projektoiva identifikaatio

Joo, mutta kun tuon TIETÄÄ niin siihen koukkuun ei mene. Narsistin kanssa on parasta toimia niin kuin hän olisi pahanhajuista ilmaa.

masenna_narsisti kirjoitti:

Joo, mutta kun tuon TIETÄÄ niin siihen koukkuun ei mene. Narsistin kanssa on parasta toimia niin kuin hän olisi pahanhajuista ilmaa.

Narsisti ei ole edes ainetta, paskaa, vaan pelkkää ilmaa.

Minulle on yritetty tehdä tätä ja rankasti, ja onnistuttukin jo jonkin asteisesti.
Olen juuri ymmärtänyt, että minun on ehdottomasti irtisanouduttava moisesta sairaan törkeästä pelistä, vaikka olisi mikä ennenkuin se menee pidemmälle.
Eli tässä ei ole enää pohdittavia vaihtoehtoja vaan moisesta kaikinpuolin väärästä toiminnasta minun on irrottauduttava täysin. Se on ainoa järkevä päämäärä mitä minulla tässä voisi olla.

Olipakin sopiva aihe täällä tänään, kun juuri tuossa mielessäni sanoin itselleni: "Projisoinnin on loputtava."

jatkuu. Nuo kaksi ensimmäistä viestiä oli minusta todella hyviä.
Valittettavasti moni ei ymmärrä että ei oikein ole mahdollista lopettaa olemasta narsistien projektio, jos ei poistu kuviosta kokonaan. Se on vähän niinkuin missä tahansa sairaassa jengissä. Sieltä on poistuttava kokonaan selvitäkseen.
Valitettavasti juuri kukaan ei ole ymmärtänyt tämän poistumisen välttämättömyyttä. Minua on jo monet kerrat elämssäni yritetty painostaa olemaan sopimattomasti käyttäytyvien ihmisten seurassa.
Mutta nyt kuitenkin ihan järjellä ajateltuna minulle kuuluu ihmisoikeus sieltä poistua.

Tämä on nimittäin todella ovela juttu:
Narsistien kauheus on ikäänkuin projisoitu minuun.
Sitten kun minut vaikka tarkastetaan läpikotaisin, mitään kauheaa ei löydy.
Ja täten narsistien kauheus on ikäänkuin saatu piilotettua. Mitään ei ole!!! Mitään kauheaa ei löydy !!!!
Simpsalapim!!!!

Tätä narsisti tekee koko ikänsä, ensin koulukiusaajana ja myöhemmin työelämässä, parisuhteessa ja kaikkialla ympäristössään.. Härkkii, piruilee, tekee henkistä ja fyysistä väkivaltaa sekä levittää valheita. Toisaalta hänellä on myös toiset kasvot, joita hän esittelee toisaalla. Kun terrorin kohde yrittää kertoa tosiasioista ja puolustaa itseään, on nasse jo valmistautunut syyttämään tätä raukkamaisen katalasta hyökkäyksestä ja todistelee omaa viattomuuttaan. Vanha kaava, joka kyllä tunnetaan teoriatasolla, mutta käytännön tilanteissa sitä eivät tunnista nimenomaan ne, joiden vastuulla olisi laittaa kusipäät ruotuun.

Ja kun minun ei oikeastaan tarvitse edes syyttää näitä narsisteja mistään, periaatteessa riittää että vaan poistun kentältä kokonaan, etenkin henkisesti.

silmät.kiinni kirjoitti:

Tätä narsisti tekee koko ikänsä, ensin koulukiusaajana ja myöhemmin työelämässä, parisuhteessa ja kaikkialla ympäristössään.. Härkkii, piruilee, tekee henkistä ja fyysistä väkivaltaa sekä levittää valheita. Toisaalta hänellä on myös toiset kasvot, joita hän esittelee toisaalla. Kun terrorin kohde yrittää kertoa tosiasioista ja puolustaa itseään, on nasse jo valmistautunut syyttämään tätä raukkamaisen katalasta hyökkäyksestä ja todistelee omaa viattomuuttaan. Vanha kaava, joka kyllä tunnetaan teoriatasolla, mutta käytännön tilanteissa sitä eivät tunnista nimenomaan ne, joiden vastuulla olisi laittaa kusipäät ruotuun.

Lue lisää

Hitsi sentään, sinä sen sanoit. Tätä on narsistin *peli* pähkinänkuoressa. Tosiaan ne *ruotuunpanijat* puuttuu.

fart kirjoitti:

Narsisti ei ole edes ainetta, paskaa, vaan pelkkää ilmaa.

Narsismi -taitolaji - johon harvalla aikaa

Missäköhän tuollaisia terapeutteja on ?
Aika kivoja.

