Mielipidepankki
" Kehitysvun pitäisi olla tarkoitushakuista. Samalla kun globaalin kaupan suojia puretaan, kehitysavun tulisi olla tähän täsmäohjattua maatalousteknologian kehittämistä. Jatkuvalla kädestä suuhun -kehitysavulla ei pitkäjänteisesti ratkaista mitään kehitysapuongelmia, vaan samat ongelmat ovat vuodesta toiseen edessä. Kehitysmaat pitäisi sitouttaa erilaisiin maatalousprojekteihin ja antaa heille siinä tilaisuus kehittyä. Kuten sanoit valtaisia markkinoita löytyy myös näiden kehitysmaiden läheltä. Tällaisen uudistumisen ensisijainen tavoite ei olisikaan se, että me täällä perä-Pohjolassa saisimme kehitymaista halpaa ruokaa. Se olisi vain ensimmäinen ja oikea askel elintarviketuotannon rationalisoimiseen. "
Tässä sinun ristiriitaisuutesi ja se että politiikkasi paljastuu. Haluaisit ruokasi ilmaiseksi, mutta et halpaa kotimaista, vaan kyykyttäen kehitysmaita. Tuoden sitä orajatyövoimaruokaa.
Miten logiikkasi pelaa? Kehitysmaat ei pysty edes itseään ruokkimaan, miten sitä ruokaa sieltä sinulle riittäisi? Tunnustat itsekin tämän asian, mutta kuitenkin kirjoitat täällä jatkuvasti maatalousvastaisia kirjoituksia.
Kehitysmaiden ruoantuotanto on sillä tasolla että sieltä sinulle riittäisi joskus 30 vuoden päästä, jos kuivuus ja muut luonnonkatastrofit ei haittaa kehitystä. Siihen mennessä olet kuollut nälkään.
" Kehitysvun pitäisi olla tarkoitushakuista. Samalla kun globaalin kaupan suojia puretaan, kehitysavun tulisi olla tähän täsmäohjattua maatalousteknologian kehittämistä. Jatkuvalla kädestä suuhun -kehitysavulla ei pitkäjänteisesti ratkaista mitään kehitysapuongelmia, vaan samat ongelmat ovat vuodesta toiseen edessä. Kehitysmaat pitäisi sitouttaa erilaisiin maatalousprojekteihin ja antaa heille siinä tilaisuus kehittyä. Kuten sanoit valtaisia markkinoita löytyy myös näiden kehitysmaiden läheltä. Tällaisen uudistumisen ensisijainen tavoite ei olisikaan se, että me täällä perä-Pohjolassa saisimme kehitymaista halpaa ruokaa. Se olisi vain ensimmäinen ja oikea askel elintarviketuotannon rationalisoimiseen. "
Tässä sinun ristiriitaisuutesi ja se että politiikkasi paljastuu. Haluaisit ruokasi ilmaiseksi, mutta et halpaa kotimaista, vaan kyykyttäen kehitysmaita. Tuoden sitä orajatyövoimaruokaa.
Miten logiikkasi pelaa? Kehitysmaat ei pysty edes itseään ruokkimaan, miten sitä ruokaa sieltä sinulle riittäisi? Tunnustat itsekin tämän asian, mutta kuitenkin kirjoitat täällä jatkuvasti maatalousvastaisia kirjoituksia.
Kehitysmaiden ruoantuotanto on sillä tasolla että sieltä sinulle riittäisi joskus 30 vuoden päästä, jos kuivuus ja muut luonnonkatastrofit ei haittaa kehitystä. Siihen mennessä olet kuollut nälkään.
Vastaukset 77
Vanhimmat
Mitä eroa sillä on onko orjat kyykyssä kehitysmaissa vai täällä?
Kehitysmaista puhuttaessa unohdetaan kertoa.että maat on pääosin suuryhtiöiden omistuksessa ja orjat painaa hommia.Sama kehitys on tapahtumassa Suomessa ja on orjien määrä on lisääntymään päin.
Taitosi ymmärtää luettua tekstiä on tosi omituinen, sanoisinko kepulimainen. Sellaisia päätelmiä, joita esität ei kirjoituksesta voi tehdä. Itse siteeraamassasi tekstissänikin korostan sitä, että kehitysmaiden tuotantoa tulee alkuvaiheessa tukea ja suojella.
Jos olisit ottanut tuosta kirjoituksestani jatkonkin, olisit havainnut, että suosittelin myös EU:n sisäistä maatalousrationalisointia. Siinä ei tarvittaisi edes mitään tukitoimia yhdellekään EU:n huonommin kehittyneelle maalle. Riittäisi, kun maataloustuotannon sääntely ja kilpialua vääristävät tukitoimet lopetettaisiin. Sen jälkeen maataloustuotannon painopisteet muuttuisivat Euroopassa markkinataloudellisten lakien mukaisiksi.
En ole vaatinut ilmaista ruokaa missään. Minulle riittää, kun saa edullisesti tuotettua ruokaa. Uskon, että markkinatalouden voimin voidaan tuottaa ruokaa edullisemmin kuin suunitelmatalouden keinoin. Uskon myös, että tällainen markkinaehtoinen tuotantatapa muuttaa Euroopan talousrakenteet kullekin valtiolle optimaalisen sopiviksi kuten muussakin taloudellisessa toiminnassa. Lisäksi suunnitelmataloudesta ja mukanaan tuomasta ylituotannosta irtipääseminen tulee sekä veronmaksajille että kuluttajielle halvemmiksi. Siis useimmille oikein kahta kautta.
Tästä markkinaehtoisuudesta ja vain tästä on ollut kirjoituksissani kyse, ei muusta.
Olet täällä ainakin puoli vuotta kirjoitellut kaikenlaista soopaa maataloustuista. Siteerasin samalla näitäkin ja vedin johtopäärötä tähän kirjoitukseesi.
Sinun kirjoitustesi ristiriitä tuli tämän kirjoituksen valossa niin selvästi esille, että en malttanut olla vastaamatta yleisemminkin. Eli mieti kirjoituksiesi historiaa laajemminkin kuin tämän kirjoituksesi valosa. Mitä on tullut ajan saatossa kirjoiteltua. Huomaat itsekin ristiriidan.
