät vuorolennoilla ihan huvikseen vain kuvia ottaakseen tai lentomatkustuksesta nauttiakseen. He eivät majoitu määränpäähän kuin välttämättömäksi ajaksi päästäkseen taas takaisin koneeseen.

Nimeä en viitsi tähän laittaa, mutta nimikirjaimet voin. I. M. lentää toistuvasti pitkiä kaukolentoja vain lentomatkustuksesta nauttiakseen. Hän pyrkii maksimoimaan lentokoneessa vietetyn ajan.

Tällaiset ihmiset ovat todellisia lentomatkustajia. Heitä ei pidä sotkea lomailijoihin, joille lentokone on vain väline päästä perille. 90 % purjehtijoista on lomailijoita. Vain 10 prosentille itse purjehdus on se juttu samalla tavalla kuin on lentomatkustus nimimerkille I. M.

Lue lisää

Omalla purjeveneellään pelkästään maailman ympäri maissa käymättä purjehtineita ei montaa maailmassa ole. Savolaisena saat toki pitää sellaista tai sitten yhdessä paikassa löllymistä ainoina arvostettavina vaihtoehtoina, itse olet luonnollisesti valinnut näistä kahdesta löllymisen. Korkealla kaiken karavaanaamisen yläpuolella sinun savolaisessa arvoasteikossasi olkoon löllyminen yhdessä paikassa ja 24/7/365 maailman ympäri purjehtiminen.

AsiallinenSavolaismies kirjoitti:

Eivätkä välttele. Flightforumilla voi tutustua lukuisiin suomalaisiin, jotka lentävät vuorolennoilla ihan huvikseen vain kuvia ottaakseen tai lentomatkustuksesta nauttiakseen. He eivät majoitu määränpäähän kuin välttämättömäksi ajaksi päästäkseen taas takaisin koneeseen.

Nimeä en viitsi tähän laittaa, mutta nimikirjaimet voin. I. M. lentää toistuvasti pitkiä kaukolentoja vain lentomatkustuksesta nauttiakseen. Hän pyrkii maksimoimaan lentokoneessa vietetyn ajan.

Tällaiset ihmiset ovat todellisia lentomatkustajia. Heitä ei pidä sotkea lomailijoihin, joille lentokone on vain väline päästä perille. 90 % purjehtijoista on lomailijoita. Vain 10 prosentille itse purjehdus on se juttu samalla tavalla kuin on lentomatkustus nimimerkille I. M.

Lue lisää

Löytyy tuon määritelmän mukaan historiasta sitten yksi oikea purjehtijakin, Bernard Moitessier. Hän lähti merelle ollakseen ensimmäinen pallon nonstoppina yksin purjehtinut. Suorituksesta oli luvassa hyvä palkinto ja Moitessier olisi sen voittanut, ellei olisikin lähtenyt samantien toiselle kierrokselle Englannissa poikkeamatta. Eväät kai loppuivat puolen kierroksen jälkeen Tahitilla ja siellä pysähtyi.

Kuitenkaan edes Moitessier ei rakastanut sillä lailla purjehdusta, vaan yksinoloa. Palkinnon saaminen olisi tiennyt runsaasti julkisuutta ja sitä hän kammosi.

yksi.olisi kirjoitti:

Löytyy tuon määritelmän mukaan historiasta sitten yksi oikea purjehtijakin, Bernard Moitessier. Hän lähti merelle ollakseen ensimmäinen pallon nonstoppina yksin purjehtinut. Suorituksesta oli luvassa hyvä palkinto ja Moitessier olisi sen voittanut, ellei olisikin lähtenyt samantien toiselle kierrokselle Englannissa poikkeamatta. Eväät kai loppuivat puolen kierroksen jälkeen Tahitilla ja siellä pysähtyi.

Kuitenkaan edes Moitessier ei rakastanut sillä lailla purjehdusta, vaan yksinoloa. Palkinnon saaminen olisi tiennyt runsaasti julkisuutta ja sitä hän kammosi.