Mulle ei ole taas kukaan sanonut noin mutta itse olen viime aikoina tajunnut tämän. Näyttää siltä että minne tahansa menen niin ihmiset projisoi omia huonoja ominaisuuksiaan tai tekojaan minuun. Väittävät mun olevan jotain mitä mä en ole ja tekevän jotain mitä en tee. Helppo uhri olen kaikille niille moraalittomille ja säälittäville ihmisille jotka käyttävät muiden ihmisten heikkouksia hyväkseen. Näitä ihmisiä on vähän joka paikassa.

Minulle tehdään tuota samaa.
Eli taas tykkäsin sinun viestistä :)

Hyvin sanottu tuossa lopussa, että tukalilta tuntuvista ihmissuhteista on oikeus ja velvollisuuskin poistua oman hyvinvoinnin takia. Siinä olisi huoneen taulun ohje monelle. Miksi sitä ei sitten tehdä? Miksi, vaikka täällä selitetään, että on toiselle vain sukupuolielin, niin mikä saa yhä vain jatkamaan? Oma villi veikkaus on, että hamutaan jotakin, jota sillä kauhealla mitätöijällä on. Halutaan päästä paremmalle tasolle toisen rahojen tai varakkuuden tai sosiaalisen aseman perusteella. Onko parempia ehdotuksia?

Minua ainakin on pidetty narsistien koukussa ainostaan aiheuttamalla minulle niin kamalia tuntemuksia, että jähmettyy kauhusta tai menee shokkiin, eikä pysty siten poistumaan.
Ja sitten toinen keino on se kun alan tuntemaan empatiaa narsistien puolesta niin, että tulee olo, että minulla olisi velvollisuus jotenkin heidät pelastaa, tai toki haluaisin pelastaa jokaisen hädässä olevan omasta tahdostani ilman velvollisuuttakin, jos minulla olisi siihen valta. Ja vaikka nämä narsistit ovatkin kiduttajia, mulle tulee olo, että mun pitäisi jotenkin pelastaa heidät kiduttajuudeltaan, ja sitten olen jopa suostunut siihen tavallaan, että syyllisyyttä on sälytetty minun niskaani vähän keventääkseni heidän taakkaansa. Mutta se ei ole tainnut olla järkevää.
Mitään muita syitä ei ole miksi missään narsisteissa jumittaisin, ellei minua sitten ole jotenkin pakotettu heidän kanssaan tekemisiin. Joskus myös asioiden epäselvyys, kun on saatava selville kuinka asiat todella ovat, niin sen takia jumittaa narsisteissa.
Ja sitten on tämä kun minä osaan aika hyvin määritellä sisimpäni toimintamekanismit, niin kun minä olen kertonut ne narsisteille, niin näillähän ne nyt pelaavat.

No mutta nämä minun narsistini ja psykopaattini eivät varsinaisesti olekaan mitään hurmaavia miehiä. Hurmuripsykopaatit koen viattomammiksi tapauksiksi siinä mielessä, että siinä asiassa yleensä selviää yksinkertaisesti sillä, ettei alkuunkaan ala harrastamaan mitään seksiä. Niin kyllä ne sitten ettii jotain mielenkiintosempaa.

johtajanvaimoiksitunkua kirjoitti:

Hyvin sanottu tuossa lopussa, että tukalilta tuntuvista ihmissuhteista on oikeus ja velvollisuuskin poistua oman hyvinvoinnin takia. Siinä olisi huoneen taulun ohje monelle. Miksi sitä ei sitten tehdä? Miksi, vaikka täällä selitetään, että on toiselle vain sukupuolielin, niin mikä saa yhä vain jatkamaan? Oma villi veikkaus on, että hamutaan jotakin, jota sillä kauhealla mitätöijällä on. Halutaan päästä paremmalle tasolle toisen rahojen tai varakkuuden tai sosiaalisen aseman perusteella. Onko parempia ehdotuksia?

Lue lisää

Itselle on tukaluuteni tuottaneet lähinnä oman sukupuolen edustajat sekä vanhempi sukupolvi ja tietyt auktoriteettiasemien haltijat. Mutta pätee tietysti kaikkiin ihmissuhteisiin, vaikka motiivit seurauksineen saattaa vaihdella sekä tietysti kyky ja valta säädellä suhdetta on riippuvainen monista tekijöistä... Luulisi tuommoisista sukupuolisuhteista olevan kaikkein helpoin luistaa, näin kokemukseni mukaan.

Joo siis mun mielestä joku psykopaattitäti on jotenkin paljon inhottavampi kuin psykopaattihurmuri.

Kyllä. Johtunee omasta psyykerakenteesta että olen suht immuuni näille hurmureille ja siksipä ei juuri vaikuta. Toisilla saattaa olla toisin...

