8 vuotias kuoli koulumatkalla Vihdissä

Tämä oli taas yksittäistapaus,kuten viranomaiset sanoo.

Kuinka sitten, jos koulumatka jää alle tuon 3 km ? Oikeuttaako koululaiskuljetukseen? Miten tarkkaan rajoja noudatetaan. Näitä asioita jouduin pohtimaan omien lasteni kanssa kun koulumatkan pituus oli muutaman sadan alle kolme kilometriä. Muutimme sittemmin toiselle paikkakunnalle (ennen kuin asia tuli ajankohtaiseksi) , jossa koulu onneksi oli turvallisten kävelymatkojen päässä aivan lähellä kotia. Koskaan ei siis selvinnyt kuinka tarkkoja viranomaiset olisivat olleet. Mielestäni noin pieni lapsi ei saisi lainkaan kulkea yksin vaarallista tiensivua, oli metrit sitten mitkä hyvänsä. Mikäli vanhemmat eivät pysty työn tms takia viemään kouluun turvallisesti, tulisi kunnan se hoitaa. Joskus on ollut julkisuudessa puhetta, että vasta noin 12-vuotias lapsi hahmottaa liikenteen kunnolla.

Asennekasvatus ja auto-, sekä muissa kouluissa keskustelua asiasta. Aikuisten olisi iiisyytä katsoa peiliin.

Lempäälä muutti koulukyytirajat entisestä kolmesta kilometristä viiteen kilometriin tämän lukukauden alusta, koskien esikouluikäisiä, ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita.
Esikouluikäinen 5-6 vuotiaat on hyvin kyspsymätön ylipäätään yksinään kulkemaan, ja 7-9 vuotiaat ovat uhkarohkeita ja eivät osaa huomioida monia liikenteen vaaroja.
Ihmetellä sopii myös miten tuolla liikenteessä mennään tuhatta ja sataa liikennesäännöistä ja toisista piittaamatta. Kiire, kiire ja ylinopeus on enemmän sääntö kuin poikkeus, niin eikö olisi parempi lähteä ajoissa liikenteeseen ja säästyttäisiin monelta murheelta.
Päättäjien pitäisi myös kantaa vastuunsa ja tunnustaa tosiasiat että koulukyyditys tulisi olla ehdottomasti kaikilla alle 10 vuotiailla korkeintaan 3km. sekä 10-12 vuotiailla 4km.
Vähintä mitä kunta voisi tehdä lasten koulumatkojen suhteen olisi huolehtia kaikille bussikyyti mahdollisuus kohtuullista maksua vastaan.
Yksikin kuolema on liikaa ja todellakin tapahtunut ei ollut valitettavasti oikeasti yksittäistapaus, vaan niitä on lukuisia ihan lähivuosilta.

Ikävä todeta se tosi asia mihin ollaan päädytty Lempäälässä, että täällä päättäjillä ei ole sydäntä lapsiperheitä koskien, sillä Lempäälä kuuluu niihin harvempiin kuntiin jossa koulukyytirajat muutettiin esikouluikäisistä alkaen viiteen kilometriin.
Lempäälässä useilla pienten lasten koulureiteillä on monia vaaroja, vesistöjä, rautatietä, siltoja, sekä kevyenliikenteen väylillä ruuhkaista. Sallitut ajonopeudet on monin paikoin tilanteeseen nähden liian suuria, saati toistuvat päivittäiset ylinopeudet alueilla.

Heidi Rämö kertoo jossain muussa asiayhteydessä Lempäälän tahtovan parhaaksi, muistaakseni hän manitsee jotenkin sinnepäin ettei hyvä riitäisi, niin kysyisin miten se voisi olla mahdollista jos lasten edellytykset turvalliseen inhimilliseen koulumatkaan on heikennetty.
Mielestäni koulumatkojen turvallisuutta olisikin ollut syytä entisestään parantaa ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, joka maksaisi itsensä takaisin mahdollistaen lasten vanhempien tuottavuuden, työn ja hyvinvoinnin.

Tuntuu oudolta jos pitää paikkansa että 5-6 vuotiaat päästetään laillisesti kulkemaan yksinään liikenteeseen. Kuka suojelee sillon nuorempien lasten oikeusturvaa ?
Kuka kuulee pienen lapsen hätää ja hänen oikeuksiaan jos on totta että lapset 5-10 vuotiaat joutuvat jalkaisin kulkemaan koulumatkat päivittäin pahimmillaan lähes 10km.
Väsyneenä tarkkaavaisuus heikkenee ja tulee jopa kiusauksia oikaista vaarallista reittiä. Liikennne määrät ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja monissa perheissä on jopa useampi auto ja lähes kaikissa on kaksi autoa, niin siitä voi päätellä jotain verrattuna omaan lapsuuteemme.