Toisin sanoen et itsekään oikein tiedä mitä ajattelet, mutta Keskustan "mollaaminen" tällä asialla on sinun päätavoitteesi. Tällainen johtaa usein ristiriitaan ajatuksissa.
Nyt narahdit rysänpäältä.
saat edullisesti tuotettua ruokaa?
Tuohan tarkoittaa nimenomaan tehomaataloutta, joka Suomessa ei ONNEKSI ole aivan niin pitkällä kuin muualla euroopassa.
Jossakin suunnitelmassa, edullisuuden lisäämiseksi on esim. ajateltu (eläinten ruokinnassa) että, valmistettaisiin rehua ulosteista, koska ne sisältää proteiinia (ihmispaskasta)!!
Et näemmä yhtään ymmärrä ihmisten tarpeita, motiiveja ja tavoitteita. Miksi ihmeessä se tarkoittaisi jotain huonolaatuista ruokaa, jota tehotuotetaan?
Otetaan esimerkiksi autot. Ihmiset ostavat monenmerkkisiä ja -hintaisia autoja itselleen eri perusteita painottaen. Kysymys on hinta/laatu - suhteesta, ei pelkästä hinnasta.
On lisäksi nähty, että monet ihmiset ovat halukkaita ostamaan ja syömään luomutuotteita. Luomutuotanto sopisikin Suomeen erinomaisen hyvin, koska meillä ei viljelysmaa ihan heti lopu. Eteläisempään Eurooppaan luomutuotanto ei sen sijaan sovellu pääasialliseksi tuotantotavaksi, koska nykyinen pelto-ala ei riitä siihen. Suomen maatalouden valtti ja kilpailuetu voisi olla nimenomaan puhtaus, olkoon sitten vaikka vaan mielikuvatasolla.
Jos tässä tuetussa tuotannossa ruoka maksaa sinun mielestäsi liikaa, kuinka sitten käy siinä vapaassa markkinatilanteessa olevassa tuotannossa?
Kuvitteletko sinä tosissaan että jos tukeminen lopetetaan se alentaa elintarvikkeiden hiotaa?
Olet tosissaan naivi ihminen. Se tukimarkan korvike on jostakin otettava, ja se otetaan nimenomaan sinun taskustasi.
Oletko sinä nukkunut matematiikan tunnilla kun sinulla ei ole mitään hajua näistä matemaattisista asioista? Jos saat 100, sinulta otetaan pois 50, sinulle jää jäljella 50. Jos tarvitset sen 100 sinun on saatava se 50 jostakin lisää. Onko tämä niin vaikeaa matematiikkaa.
Mikään elinkeino ei missään maailmassa voi toimia alle tuotantokustannusten. Tukien poisto tarkoittaa myös hintasäännöstelyn puskamista. Tukien poisto tarkoittaa yrityksen liikevaihdon laskua. Nämä tekijät Määräävät että hintojen on Noustava. Eli maksat lisää ruoastasi. Ja maksat siitä enenmmän lisää kuin tukien määrä on. Maksat siitä normaalin liiketaloudellisen tuoton verran lisää tukimäärään verrattuna. Eli euro tukien poistoa tarkoittaa noin kolmen euron hinnankorotusta elintarvikkeisiin.
Opettele vähän edes matematiikan perusteita ennen kuin tällaista potaskaa alat suotamaan.
Entistä enemmän ristiin.
En narahtanut suinkaan mistään rysänpäältä. Kirjoitusteni logiikka on varsin saumatonta ja on ikävä huomata, ettei se ole sinulle auennut edes puolen vuoden seurannan jälkeen. Ehkä en ole jaksanut vääntää tarpeeksi rautalangasta.
Keskustan maatalouspolitiikka on toki ollut tuhoisaa Suomelle ja nyt myös suomalaisille viljelijöille. Maalaisliitossa toki mietittiin aikoinaan toisenlaisenkin maatalouspolitiikan mahdollisuutta, mutta tämä alkiolais-kalliolais-vennamolainen linjaus hävisi kovia arvoja edustavan ns. K-linjan edessä. Se mitä mm. Kyösti Kallion justeeraamilla torpparilaeilla saatiin aikaan, pyrittiin sitten 50-luvulta alkaen aktiivisesti hävittämään. Näin Suomeen ajettiin meidän oloihin huonosti istuvaa tehomaataloutta sen sijaan, että olisi jatkettu pientilavaltaisuuden suosimista. Pientilamaatalous olisi sitten sopeutunut hyvin yhteiskunnan rakenteellisiin muutoksiin, koska se ei ollut raskaasti investoitua.
Olen myös kirjoittanut, että Suomeen sopisi hyvin luomutuotanto, erikoisosaaminen, tuotteiden jalostaminen, tuotannon monimuotisuus jne. Tällaisia merkkejä toki on, mutta siihen on menty vasta pakon edessä. Siihen asti harjoitettiin yksioista tehomaataloutta, koska elettiin täydellisessä suunnitelmataloudessa ja maatalousprotektionismissä.
Olen erittäin johdonmukaisesti koko ajan kirjoittanut maatalousprotektionismiä vastaan. Se on kirjoitusteni punainen lanka maatalouden osalta. Ehkä huomaat sen nyt, kun sanon sen tässä aivan suoraan. Jos et ymmärrä, mitä maatalousprotektionismilla tarkoitetaan, et voi tietenkään käsittää myöskään kirjoituksiani.
Suomen mitassa maatalousprotektionismia ja siihen liittyvää tehomaataloutta on poliittisesti suosinut Maalaisliitto/Kepu/Keskusta toisen maailmasodan jälkeen. Veronmakssajien ja kuluttajien kannalta katsottuna kyse on ollut tulonsiirrosta heiltä maataloudenharjoittajille, elintarviketeollisuudelle ja kaupalle. Kaikkein härskeintä tämä tulonsiirtopolitiikka oli silloin, kun ylituotantoa lahjoitettiin ulkomaille veronmaksajien rahoilla.