Joo mulla kans, ja kyllä minä sen kestän jos en jotain hurmuria saa.
Voin kyllä joskus "kaukoihailla" vähän huvikseni, mutta se riittää mulle.

No siksipä tuo valkokangasvertaus juuri, kun noilla minuun projisoiduilla "ominaisuusilla" ei ole juuri mitän katetta todellisuudessa, Todellisuudessa siis minulla/minussa ei pitäisi olla juuri mitään kadehdittavaa, ainakaan yleisten kulttuuristen arvostusten mukaan. Mutta siitäpä ei olla koskaan oikeasti kiinnostuneta vaan siitä projektiosta, joka aiheuttaa vaikeita vuorovaikutusongelmia. Vaikeata ja pelottavaa.

Minulla on samanlaista.

Nuoruudessani kun tuli noita vastentahtoisia vastaan niin ällöttävintä oli ympäristö, joka ei millään voinut lopettaa vihjailemasta, että MINÄ olisin ollut ihastunut heihin. Se tuntui hirveelle henkiselle kidutukselle. Kaikki kunnia niille totuudenmukaisemmille itseään kunnioittaville vastentahtoisille tuttavuuksille, jotka sentään eivät luulleet asian olevan niin.
Valheellisuus on kaikkein ällöttävintä

Sitten nuoruudessani moni kysyi minulta kummallisen kysymyksen, että olenko lapsena hyväksikäytetty ?
Ihmettelin aina kovasti ja kysyin että miksi he sellaista kysyvät:
Vastaus oli yleensä jotain: "No sä jotenkin vaikutat vähän siltä, emmä tiiä...".
Voisiko tuollainen vaikutus tulla pelkästään henkisestä ja tunteellisesta hyväksikäytöstä ?
Itse arvelen, että voisi, koska onhan lapsi tosi avuton sellaisen edessä.

Isovanhempani sanoi myös ennen kuolemaansa:
"Koskaan et tule vanhemmiltasi mitään tukea saamaan. Ainoa keino pärjätä on vain ite, ite ja ite."

Minun ei haluttu tapaavan isovanhempaani ennen hänen kuolemaansa kahdenkeskisesti. Vanhempani yritti vahtia kuin haukka.

Minuu pelottaa nämä ihmiset.
Kirjotan tänne, kun asia on muutoin tabu,
niin olempahan johonkin kirjoittanut.

En halua kuulua tuollaisiin pimeisiin ihmisiin,
vaikka oonkin heidän lapsi.
En halua heidän vievän minua mukanaan pimeyteen.

Laitoin heille viestin: "Ainoa mitä voi tehdä on rukoilla Jumalaa, sillä muutumme tomuksi!"

Saan sairauskohtauksia pelkästään noiden ihmisten ajattelemisesta.
Pelkkä viestin lähetys sai voimaan pahoin.

Surullista, mutta eiköhän olisi aiheellista teiden erkaantua täysin.

Käsittämätöntä, että joillain ihmisillä voi olla tuollainen pää: Siellä ei herää ei herää ei mitään ! Kuin puoliksi eloton !!!
Mitäköhän heidän päälle on tapahtunut ?

Kammottavaa !!!

Jostain pulpahti mielen Nietzschen: painavuuden henki.
Sopisikohan se tähän.

Ainakin täyttävät täyttämistään kiviä rekeen.

Ilmankos lapsena intomielisesti harjoittelin lentämistä.
Nyt pitäisi päästä lentoon... ... ...!!!!!!!

Ihmettelin jo lapsena, että miksi he puhuvat minulle kuin vajaaälyiselle!!!
Se on ollut todella tuskastuttavaa jo 50 vuotta kohta.
Lienee vika itsessä jos ei älykkäämmin osaa puhua.
Harjoittavat siinäkin projektiivista identifikaatiota.

Mutta minua jäi ihmetyttämään tässä kristinuskon Jeesus.
Onko siinä kyse eräänlaisesta projektiivisesta identifikaatiosta ?

Minä aion omat syntini kantaa itse.

Minulle tulee huono olo ajatuksesta, että joku muu olisi kuollut syntieni puolesta, joten minua se ei vapauta mitenkään.
En halua mitään sijaissyyllisiä.

Minua yritetään järkyttää koko ajan niin paljon, etten pystyisi kertomaan mitä minulle on tapahtunut. Lieneeköhän kyse jonkin häpeän tms. peittelystä.

voi hyvinkin olla.

ölkjhgdfghj kirjoitti:

Saan sairauskohtauksia pelkästään noiden ihmisten ajattelemisesta.
Pelkkä viestin lähetys sai voimaan pahoin.

Surullista, mutta eiköhän olisi aiheellista teiden erkaantua täysin.