Lue lisää

Oikean löllyjän kriteerien mukaan Moitessier ei varmaan ollut purjehtija koska syyllistyi löllymään purjehduksellaan pläkässä. Oikean löllyjän kriteerien mukaan oikea purjeveneellä purjehtiva ei saisi ajaa moottorillakaan, joten löllyjälle purjeveneellä ei voi purjehtia oikean purjehduksen kriteerit täyttävästi maailman ympäri

Luulen että joillakin täällä Nauticattia mollaavilla on osittain päällä se perinteinen "kitkeriä ovat..." syndrooma.
Yleisellä milkyway reitillä pasaatissa mootoripursi hoitaa tehtävänsä aivan hyvin - hyvät spiirapuomit on syytä olla mukana kun suoraan takaa puhaltaa.
Kyllä useampi on ainakin (salaisesti) siellä reitillä kuivalla veneellä kuin jollakin nopealla, mutta kokovartalon kastelevalla luikulla.
Ainakin monien (purjehtijoiden) kaukosäätimellä on töitä kun sprayhoodin alla joutuu kyykkimään.
Koska en itse pysty NC : tä ostamaan, olen naamioinut peruspurkkarin moottoripurreksi ja pääsen purjehtimaan ja motoroimaan tuulilasin takaa - on se vaan niin paljon mukavampaa, kuin siellä ruorin takana pärskeitä nieleskellä :)
Kun lähdetään urheilulliselle päiväpurjedukselle olen minäkin valmis sydwestissä oman osuuteni hoitamaan, mutta piiitkälle mentäessä pidän housut mahdollisimman kuivina.
Jokainenhan meistä tekee omat valintansa millä liikkuu, joten pitäkäämme hauskaa niillä välineillä joita meillä nyt sattuu olemaan :D

Oliko tuo vanha Nauticat 33 jota brittilvenelehdessä ei hyväksytty edes moottoripurjehtijaksi? Monet uudemmat NC-mallit jo on purjeveneitä luoviominaisuuksiltaan mutta purjeveneistä niitä vähemmän merikelpoisia kun keli käy pahaksi.
Nauticat 33:lla voisi purjehtia samoja reittejä pasaatituulissa kuin vanhat raakapurjealukset kulkivat ja toivoa ettei joudu myrskyihin. Pärjäiskö luovikulmassa noille?

Maailma on kierretty modatulla folkkarilla ja kolmimetrisellä pikkupurtilolla, varmaan kaikella muulla kuin kylpyammeella. Se ei tee noista suositeltavia pallonkiertoveneitä, eikä NC 331 ole sekään sellainen. Yachting World sanoi NC33:sta, ettei se ole mikään "blue water sailor", eikä 331 ole sen parempi. Eikä kyse ole purjehdusominaisuuksista. Mutta matala AVS, isot ikkunat ja sellaiset asiat tekevät sen sopimattomaksi isoille vesille. Ja vaikka enimmäkseen myötäisiä mennään, pitäisi silti vastakäännöksen onnistua. Sen suhteen NC 33/331 on jo heikoilla, se ei YW:n koepurjehduksella aina onnistunut.

Muutenkaan nopeus ei ole se juttu, joka pitkällä matkalla on tärkein. Vaikkapa CA on aivan kelpo väline. Ei Inferno 29:kään mikään sopiva vene ole, vaikka silläkin kierto on tehty.

331 saattaa päinvastoin olla eräs parhaista kymppimetrisistä millä pallonkierron voi tehdä. Isot tankit, 75 hp kone, yövahdit voi hoitaa sisältä, mesaanipurjeella rullausta saa vähennettyä ja tilaa on optimaalisesti pariskunnalle.
Kannattaa lukea linkkiä, kirjoittaja on Yachting Monthlyn toimittaja ja Yacht Master -tutkintokin on vuodelta 1974, joten tuskin kokemusta puuttuu. Tuollaiset kaverit eivät lähde valtamerille kiusaamaan itseään tai vaimoaan missään perunakuopissa seilaamalla.
Kallishan se kymppimetriseksi on, mutta hinta ei tee veneestä huonoa, päinvastoin.