Euroopan mitassa maatalousprotektionismia harjoittaa EU erityisesti Ranskan ja etelä-Euroopan maiden johdolla. Iso-Britannia on ollut lähes ainoa EU:n maatalouspolitiikkaan kriittisesti suhtautuva valtio. Se ehkä osaltaan johtuu siitä, että Britannia entisenä siirtomaavaltiona havaitsee entisissä siirtomaissaan ne ongelmat, joita täkäläinen protektionismi niille aiheuttaa. Yhdysvallatkin on ollut valmiimpi luopumaan omasta protektionismistaan kuin EU. EU:ssa ainoa selkeästi protektionismia vastustava ryhmä on liberaalidemokraatit, joihin Suomen Keskustakin täysin skitsofreenisesti kuuluu.
Maailman mitassa protektionismin päälinnake on siis EU, mutta myös USA. Protektionismin purkua ovat vaatineet kehitysmaat, suurista maista ainakin Brasilia, Argentiina, Australia ja jos en väärin muista niin Intia. Uskoisin, että Venäjä myös liittyy tähän ryhmään. Ylikansallisista orgaaneista erityisesti Maailmanpankki on voimakkaasti kritisoinut protektionismia ja erityisesti EU:n maatalouspolitiikkaa. Nähdäkseni myös OECD:sta ja YK:n eri elimistä on kuulunut kovaakin kritiikkiä. Kaupan vapauttamista edistävä WTO-prosessi kaatui toistaiseksi maatalouskysymyksiin ja siinä erityisesti siis EU:n vastustukseen. Nyt on taas toiveita siitä, että vapauttamista tullaan jatkamaan.
Kerro nyt selkeäsanaisesti, missä se näkemäsi ristiriita on?
Eikö olisi kohtuullista, että kertoisit mikä menee ristiin. Minusta vähän tuntuu, että sinulla on jonkinlaista hajataittoa ja siellä puolella se menee kyllä ristiin.
Jos nyt kuluttaja maksaa ruuasta veroina 50 ja kaupassa 50, niin se on yhteensä 100. Jos kuluttaja maksaisi kaiken kaupassa, se olisi teoriassa tuo sama 100.
EU:ssa on paljon ylituotantoa, EU:n ulkopuolelta tulevaa tuotantoa eli kilpailua rajoitetaan suojatullein. Kuluttaja joutuu kustantamaan myös tuon ylituotannon. Samoin ulkopuolisen kilpailun torjuminen nostaa kuluttajahintoja. Esim. sokerin osalta on selvitetty, että kuluttajat EU:ssa maksavat kolminkertaisen hinnan sokerista verrattuna siihen hintaan, jolla EU:n sokerintuottajat kaupaavat sitä kolmansiin maihin. Kuluttajat EU:ssa siis kustantavat tämän.
Kun erilaiset kilpialurajoitteet poistettaisiin ja mentäisiin täydellisiin kilpailuun, kuluttajahinnat alenisivat. Ei olisi ylituotanto, ei siis maksettaisi turhasta. Kilpailun lisääntyminen alentaa voimakkaasti hintatasoa. Veraapa esim. kännykkäpuhelujen hintatasoa vuodentakaiseen tilanteeseen. Samoin verrata elektroniikkateollisuuden tuotteiden hintatasoa edellisvuosiin. Koventuva kilpailu pudottaa koko ajan hintoja. Ylituotantoa ei ole, sillä sitä ei kukaan osta.
Näin ollen tuo nyt maksettu 100 hyvin suurella todennäköisyydellä täydellisessä kilpailutilanteessa aleni alle 100:n. Suomessa jo pelkästään yksi Lidlin ketju on saanut vähittäiskaupan hinnat alenemaan. Mitä tapahtuisikaan, kun koko ketjussa ryhdyttäisiin täysiverisesti kilpailemaan. EU:n maatalouspolitiikkaa suosii kilpailemattomuutta, kartellisoitumista jne. Sellaisen maksaa aina lopulta kuluttaja ja veronmaksajat.
Minusta olisi paikallan, että Suomessa tutkittaisi kunnolla mahdollisuudet erikoistua ns. puhtaan elintarviketuotannon alueeksi ja siihen liittyvään jalostukseen.
Uskon nimittäin, että kotimaan markkinoiden lisäksi on löydettävissä Suomen kokoiselle tuotanto- ja jalostuskapasiteetille aivan riittävän kannattavia markkinarakoja sekä luomu- että muuten vähän torjunta- ja lisäaineita sisältäville elintarvikkeille.
Muistelen, että tästä olisi jopa hallituksen päätöksiä, että asiaa selvitetään ja että tutkimukseen panostettaiai valtion varojakin.
Tietääkö kukaan tarkemmin?
Tukia tuskin tullaan koskaan kokonaan poistamaan, sillä maataloustuotannolla on todennäköisesti jatkossakin sellaisia kansallisia syitä, että jonkinasteinen tuotannon omavaraisuus halutaan säilyttää. Silloin tuki olisi lähinnä yhteiskunnan maksama "pohjapalkka" yrittäjälle, jottei tämä olisi riskinotossaan täysin luonnonvoimien ja markkinoiden hintaheiulahtelun armoilla. Tuossa tilanteessa tuki olisi kuitenkin melko minimaalinen nykyiseen verrattuna ja pääansion tulisi muodostua tuotannon myyntituloista.
Mitä nykyiseen tukeen tulee, niin en oikein usko tuohon 50 50 = 100 laskelmaan, koska tuottajan saama tuki siirtyy raaka-aineen edullisina sisäänostohintoina elintarviketeollisuudelle, johon siitä jää osa, ja sen jälkeen elintarviketuotteiden edullisina sisäänostohintoina kaupan kartelleille, johon siitä jää loput.
Saattaa olla, että kuluttaja saisi elintarvikkeensa ihan samaan hintaan, vaikka tuet poistettaisikin, jos aito kilpailu toimisi kunnolla sekä raaka-ainemarkkinoilla, että kaupan ketjujen välillä.
Vaan kun ei toimi, mitä Pohjoismaiden kilpailuasiamiehet ovat parhaillaan tutkimassa, kun täällä on muuta Eurooppaa korkeammat elintarvikkeiden kuluttajahinnat. Norjan karteöllit jo paljastuivat, kun siellä kauppa peerii kynnysrahoja valikoimiin pääsystä selkeämmin lahjuksina kuin Suomessa.
