Oma velkakierteeni alkoi 2013 kesällä. Otin pikavippejä harrastukseni vuoksi noin 1000e erilaisilta vippifirmoilta. Makselin kaiken pois etuajassa ja kirosin mielessäni, etten enää koskaan ota velkaa.
Kesällä 2014 sorruin taas ottamaan vippiä lomamatkan vuoksi. Makselin tuon 1000e korkoineen taas etuajassa, mutta päätin, että nyt aijon en pelkästään päästä veloista ja osamaksusopimuksista eroon, vaan myös saada säästöön rahaa "puskuriksi" elämän yllätyksien varalle.
2015 syksyllä näihin aikoihin olin jo hyvän matkaa maksellut kuukausittain velkoja pois. Lähinnä siis kulutusluottoa, luottokorttilaskuja ja osamaksuja esim. sohvaa ja Ikeasta osamaksulla ostettuja huonekaluja.
Nyt 2016 lokakuulla, muutaman päivän päästä, saan maksettua viimeisen erän eräästä kulutusluotosta. Sitten on enää jäljellä opintolaina 5000e ja 1000e luottokorttivelkaa. Tähän välitavoitteeseen pääseminen tuntuu niin mahtavalle! Luottokorttivelan saan maksettua joulukuun 15. pv kokonaan pois.
2014 jouluna mulla oli 7000e opintolainaa, 3000e luottokorttivelkaa, 1500e erilaisia osamaksuilla tehtyjä ostoksia ja 5000e kulutusluottoa. Niin upeaa päästä tuosta kaikestavelasta eroon ja jatkaa säästämistä nyt velkojen maksusta vapautuvilla summilla.
Miten onnistuin:
1.Olin rehellinen itselleni ja myönsin, että en osaa käyttää rahaa. Raha vei minua.
2. Olen 2014 joulusta asti kirjannut ruutuvihkoon joka kuukausi budjettini. Tulot ja menot ja karsinut kaikki turhat menot.
3. Olen asettanut välitavoitteita.
4. Olen lukenut netistä kaikki saatavilla olevat säästämisen ja velanmaksun vinkit - moneen kertaan.
5. Olen tehnyt päätöksen, etten koskaan enää ota mitään velkaa mihinkään. Jos omat rahat eivät riitä, en tarvitse sitä.
Olen mennyt kaksi viimeistä vuotta nollabudjetilla. Kärvistellyt. Itkenyt kun en voi osallistua kaikkeen mihin haluaisin. Himoinnut tuskissani uusia vaatteita. Katsonut kateellisena kun ystävät ja tutut matkustelevat yms.
Tuon kaiken kärvistelyn kautta olen oppinut arvostamaan rahaa ja olen oppinut hallitsemaan himojani.
Nyt perjantaina 15.10 palkasta jää itselleni käteen juoksevien menojen jälkeen ja velanmaksun jälkeen 600e. Tuo summa on itselleni aivan käsittämätön potti tämän kärvistelyn jälkeen. Ennen 2014 joulua saatoin laittaa tuon summan tuulemaan himojen viemänä.
Mitä aijon nyt tehdä tuolla summalla? Laitan summasta 300e avaamalleni määräaikaiselle säästötililleni, josta voin tehdä noston vain pankkikonttorista (purkamalla sopimulsen). Lopuilla 300e käytän harkiten elämästä nauttimiseen.
Tulevana kuukautena saan lisäksi 100e palkankorotuksen. Jatkossa siis säästöön tulen laittamaan 400-500e ja 200-300e käytän elämyksiin ja hankintoihin ja myös hyväntekeväisyyteen Hope ry:n kautta.
Tämä kärvistely oli opettavainen kokemus. Kokemus jota vihasin, mutta josta olen silti kiitollinen.
Kesällä 2014 sorruin taas ottamaan vippiä lomamatkan vuoksi. Makselin tuon 1000e korkoineen taas etuajassa, mutta päätin, että nyt aijon en pelkästään päästä veloista ja osamaksusopimuksista eroon, vaan myös saada säästöön rahaa "puskuriksi" elämän yllätyksien varalle.
2015 syksyllä näihin aikoihin olin jo hyvän matkaa maksellut kuukausittain velkoja pois. Lähinnä siis kulutusluottoa, luottokorttilaskuja ja osamaksuja esim. sohvaa ja Ikeasta osamaksulla ostettuja huonekaluja.
Nyt 2016 lokakuulla, muutaman päivän päästä, saan maksettua viimeisen erän eräästä kulutusluotosta. Sitten on enää jäljellä opintolaina 5000e ja 1000e luottokorttivelkaa. Tähän välitavoitteeseen pääseminen tuntuu niin mahtavalle! Luottokorttivelan saan maksettua joulukuun 15. pv kokonaan pois.
