Olen herännyt muutama vuosi sitten todellisuuten, etten ole täysin erillinen muista ihmisistä. Toiset voivat tiedostaa ajatuksiani tai tekemisiäni yksin. En aiemmin uskonut tällaiseen, koska en itse kykene tiedostamaan muiden ajatuksia samalla tavalla...
Olen siis ilmeisesti jotenkin erilainen tai poikkeava sosiaalisessa mielessä.. Oikeastaan kaikkea tätä tukee se, että jo lapsesta asti minua on sanottu 'persoonalliseksi', ja olen ollut tosi ujo ja tarkkaileva sosiaalisissa tilanteissa. Nuoruudessa etenkin olin tosi yksinäinen, ja vieläkin nyt nuorena aikuisena.. Ehkä sitä samalla suojaa itseään muilta, ja todellisuudelta..
Tunnen olevani jotenkin heikoilla ihmisten ilmoilla, kun he voivat tiedostaa minusta asioita. Etenkin, kun alan hirveästi pelkäämään ja miettimään tätä, se pahentaa ja toteuttaa pelkoni. Eli ihmiset esim. nauravat tilanteessa, mitä pelkäsin jo ennakkoon tai sanovat joitain asioita, mitä mietin omissa kauhuskenaarioissani.. Huomaan, että ajatuksella voi todellakin olla suuri voima, mikä tuntuu pelottavalta.. Kun pelkään omia ajatuksiakin, niin yritän kontrolloida niitä, jolloin koko juttu vaan karkaa käsistä.. Ajatukset harhailee ties missä, ja ahdistun siitä mitä muut voivat tietää omista mietteistäni, jotka voivat olla järjettömiä, häpellisiä, asioita mitä en edes haluaisi miettiä..
Tosiaan heräsin tähän vasta muutama vuosi sitten. Koin aika traumaattisiakin tilanteita... Tunsin, että muhun yritetään vaikuttaa, ihmiset kiusaa, kontrolloi jne. No jossain vaiheessa aloin puhumaan tästä psykiatrian polilla, ja sain psykoosi -diagnoosin. En kyllä todellakaan usko kärsiväni psykoosista, ja olen oikeastaan ihmeissäni, miksi sain kyseisen diagnoosin. Kovasti myös tyrkytettiin neurolepteja.. Jotenkin sairas maailma. Tiedän, että on ihmisiä jotka oikeasti kärsivät vainoharhaisuudesta ja muutenkin harhoista, mutta tää on oikeasti karua todellisuutta.. Ihmiset mun tuhansien kokemusten mukaan voi tietää mun ajatuksiani tai tekemisiäni yksin toisinaan, ja on kummallista että siitä ei missään puhuta.. Sellaista hiljaista tietoa. Miksei siitä puhuta?
Olen siis ilmeisesti jotenkin erilainen tai poikkeava sosiaalisessa mielessä.. Oikeastaan kaikkea tätä tukee se, että jo lapsesta asti minua on sanottu 'persoonalliseksi', ja olen ollut tosi ujo ja tarkkaileva sosiaalisissa tilanteissa. Nuoruudessa etenkin olin tosi yksinäinen, ja vieläkin nyt nuorena aikuisena.. Ehkä sitä samalla suojaa itseään muilta, ja todellisuudelta..
Tunnen olevani jotenkin heikoilla ihmisten ilmoilla, kun he voivat tiedostaa minusta asioita. Etenkin, kun alan hirveästi pelkäämään ja miettimään tätä, se pahentaa ja toteuttaa pelkoni. Eli ihmiset esim. nauravat tilanteessa, mitä pelkäsin jo ennakkoon tai sanovat joitain asioita, mitä mietin omissa kauhuskenaarioissani.. Huomaan, että ajatuksella voi todellakin olla suuri voima, mikä tuntuu pelottavalta.. Kun pelkään omia ajatuksiakin, niin yritän kontrolloida niitä, jolloin koko juttu vaan karkaa käsistä.. Ajatukset harhailee ties missä, ja ahdistun siitä mitä muut voivat tietää omista mietteistäni, jotka voivat olla järjettömiä, häpellisiä, asioita mitä en edes haluaisi miettiä..
