Ratikan käytännön hyöty tulee olemaan sen rakentamisen aikaiset työpaikat. Tosin ratikan rakentaminen häiritsee kaikkia kaupunkilaisia pitkän aikaa, eli kärsijöitä tulee olemaan hyötyjiä enemmän jo rakennusaikanakin.
Keskustahan on rakennusaikana vuosikausia käytännössä kuollut. Moni kivijalkaliike pistää lapun lopullisesti luukulle.
Putkien ja kaapeleiden siirtely tarvittavine katutöineen on yhtä hyödyllistä kuin vinossa olevan laiturin oikaisu ämpäröimällä vettä puolelta toiselle.
Töitä tehdään, mutta mitään hyödyllistä ei saada aikaan.
Keskustaan ei mahdu yhtään sen enempää maanpäällistä liikennettä, hoidettiin se sitten rauta- tai kumipyörillä. Se on fakta, joka ei selittämällä muuksi muutu. Päinvastoin ratikka tuo lisähäiriöitä jo olemassa olevalle liikenteelle.
Ainoa tapa tuoda lisätilaa keskustaan on metro.
Metro tulee itse asiassa loppujen lopuksi jopa halvemmaksi kuin ratikka, koska keskustan kalliit infratyöt maksavat huomattavasti enemmän kuin uuden reijän tekeminen kallioon.
Metron rakentaminen ei myöskään sotke kaupunkilaisten jokapäiväistä arkea samalla tavalla kuin ratikka.
Tarvitaanko siis lisätilaa ja liikennekapasiteettia? Jos vastaus on kyllä, niin vastaus ei ole silloin ratikka.
Tarvitaanko ratikka työpaikkojen vuoksi? Jos vastaus on kyllä, niin palkataan työttömiä pumppaamaan vettä Pyhäjärvestä Näsijärveen. Sähkölaitos tienaa kun vettä riittää voimalaitoksen generaattoreille. Se on vielä puhdasta EkoVoimaa.
Keskustahan on rakennusaikana vuosikausia käytännössä kuollut. Moni kivijalkaliike pistää lapun lopullisesti luukulle.
Putkien ja kaapeleiden siirtely tarvittavine katutöineen on yhtä hyödyllistä kuin vinossa olevan laiturin oikaisu ämpäröimällä vettä puolelta toiselle.
Töitä tehdään, mutta mitään hyödyllistä ei saada aikaan.
Keskustaan ei mahdu yhtään sen enempää maanpäällistä liikennettä, hoidettiin se sitten rauta- tai kumipyörillä. Se on fakta, joka ei selittämällä muuksi muutu. Päinvastoin ratikka tuo lisähäiriöitä jo olemassa olevalle liikenteelle.
Ainoa tapa tuoda lisätilaa keskustaan on metro.
Metro tulee itse asiassa loppujen lopuksi jopa halvemmaksi kuin ratikka, koska keskustan kalliit infratyöt maksavat huomattavasti enemmän kuin uuden reijän tekeminen kallioon.
Metron rakentaminen ei myöskään sotke kaupunkilaisten jokapäiväistä arkea samalla tavalla kuin ratikka.
Tarvitaanko siis lisätilaa ja liikennekapasiteettia? Jos vastaus on kyllä, niin vastaus ei ole silloin ratikka.
Tarvitaanko ratikka työpaikkojen vuoksi? Jos vastaus on kyllä, niin palkataan työttömiä pumppaamaan vettä Pyhäjärvestä Näsijärveen. Sähkölaitos tienaa kun vettä riittää voimalaitoksen generaattoreille. Se on vielä puhdasta EkoVoimaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ratikkaan sijoitetut eurot lämmittävät korkeintaan puolta promillea tamperelaisista.
Kyseessä on ainoastaan tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Yhteiset verorahat siirretään siis taas harvojen taskuihin.
Ehkä joku jossakin vaiheessa luuli, että ratikkaan menevät puoli miljardia-miljardi voi jotenkin mennä veronmaksajissa läpi enemmittä huomioitta. Mutta onneksi on Tampereella vielä ynnäämiskykyisiä.
Raitiovaunu on mainiovaunu – asuntosijoittajille, jotka uskovat kuplan kestävän.
Se taisi olla niin, että valtio edellytti Tampereen kaupungilta asuntotuotantoa vastineeksi raitiolinjan rahoitukselle. Tampereen kaupunki päätti sitten pykäistä muutaman korttelin radanvarteen näytösluonteisesti.
Näiden asuntojen arvonnousua pidetään merkkinä siitä, että raitiovaunu on kannattava sijoitus. Miten tuo arvonnousu realisoituu kaupungin hyväksi muun kuin verotuksen muodossa, jää edelleen arvoitukseksi. Ja oli verotulo mitä tahansa, niin sehän on lainanottoa joka tapauksessa, tosin lainaa ottavat tamperelaiset kotitaloudet eikä kaupunki.
Eniten tuossa rahaa takoo rakennusteollisuus ja kiinteistökauppiaat. Sama kohtalo vaikuttaisi olevan myös rantatunnelin kanssa.
Liekö Tampereella muuta teollisuutta ja palveluita enää kuin loputonta rakentamista, joka perustuu "keskustaan" ja "keskeiseen sijaintiin". Kykeneekö Tampere mitään muuta tarjoamaan? Kun nuori perhe muuttaa tänne, niin kallis asunto ja keskeinen sijainti ovat ne, joilla Tampereen kaupunki heidät toivottaa tervetulleiksi. Hälläväliä työpaikoista, palveluista tai mistään muustakaan. Tampereella on Keskusta ja keskeinen sijainti.
maalla olisi paljon mukavampi asua, ei tarvitse haistella ja katsoa muiden paskasia jalkoja
Tampereen höttöä rakennetaan velaksi tyhjän päälle. Vähän aikaa toimii, mutta sitten alkaa velkojen takaisin maksaminen
Työpaikat ovat tulevaisuudessa digitaalisia ja töitä voidaan tehdä etänä mistä tahansa. Silloin asutaan siellä missä se on riittävän edullista ja mukavaa.
Ratikan vieressä asuminen on liian kallista, eikä kolisevien hyökkäysvaunun ääntä muistuttavaa kirskumista pitävien vaunujen äärellä asuminen ole ainakaan miellyttävää.
Asuntolainaakaan varten ei tarvitse kantaa enää kengissään hiekkaa pankin konttorin lattialle, koska lainapäätöskin voidaan tehdä pilvessä. Keskustan virastojen palvelut voi hoitaa kotikoneelta käymättä keskustassa. Automarketit hoitavat ihmisten ruoanjakelun ja tavaranhimon.
Miksi siis kukaan muuttaisi taantuvan Tampereen keskustaan ja maksaisi siitä ylihintaa? Ei Tampere ole enää niin vetovoimainen kuin luullaan. Rantatunnelikin tehtiin sen vuoksi, ettei kukaan vahingossakaan enää jäisi Tampereelle, vaan pääsisi sen ohi mahdollisimman nopeasti ja vähin äänin.
Keskustaa kuihdutettu jo pitkään. Ja kuten tutkimuksissa on jo ilmennyt, keskusta tyhjenee koko ajan lisää.
<<Ratikan käytännön hyöty tulee olemaan sen rakentamisen aikaiset työpaikat.<<
Se vaan, että tahtoo T:reella tuo "työllistämishyöty" osua uudestaan ja uudestaan samoihin. Mahtaako olla ihan hyväksytty tapaa käyttää yhteisiä varoja?
jos niiltä "työllistetyiltä" kysytään niin kyllä
jos minulta kysytään niin en anna lupaa