Käsittämätöntä, että joillain ihmisillä voi olla tuollainen pää: Siellä ei herää ei herää ei mitään ! Kuin puoliksi eloton !!!
Mitäköhän heidän päälle on tapahtunut ?

Kammottavaa !!!

Lue lisää

Kannattaa laittaa välit poikki jos pystyy. Kenenkään ei tarvitse persoonallisuushäiriöisten sairaiden ihmisten kanssa olla tekemisissä... Jokaisella on oikeus suojella itseään. Et ole mitään velkaa kellekään.

herkkis66 kirjoitti:

Kannattaa laittaa välit poikki jos pystyy. Kenenkään ei tarvitse persoonallisuushäiriöisten sairaiden ihmisten kanssa olla tekemisissä... Jokaisella on oikeus suojella itseään. Et ole mitään velkaa kellekään.

Lue lisää

Kiitos. Näin varmasti on.
Vaikuttaa siltä, että alkavat itsekin ymmärtää olevansa niin hankalia, ettei heitä ole mahdollista kestää.
Siksi varmaan sanovatkin, että minun on vaan tehtävä johtopäätökseni nyt kun olen ymmärtänyt tilaneen.

Mutta tässä kohtaa ei jonkun tarvitse alkaa luulla, että he jotenkin voisivat muuttua.
Sen he ovat erittäin vahvasti tuoneet esiin molemmat, etteivät muutu, eivätkä edes halua muutosta.

Eli minulle annetaan ikäänkuin kaksi vaihtoehtoa:
kestää kestämätöntä
tai
unohtaa heidät ikäänkuin merkityksettöminä

Ei mitään kivoja vaihtoehtoja

tai oikeastaan ainoastaan yksi vaihtoehto jää jäljelle

Naisia on kautta aikojen raiskattu, ja sitten syytetty aviorikoksesta vaikka ei ole aktiivinen tekijä. Häpeä voi syntyä myös jos siittäjä on sukua. Biologinen isä voi olla eri kuin äidin puoliso. Oletko esim äitisi näköinen? Jos vieraus johtuu, ettette olekaan verisukulaisia?
Suvussa voi olla monia synkkiä salaisuuksia. Hyväksikäytön uhri on voinut olla mummo, vanhempasi, sinä. Minua kiehtoisi tuollaisen mummon mysteeri. Ehkä tutkit kirkonkirjoja, ehkä kysyt sairaalasta jossa sanovat sinun syntyneen, jos oli outo tapaus joku vanha hoitaja voi muistaa tai merkintä papereista.

Välit voi olla hyvät mutta etäiset. Eli jos lähdet ovet paukkuen, narsisti saa voimaa suuttumuksestasi. Olet nassen kynsissä niin kauan kun reagoit . Voit pitää yhteyttä esim lähettämällä joulukortin. Tai soitat säännöllisesti esim kerran viikossa tai kuukaudessa tai kvartaalissa tai ei ikinä, pääasia että et enää reagoi tunnekuohuilla.

Narsisti tarvii muiden suuttumista, mutta älä anna sitä hänelle enää.

Ongelma on siinäkin, että oikeat mysteerit usein tuppaavat olemaan jotain ihan muuta kuin mitä ihmisten mielikuvitus ensimmäisenä tuo mieleen.

Se on ihan selvä etten minä täällä mitään ovia näille paukuttele.
Ja tunteet tässä on vähitellen alkaneen vuosikymmenien saatossa näitä kohtaan latistumaan.
Ei he ole ikinä saaneet minulta mitään kunnon suuttumusta.
Minulle on lapsesta pitäen sanottu, jos vähänkään olen meinannut suuttua, että olen siis ilmeisesti tullut hulluksi.
Niin jo ihan hullun leimalta säästyäkseni olen ikäänkuin suuttumaton ihminen.
Jos on syytä suuttua jostain, niin ainoa mitä koskaan teen on, että minä rauhallisesti kirjoitan niin maan perusteellisen paikkansapitävän perustelun asiasta ja allekirjotan.

Nää on ihan uskomattomia.
Onko tämä nyt sitä negatiivista narsistista lähdettä,
kun soitin vanhemmalle ja kerroin suorat sanat miten ala-arvoisesti toimiva ihminen hän on. Hän vain naureskeli sanoen että hyvä kuulla totuus jonkun sanomana.
Että minkäs sille mahtaa kun on sellainen. Kuulosti siltä että hän itsekin ajattelee ehkä menevänsä helvettiin, mutta sekin lähinnä vaan nauratti häntä.
Ihan sekoja.
Sitten kun toiselle sanoin, että minun on välteltävä häntä. Hän totesi, että niin eihän tietenkään kenenkään hulluutta voi kestää.
Ei näissä ole mitään järkeä . Aivan uskomattomia !