Ariel371 kirjoitti:

331 saattaa päinvastoin olla eräs parhaista kymppimetrisistä millä pallonkierron voi tehdä. Isot tankit, 75 hp kone, yövahdit voi hoitaa sisältä, mesaanipurjeella rullausta saa vähennettyä ja tilaa on optimaalisesti pariskunnalle.
Kannattaa lukea linkkiä, kirjoittaja on Yachting Monthlyn toimittaja ja Yacht Master -tutkintokin on vuodelta 1974, joten tuskin kokemusta puuttuu. Tuollaiset kaverit eivät lähde valtamerille kiusaamaan itseään tai vaimoaan missään perunakuopissa seilaamalla.
Kallishan se kymppimetriseksi on, mutta hinta ei tee veneestä huonoa, päinvastoin.

Lue lisää

Isot tankit ja iso kone, miten ne auttavat pallonkierrossa? Etäisyydet ovat niin pitkiä, että niihin nähden tankit ovat mitättömät, jos koneella halutaan tehdä todella matkaa. Pläkän ohittamiseen riittää pienikin kone ja puolta pienemmät tankit. Tankkauspaikkoja ei ole joka nurkalla, kuten Välimerellä.

Mikä juttu on yövahdit sisällä? Tuuliperäsin hoitaa ohjauksen ja vahti käy silloin tällöin kurkkaamassa ympärille. Ylärakenne ei kestä ylimurtuvaa aaltoa isoine ikkunoineen. Ja siellä ylhäällä kopissa ollessasi olet liikkeen kannalta kuin kepin nokassa. Siellä perunakuopassa olo on paljon miellyttävämpää. Paikalla ollessa taas pitää saada seinät pois ja käyttää kaikki saatavilla oleva tuuli vilvoittamaan.

YachtMaster -tutkinto vuodelta -74 kertoo , että vuosia on plakkarissa melkoinen määrä ja fyysiset rajoitukset sen mukaiset. Pallonkierto taitaa olla vähän "rollaattorilla" tehty. Itse olin -74 innokas nuorukainen, enkä varmasti vielä YachtMaster -tasoa. Nyt olen jo eläkkeellä ja enää innokas. Tässä välissä olen ehtinyt näkemään useamman merenkin ja melkoisen joukon cruising-veneitä ja -ihmisiä. Yhtään NC 33/331:a en joukossa ole ollut. Näkemystäsi sellaisen sopivuudesta ei siis oikein muut jaa.

ei.siltikään kirjoitti:

Isot tankit ja iso kone, miten ne auttavat pallonkierrossa? Etäisyydet ovat niin pitkiä, että niihin nähden tankit ovat mitättömät, jos koneella halutaan tehdä todella matkaa. Pläkän ohittamiseen riittää pienikin kone ja puolta pienemmät tankit. Tankkauspaikkoja ei ole joka nurkalla, kuten Välimerellä.

Mikä juttu on yövahdit sisällä? Tuuliperäsin hoitaa ohjauksen ja vahti käy silloin tällöin kurkkaamassa ympärille. Ylärakenne ei kestä ylimurtuvaa aaltoa isoine ikkunoineen. Ja siellä ylhäällä kopissa ollessasi olet liikkeen kannalta kuin kepin nokassa. Siellä perunakuopassa olo on paljon miellyttävämpää. Paikalla ollessa taas pitää saada seinät pois ja käyttää kaikki saatavilla oleva tuuli vilvoittamaan.