Meillä on toistaiseksi onnistuttu selittelemään asiaa parhain päin, kun kynnysraha peritään yhteismarkkinoinnin panostuksina tarjouskampanjoihin. Mutta samaa kynnysrahaa se on, sillä jos te tule kaupan kampanjoihin - ja maksa siitä maltaita - kauppa tilaa vähemmän ja panee tuotteesi piiloon alahyllylle. Kun tämä tapahtuu kaikkien suurien ketjujen keskitettyinä päätöksinä, niin ei tilanne juuri eroa siitä, mikä on Norjassa paljastunut.
Matematiikan mukaan kilpailun edistäminen alentaisi eniten elintarvikkeiden hintoja, sillä tuki jää suurelta osin elintarvikeketjuun eikjä saavuta loppukuluttajaa sen suuruisena hinnanalennuksena kuin tuki matemaattisesti laskien edellyttäisi.
noin 200000 maanviljelijää ja nyt on n. 70000.
Miten se sillä isommalla porukalla viljeleminen voisi tulla halvemmaksi?
Onhan se kone aina halvempi kuin ihminen, niin maataloudessa kuin teollisuudessakin.
Suomessa maksetaan alkutuottajalle Euroopan huonointa hintaa, kaupassa tuotteet ovat kalleimmasta päästä. Elintarviketeollisuus ja kauppa eivät ole riittävästi kilpailutettuja tai kartelleja on päinvastaisista puheista huolimatta.
Erikoista, että suuri osa elintarviketeollisuudesta on osuustoiminnallista perua eli viljelijöiden itsensä omistamaa. Kuitenkaan viljelijät eivät itse saa tuotteistaan hyvää hintaa, eivätkä heidän omistustensa arvo tai osingot tuo merkittävää lisätuloa.
Lidlin tulo markkinoille oli hyvä asia kotimaisen kaupan kannalta. Toivottavasti vihdoin myös kotimaiset älyävät ryhtyä kilpailemaan myös hinnoilla. Kaupan katteista löytyy helpoiten elintarvikkeiden kalleuden syy.
Kyllän sinun luulisi tietävän että, se EI nimenomaan sopeutunut yhteiskunnan muutokseen vaan 60 luvulla, maalta lähdettiin sankoin joukoin muihin hommiin mm. Ruotsiin.
Voisitko kertoa että, mihin tuo sinun "gikanttinen" maatalousasiantuntemuksesi perustuu?
Eli kun jatketaan tällä nykyisellä on sinun vaatimuksesi täytetty.
Mitä siis pitäisi muuttaa?
"Esim. sokerin osalta on selvitetty, että kuluttajat EU:ssa maksavat kolminkertaisen hinnan sokerista verrattuna siihen hintaan, jolla EU:n sokerintuottajat kaupaavat sitä kolmansiin maihin. Kuluttajat EU:ssa siis kustantavat tämän."
Sinun matemaattinen tasosi on.
Eli jos viedään kolmasosalla siitä hinnasta mitä kuluttaja maksaa, tarkoittaa sitä että viedään samalla hinnalla jonka tukku maksaa tuotteesta jalostajalle.
Eli mitä siis pitäisi muuttaa? Kuinka paljopn enemmän siitä viestitavarasta pitäisi periä, kuin kotimaassa myydystä? Pitäisiukö periä lisähintaa sen vuoksi että se menee vientiin.
Vertaile tukkuhintoja tukkuhintoihin, äläkä kuluttajahintoja tukkuhintoihin.
niin kerro paljonko yhden euron maksavan leivän hinta kaupassa nousisis, jos leipäviljalle ei maksettaisi tukea lainkaan?
Pienviljely tulee halvemmaksi sen vuoksi, ettei tarvita raskaita rakennus- ja koneinvestointeja. Puimurit ovat tulleet varmasti kalliiksi, kun ne jauhavat kerran vuodessa satoa.
Pienviljelyvaltaisuuden etuna on äärimmäinen joustavuus. Pienviljely olisi voinut tässä mallissa olla sivuelinkeino tai osa-aikainen pääelinkeino, harrastuspohjainen yms. Maatalouden harjoittamiseen ei olisi tarvinnut sitoutua, vaan yhteiskunnan muuttuessa ja työtilaisuuksien kasvaessa vilejlijän olisi ollut helppo mitoittaa maatalouttaa aina ajan tarpeita vastaavaksi.
Ennen oli vielä paljon enemmän viljelijöitä kuin nuo 200 000. Yksistään 60- ja 70-luvuilla maaseudulta pakeni vähintään 300 000 ihmistä Ruotsiin ja kaupunkeihin Suomessa. Pienviljely ei kannattanut, maaseutua rakennettiin tehomaatalouden varaan ja muualla oli houkuttelevia työtilaisuuksia.
vastata semmoiseen asiaan, mitä ei ole olemassa.
Mitä maksaa semmoinen laiva, mihin ei ole maksettu telakkatukea ollenkaan?
Tämä ei ole mitää kotikutoista matematiikkaa. Selvitykset perustuvat Maailmanpankin ja riippumattomien tutkimuslaitosten selvityksiin. Aiheesta oli hyvin selventävä dokumentti viime syksynä tv:ssäkin. Dokumentin nimi oli "Katkeraa sokeria" tai jotakin sinnepäin. Vertailu on suoritettu käsittääkseni vertailukelkpoisesti eli verrattu kuluttajien EU-sokerista kolmansissa maissa maksamaan hintaan. Varmasti tässä huomioitu sekin, etteivät kolmansien maiden kauppiaat myy sokeriaan alle hankintahintojen.
6,23 euroa! Edellyttäen, etteivät muut kulut muutu.
Leipäviljan hinta on jotain 0,13€/kg nykyisin.
Ilman tukia se olisi mahdollisesti 0,34€/kg
Yhteen leipään,en tiedä paljonko menee jauhoja,mutta lasketaan kilo joka on paljon yläkanttiin,erotushan olisi 0,31€.