Olen nyt kirjoittanut hirveästi tälle palstalle pulpahtaneita ajatuksia, mutta oikeastaan tämmösessä tilanteessa mieluiten kirjotan julkisesti, koska se vähiten tuottaa sitä saman kärsimyksen uusiutumisen kokemusta.
Julkisessa keskustelussa on se hyvä, ettei ketään voida manipuloida salaa niin ettei kukaan tiedä mitä on tapahtunut.
Siinä mielessä turvallisinta keskustelua manipuloidulle.

Yksi juttu vielä.
Toinen hyvä puoli nettikirjoittamisessa verrattuna tavallisiin keskusteluihin on,
että tänne voi vain yksinkertaisesti kirjoittaa mikä on tilanne ja sillä selvä, ja se on selkiyttävää.
Mutta jos jotain keskusteluapua tms. yrittää etsiä usein alkaa jankutus: "Miksi minun sinua pitäisi uskoa ? Miksi asia muka olisi juuri niinkuin sinä sanot ?" jne.
Siitä rasittuu, jos on muutenkin rasittunut, eikä tuosta pääse sitten tuota puuta pidemmälle, kun tarjolla on lähinnä vain ja ainostaan pohdintaa pitäisikö minua uskoa. En tarvi sellasta.
Tänne voi vain kirjoittaa, että näin ja näin se asia on. Kuinka yksinkertaista.

Varsinkin johonkin ns. vertaisryhmään lykkääminen voi olla tuhoisaa jos kaikilla muilla on kulttuurisesti tunnetumpia ja siten uskottavampia ongelmia. Voihan siitä jotain hyvääkin seurata, mutta se näiden "vertasten" suhtautuminen juuri sinun ongelmiin voi olla todella vaikeasti traumatisoivaa huokailuineen, silmienpyörittelyineen ja leukojen louskutteluineen. Vika voi olla vain hoitokäytännöissä ja valikoijien arvostelukyvyttömyydessä. On se kumma ettei vaikuttavaa hoitoa ja terapiaa sitten millään kyetä kehittelemään ja päivittämään nykyaikaan. Niin ollaan edistyksellisiä teknoloogioissa sun muissa hilavitkuttimissa mutta nämä asiat laahustavat 40 vuotta jälkijunassa. Ja raiteilla makaa himmaamassa ties mitä "vaikuttajaa".

Olen keksinyt luovan ratkaisun: kirjottelen monologeja.
Monologeissa ei kysytä uskooko vai eikö.
Eikä kenenkään tarvi vaivautua vastaamaan.

Olet oikeassa ongelmani ei ole kulttuurisesti tyypillinen, ja se johtuu vähän erikoisesta sattumien summasta. Ei mitään semmosta, että olisin maahanmuuttaja tms. Siksi tämän ongelman esittäminen jossain muunlaisessa kulttuuripiirissä todennäköisesti onnistuisi paremmin.

Koska siis ongelma on siinä, että minuun helposti aletaan sitten projisoimaan jotain kulttuurisesti tyypillisempiä ongelmia, joista sitten minulla taas ei ole mitään vähäisintäkään kokemusta. Niin olen siinä sitten hyvin ymmällä.
Niin kyllä minusta ongelman haltija on se, jonka kuuluisi selittää mikä on ongelma.

Tuo Suomea suurempi maailma on siitä kiva, ettei siellä niin ole sellasta asennetta, että vähän erilainen tarina ei olisi totta.
Tykkään semmoisesta oikein sekamonikulttuurisesta missä on tarinaa joka lähtöön.

ölkjhgfdfgh kirjoitti:

Tuo Suomea suurempi maailma on siitä kiva, ettei siellä niin ole sellasta asennetta, että vähän erilainen tarina ei olisi totta.
Tykkään semmoisesta oikein sekamonikulttuurisesta missä on tarinaa joka lähtöön.

Lue lisää

Mikäköhän semmoinen onnela ja paratiisi mahtaisi olla maalliselta nimeltään? Meinaan itsekin olisin lähtöaikeissa, kun ei tänne mahdu kuin yhden käden sormin laskettavat kaavat.

No itse on pysty lähtemään fyysisesti vammautumiseni takia,
joten on tyydyttävä nettiin.
Enkä nyt tässä julkisesti voi kertoa ominta kiinnostustani.
Mutta on mielestäni siellä maailmalla vaikka mitä kivaa mitä ei ole Suomessa.
Mutta pitää olla kykenevämpi vaikeampiin konkreettisiin olosuhteisiin.

