Sun käytös rakas nainen? Et niinku ollut näkevinäänkään tänään ja kuitenkin eilen ihan päinvastoin? Ja näin on käynyt ennekin, eli etkö haluakkaan enää nähdä minua? (Vai johtuko käytöksesi siitä kun et ollut yksin?) Ei se kylläkään multa onnistu, sillä ei kuulu mun käytöstapoihin. Tämän nyt purin tänne, koska tykkään susta! Eikä tämä mitään muuta. Jos oikea nainen lukee tämän niin varmaan tietää mistä on kyse. :)
Kyllä hiukan ihmetyttää:)
TykkääväJmies
20245
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
En ole se kelle kirjoitat, mutta naisena vastaan, että käyttäydyn epävarmana juuri noin. Sitä ikään kuin yrittää säilyttää kasvonsa epävarmassa tilanteessa. Se voi vaikuttaa hämmentävältä, mutta epävarmuus sen tekee. Joskus myös muiden seura.
Sitähän minä itsekin mietin että voisiko näin olla. No ainakin hän sai minut hämmentyneeksi ja vähän surulliseksikin! Mutta ymmärrän kyllä epävarmuudenkin tässä tilanteessa, koska kyllä se minuakin välillä vaivaa.
Höm höm. Kuulostaa ja ei kuulosta meidän tilanteelta.. millä kirjailemella naisen nimi alkaa? Tunnette ilmeisesti jo hyvin, kun puhut rakkaasta naisesta?
Ei tunneta kovinkaan hyvin vielä, mutta niin hänestä kirjoitan.
Että saisin hänet nähdä tänään.
Joo en se minä ole koska ei nähty tänään eikä eilen. Eipä oo näkyny aikoihin Jmiestä jonka kanssa on vastaava tilanne mutta näin se menee poissa silmistä poissa mielestä :)
Ehkä tämä naisesi on epävarma siitä mitä hänestä haluat tai yleensä ajattelet.
En mäkään niinä kertoina kun olen nähny Jmieheni ole viitsiny kyseisistä syistä johtuen olla tunkeileva tai antaa kuvaa että olen tyrkky.
Toivottavasti oikea nainen lukee tämän viestisi
Varmasti tykkää susta, mutta joskus on pää niin täynnä kaikenlaista asiaa, ja murhettakin että ympäristön havainnoiminen on toissijainen toimi. Ei varmasti ollut tarkoitus pahoittaa mieltäsi, vaan huono hetki tai jotain.
nainen on jo luovuttanut suhteesi joten jos vaikka niin.
Tiedä nyt kelle on. Mutta jos mulle, niin oon luullut että olet varattu.
Voin samaistua tuon naisen asemaan. Satunnaisesti kun ihastuksen kanssa ollaan tekemisissä, sitä lataa joka kerta odotuksen josko herra aloitetta tekis. Ja sitten, kun tietenkään ei, on olo tavallaan pettynyt, vihainen, masentunut. Suuttunutkin. Sekä itseen että tähän mieheen. Koko hemmetin tunteeseen. Pää käskee "anna olla jo" samaan aikaan kun sydän taas odottaa että jospa seuraavalla kerralla... Ja taatusti näkyy kilometrin päähän tuo turhautuminen. Tämä siis oma näkemykseni. Naisena sitä katsos odottaa että olis sille omalle ihastukselle se Tuhkimo jota etsittiin pitkin maita ja mantuja kissojen ja koirien kanssa, koska se äijä rakastui siihen Tuhkimoon niin tajuttomasti ettei nähny enää ikinä ketään muuta naista koska se oli ihanin ja kaunein sen tyypin mielestä!
Universaalin naisellinen tunne! Komppaan! Joskus itsekin samoissa tilanteissa ollu.
"Naisena sitä katsos odottaa että olis sille omalle ihastukselle se Tuhkimo jota etsittiin pitkin maita ja mantuja kissojen ja koirien kanssa, koska se äijä rakastui siihen Tuhkimoon niin tajuttomasti ettei nähny enää ikinä ketään muuta naista koska se oli ihanin ja kaunein sen tyypin mielestä!"
Hän on minulle juuri kuvailemasi nainen! Eiköhän tämä vielä tästä selviä, kunhan ei molemmat ole liian passiivisia ja tulee oikeanlainen tilaisuus kohdata kahden.
Voi rakas J mies. Et tiedäkään kuinka paljon mielessäni sua ajattelen. Ei sinne muuta nykyisin mahdukaan :) Ei ollut missään nimessä tarkoitus mieltäsi pahoittaa. Tunteita on niin valtavasti sua kohtaan, et ehkä sitä töissä yrittää muiden nähden pitää pokkaa yllä. Ja toki sun läsnäolo saa mut välillä ujoksikin...
Ei liity työpaikkaan mitenkään. Tiedoksi vain.
Monta kirjainta J miehen nimessä on?
Jiimies töistä
Kuusi kirjainta, harvinainen nimi...
5 kirjainta ja aloitus osuisi meidänkin juttuun jos sitä nyt sellaiseksi voi sanoa. Olen tuskissani. Luulen , että meillä oli aikaa taakseppäin jonkinlaista säätöä. Saattoi olla ihan kaverillista, mutta mulla oli tunne jostain muustakin. Nyt taas näemme muutaman kerran viikossa, enkä tiedä mitä tekisin...ihan niinkuin tänään ja eilenkin...
Kiitän kaikkia hyvistä kommenteista ja hyvistä näkökulmista asiaan!:)
Itse olen Tuhkimotarinan vaiheessa joka siis ihastunut prinssiin, ilkeää äitipuolta ei sentään ole :). Ei kyllä lasikenkiäkään. Todellisuudentajuni sanoo että saan "luututa lattioita" lopun elämäni tätä prinssiä odottaessa. Jotenkin pitäisi päästä ulos tästä ringistä mutta vaikeaa on, hän kun suht säännöllisin väliajoin ilmestyy näkyville. On vaan oltava kova, pokerface, eikä antaa tunteille mitään sijaa. Sovitaan vaikka niin että tämä oli sellanen tilapäinen notkahdus ja tästä nyt on vaan päästävä yli. Tällä prinssillä ei ehkä tosiaankaan ole ajatusta minun suuntaan. TykkääväJmies, usko kun sanon: Kohteelles sopiva tilaisuus on just sillä sekunnilla kun tunteet hänelle kerrot!!! Se on täydellinen aika kun päästät asias suusta ulos ja hän tulee sen muistamaan erityisenä ajasta ja paikasta riippumatta! Ei liikaa säätöä, siinä muutenkii jutellessa SANO SE. SANO OIKEESTI. Me Tuhkimot odotetaan sitä! Muuten ei tapahdu mitään. Ikinä. Me vaan luututaan lattioita ja haaveillaa :(
Minä ja hän nähtiin eilen ja tänään. Sitä ennen oli pitempi väli. Sun prissisi voi olla myös ujo niinkuin minäkin.