Siis se leipä olisi 0,30€ kalliinpi ilman tukia.
Esimerkki tosin oli huono,leivän hintaa maataloustuki alentaa kaikkein vähite esim. lihan kohdalla tilanne on täysin toinen.
esimerkkisi mukaan leipä kallistuisi 21 senttiä!
Tämä tiedetään, mutta tiedätkö sinä miksi maalta lähdettiin 60-luvulla pois. Et ilmeisesti, joten minä kerron. Maataloustukipolitiikka ulottui vain suuriin ja keksisuuriin tiloihin. Veronmaksaja maksoi siis osan näiden tilojen tuotantokustannuksista ja pienet saivat jatkaa omillaan. Tämä tarkoitti kilpailun vääristymistä ja sitä, ettei pienviljely enää samalla tavoin kuin ennen kannattanut. Suuret tilat dumppasivat pienet ulos tukimarkkojen turvin.
Kilometritehtaalle lähti vähintään 300 000 suomalaista. Suurin osa heistä meni Ruotsiin. Ilman sitä Suomessa olisi ollut maalaislittolaisen politiikan seurauksena 90-luvun alun lamaa muistuttava suurtyöttömyys.
Jokainen saavuttaa jonkinmoisen asiantuntemuksen, kun seuraa asioita, lukee lehtiä ja kirjallisuutta. Maatalouspolitiikan suunnasta käydystä keskustelusta saa hyvän käsityksen tutusmalla vaikkapa Maalaisliiton sisällä sotien jälkeen käytyyn keskusteluun. Maalaisliitossa oli sekä niitä, joiden politiikkana oli suosia suurmaataloutta että niitä, jotka näkivat Suomen ainoa mahdollisuutena pientilavaltaisuuden. Ns. K-linja voitti kiistan ja tuhoisin seurauksin kuten on nähty. Yksi tuhoisimmista ja kaikkein härksimmistä oli se, kun tämän politiikan seurauksena lahjoitettiin veronmaksajien rahoilla suomalaista ylituotantoa ulkomaille.
minä kun en ole leipuri,haluan antaa yrittäjällekkin jotain niin kyllä vähän pyöristin ylöspäin.Otitko muute alvin huomioon,leivän syöjä ei voi sitä vähentää.
tukimuoto siihen aikaan joka pakotti pienet lopettamaan.Pinta-alalisä oli huomattavin tukimuoto siihen aikaan.Sen vaikutus oli sellainen että se kannusti jakamaan tilat pienemmiksi.
15 ha oli yläraja siinä tuessa,suurimmillaan se oli, noin,jos aivan oikein muistan niin 6 ha.Sitä pienempien uskottiin elävän joillakin muilla tuloilla ja suurempien pärjäävän omillaan.
EU;:hun liittymisen myötä vasta tukipolitiikka muuttui täysin,eli suuria voimakkaita tiloja suosivaksi.
Eihän sitä 60- 70 luvulla saanut muuta tukea kuin pita-ala lisän, jota nimenomaan ei maksettu suurille tiloille.
Sinä olet, ilmeisesti seurannut vain yksinkertaiselle kadunmiehelle suunnattua Demaripropagandaa.
Kyse on juuri niistä, joista sanoit, että "sitä pienmpien uskottiin elävän joillakin muilla tuloilla". Näitä, joiden uskottiin elävän joillakin muilla tuloilla, oli paljon ja he juuri lähtivät.
Maksettiinkö pinta-alalisää kaikkein pienimmille tiloille? Juuri nämä torpparien perilliset olivat niitä, jotka putosivat pois kokonaan kelkasta. Maataloustukipolitiikka oli sen jälkeen mullistuksen kourissa. Tukiviidakkoa rustattiin vuosi vuoden jälkeen entistä monimuotoisemmaksi.
Jos vain pinta-ala lisätukea maksettiin, niin kerrotko ystävällisesti esm. sen, kuka maksoi ylituotannon ns. purkamisen eli lahjoittamisen ulkomaille. Se toki tukimuotona tuli tarpeeseen vasta sen jälkeen, kun joutoväki oli ajettu maalta.
nyt sitten pitänyt lähteä vai,vieläkään en ole saanut sinulta lopullista päätöstä tähän asiaan.
Kun minulla on sellainen käsitys että tilojen pieneminen,koneellistuminen,maataloustuotteiden huono hinta pakotti lähtemään.Piika,Renki aikana oli työtä maaseudulla paljon kun työt tehtiin käsin,vaikka tilat oli suuria.Näiden Piikojen ja Renkien kohtalo oli kuitenkin hyvä jos sitä verrataan nykyajan työttömiin,he olivat oppineet tekemään työtä ja oliva haluttuja muihin ammatteihin.
siirvtola puutavhoille maksettu.
Tavja
Sinun pitää lisätä tähän hintaan samat rakenteelliset lisäykset jotka ovat nykyisessäkin hinnassa. Hinta nousee samassa suhteessa. Jalostuskustannukset, kaupan osuus, ym.
Jos nykyinen hinta 0,13 euroa ja tuote maksaa kaupassa 2 euroa, tueton hinta olisi silloin 6,61 euroa. Jos raaka-aineen sisäänostohinta kolminkertaistuu, niin lopputuotteen hintakin kolminkertaistuu.
Tiivistit asiat olennaiseen. Olen kanssasi aivan samaa mieltä.
Leipomotuotteissa viljan hinta näyttelee hyvin pientä osaa.Zatserin toimitusjohtaja sanoi taannoin ettei viljan hinnalla ole leipään juuri mitään merkitystä.Menoerä on verrattavissa autoilijan polttoainekuluihin.
Sinun laskutapasi on kyllä täysin mahdoton.
Minäkin olen asian laskenut liian ylös,leipään ei paljon jauhoja mene,joku ehkä tietäisi tarkan määrän.
Satun olemaan teollisuuden laskentatoimen suorittanut ja työssäni lasken päivittäin näitä asioita. Jos minä lasken tällaiset asiat väärin tarkoittaa se että olen entinen työntekijä.
otsikossa kaikki.