ölkjhgfdfghj kirjoitti:

Nää on ihan uskomattomia.
Onko tämä nyt sitä negatiivista narsistista lähdettä,
kun soitin vanhemmalle ja kerroin suorat sanat miten ala-arvoisesti toimiva ihminen hän on. Hän vain naureskeli sanoen että hyvä kuulla totuus jonkun sanomana.
Että minkäs sille mahtaa kun on sellainen. Kuulosti siltä että hän itsekin ajattelee ehkä menevänsä helvettiin, mutta sekin lähinnä vaan nauratti häntä.
Ihan sekoja.
Sitten kun toiselle sanoin, että minun on välteltävä häntä. Hän totesi, että niin eihän tietenkään kenenkään hulluutta voi kestää.
Ei näissä ole mitään järkeä . Aivan uskomattomia !

Lue lisää

Kyllä tällaiset ihmiset saattavat itse ymmärtää häiriönsä ja hulluutensa mutta eivät välitä siitä tai sitten tietävät etteivät voi asialle mitään. Patologisesta narsismista kärsivät harvoin toipuvat edes terapiassa.

Joo, vaikuttavat ymmärtävän, mutta vaan naureskelevat asialle
ja sanovat jotain, että heillä on tärkeämpää tekemistä kuin keskustella aiheesta, joten sulkevat puhelimen.

Mutta tästä aiheesta puhuvat selvästi ilosemmin kuin jostain empatiasta tai lempeydestä tai rakkaudesta, mikä saa heidät vähän niinkuin aggressiivisiksi.
Mutta tämä narsismi ja psykopatiateema vaan naurattaa.

Kun minä kerran kävin heille selostamassa narsismista ja psykopatiasta, niin toinen vanhempi jopa sanoi lähtiessään: "Hyvä keskustelu".
Se lieneekin ainoa koskaan käymämme "keskustelu".

Tämä muuten selittää paljon muutakin, mitä "psykologisoijat" menneisyydessäni eivät ole hoksanneet.
Luin jostain artikkelista, että psykopaatteja olisi syytä kohdella lempeästi, mutta varuillaan.
Minulla oli nuorena luonnostaan tuollainen asenne ylipäätään ihmisten kanssa, ja koin hyvin vaikeana sen, että ympäristö tuntui pitävän sitä jotenkin vääränä asenteena ihmisten kanssa. Minun elämälleni olikin hyvin traagista, kun psykologosoijat ikäänkuin painostivat minua tuosta suhtautumistavasta luopumaan, koska se todella oli olosuhteissani järkevin mahdollinen. Sen jälkeen minua sitten saattoikin syyttää "sinisilmäiseksi" ja siten itse omien ongelmieni aiheuttajaksi.
Mielestäni epäreilua, koska minut painostettiin siihen. Itse halusin olla hyvin lempeä, mutta varuillaan. Mutta tuota tapaa pidettiin jotenkin erikoisena.
Mutta taisin sittenkin olla vaan fiksu, mitä ei hyväksytty.

Ja näitä ihmeellisiä sattumia on pilvin pimein.
Ollessani vielä alaikäinen minuun otti yhtettä nuori nainen, joka neuvoi minua lukemaan kirjan: "Lahjakkaan lapsen tragedia."
En koskaan lukenut sitä ainakaan kokonaan.
Kyseinen nuori nainen tuli kotiini ja ilmoitti vanhemmilleni:
"Vien tyttärenne autoajelulle ja tuon illalla takaisin. "

Tragediaa on riittänyt.
Nyt olen vammautunut.

Tarkoitan kyseinen nuori nainen näki minusta aivan oikein.
(Hän ei kuitenkaan sattunut olemaan suomalainen.)

:( Onpa jotenkin tosi surullista. Tuli surku puolestasi.

No kiitos.
Tämäpä harvinaista. Olen ihan hämilläni.
En tiiä uskallanko kirjottaa enempää :)

Olen tottunu siihen, ettei juuri kukaan meinaa juuri mitään vaikka olis minkämoista tragediaa.

ölkjhgfdf kirjoitti:

No kiitos.
Tämäpä harvinaista. Olen ihan hämilläni.
En tiiä uskallanko kirjottaa enempää :)

Olen tottunu siihen, ettei juuri kukaan meinaa juuri mitään vaikka olis minkämoista tragediaa.

Lue lisää

Olen tottunu siihen, että tututkin sanoo jotain: "No mulle on ihan sama mitä sulle on käyny."

