Onko harrastetovereilla kokemusta perinteisten plokien korvaamisesta köysiohjainrenkailla (lead rings), näillä matalakitkaisilla joissa ei ole liikkuvia osia? Miten vertautuu kitkan määrässä?
Plokeja vai renkaita
Alehandr
10399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ymmärrän, että köysi menee tuolta donitsin reiästä läpi, mutta jollain narulenkilläkö tämä plokin korvike kiinnitetään sinne missä sitä tarvitaan?
Vai pitääkö tuo pleissata/neuloa/virkata/nykertää köydenpäähän silmäksi kuten koussi?
Se laitetaan kiinni köysisakkelilla tai sitten plokissa on kiinnityslenkki valmiina. Köysisakkeli on siis köydestä tehty silmukka, jota käytetään kuin metallista esikuvaansa. Niitä saa monenlaisia ja sellaisen voi solmia itsekin. Tässä on yksi helppo ohje:
https://www.youtube.com/watch?v=qWz_DIXx-Wc
Riippuu mihin vertaa, mitä köyttä käyttää ja millainen on kuorma. Nuo renkaat ovat paljon herkempiä köysilaadulle ja itse käyttäisin lähinnä paljaan dyneeman kanssa, sillä se on liukasta, ja vain suurta kuormaa vaativissa kohteissa. Myös vain pienen kulman aiheuttavissa kohteissa, kuten inhaulerit ja barberit, nuo toimivat hyvin.
KItkaa on selvästi enemmän kuin hyvälaatuisessa kuulalaakeroidussa plokissa. Kovilla kuormilla kuulalaakerit eivät oikein toimi ja vastaavasti rengas alkaa toimia paremmin, joten ero on pienempi tai jopa olematon.
Suuren kestävyyden, halvan hinnan, keveyden ja käytännössä saman kitkan takia nuo sopivat erinomaisesti hekki- ja kikitaljojen ensimmäisiin kertojiin, joissa kuorma on suuri. Taljojen loppupäähän, jossa kuorma on käsin vedon suuruusluokkaa, noita ei kannata käyttää. Silloin pärjää pienempitkaisilla, yhtä halvoilla ja kevyillä plokeilla.
>>Myös vain pienen kulman aiheuttavissa kohteissa
Tältä pohjalta ajattelin, että yksi täydellinen sovelluskohde olisi rullagenoan sisäänvetoköysi, joka tulee kaidetolppia pitkin.
Minulla ei tuossa ole edes noita. Köysi menee vain jalassa olevan tukijalan ja varsinaisen jalan välistä eli luistaa ehkä 6 mm rosteritankoa vasten. Tuossakaan kitkaa ei ole ongelmallisesti. Alkupään tolpissa on jotkut hyvin pienet ja ankeat plokit. Kitkaa luultavasti enemmän kuin renkaissa.
>>Tältä pohjalta ajattelin, että yksi täydellinen sovelluskohde olisi rullagenoan sisäänvetoköysi, joka tulee kaidetolppia pitkin.
Kyllä vain.
Renkaat sopivat hyvin kääntöploki-sovelluksiin (barberi, inhauler, rulla) sekä kaskadityppisiin taljoihin, missä säätöalue on pieni (esim. kiki ja hekki) mutta huonosti perinteisiin skuuttitaljoihin tms. missä käytetään tupla-tai kolmoisplokeja ja säätöalue on laajempi.
Hyviä asiantuntevia vastauksia, kiitos. Oma suunnitelmani oli/on käyttää donitsia kääntämään ison skuutti vinssille. Talja on vain 2x eli kuorma melkoinen kryssillä. 90 asteen kulma.
Tähän tarkoitukseen valitsisin isokehräisen kääntöplokin lukolla tai ilman. Spinlockilla on myös tyyris avorulla tarkoitukseen jos vinssin ja köyden suunta ei stemmaa.
45m2 rullagenoan reiviköyden pienet spinlockin mantågin tolppiin kiinnitettävät ohjuriplokit vaihdoin viime vuonna donitseihin ja kitka pieneni "kouriin tuntuvasti". Plokeissa on usein haittana, että kitka suolasta ja liasta ajan myötä suurenee ja lopulta köysi polttaa kehrän epämuotoiseksi. Donitsin voisi olettaa vain kiillottuvan.
Ei minullakaan omassa veneessäni, vaan juuri samanlainen systeemi kuin sinulla, ja on toiminut ihan ok.
Mutta kuukausi sitten olin purjehtimassa vuokraveneellä, jossa ei kaidetolpissa ollut sisäisiä tukijalkolenksukoita. Rullagenoan köysi meni kaidetolppien ulkopuolelta ja kitka oli aivan hirmuinen. (tai jostain muusta syystä). Siitä tuli moinen mieleeni.
Enpä ole itse vielä nähnyt esim. saksalaistyyppisessä ison skuutissa.
Lisäisin, että eräs renkaan suurimmista eduista on sen keveys, joka on yksi syy sen suosioon esim. barbereissa, inhaulereissa ja hekissä. Niissä sovelluksissa, missä keveys ei ole yhtä tärkeä ominaisuus, ploki voi edelleen olla hyvä tai paras valinta. Tuo em. ison skuutti ehkä on sellainen?