Otan osaa syvään suruun koskien pienen 8- vuotiaan pojan kohtaloa.

Onko lapsen elämä niin arvoton, että päättäjillä on varaa ottaa riskejä päättäessään koulukyydityksistä. Näitä onnettomuuksia on sattunut lukuisia ja silti toiset voivat nukkua yönsä rauhassa, huolimatta siitä mitä ovat äänestäneet tai jättäneet tekemättä.

Tuosta oikasemisesta tuli mieleeni kuinka itse tenavana oikaistiin koulumatkalla ja vapaa-ajallakin. Asuttiin vilkkaan risteysaseman lähellä ja porukalla usein oikaistiin junaaseman raiteiden yli joita oli useimpia pareja eikä silloin asemilla ollut aitoja kuten nykyisin on ettei kukaan menisi kiskoille temppuilemaan,mutta vaarallista se oli kun näin jälkeenpäin ajattelee mitä olisi voinut sattua. no silloin ei ollut kuin hitaita dieselvetureita eikä mitään pendoliinoja jotka suhahtaa vain ohi jos ei pysähdy asemalle.

Houkutus oikaista järvien-ja jokien läpi, kun ei osaa vielä neuvoista huolimatta ymmärtää niiden vaaroja. Itse olen ollut arka lapsi, mutta silti ystävien perässä olen oikaissut jäistä rautatiesiltaa pitkin jossa vain rautatiellä oli raiteet ja välissä normaalit harvat kyllästetyt lankut ja alla virtasi osin sula joki. Olisimme voinut pudota jokeen , jäädä junan alle ja niin eespäin. Onneksi meillä oli enkelit matkassa. Vanhemmille ei hiiskuttu siitä, sillä tiedettiin ettei niin olisi saanut tehdä.

Kun kouluun menee samaan aikaan satoja oppilaita ja mikäli vielä eri kouluihin vastakkaisiin suuntiin saman verran, niin on siinä pienemmät ja vähän isommatkin oppilaat helisemässä. Oo

Koulukyyditysten kilometrirajan muutos. On helpompi torjua ikävät asiat, kun katsoa totuutta silmiin, mutta ehkä se jää kuitenkin kalvamaan mieltä.

Moni ylättyisi kun näkisi sen aamuisen sähläyksen.

Muuttakaa vesilahteen ja niin kauas mettäkulmalle että taksi vie ja tuo muksunne kouluun koko oppivelvollisuusiän. Rämsöö,Krääkkiö,Kehro,Palho,Hinsala,Riuttonkulma . Mitä lähempänä sitä enemmän joutuu kävelemään.

Tuo oli hyvä vinkki.

Vihdissä vanhemmat olivat olleet huolestuneita tieosuudesta jossa onnettomuus tapahtui. Kyllä se niin menee ettei melua tyhjästä ja päättäjien tulisi kuunella herkällä korvalla vanhempia. Kyllä Lempäälässäkin on päättäjillä syytä katsoa peiliin ja tunnustaa tosiasiat sekä varsinkin heillä pitäisi olla pokkaa perua tuo koulukyyditysten kilometrirajan nostaminen.
Vielä ei ole myöhäistä. Vanhemmat eivät olla syyttä huolissaan.

Jos vanhemmat kuskaa omia ja naapurin lapsia kouluun niin siinä autossa jolla kuskataan muita kuin omia PITÄÄ OLLA TOIMIVA ALKOLUKKO. Näin sanoo koululaiskuljetuksista laki että näin on asia. Voi tulla kalliita kyytejä kyyditsijöille jos jää kiinni .

Nimimerkki OTTAKAAensinSELVÄÄ, kiitos tiedosta. Olen samaa mieltä kuin lapset ja lasten vanhemmat, että kyyditysten rajat tulisi alentaa entiselleen. Järistyttävää tuo alkolukko vaatimus, jos sattuisi olemaan mahdollisuus kuljettaa ja antaa apuaan naapurin lapsille, niin sekään ei olisi sallittua.
Tosiasiassa koululaisia on niin paljon ja jos jonkun vanhempi pystyisikin kuljettamaan, niin usein perheissä on isompiakin lapsia jotka turvautuvat kyyditykseen matkan ylittäessä 3km, joten hyvin monet alueen lapsista joutuisi kuitenkin kävelemään.
Kaikilla lapsilla tulisi olla koulumatkan pituudesta huolimatta yhdenvertainen mahdollisuus turvalliseen koulumatkaan.
Jokainen normaalilla järjellä varustettu ymmärtää, että jos 5km matkalta on koulukyyditys koko oppivelvollisuuden ajan kaikilla koululaisilla ikään katsomatta, ja vastaavasti 5-9 vuotiaat joutuisivat kävelemään lähes saman matkan, niin ei se voi olla kohtuullista.