YachtMaster -tutkinto vuodelta -74 kertoo , että vuosia on plakkarissa melkoinen määrä ja fyysiset rajoitukset sen mukaiset. Pallonkierto taitaa olla vähän "rollaattorilla" tehty. Itse olin -74 innokas nuorukainen, enkä varmasti vielä YachtMaster -tasoa. Nyt olen jo eläkkeellä ja enää innokas. Tässä välissä olen ehtinyt näkemään useamman merenkin ja melkoisen joukon cruising-veneitä ja -ihmisiä. Yhtään NC 33/331:a en joukossa ole ollut. Näkemystäsi sellaisen sopivuudesta ei siis oikein muut jaa.

Lue lisää

Kun itse kiersin pallon, tarvitsin kyllä polttoainetta ja pidän isoa tankkitilavuutta etuna. Syy ei ole se, että tulisi paljon koneajoa. Oikeastaan koneajoa oli minimaalisesti verrattuna purjehdusmaileihin (omaa 3 vuoden retkellä purjehdusta tuli keskimäärin 2200 mpk/kk eli selvösti enemmän kuin tavanomaisilla kesälomaretkillä tuli). Ongelma oli polttoaineen saatavuus. Panaman jälkeen tankkasin seuraavan kerran Nuku-Hivalla (=hain jollalla löpöä jerrykannuihin). Seuraava maa-asema, josta otin löpöä suoraan tankkiin, oli Uudessa-Seelannissa.
Silloin kun koneajoa tuli, ajoin pienillä kierroksilla polttoaineen säästämiseksi. En usko, että suuri koneteho on välttämätön ainakaan tavanomaisella pasaatituulireitillä. Pienelläkin pärjää. Jos veneessä on tuuligenu aurinkopaneeleita, konetta tarvitsee aika harvoin akkujen lataamiseenkaan. Polttoaineen loppuminen on silti ongelma, jonka riittävä tankkitilavuus estää.

3vuodenretki kirjoitti:

Kun itse kiersin pallon, tarvitsin kyllä polttoainetta ja pidän isoa tankkitilavuutta etuna. Syy ei ole se, että tulisi paljon koneajoa. Oikeastaan koneajoa oli minimaalisesti verrattuna purjehdusmaileihin (omaa 3 vuoden retkellä purjehdusta tuli keskimäärin 2200 mpk/kk eli selvösti enemmän kuin tavanomaisilla kesälomaretkillä tuli). Ongelma oli polttoaineen saatavuus. Panaman jälkeen tankkasin seuraavan kerran Nuku-Hivalla (=hain jollalla löpöä jerrykannuihin). Seuraava maa-asema, josta otin löpöä suoraan tankkiin, oli Uudessa-Seelannissa.
Silloin kun koneajoa tuli, ajoin pienillä kierroksilla polttoaineen säästämiseksi. En usko, että suuri koneteho on välttämätön ainakaan tavanomaisella pasaatituulireitillä. Pienelläkin pärjää. Jos veneessä on tuuligenu aurinkopaneeleita, konetta tarvitsee aika harvoin akkujen lataamiseenkaan. Polttoaineen loppuminen on silti ongelma, jonka riittävä tankkitilavuus estää.

Lue lisää

Tuo pitää ilman muuta paikkansa. Mutta toisin kuin Ariel arveli, isoja tankkeja ei tarvita ison koneen käyttämiseen, eikä pitkien matkojen koneella ajoon. Sähkön tuotannon pitää myös olla toteutettu muulla kuin dieselillä, joka on vain hätävara. Yhtä paljon voisi sähkön osalta puhua kulutuksen optimoinnista.

ei.siltikään kirjoitti:

Isot tankit ja iso kone, miten ne auttavat pallonkierrossa? Etäisyydet ovat niin pitkiä, että niihin nähden tankit ovat mitättömät, jos koneella halutaan tehdä todella matkaa. Pläkän ohittamiseen riittää pienikin kone ja puolta pienemmät tankit. Tankkauspaikkoja ei ole joka nurkalla, kuten Välimerellä.