Kirjoita ihmeessä. Minäkin ole ylenkatsottu ja epäkunnioitettu henkilö niin että saatan tietää hiukan miltä sellainen voi tuntua. Mutta tosiaan kirjoita vaan. Ainakin yksi lukija sinulla on vaikken aina osaakaan vastata. Jaminusta kirjoitat kiintoisalla tavalla monodialogia.

hihih

No kiitos kiitos

Nyt alko vähän ujostuttaa.
Minä kun en ole ujo kirjottaessani monologia, johon kukaan ei vastaa mitään. Koska sillon vähän niinkuin unohdan, että sitä kukaan lukee.
Kun olen tottunut siihen reaktioon, että ikäänkuin en olisi kirjoittanut mitään :)

Joskus lähetän ihmisille sähköpostina monologia, ja minua oikeastaan pelottaa, että jos joku vastaa. Välillä huokasen helpotuksesta: Ei mitään vastauksia monologeihini. Välillä tuntuu, että saisin sydänkohtauksen, jos siellä olisikin vastaus.

Mutta tässä voi olla se tausta kun olen tottunu narsistivanhempien kanssa, ettei kommunikaatiooni vastata, niin se on jotenkin niin outoa, jos vastataan...
...ihan voin mennä pyörryksiin...

On tässä sekin, että narsistivanhempien vastaukset on niin kamalia, että niistä saa sydärin, joten muistakin sanoneeni toiselle, ettei mahdolliseen viestiini saa vastata...

Kyllä ihan normaali ihminenkin masentuu, loukkaantuu jne. jos jokaikinen ihminen kohtelee häntä kuin ilmaa, ei tervehdi, ei kuuntele, ei vastaa tai lopettaa yhteydenpidon kuin seinään, vaikka sitä aikaisemmin oli niin mukava ja läiheinen ihminen. Se on ihan normaalia. Se vika on silloin niissä muissa ihmisissä, jotka kohtelevat tylysti, jättävät vastaamatta, eivät tervehdi jne. Heidän käytöksessään on jotain vikaa. Loukkaantuisit sinäkin jos olisit ollut todella hyvää pataa jonkun kanssa ja yhtäkkiä toinen katkaisi kaiken yhteyden ilman minkäänlaista syytä perustelematta ollenkaan ja pahimmillaan alkaisi puhua sinusta pelkkää paskaa.

Tunteet eli loukkaantuminen on aivan normaalia. Se taas on psykopaattinen piirre jos ei reagoi tunteella yhtään mihinkään milloinkaan eikä tunne iloa eikä surua koskaan eikä riitele koskaan.

Tuota on joskus vaikea muistaa ja tunnistaa tunteissaan jos on kasvatettu olemaan välittämättä itseen kohdistuvista jatkuvista loukkauksista ja ihan fyysisestäkin pahoinpitelystä.

ölkjhgfghjk kirjoitti:

hihih

No kiitos kiitos

Nyt alko vähän ujostuttaa.
Minä kun en ole ujo kirjottaessani monologia, johon kukaan ei vastaa mitään. Koska sillon vähän niinkuin unohdan, että sitä kukaan lukee.
Kun olen tottunut siihen reaktioon, että ikäänkuin en olisi kirjoittanut mitään :)

Lue lisää

Saatan kärsiä vähän samansuuntaisesta probleemista. Tsemppiä paljon sulle. Ainakin yhden ihmisen mieleen olet itsesi kirjoitellut. Mitä se sitten on ja poikii..? En tiedä.

Näinpä.
Ja sitä käytettäisiin heti minua vastaan jos ilmaisisin mitään tunnetta vaikka siihen, ettei minulle vastata.
Itkeäkään en ole hädässä voinut, kun se muka tarkoittaisi, ettei ole hätää, vaan on vaan hysteerinen.
Niin on outoa elämää, kun vakavassa hädässä ei missään tapauksessa pidä itkeä.
Toisaalta sitten kerran kun soitin vakavaa asiaa niin ihmeteltiin miksi puhun vakavaa asiaa iloisella äänellä. Mikään ei kelpaa.

Olen ottanut sen linjan, etten mitenkään loukkaannu siitä, jos minulle ei mitään vastata. Jatkaan vaan ilosesti monologia. Mitä muutakaan tässä voisi ?

samamaa kirjoitti:

Saatan kärsiä vähän samansuuntaisesta probleemista. Tsemppiä paljon sulle. Ainakin yhden ihmisen mieleen olet itsesi kirjoitellut. Mitä se sitten on ja poikii..? En tiedä.

Lue lisää

En kyllä tähän osaa mitään vastata. :)

Joo tsemppiä sinnekin.

Sama ongelma täälläkin edelleen...

hmm...
hmm..

ööö...

Nyt taidan mennä nukkumaan, ehkä joskus taas jatkuu...
siis sillon kun näitä monologeja pulppuaa itsestään...

Kiitoksia dialogista...

Kiitos itsellesi. Hyvää yötä :)

ökjhgfdfgh kirjoitti:

On tässä sekin, että narsistivanhempien vastaukset on niin kamalia, että niistä saa sydärin, joten muistakin sanoneeni toiselle, ettei mahdolliseen viestiini saa vastata...