2014 jouluna mulla oli 7000e opintolainaa, 3000e luottokorttivelkaa, 1500e erilaisia osamaksuilla tehtyjä ostoksia ja 5000e kulutusluottoa. Niin upeaa päästä tuosta kaikestavelasta eroon ja jatkaa säästämistä nyt velkojen maksusta vapautuvilla summilla.
Miten onnistuin:
1.Olin rehellinen itselleni ja myönsin, että en osaa käyttää rahaa. Raha vei minua.
2. Olen 2014 joulusta asti kirjannut ruutuvihkoon joka kuukausi budjettini. Tulot ja menot ja karsinut kaikki turhat menot.
3. Olen asettanut välitavoitteita.
4. Olen lukenut netistä kaikki saatavilla olevat säästämisen ja velanmaksun vinkit - moneen kertaan.
5. Olen tehnyt päätöksen, etten koskaan enää ota mitään velkaa mihinkään. Jos omat rahat eivät riitä, en tarvitse sitä.
Olen mennyt kaksi viimeistä vuotta nollabudjetilla. Kärvistellyt. Itkenyt kun en voi osallistua kaikkeen mihin haluaisin. Himoinnut tuskissani uusia vaatteita. Katsonut kateellisena kun ystävät ja tutut matkustelevat yms.
Tuon kaiken kärvistelyn kautta olen oppinut arvostamaan rahaa ja olen oppinut hallitsemaan himojani.
Nyt perjantaina 15.10 palkasta jää itselleni käteen juoksevien menojen jälkeen ja velanmaksun jälkeen 600e. Tuo summa on itselleni aivan käsittämätön potti tämän kärvistelyn jälkeen. Ennen 2014 joulua saatoin laittaa tuon summan tuulemaan himojen viemänä.
Mitä aijon nyt tehdä tuolla summalla? Laitan summasta 300e avaamalleni määräaikaiselle säästötililleni, josta voin tehdä noston vain pankkikonttorista (purkamalla sopimulsen). Lopuilla 300e käytän harkiten elämästä nauttimiseen.
Tulevana kuukautena saan lisäksi 100e palkankorotuksen. Jatkossa siis säästöön tulen laittamaan 400-500e ja 200-300e käytän elämyksiin ja hankintoihin ja myös hyväntekeväisyyteen Hope ry:n kautta.
Tämä kärvistely oli opettavainen kokemus. Kokemus jota vihasin, mutta josta olen silti kiitollinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
*peukku* tälle kirjoitukselle!
Hyvä juttu pääset veloista.
Tässä on asennetta. Minulla vähän vastaavaa historiaa yli 10v sitten. En osannut käyttää rahaa oikeastaan ollenkaan.
Pitäisi saada kansallis-ylpeydeksi se, että ollaan kulutusluotoista vapaita. Nyt yhteiskunta ohjaa velkaantumaan kevytmielisesti ja muut ihmiset pääsee määrittelemään kulutuskäyttäytymistä.
Kiitos :) Ja kyllä vaan, meitä ohjataan ja houkutellaan himoitsemaan kaikkea mitä emme tarvitse. Esim. meille naisille on tarjolla hintavia jos jonkinsortin kauneudenhoitotuotteita. Tuotteet on pakattu kauniisti ja aseteltu myymälään esille ylellisen kutsuvasti. Kun kävelee vaikka Sokoksen tai Stockmannin kauneudenhoito-osastoille, voi nähdä tämän tyrkytyksen.
Vanha minä osti aina esim. Hulluiltapäiviltä ja 3 1 päiviltä kassillisen "ale"-tuotteita. Ale siksi lainausmerkeissä, että hinta tuotteilla oli jo alunperin liian korkea. En siis säästä ostamalla ale-tuotteita, vaan maksan tyhjästä.
Otetaan esimerkiksi kasvojenpuhdistustuotteet. 40e puhdistusmaito vs apteekista joku ihan saman asian ajava kasvojen puhdistustuote 10e.
Ostan nykyään vain jos oikeasti tarvitsen ja mietin tarkkaan mistä maksan. :)
Voin kuvitella, että varsinkin naisia koskettaa nuo vaatteet ja kosmetiikka. Mä olen "reilu 30v" ja aikanaan otin lainaa autoa varten. Mitään varsinaista joustoluottoa ei ollut, mutta kaikki rahat tuli hassattua kuitenkin.
Nyt olen hieman vaille 10v elänyt vaatimattomammin. Ostin oman asunnon 10v sitten, edullisen, oikeaan tarpeeseen, edulliselta alueelta. Sama juttu autossa, kohtalaisen edullinen auto on.
Tässä on tullut huomattua tämä kilpavarustelu. Suomalainen ostaa yleensä niin kalliin kämpän, kuin voi. Ja auto on niin kallis, kuin oma taloudellinen viitekehys antaa myöten.