Mikä juttu on yövahdit sisällä? Tuuliperäsin hoitaa ohjauksen ja vahti käy silloin tällöin kurkkaamassa ympärille. Ylärakenne ei kestä ylimurtuvaa aaltoa isoine ikkunoineen. Ja siellä ylhäällä kopissa ollessasi olet liikkeen kannalta kuin kepin nokassa. Siellä perunakuopassa olo on paljon miellyttävämpää. Paikalla ollessa taas pitää saada seinät pois ja käyttää kaikki saatavilla oleva tuuli vilvoittamaan.

YachtMaster -tutkinto vuodelta -74 kertoo , että vuosia on plakkarissa melkoinen määrä ja fyysiset rajoitukset sen mukaiset. Pallonkierto taitaa olla vähän "rollaattorilla" tehty. Itse olin -74 innokas nuorukainen, enkä varmasti vielä YachtMaster -tasoa. Nyt olen jo eläkkeellä ja enää innokas. Tässä välissä olen ehtinyt näkemään useamman merenkin ja melkoisen joukon cruising-veneitä ja -ihmisiä. Yhtään NC 33/331:a en joukossa ole ollut. Näkemystäsi sellaisen sopivuudesta ei siis oikein muut jaa.

Lue lisää

Mistä lähtien suuri tankkitilavuus on noin vakava epäkohta? Minun tapaamani pitkänmatkan purjehtija ei pitänyt ollenkaan niiden jerryjen raahamisesta, eikä etenkään kannelle sitomisesta.
Ei niiden laajojen pläkäalueiden kanssa siellä hepoasteilla ole syytä leikitellä pienillä polttoainetankeilla.
Käytännössä sieltä pyritään nopeasti (säästäväisesti) pois ja siihen tarvitaan soppaa - riippumatta kaluston koosta.
Isollakin koneella voi ajaa pienellä teholla, kunhan muistaa välillä antaa sille "runtua" , jotta paikat puhdistuu.
Tuolla yleisellä pallonkiertoreitillä liikkuu sen varran erikoisia aluksia, että jos isot ikkunat olisivat jotenkin pois sulkeva syy, niin meillä olisi paljon enemmän uutisia aallon aiheuttamista kansirakenteiden mereen huuhtoutumisista.
Uskon että NC:n rakenteissa on käytetty sellaisia rakennusaineita, jotka kestävät vertailun mihin tahansa avomerelle tarkoitettuun veneeseen.

Mikä kiire sieltä pläkä-alueelta on pois? Odottelee vaan rauhassa tuulia ja purjehtii sitten.

180 kirjoitti:

Mistä lähtien suuri tankkitilavuus on noin vakava epäkohta? Minun tapaamani pitkänmatkan purjehtija ei pitänyt ollenkaan niiden jerryjen raahamisesta, eikä etenkään kannelle sitomisesta.
Ei niiden laajojen pläkäalueiden kanssa siellä hepoasteilla ole syytä leikitellä pienillä polttoainetankeilla.
Käytännössä sieltä pyritään nopeasti (säästäväisesti) pois ja siihen tarvitaan soppaa - riippumatta kaluston koosta.
Isollakin koneella voi ajaa pienellä teholla, kunhan muistaa välillä antaa sille "runtua" , jotta paikat puhdistuu.
Tuolla yleisellä pallonkiertoreitillä liikkuu sen varran erikoisia aluksia, että jos isot ikkunat olisivat jotenkin pois sulkeva syy, niin meillä olisi paljon enemmän uutisia aallon aiheuttamista kansirakenteiden mereen huuhtoutumisista.
Uskon että NC:n rakenteissa on käytetty sellaisia rakennusaineita, jotka kestävät vertailun mihin tahansa avomerelle tarkoitettuun veneeseen.

