En jaksa enää itseäni. Olen onnellisesti naimisissa oleva kahden jo kouluiässä olevan lapsen äiti. Suhteessani on kaikki oikeasti hyvin, toki tasapaksua arkea kun naimisissa ollaan oltu jo toistakymmentä vuotta. Ongelmana on että olen jollain tapaa ehkä tunnevammainen, ihastun nimittäin todella usein toisiin miehiin työpaikalla, harrastuksisa jne. Koskaan nämä ihastukset eivät ole edenneet millekään tasolle ja aina olen pyrkinyt vain välttelemään ja unohtamaan ja viettämään entistä enemmän aikaa oman mieheni kanssa. Tämä on kuitenkin hyvin kuluttavaa itselleni. Jälleen menin ja ihastuin. Edessä on siis jälleen vuoden aikainen kiduttava vaihe jossa teen kaikkeni unohtaakseni ihastuksen. Mikäli lähtisin tunteiden perässä juoksemaan joutuisi tämäkin mies hyvin pian ns vaihtopenkille. Mikä minulla on vikana?! Onko kohtalotovereita?
auttakaa!!
väsynytItseensä
12295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen minäkin ihastunut mutta silloin oli elämäni pahimmat vuodet ukon kanssa. Lopulta pistin pelin poikki lian rankasti koska tajusin virheeni, kostin itselleni.muistot on hyvin tärkeintä minulle. Ikävä kyllä ihastukseni kärsi myös koska oli ystäväni.Syvä loukkaantuminen.
Nyt unohdat ja oman ukon kanssa enemmän lämmittely hetkiä. Et näytä olevasi kevytkenkäinen vaan vahvatahtoinen, kunnioittava vaimo ja eikä se ihastukselle mukavaa tulla kolmio traamaan ja tunteet ne miehelläkin on.pilata hyvää suhdetta.😰 ei ei.ei.
Oletko ap täyttänyt 40? Mietit elämäsi valintoja ja siksi ihastut, koska syvällä sisimmässä et ole onnellinen etkä tyytyväinen.
kuuluukin, että ovatko nämä ihastuksen kohteet myös ihastuneet sinuun, vai elätkö fantasiamaailmassa. Tuohan on vain oire jostakin.
Kestääkö sulla tosiaan nuo lukuisat ihastumiset aina noin pitkään?
Vaikea mieltää itseäni kohtralotoveriksi siinä mielessä, että itselläni on ollut vakiintuneen suhteeni aikana vain yksi pika-ihastus, joka meni parissa viikossa ohi, ja toinen, joka olikin pahemmanlaatuinen ja sen työstäminen kesti kauan. Sen opi(skeli)n kuitenkin tuon pitemmän prosessin aikana, että ihastuminen on ihan normaalia pitkässä liitossa, joskin noin lukuisista ihastumisista kuin sinulla, en enää uskalla mennä vannomaan että normaalia olisi.
Pitäsköhän sun hankkitua jollekin terapeutille ;)?
Ootko etelä-pohjanmaalta?
Vaikuttaako se jotenkin "ennusteeseen"? Vai onko siellä joku vertaistukiryhmä mitä ei muualla Suomessa ole?
Hyvä se olis tietää mist päi oot
Yleensä tuo arjen harmaus tuo tullessaan juuri tuota ihastumista ja jopa kokeilua avion ulkopuolella. Ihminen ei osaa kiitollinen ja sokeutuu kuinka hyvin asiat on. Kun sen kaiken meinaa menettää sitten vasta kykenee näkemään elämänsä ja suhteet oikein. Muuttaa kannattaa suhdettaan ja vaikuttaa siihen että keskittyy omaan puolisoon. Ei jää aikaa muuhun haikailuun. Saman olen käynyt läpi ohi se menee kun sen oikein oivaltaa!
Tuo on vissiin sukupuolinen ominaisuus.. oot vaan jääny tunne elämältä kehittymättä?
Mä oon mies ja mulla on monia vuosien ihastuksia nytkin ja en kärvistele niissä tunteissa :D
Ei tunne-elämää voi yleistää naisten tai miesten olevan tietynlaisia. Tunteellisia ja empatiakykyisiä löytyy miehistä aivan niinkuin tunteettomia ja empatiakyvyttömiä naisista. Itse en halua enää yhtään tunnekylmää miestä elämääni, itse kun olen tunteellinen. Mutta aloittajan ongelma kuulostaa erikoiselta minun korviini. Jos hän koko ajan ihastuu niin vaikea uskoa suhteensa olevan hyvä tai että tunne-elämä isi kunnossa. Itse olen ihastunut vahvemmin vain, kun suhde ollut jo huonolla tolalla ja itse kiinnyn ja tunnen syvästi, joten ei mene helpolla ohi.
Aika vanha aloitus, liekkö aloittaja enää täällä ja hänen tilanteensakkin jo muuttunut?
Olen ihastunut ehkä 5 kertaa yli 20v liittomme aikana. En petä myöskään. Yhdyn myös tuohon, että ihastuminen toiseen on kuluttavaa, mutta ohi se menee aikanaan.
Uskon, että miehille on vaikeaa ymmörtää, että puoliso voi ihastua toiseen.Uskon miesten olevan mustavalkoisempia, ehdottomampia,omistushaluisempia ja mustasukkaisempia.
Niin, et voi päättää toisen puolesta. Puolet liitoista päättyy eroon.