Onko normaalia?

Tietysti elämä ja terveys voi kohentua ja kohentuu, kun vaan jaksat uskoa itseesi.
Ainoa, että voi tulla kateellisilta paskaa niskaan. Eli vertaistuki voi vetää maton alta kun muut ei toivu.
Muutosta pelätään niin paljon.
Tärkeintä on nähdä kokonaiskuva: vaikka välillä tulee takapakkia, niin tulee "terveillekin", ei saa jäädä yhteen paniikkiin vaan jatkaa eteenpäin.

Pysy erossa päihteistä ja keskity vaikka johonkin mieluisaan urheilulajiin. Joissain lajeissa saa extreme-kokemuksia aivan laillisesti.
Tärkeintä on tuntea omat heikot puolensa ja hakea apua silloin kun on tarvis.

Kappaleessa lithium on juuri samanlaista tekstiä kuin kuvaamasi pelkosi. Siitä vähän spotifytä päälle, ota rento asento ja nauti annos vertaistukea.

Menetin vuosikymmenen bipolle. Vuosia kestäneen taistelun jälkeen olen "terveiden kirjoissa" , siis omasta mielestäni. Kyllä minuakin pelottaa että jos se tulee takaisin. En koskaan ole viihtynyt suurissa ihmisjoukoissa tuntemattomien kanssa. Esimerkiksi tanssilava on minulle kauhistus. Eli lievää paniikkia pukkaa... Hienoa että tunnet olosi terveeksi , nauti siitä kun voit. Kyllä tästäkin voi parantua tai saada se hallintaan. Pakkohan sitä on ollut ajatella elämää vähän syvällisemmin ja havaita asioita joita "terveet" eivät tule ajatelleeksi. Olet varmaan oppinut elämästä ja itsestäsi enemmän kuin tarpeeksi. Nyt ajatuksesi tuntuvat aika selkeiltä. Jos ja kun sinulla on nyt toimiva lääkitys, älä vaan lopeta sitä, vaikka joku kakkitietävä keittiöpsykologi niin suosittelisikin. Olen pari kertaa sitä kokeillut ja asia ovat menneet huonompaan suuntaan.

Jos käytät alkoholia, niin suosittelen lopettamista. Itse olen nyt 2 vuotta ollut ilman. Ajatus ja olo on selvästi helpottunut. Lääkkeet plus alkoholi ovat todella huono yhdistelmä.