Lue lisää

Isoja tankkeja tarvitaan tankkauspaikkojen harvuuden takia, ei paljoon koneella ajoon. Vai monenko kierron perusteella sanot koneajoa tarvittavan valtamerten ylityksiin? Sähkökin pitäisi usean vuoden reissulla tuottaa jollain muulla kuin dieselillä.

Voit uskoa NC:n rakenteisiin, ne ovatkin tukevia. Mutta isot ikkunat tulevat sisään laminaatista riippumatta ja sen jälkeen vene on uppoamisvaarassa. NC:n toinen heikkous on valtamerikäyttöön vaatimaton AVS. Pituuttakaan 33/331:llä ei ole alhaisen AVS:n kompensointiin. Miten hyvin muuten uskot yhden Pacificilla kadonneen veneen ylittävän täällä uutiskynnyksen, jos ei satu olemaan suomalainen vene kyseessä?

purjeilla kirjoitti:

Mikä kiire sieltä pläkä-alueelta on pois? Odottelee vaan rauhassa tuulia ja purjehtii sitten.

Se haluaako lillua tuulettomissa valtamerimainingeissa esim. viikon yhteen menoon on makuasia. Pikkupulmia lillumiseen silti liittyy. Tuuligenu ei tuota sähköä ja jääkaappi kuluttaa sitä koko ajan. Paneelit toimivat vain puolet vrk:sta. Pläkässä ei nouse kalaakaan. Ainakin itselläni oli se kokemus, että tonnikalat ja kultamakrillit tarttuivat vieheeseen sitä hanakammin mitä parempi oli purjehdusvauhti. Yksi pläkään juuttumisen seuraus oli sekin, että saattoi joutua pläkää seuranneeseen matalapaineeseen.
Itse suosittelisin isoja pa-tankkeja pallonkiertoveneeseen. Luulen että moni meistä voi muuttaa mielipiteensä suuntaan tai toiseen, kun ensin on tehnyt pallonkierron omalla veneellään. Mielipiteitä voisi lukea Jimmy Cornellin korjasta, joka pohjautuu hänen kolmeen pallonkiertoonsa sekä pallonkiertäjien haastatteluihin.

ei.siltikään kirjoitti:

Isoja tankkeja tarvitaan tankkauspaikkojen harvuuden takia, ei paljoon koneella ajoon. Vai monenko kierron perusteella sanot koneajoa tarvittavan valtamerten ylityksiin? Sähkökin pitäisi usean vuoden reissulla tuottaa jollain muulla kuin dieselillä.

Voit uskoa NC:n rakenteisiin, ne ovatkin tukevia. Mutta isot ikkunat tulevat sisään laminaatista riippumatta ja sen jälkeen vene on uppoamisvaarassa. NC:n toinen heikkous on valtamerikäyttöön vaatimaton AVS. Pituuttakaan 33/331:llä ei ole alhaisen AVS:n kompensointiin. Miten hyvin muuten uskot yhden Pacificilla kadonneen veneen ylittävän täällä uutiskynnyksen, jos ei satu olemaan suomalainen vene kyseessä?

Lue lisää

Atlantilla joutuivat yhdet suomalaiset evakuoitumaan veneestään pari vuotta sitten, syyksi kertoivat lähinnä aaltojen hajottamat isot ikkunat, joiden sirpaleet tukkivat veden ulosmenoreiät.

Nauticat 33:lla en isoille vesille lähtisi, joillain muilla Nauticateilla kyllä, isoista ikkunoista huolimatta, koska perusrakenne on kuitenkin vahva. Kyllä sekin on tärkeä turvallisuusnäkökohta, että luovimalla pääsee pois tuulen alapuolelta jostain pahasta paikasta, ja tässä hitaammat Nauticatit on huonoja.

Miksi isot poltoainetankit olisivat vieläkin tärkeämmässä roolissa pläkässä kelluessa? Kaikki tarvittava sähköhän saadaan riittävistä aurinkopaneeleista helposti.