Tosiaan heräsin tähän vasta muutama vuosi sitten. Koin aika traumaattisiakin tilanteita... Tunsin, että muhun yritetään vaikuttaa, ihmiset kiusaa, kontrolloi jne. No jossain vaiheessa aloin puhumaan tästä psykiatrian polilla, ja sain psykoosi -diagnoosin. En kyllä todellakaan usko kärsiväni psykoosista, ja olen oikeastaan ihmeissäni, miksi sain kyseisen diagnoosin. Kovasti myös tyrkytettiin neurolepteja.. Jotenkin sairas maailma. Tiedän, että on ihmisiä jotka oikeasti kärsivät vainoharhaisuudesta ja muutenkin harhoista, mutta tää on oikeasti karua todellisuutta.. Ihmiset mun tuhansien kokemusten mukaan voi tietää mun ajatuksiani tai tekemisiäni yksin toisinaan, ja on kummallista että siitä ei missään puhuta.. Sellaista hiljaista tietoa. Miksei siitä puhuta?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Se että olet vainoharhainen ei tarkoita sitä etteikö sinua esimerkiksi salakuunneltaisi.
En usko kyseessä olevan vainoharhaisuus.. Vaan todellisuus, jossa ihmiset jollakin tavalla tiedostaa mun ajatuksia ym. joskus.
Ei siihen liity salakuuntelu, jos toinen toistaa mun mielessä pyörivät asiat hyvin tarkasti... Kyse ei ole siitä että eleistä ja ilmeistä päättelisi.. Tää on jotain muuta, mistä ei ääneen puhuta eikä ole tieteellistä todistetta että kukaan voisi mulle sanoa näin olevan.. Mutta mun kokemukset viittaa vahvasti tähän. Joku voi sanoa että oon psykoosissa, ja etten itse tiedostaisi tilaani.. Mutta mulle se olis jo pelkkä vitsi... Olen jotenkin erilainen..
Yleensä psykoosiin vaipunut ihminen on itse viimeinen joka sen huomaa. Siinähän se ongelma onkin, että kun oma pää sairastuu, niin sen muodostama kuva maailmasta tuntuu itsestä täysin normaalilta. Sitten perustellaan omassa päässä normaalisti järjettömältäkin tuntuvat asiat niin että ne tuntuvatkin itsestä todellisilta.
Tiedän hyvin sen, mutta asia voi olla niinkin että se on todellisuutta että ihmiset tietää ajatuksiani... Siihen kaikki viittaa eikä se muuksi muutu, vaikka haluaisin. Olisi helpottavaa jos olisikin psykoosi, ja selitys tälle. Mutta ei sellasta tällä hetkellä ole, ainakaan tieteellä selitettävissä. Mutta en usko että tiede kaikkea voikaan selittää yksipuolisuudellaan.. Eikä ihminen koskaan tiedä kaikkea ihmismielestä tai elämästä yleensä.
Miten tämä asia yleensä ilmenee, tai mikä saa sinut ajattelemaan että muut tietävät ajatuksiasi?
Siis tottakai on vallanhaluisia ihmisiä, jotka yrittää kontrolloida toisia ihmisiä monin tavoin.
Mutta on varmaan niin, että ne ketkä eivät itse ole kontrollihakuisia toisia kohtaan halutaan pitää tietämättöminä siitä, että toiset on, koska siten kontrollointi onnistuu tietysti helpommin. Koska jotain mitä ei sallita tiedostettavan on vähän vaikea vastustaa.
Neuvoisin sinua hiomaan sanojasi kuinka ilmaiset itseäsi.
Sanot:
"Toiset voivat tiedostaa ajatuksiani ja tekemisiäni yksin".
Se kuulostaa sen verran tökerölle, että arvelen että siitä voi olla sinulle sitten lisää päänvaivaa, vaikka ajatuksesi sanojesi takana ei ehkä niin tökerö olekaan.
Neuvoisin sinua hiomaan sanojasi.
Mikä siinä kuulostaa niin tökerölle? Yritin ilmaista rehellisesti asian.
Joo mä ymmärrän, itse kun olen ylirehellinen.
Mutta täällä maailmassa odotetaan eri paikoissa käytettävän erilaista kieltä.
Eri ammattiryhmillä on omat kielensä jne.
Ihmiset yleensä pitää hulluna, jos ei puhu heidän kielellään.
Ajattelet siis, että muut ihmiset pystyvät lukemaan ajatuksesi?
Miten olet päätynyt tällaiseen päätelmään? Onko sinulla todisteita asiasta?
Eivät muut pysty lukemaan sun ajatuksiasi, vaikka siltä tuntuisi. Se on vaan jotain sattumaa tai muuta. Susta vaan tuntuu siltä. Oikeasti olet psykoosissa.