Ainakin kauppa hinnoittele tuotteensa kertoimia käyttäen. Jos kerroin on esim. 3, niin kuin Heppu sanoo, niin kaupan sisäänostohinnan nousu vaikkapa 1 eurolla tarkoittaa, että kuluttajahinta nousee 3 euroa.
Elintarvikkeissa päivittäistavarakaupan kerroin ei kuitenkaan taida olla noin suuri. Jos en ihan väärin muista, niin se oli jokus kauan sitten 1,8. Nykyisistä kertoimista en tiedä yksityiskohtaisia lukuja.
tuotteen hinta koostuu raakaaineita,palkoista,ym kuluista.Jos jonkin aika vähäpätöisen osan hinta nousee,ei se tarkoita mitään kerrointa tuotteen hintaan.Viljan hinnalla ei todellakaan ole leivässä suurta merkitystä.
Kyllä leipomoilla on kilpailua aika lailla,tuollaisia katteita ei varmasti ole varaa lisätä.
Jos jonkin "vähäpätöisen osan" hinta nousee vaikkapa 10 senttiä, niin se hinnannousu on sisällä siinä ostohinnassa, jolla teollisuus ja kauppa ostavat sisään joko raaka-ainetta tai valmiita tuotteita.
Tuon 10 sentin osalta toteutuu silloin Hepun kerroinajattelu. Jos kerroin on 3, hinta nousee 30 senttiä seuraavaan portaaseen tai kuluttajalle, jos kyse on kaupasta. Vastaavasti jos kerroin on 1,8 niin kuin kaupan osalta muistelen, hinnan korotus on vain 8 senttiä.
Leipomoilla voi hyvinkin olla kilpailua, koska kauppa kilpailuttaa leipomoita, mutta kaupan kilpailu on vähän niin ja näin ja vaihtelee eri paikkakunnilla aika lailla riippuen siitä paljonko myymäläneliöihin on investoitu suhteessa paikkakunnan ostovoimaan.
sinullahan on oikeus pitää mielipiteesi.
-,,-
Tuote maksaa nyt 2€.Yhden sen valmistukseen käytetyn osatekijän hinta nousee 0,13€.
Tämän jälkeen tuotteen hinta olisi 6,61€
Eli hinta olisi noussut 4,61€.
Tätä minä en usko,vaikka olisitte kuinka kovat koulut käyneet.
Esitin laskentaesimerkin miten hinta muuttuu. En ole väitäänyt että kerroin olisi tämä ja hinnan nousu se minkä laskelmassa esitin. Sinulle vain piti vääntää rautalankamalli että tajuat mistä on kysysmys. Raaka-aineen hinta nousisi enemmän kuin 0,13 euroa. Nykyisellä hehtaarituotantomääärällä hinta nousisi 0,20-0,39 euroa kilo.
Kaikki yritykset laskevat lähtöhinnaksi ostohinnan. Yrityksellä on kuluja jotka ovat suoraan sidoksissa siihen.
Esimerkkinä voi pitää Nestettä. Nyt korkean öljynhinnan aikana Neste tekee ennätysliikevaihtoa ja ennätysvoittoa. Tässä on oikein karrikoitu esimerkki tästä. Neste on vielä tavanomaisen hinnannousun lisäksi pistänyt pikkuisen "Lapinlisää" hintoihin.
Maatalous on vain siinä erilainen että viljelijä ei voi vaikuttaa myyntihintaan eikä kuluihin. Myynrihinnat määrätään Brysselissä, ja kulut määrää tuotantotekijöiden kauppias. Tästä syystä voi kustannuksiin vaikuttaa ainoastaan investointien kautta. Mutta kyllä tällainen laskutoimitus pitää siitä huolimatta hallita jos aikoo menstyksellä hoitaa yritystään.
Yksi ristiriita joka on myös kyseisen nikin kirjoituksissa on tämä.
Puutarhasanomat joka eilen tipahti postiluuukusta kirjoittaa näin. "EU:n periaatteiden mukaan tukea maksetaan eniten sinne, missä on parhaimmat sadot. Tilatuen perusosa tullee olemaan A-tukialueella 250 euroa hehtaarilta, B-C1 alueilla noin 200 euroa hehtaarilta ja epäedullisimmalla eli C2-C4 alueilla noin 170 euroa hehtaarilta. Tanskassa tuki on noin 300 euron paikkeilla, kertoo ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola maa- ja metsätalousministeriöstä."
Eli missä sitä maataloutta oikein tuetaankaan?
Selitteleppä mielipidepankki.
Eihän minulla ole mitään selitysvelvollisuutta EU:n maatalouspolitiikan suhteen. Minustahan koko EU:n maatalouspoltiikka on ihan syvältä. Ei minua slloin kiinnosta se, millaisia sisäisiä ristiriitoja EU:n politiikassa nähdään.
Samanlainen esimerkki koukeroisesta suunnitelmataloudesta oli se, kun 141 -tukea jouduttiin alentamaan. Jostain syystä Suomen hallitus maatalousministeri Korkeaojan johdolla päätti samantien alentaa ilman mitään EU-painostusta myös pohjoista 142 -tukea. Kuten sanoin EU-protektionismi on tosi syvältä ja aiheutta kainen maailman suunnitelma ongelmia. Jos markkintalouden annettaisiin hoitaa suunnittelu, tällaisia kommervenkkejä ei olisi.
Miksi sitten Suomessa maksetaan kansallisia tukia €/ha ?.
Eli pieni tuki niille tiloille, jotka sitä todella tarvitsee ja iso tuki suurtilallisen ökyisännän sijoitusasuntorahastoon...
paljon väitelleet maataloudesta,enkä enää viitsi samoja asioita lähteä kertaamaan.
Mutta kyllä minullekkin on selväksi tullut ristiriitaiset mielipiteesi,ja se mitä on tähän asti tehty on ollut kaikki väärin,näinhän ei voi olla.