Joskus tuollaisessa NC33:ssa olleena, en haluaisi olla sellaisessa akvaariossa silloin kun mennään sisään ja kaikki luukut laitetaan kiinni ja valmistaudutaan ympärimenemisiin.

purjeilla kirjoitti:

Miksi isot poltoainetankit olisivat vieläkin tärkeämmässä roolissa pläkässä kelluessa? Kaikki tarvittava sähköhän saadaan riittävistä aurinkopaneeleista helposti.

Harvassa pallonkiertoveneessä on paneeleita koko kulutuksen kattamiseen. Useinpia ladataan polttomoottomoottorilla vähintään pari tuntia/vrk. Akustot ovat yleensä niin pienet suhteessa kulutukseen, ettei virta riitä edes täyttä vuorokautta ilman latausta. Ison paneeliston ja suuren akuston hinnalla saa melkoisen määrän löpöä. Lisäksi paneeleille on varsin rajallinen määrä hyviä sijoituspaikkoja veneessä.

Ei kait kaikkia sähköälaitteita tai välttämättä yhtäkään ole paḱko pitää päällä, ja jopa ilman jääkaappiakin pärjäisi, olen pärjännyt täällä itämerelläkin kuukausia ilman sitä.

Naftapasaati kirjoitti:

Harvassa pallonkiertoveneessä on paneeleita koko kulutuksen kattamiseen. Useinpia ladataan polttomoottomoottorilla vähintään pari tuntia/vrk. Akustot ovat yleensä niin pienet suhteessa kulutukseen, ettei virta riitä edes täyttä vuorokautta ilman latausta. Ison paneeliston ja suuren akuston hinnalla saa melkoisen määrän löpöä. Lisäksi paneeleille on varsin rajallinen määrä hyviä sijoituspaikkoja veneessä.

Lue lisää

Jos omavaraisuus sähkön suhteen on noin täysin moottorin varassa, on systeemi epäterve. Ja joko akusto tai todennäköisemmin kulutus pahasti väärin mitoitettu. Ei vesikoneen ja jääkapin käyttö vaadi älytöntä määrää aurinkopaneleita, tuuligenu tietysti lisänä. Oikein mitoitettu järjestelmä tarvitsee moottoria vain sen verran kuin moottori itse käyttöä, siis noin kerran viikossa. Eikä tällainen sähkön tuotto/kulutus mikään harvinaisuus cruising-veneissä ole. Vesigenu on mainio laite ja kattaa enemmän kuin hyvin matkalla tarvittavan lisäsähköntarpeen. Kuka yleensä haluaisi tropiikissa satoja kiloja kuumaa rautaa joka päivä lämmittämään, kun jäähdyttää pitäisi.

Vertailun vuoksi voisi kertoa, että täällä käytössä oleva vene kestää neljän vuorokauden paikoillaanolon ilman latausta. Yksi melko vaatimaton aurinkopaneli pitää akut täynnä, jos aurinko sattuu paistamaan. Akkukapasiteetti ei mikään poikkeuksellinen ole, 270 Ah.

Naftapasaati kirjoitti:

Harvassa pallonkiertoveneessä on paneeleita koko kulutuksen kattamiseen. Useinpia ladataan polttomoottomoottorilla vähintään pari tuntia/vrk. Akustot ovat yleensä niin pienet suhteessa kulutukseen, ettei virta riitä edes täyttä vuorokautta ilman latausta. Ison paneeliston ja suuren akuston hinnalla saa melkoisen määrän löpöä. Lisäksi paneeleille on varsin rajallinen määrä hyviä sijoituspaikkoja veneessä.

Lue lisää

Pari tuntia koneen käyttöä vuorokaudessa ja tankkauspaikkoja Pacificin laidoilla keskellä. Miten nopea ylitys tai miten suuret säiliöt tarvitaan? Tässä taitaa olla hyvä syy aloittajan moittimaan löllimiseen, kun ei ole pakko kiirehtiä seuraavalle tankille.