Miten mä voin parantua, kun kukaan ei auta mua?
Olet vain läpikäymässä henkistä heräämistä todellisuuteen. Todellisuuden käsitystä ei näillä tämän kulttuurin jäsenillä ole nimeksikään. Mieluusti juttelisin enemmänkin, mutta en viitsi tähän. Olen huomannut että kaikille ei kannata antaa liekkiä.
Hae tietoa sanoilla spiritual emergence, dark night of soul, spiritual awakening... Niin löydät niiden kirjoituksia, jotka ymmärtävät psykoosiksi kutsutun tilan todellista luonnetta. Sellaisia eivät ole lääkkeitä määräävät lääkärit, eivätkä MT-hoitajat (näissä tosin olen löytänyt poikkeuksiakin).
Miksi ihmisten pitäisi olla samanlaisia? Se ei voi olla mahdollista! Olisi todella ikävää, jos kaikki olisivat samanlaisia.
Minä haluan parantua! Minä olen paras!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Tämä palsta on minun, MINUN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Olen sairas ja tiedän sen. Jou.
Mikä noitakuninkaallinen sinä sitten olet? :)
En nyt jaksa trollata, kun tulee taas bannia sivustolle. Kannattaa mennä tuonne Maailman Menoa palstalle trollaamaan, siellä on perinteisesti paljon muitakin. Tosin proxyjen käyttö on suositeltavaa, kun alkaa totuuden puolesta tuota tekemään. En kerro toimivia webproxyjä, koska muuten ne bannataan.
VedänKäteen
Itselläni tuli vähän samoista "oireista" myös psykoosidiagnoosi. Koin jo lapsena vahvasti jostain syystä, että ihmiset vaistoavat ajatuksiani ja tunteitani. Tämä oli ehkä persoonastani (tai sen kehittymättömyydestä) johtuva peruskokemus, johon ei liittynyt sinänsä nähdäkseni mitään traumaattista yms. Myöhemmin "psykoosini" ilmeni/syveni kuitenkin myös niin, että aloin saada päähäni hallitsemattomasti toisten ihmisten ajatuksia, muistoja ja tunnetiloja. Ongelmani ei niinkään ollut kokemus telepaattisesta yhteydestä, vaan se että en kyennyt hallitsemaan omaa assosiaatiovirtaani, jonka kautta tunsin mieleni yhdistyvän toisiin tietoisuuksiin. Näin ja näen edelleen siis usein kirjaimellisesti muistikuvia vieraista paikoista ja ihmisistä, joita en ollut koskaan nähnyt elämässäni. Menin niin syvälle näihin näkemiini "yhteyksiin", että menetin kirjaimellisesti toimintakykyni, koska koko aikani meni kummallisten assosiaatioiden seuraamiseen. Myöhemmin olen oppinut paljon näistä kokemuksista ja kun välillä vaistoan muiden ihmisten mielentiloja ja ajatuksia telepaattisesti, en enää ahdistu niin syvästi enkä tee ylitulkintoja enkä ylireagoi. Tällä tavalla koen jopa hyötyväni siitä, että vaistoan ihmisiä välillä telepaattisesti. Tiedän myös etenkin läheisten ihmisten vaistoavan ajatuksiani ja tunteitani ajoittain ja jopa tiedostavan sen, mutta en pelkää sitä, koska olen luottavainen ja melko sinut itseni kanssa. En toisin sanoen pelkää enää ihmisiä samalla tavoin, kuten lapsena ja nuorena. Olenkin varma kokemusteni pohjalta myös, että ihmiset kykenevät jollain tasolla vaistoamaan toisiaan telepaattisesti, mutta useimmilla tämä vaisto on heikosti kehittynyt eikä sitä juurikaan harjoiteta tietoisesti. Tällainen kokemus on tässä kulttuurissa toki poikkeava (vastoin hallitsevaa uskomusjärjestelmää) ja se tulkitaan helposti mielisairauden oireeksi, vaikka se ei sinänsä olisi itsessään ihmisen toimintakykyä heikentävä kokemus.
Olen itse huomannut (mun diagnoosi skitsofrenia) samoja asioita. Mulle on vittuiltu ja mua on nolattu jne. Ajatuksissa. Sitä tapahtuu vieläkin joskus, mutta samat ihmiset keiden luulin vihaavan mua haluaakin yhtäkkiä hyvää mulle ja on kiinnostuneita mun elämästä.
Sisäinen maailma ilmeisesti heijastuu ulkoiseen. Illuusiotako kaikki vain