Lue lisää

Hyvä, kun teistä joku kirjottaa näistä narsistivanhempien karmeista vastauksista lapselleen. Kun olin pieni kuusi vuotias, äitini sanoi minulle, että olisit sinä kuollut ennemin, kuin X. Ja totta sekin, vaikka kuinka yritin olla kiltti ja auttavainen. Koskaan
mikään ei riittänyt vanhemmilleni. Hyväkin suoritus teetettiin useampaan kertaan uudelleen.

Kaikki jatkuu samana edelleen, vaikka aikaa on kulunut jo reippäästi yli puoli vuosisataa. Asiattomat arvostelut, mitätöinti ja uhkaukset, vain jatkuu.
Toisen osalta ne päättyivät jo hautajaisiin. Mutta toinen vielä jatkaa siitä, mihin toinen jäi. Ikään kuin, se olisi jonkin lainen *kunniatehtävä*.

Voi mitä korvaamatonta, minun narsistivanhempani ovatkaan menettäneet. He eivät koskaan ole kokeneet todellista vanhemmuutta, oikeanlaista rakkautta.

Täysin omaa itsekkyyttään, heistä tuli kyynisiä, kateellisia vanhoja ihmisiä, jotka luutavasti olivat oman keskenäisen *kilpailunsa* uhreja.
Saattoivat ymmärtää jossain vaiheessa, ehkä liian myöhään, että elämän oli ajanut ohi, antamatta heille riittävästi kaikkea.

Mutta sitä en ymmärrä miten narsistit ei sitä huomaa, että elämän viettäminen kahden narsistin kahdenkeskiseen kilpailuun on jotenkin erityisen pienimuotoista puuhaa.

Maailmassa on vaikka mitä mielenkiintoisia asioita loputtomasti, niin hyvin turhauttavaa viettää elämä tämmöseen.
Eikä sitten juuri kukaan huomaa sen olevan järjetöntä.
Sitäkin ihmettelen.
No onneksi heitä on kaksi, niin pyrkimys on jättää heidät kaksistaan kilpailemaan ilman palloa.

ölkjhgfddfgh kirjoitti:

Maailmassa on vaikka mitä mielenkiintoisia asioita loputtomasti, niin hyvin turhauttavaa viettää elämä tämmöseen.
Eikä sitten juuri kukaan huomaa sen olevan järjetöntä.
Sitäkin ihmettelen.
No onneksi heitä on kaksi, niin pyrkimys on jättää heidät kaksistaan kilpailemaan ilman palloa.

Lue lisää

No itse asiassa tämä kilpailu on kilpailua *paremmuudesta*, jota ei oikeasti ole.

Jos teet jonkin työn, tai palveluksen heille, se tavallaan mitätöidään sanomalla, että "MINÄ olen tehnyt tuon saman asian ainakin sata kertaa paremmin". Vaikka ei itse todellisuudessa osallistuta koskaan mitenkään sen työn, tai asian tekemiseen.

Sama koskee palkkoja, pankkitiliä, eläkkeitä, ystäviä ja ulkoista habitusta yms. Heillä on keskenään jatkuva kilpailu erinomaisuudesta ja hienoudesta.
Ja siinä, huonon avioliiton oheistuotteet lapset, jäävät usein palkattoman*palvelijan* asemaan. Joita on helppo mitätöidä täytenä turhakkeena, sekä kulueränä ja vaatia jatkuvasti selittämättömän *velan* lyhentämistä.

Narsistiperhe on kiiltokuva ja kulissi. Minkä takana on pelkkä tyhjyys. Ja tämän kulissin kaatumista narsistivanhemmat pelkäävät eniten maailmassa. Se, että heidän *hovinsa*, sattuisi näkemaan sen kuvajaisen takana olevan todellisen mitättömyyden. Se olisi pahinta, mitä heille voisi sattua.

ölkjhgfdfghj kirjoitti:

Yksi juttu vielä.
Toinen hyvä puoli nettikirjoittamisessa verrattuna tavallisiin keskusteluihin on,
että tänne voi vain yksinkertaisesti kirjoittaa mikä on tilanne ja sillä selvä, ja se on selkiyttävää.
Mutta jos jotain keskusteluapua tms. yrittää etsiä usein alkaa jankutus: "Miksi minun sinua pitäisi uskoa ? Miksi asia muka olisi juuri niinkuin sinä sanot ?" jne.
Siitä rasittuu, jos on muutenkin rasittunut, eikä tuosta pääse sitten tuota puuta pidemmälle, kun tarjolla on lähinnä vain ja ainostaan pohdintaa pitäisikö minua uskoa. En tarvi sellasta.
Tänne voi vain kirjoittaa, että näin ja näin se asia on. Kuinka yksinkertaista.

Lue lisää

Puhut asiaa!