Luomutuotantoa muka puolustat,ehkä yrität sillä pehmentää mielipiteitäsi.Minäkin kyllä kannatan sitä,mutta Suomalainen kuluttaja ei,siinä on suurin ongelma.Kylläkin koko Suomalainen maataloustuotanto on luomua,jos vertaa Keskieurooppaan.Sanot että meillä on suuntauduttu suurtuotantoon jo joskus 60-luvulla,täyttä palturia.Mitä nyt rakennetaan suuria yksikköjä,lehmiä 160 lehmälle,sikoja tuhansi,nekin ovat vielä pieniä tehotuotantomaihin nähden.Miksi maatalous ei olisi saanut kehittyä vähemmän työvoimaa vaativaksi,kun kerran vaarit halvempia elintarvikkeita.
Sekin pitää muistaa että maatalous on elintarvikkeiden tuottaja teollisuudelle jossa on kymmenituhansia ihmisiä töissä,tänne ei tuotaisi raakaainetta vaan valmiiksi jalostettua,eihän Suomalaisella palkkatasolla kannattaisi sitäkään tehdä.Toisinsanoen kysymys on myös huomattavasta työllisyyteen vaikuttavasta asiasta.
Mielipidepankki olisi kyllä tuota Heikki K kirjoitusta kommentoinut jos olisi asioista tietoinen,mutta kun ei ole,eikä näytä Heikkikään olevan.
paljon väitelleet maataloudesta,enkä enää viitsi samoja asioita lähteä kertaamaan.
Mutta kyllä minullekkin on selväksi tullut ristiriitaiset mielipiteesi,ja se mitä on tähän asti tehty on ollut kaikki väärin,näinhän ei voi olla.
Luomutuotantoa muka puolustat,ehkä yrität sillä pehmentää mielipiteitäsi.Minäkin kyllä kannatan sitä,mutta Suomalainen kuluttaja ei,siinä on suurin ongelma.Kylläkin koko Suomalainen maataloustuotanto on luomua,jos vertaa Keskieurooppaan.Sanot että meillä on suuntauduttu suurtuotantoon jo joskus 60-luvulla,täyttä palturia.Mitä nyt rakennetaan suuria yksikköjä,navettoja 160 lehmälle,sikaloja tuhansille,nekin ovat vielä pieniä tehotuotantomaihin nähden.Miksi maatalous ei olisi saanut kehittyä vähemmän työvoimaa vaativaksi,kun kerran vaarit halvempia elintarvikkeita.
Sekin pitää muistaa että maatalous on elintarvikkeiden tuottaja teollisuudelle jossa on kymmenituhansia ihmisiä töissä,tänne ei tuotaisi raakaainetta vaan valmiiksi jalostettua,eihän Suomalaisella palkkatasolla kannattaisi sitäkään tehdä.Toisinsanoen kysymys on myös huomattavasta työllisyyteen vaikuttavasta asiasta.
Mielipidepankki olisi kyllä tuota Heikki K kirjoitusta kommentoinut jos olisi asioista tietoinen,mutta kun ei ole,eikä näytä Heikkikään olevan.
pieniä tiloja, isojen kustannuksella, lisäisi maanviljelijöiden määrää, (paluuta menneeseen aikaan) niin silloinhan palkansaaja-kuluttaja joutuisi lohkaisemaan isomman osan tilistään ruokaan.
Sinäkin jaksat uskoa siihen, että mielipiteeni ovat jotenkin ristiriitaisia, kun tarpeeksi monta ymmärtämätöntä niin lausuu.
Maatalouspolitiikassa on kaikki väärin sen vuoksi, että on lähdetty väärään suuntaan. Ihan sama kuin meillä olisi alettu suosia omia vesivarantoja yksinomaisena energialähteenä. Silloin kaikki, mikä tällaiseen politiikkaan johdonmukaisesti liittyy, on virheellistä.
Suomessa suuntautduttiin suurtuotantoon 60-luvulla juuri kuten olen väittänyt. Eihän se Euroopan tai maailman mitassa mitään suurtuotantoa ole. En ole sellaista väittänytkään. Meidän on vaan turha vertailla tilannetta muihin, koska maatalous eli Suomessa suljetussa taloudessa. Sen vuoksi ainoa relevantti vertailukohde on tilojen koko ennen ja nyt. Tilakoot ja maatalouden investoinnit tilaa kohden olivat ennen 50 vuotta sitten selvästi pienemmät kuin nykyisin, vaikka ja kun asiaa mitataan nykyisessä rahanarvossa. Meillä Suomessa on siis tapahtunut raju muutos tässä suhteessa ja se muutos on tietoisen politiikan seurausta. Meillä panostettiin täysillä omavaraiseen maatalouteen, vaikka niin ei olisi ollut järkevää tehdä.
On aivan selvää, että suomalaiset eivät jää ruuatta, vaikka systeemi olisi mikä. Jotakin kanavaa myöten se suihin valuu. Elintarviketeollisuus ja kauppa olisivat aivan hyvin ehtineet sopeutua tilanteeseen, jos alunperin olisi lähdetty aiitä ajatuksesta, että Suomi ei ole mikään maatalousmaa. Jos meidän maanpintamme olisi vuoristoinen keskeltä kuten Sveitsissä ja Islannissa, tämä ajatus olisi ihan luontevasti pälkähtänyt suomalaisten päähän. On toisin sanoen järjetöntä keskittää voimia sellaiseen, missä monet asiat ovat meitä vastaan. Meidän tulee sitävastoin panostaa siihen, missä meillä on luontaisia edellytyksiä kv. kilpailussa pärjätä. Tällaisia ovat metsä- ja metalliteollisuus, kemian teollisuus, high tech -teollisuus ja muu korkeaa ossamista vaativa teollisuus. Oma pää on suomalisten paras luonnonvara ja sitä pitäisi käyttää.
puhetta!
tehokuutta samassa kirjoituksessa.Nämä teollisuuden alat joista mainitsit tarvitsevat työvoimaa todella vähän siihen liikevaihtoon nähden mitä ne tekee,hyvä niin.Ne ovat äärimmäisen tehokkaita,isoilla sahoilla ei monta ihmistä nykyisin ole työssä,toisin oli ennen.Muoviteollisuuden halleissa koneet yksin tekevät työt,muutama haalaripukuinen siellä liikkuu.Maatalous sinun mielestäsi olisi pitänyt säilyttää,2 lemää,1 sika,3 lammasta,10 kanaa linjalla.Ketkähän siihen olisi suostuneet kun elintaso ympärillä nousi kovaa vauhtia.