Syy onnettomuuteen oli kuorma-autonkuljettajan puhelimen käyttö ajon aikana.Tieto on varma.Miettikää sitä kun seuraavan kerran näpläättä luurianne ajaessanne autoa.

Oon pannu merkille että naiset raplää ajonaikana eniten puhelimiansa ja on luuri korvalla milloin missäkin sellaisessa liikennetilanteessa jossa pitäisi vain ja ainoastaan keskittyä siihen liikenteen tarkkailuun ja ajamiseen. Vois ne tuppervaarakutsupuhelut soittaa parkissa ollessaan.

Seuratkaa rekka-autojen kuljettajia, ovat jatkuvasti puhelimessa. Tiedän naisen joka meikkaa työmatkalla ajaessaan autoa.
Lapset liikenteessä ovat myös spontaaneja ja arvaamattomia, sillä pienemmiltä lapsilta puuttuu vielä kyky hahmottaa erilaisissa tilanteissa nopeuksia, ja vaaroja. Lasten tarkkaavaisuus unohtuu helposti ja tutun nähdessään kauempana varovaisuus unohtuu. Autoilijat, nuoriso ja toiset lapset eivät taas tahdo huomioida pienten lasten arvaamattomuutta.

Ammattikuljettajat kyllä pääsääntoisesti käyttävät hansfriitä . Kunnon sakot siitä jos ajaessa räpeltää puhelinta ja ajaa kapula korvalla .

Siinä se juju onkin, kun aina löytyy noita piittaamattomia, jotka vaarantavat itsensä lisäksi muiden hengen. Mikäli vammautuu pahasti se on todella surullista kohteelle ja sekä kallis paukku myös taloudellisesti kunnalle (kunnan veronmaksajille). Kun koulumatkojen turvassa säästetään, se ei välttämättä ole loppuun asti harkittua.
Meitä kuskeja on joka junaan ja me ei voida sille mitään, vaikka itse ajaisimme kaikkien sääntöjen mukaan, niin aina löytyy noita törttöjä, ja ikävää kun syyttömät saa kärsiä.

kamalaa on. huoli pidettävä että kaikki ajavat huolella ilman kännyköitä ja meikkauksia ja mitään muuta puuhaa. Ja lapsille myös kännykän ja pelien käyttökielto koulu/ulkonaliikkumismatkoille.

Vahinkoja sattuu, mutta tosiaan liikenteessä ajettaessa on anteeksiantamatonta kaahata, meikata ja pelata tai tekstailla kännyköiden kanssa.

Koska kuitenkin edellämainittuja tapahtuu päivittäin, niin valvonnan ohella tulisi tehdä turvakaiteita kevyenliikenteenväylille ja siltojen kohdille, silloin jos tie menee ilman turvakaistaa niissä kiinni. Liikennevalot pahimpiin risteyksiin ja koulukyyditys vaarallisille reiteille sekä kaikille pienemmille oppilaille joiden koulumatka ylittää 3km.

Joskus on hyvä kun pitää määrätietoisesti kiinni päätöksistään, mutta huomattavasti kunnioitettavampaa ja parempi on kaikille jos pystyy myöntymään tai myöntämään arvoineensa väärin, ehkä jopa tunnustamaan päätöksen olleen huono, mikäli harkittuaan asiaa vielä tajuaa päätöksen virheeksi tai mahdollisesti huonoksi.

Tarkoittanetko tuota koulukyyditystä?

Koulukyydit pitäs kyllä järjestää vaarallisten taivalten takaa kouluun meneville. Eli Lempäälässäkin useimmille lapsille. Säästää voi jostain muusta, vaikka uudesta kunnan talosta! ja kunnan pamppujen palkoista.