Kaverit monesti nokittelee ostoksilla, laitetaan kuvia someen hienoista asioista. Ollaan kulutuskeskeisiä, vaaditaan tavallaan muiltakin tuhlaavaista elämäntyyliä.
Nämä kaverit on ostaneet "parasta, mitä omalla palkalla on saanut".
Itsellä jää rahaa aika hyvin säästöön, kun ei ostele liikoja, joten "vaihdan" omaa palkkaani säännöllisesti yritysten osakkeisiin. Kun palkka tulee, ostan samantien osakkeita, enkä myy niitä.
Olen sijoittanut 5 vuotta ja sinä aikana saanut tuoton, jolla olen elänyt 2 vuotta ilmaiseksi (asuminen, laskut, ruuat, autoilu). Tämä siis passiivisesti tekemättä mitään peliliikkeitä, olen vain ostanut ja pitänyt osakkeita.
Hyvä kun pääsit pois. Mulla on nyt tilanne että oon jääny työttömäksi ja velkaa on useita tuhansia noin 8000 euroa erilaisia kulutusluottoja. Menee ulosottoon kun en pysty maksamaan. En tiedä paljonko tulee korkoa mutta kuulemani mukaan korot ovat huimat ulosottoon päädyttäessä. En jaksa millään tätä p..kaa. Osittain on omaa syytäni mutta syytän myös tilannettani. Mun oli pakko ottaa lainaa kun ei rahat riittänyt ees auton korjaamiseen tai muuhunkaan tarpeelliseen kun olin siivoojana ja tunteja välillä vähän. Mulla kierre alkoi jo noin 5-vuotta sitten. Olin jo menossa ulosottoon 2013 mutta sainkin sitten enemmän töitä ja sain maksettua lainoja mutta jouduin taas ottaa isompaa lainaa ja nyt tilanne levinny käsiin.
Kahdessa vuodessa tilanteesi on siis parantunut kymppitonnilla ja pian luottojen lyhentäminen loppuu kokonaan. Samalla loppuu myös korkojen maksaminen. Opintolainasta ei hirveästi kannata huolta ottaakaan, siinä on kohtuukorko ja pitkä maksuaika. Kyllähän tuo alkaa jo näyttää varsin hyvältä, mutta varmasti on tehnyt kipeääkin siirtyä velanottopuolelta lyhentämiseen.
Itsensä palkitseminen on tärkeää. Kovaa rääkkiä jaksaa lopultakin vain jonkin aikaa, joten on hyvä hieman lisätä kulutustasoaan pahimmasta suosta päästyään. Kunhan vain muistaa, ettei voi palata entiselle elintasolle joka johti sinne suohon. 400 - 500 euron kuukausisäästö tarkoittaa, että sinulla on kahden vuoden kuluttua noin kymppitonni omaa rahaa selkänojana. Eipä sen jälkeen tarvitse enää vippejä miettiäkään.
Hämmästyttävää on vain miksi ihan hyvää palkkaa saavat ottaa velkaa kulutukseen. Itse olen velkaantunut pikkasen kun ei asuntokustannusten ja bussilipun jälkeen ole ollut rahaa enää ruokaan ja sähkölaskuun. Tuntuu käsittämättömältä etä joku voi heittää 600 eur shoppailuun ja bailaamiseen. Hyvä kuitenkin että aloittaja pääsi kuiville!
Kannattaisko viedä projektia hieman pitemmälle laittamalla tuono 300e johonkin tuottavampaan kohteeseen kuin määräaikaistilille?
Tuskinpa vielä tuossa vaiheessa, kun vasta on pää nousemassa pinnalle. Sitten kyllä, kun siellä tilillä on sellainen puskuri ettei tarvitse enää käyttää kalliita hätäkeinoja elämän normaaleissa vastoinkäymisissä.
Muutama tonni kannattaa kerätä säästöön hätävaraksi. Nimittäin yllättäviä kuluja tulee taatusti silloin tällöin. Esimerkiksi auto voi hajota (jos omistaa auton), voi sairastua, tulee työttömäksi (työttömyysturvan saamisessa on yleensä parin kuukauden viive), tapahtuu vesivahinko asunnossa (kaikkea ei kotivakuutuskaan kata) jne. Oikeastaan näitä mahdollisia yllätyksiä on niin paljon, että on lähes varmaa, että jossain vaiheessa tulee käytännössä jokaiselle. Osakkeiden myyntiä ei kannata tehdä tuollaisten takia, eikä osakkeiden myynnistä saa rahoja heti.
Kun on riittävästi kerännyt niin sitten voikin jo harkita sijoittavansa rahojaan. Tosin tätä ei kannata tehdä, jos ei välitä perehtyä sijoittamiseen. On suhteellisen helppoa tuhota rahansa sijoittamisessa, mikäli ei osaa sijoittaa rahojaan.