Säästöt on laskennallisia, riippuen mitä siinä huomioidaan ja miten lasketaan. Onko laskuissa huomioitu verotulojen väheneminen 0-2lk.oppilaiden vanhempien työjärjestelyjen vuoksi, joita väistämättä on useampia tapauksia ?. Jotkut joutuvat tarkkaan punnitsemaan työn ja lapsen välillä, ehkä joidenkin työura siitä syystä katkeaa ja ehkä syrjäytyy pahimmillaan kokonaan työmarkkinoilta. Koulumatkojen haasteet aiheuttavat huolta lasten turvallisuudesta, jaksamisesta ja ongelmia perheille ja kuormittavat luultavasti myös parisuhteita, aiheuttaen avioeroja. Mahdollinen tapaturma koulumatkalla nostaa kunnan menoja jne.
KYSYMYS KUULUU ONKO EDELLÄ MAINITUT ASIAT HUOMIOITU LASKETTAESSA SÄÄSTÖJÄ, SILLÄ KAIKILLA ON HINTANSA.

Johonkin on se raja laitettava, ja sen takia monilla paikkakunnilla on porrastettu koulukyyditysrajat esim. 2km (0-1lk.), 3km (2-3lk.) ja 4km (4-6lk.)
Siinä on pyritty ottamaan huomioon lapsen kyky selviytyä itsenäisesti liikenteestä, kohtuullinen matka ja riskit. Lakisääteiset vaaraa aiheuttavat tieosuudet.

Niin, siinä on miettimistä (tuloja ja menoja punniten), että mikä on perheen panos. Kouluun menevän turvallisuus vai vanhemman työ/ura??? kukin tekee omat ratkaisunsa. Onnee siihen kaikille! Vaikeaa on.

Uskon ja toivon että lapset on etusijalla. Toisten on kuitenkin käytävä työssä, ja on työpaikkoja joista on mahdoton iratautua tai tehdä lyhennettyä, tai jos niin, seuraavaksi huomaatkin olevasi työtön. Lapsen etu on, että ruokaa on pöydässä ja lämmintä päällä.
Itse jäisin kotiin muutamaksi vuodeksi jos se olisi mahdollista, mutta paluuta ei enää työhön olisi.

Tiedän tapauksia kun äiti on jäänyt kotiin lapsen vuoksi, niin se on ollut samalla hyvästit työelämälle. Onneksi on myös ymmärtäväisiä työnantajia ja työstä riippuen voi olla mahdollista tehdä lyhennettyä työpäivää. Toisaalta alaluokilla on niin lyhyttä päivää että haasteensa on lyhennetystä työajasta huolimatta.

Hieno ja välttämätön juttu kuitenkin on se, että 1-2lk oppilailla on mahdollisuus aamu-ja iltapäivätoimintaan.

Ei sekään ole hyväksi lapsille että niitä aletaan paapoa pumpulissa. Sitten ne ei opi eikä uskalla yksinään kulkea isompanakaan jos pienenä liikaa passataan ja holhotaan pelkästään koulumatkojen takia.

Ei ole turhaa hössötystä yrittää huolehtia jälkikasvunsa hyvinvoinnista, päinvastoin se on vanhempien velvollisuus.
Käsi sydämelle kaikille heille jotka väittävät että 5-9 vuotiaille olisi kohtuullinen koulumatka 4-5 km/suunta.
Tuohon koulumatkaan sisältyy paljon erilaisia tekijöitä, kuten sääolosuhteet, repun ja liikuntavälineiden paino, liikenne ja monet hankaluudet.
Kouluun mentäessä ei ole mahdollista pukeutua noin pitkälle matkalle, parhain liikuntaan soveltuvin asuin ja jalkinein. Sääolosuhteet muuttuvat aamusta nopeasti ja päivän aikana on monenlaista tuntia, liikuntaa ja tapahtumaa välitunteineen, jonka jälkeen on kotimatka taas edessä.
Mitä pidemmän matkan joudut väkijoukoissa ja liikenteen seassa kävellen tai pyörällä kulkemaan, sen suurempi riski joutua onnettomuuteen.

Vihdin tapauksessakin olisi murheelta säästytty, jos olisi kuunneltu vanhempien huolta ja tehty kevyenliikenteenväylä tieosuudelle jossa onnettomuus sattui.
Ennaltaehkäisevää olisi yleiseti parantaa koulumatkojen turvallisuutta ja järjestää verovaroin pienempien pitkämatkalaisten koulukyyditykset. Turvallisuutta lisäisi myös isompien koululaisten ja vanhuksien kannalta hyvin järjestetty toimiva joukkoliikenne.
Hyvin toimiva joukkoliikenne olisi omiaan pitämään vanhukset pidempään omatoimisina, edesauttaen heidän aktiivisuuttaan sekä liikkumistaan. Näin verovaroja säästyisi toisaalta kotipalvelusta ja vanhusten hoidosta.