Vielä väität että sellaisesta taloudesta olisi ollut helppo siirtyä EU aikaan.Puolassahan nyt on sitten varmasti helppoa.
Suomen maatalous on kilpailukykyinen jos tilat on suuria,karjaa on taloilla paljon,tähän suuntaan on menty,ja se on hyvä.Tälläinen maatalous pystyy toimittamaan raakaainetta teollisuudelle,sielläkin ihmiset saavat töitä.
Elät ilmeisesti jossain suuressa kaupungissa,mitenkään mielipiteesi ei voisi muuten olla,vähän kuin tynnyrissä kasvaneella.
Kolme lehmää, yksi sika, ja muutama kana tilalla.
Tarkoittaa sitä että näillä pitäisi tulla tilalle 25 000 euron vuosipalkka. Sehän tekee lähelle 160 000 euron liikevaihto. Noin 55 000 euroa / eläinyksikkö. Tarkoittaisi että yhden lehmän pitäisi tuottaa maitoa noin 700 000 litraa vuodessa. Tämä saattaisi olla sitä tehotuotantoa. Nykyinen keskituotos alle 100 000 litraa.
Aika paljon yksikköä kohti.
Vai tarkoittaneeko että tällaiset tilat olisi ollut helppo listiä ja maat siirtää kaupunkilaissijoittajien omistukseen lomamökeiksi.
"tallin ovea kiinni, vaikka koni on jo karannut"!
tietämättömyyttä ja älyllistä epärehellisyytä.
On vaikea käsittää, miksei ihan yksinkertaisetkaan asiat mene perille. Yritän olla kärsivällinen.
Jutun juoni on siinä, ettei pienviljelyssä tarvitsekaan tavoitella kokopäiväistä elantoa. Jo silloinkin kun pienviljely alkoi hävitä Suomesta, pienviljelijöistä moni kävi päivisin töissä muualla ja hoiti tilaansa sitten joutoajalla. Tällainen systeemi piti maaseudun elävänä ja ihmiset jonkunlaisessa leivässä. Pienviljelystä saatu lisätienesti oli välttämätön, muttei välttämättä pääasiallinen. Tiedän montakin sellaista sen ajan pientilallista, joissa isäntä kävi muualla töissä ja emäntä hoiti karjat yms. tilan asiat.
Sitten kun yhteiskunta muuttui teollista toimintaa suosivaksi ja tarjosi työtilaisuuksia muualta, pientilalta oli helppo siirtyä näiden tilaisuuksien perässä, kun tilaan oli investoitu vähän. Maatalouden rakennemuutos olisi hoitunut pitemmän ajan kuluessa eikä olisi tullut ylituotanto-ongelmia.
Kyllä se sitäkin tarkoittaa, että pientiloja olisi myyty kesämökeiksi. Minusta siinä ei ole mitään huonoa, koska kesämökkiläiset luovat maaseudulle tarpeellista kysyntää.
Sinullakin on vain valmiiksi mallinnettuna päässäsi ristiriita tehokkuuden ja puuhatselun välillä. Tämä johtuu siitä, että koet suunnitelmataloudellisen maataloustuotannon parhaaksi, kun parempaa ei kokeiltu.
Puuhastelusta on helmpompi siirtyä oikeisiin töihin. Maaseudun rakennemuutos olisi ollut silloin helppo homma, kun muu alkaa houkutella. Nyt kävi vaan niin, että Suomen mitan mukainen suurmaatalous dumppasi pienet pelloiltaan Ruotsiin. Ellei Ruotsi olisi ottanut heitä vastaan, olisi Suomessa koettu 90-luvun alkua muistuttanut suurtyöttömyys.
Kun Puolan talous kehittyy ja jos Puola ei siirry tehomaatalouden suosijaksi, sen on tosiaan helppo irrottautua tekemään sitä, mikä on kulloinkin kannattavaa. Kukaan ei sure pieniä investonteja, jos on tiedossa lihavia palkkapusseja.
Suomen maatalous ei missään nimessä ole kilpailukykyinen millään tilakoolla ilman tukia ja suojelua. Jos näin olisi, protektionismiä ei tarvittaisi. Etkö ymmärrä, että juuri sitä varten tämä valtaisa protektionismi on kasattu, että maatalous Euroopassa ei joutuisi kv. kilpailun kouriin.
Sitten minusta on hyvin kummallista se, että miksi nämä maataloustuotteet ovat jotenkin erilaisessa asemassa muihin hyödykkeisiin nähden. En ole nähnyt kepulaisten tai muiden maatalousprotektionismia suosivien esittäneen samanlaista systeemiä muuhunkin talouteen. Päinvastoin monet heistä tuntuvat kannatavan ihan tätä samaa mallia, mitä minä yritän soveltaa maatalouteen. Tässä muussa puhutaan juuri esim. teollistamisen edellytyksistä ja pieni- ja keskisuurta yrittelisäisyyttä suosivista ratkaisuista. Silti kukaan ei puhu, että tätä pitäisi rakentaa kilpailua vääristämällä. Maatalous ainoa elinkeino, jossa näin puhutaan. Miksi ihmeessä maatalous niin ratkaisevast poikkeaa muusta, etteivät markkinatalouden lait sinne sovellukaan?
että maatalous olisi pitänyt jäädyttää 60-luvulla johonkin hevosaikaan,kuinka se olisi ollut mahdollista.Kaikkien ihmisten luonnollinen päämäärä on aina ollut ja tulee olemaan jonkinlainen kehitys.Maatilat ovat pysyneet perheviljelminä tähän saakka.Itseasiassa ne silloin muuttuivat entistäkin selvemmin perheviljelmiksi,ei renkiä ja piikoja enää voinut pitää.Tilojakin silloin vielä jaettiin pienempiin,kun talossa oli useampia poikia.
Jossain vaiheessa se pilkkominen sitten kiellettiin.Kirjoitat-että Suomen mitan mukainen suurmaatalous dumppasi pienet pelloiltaan Ruotsiin.Totta kai,jos tilalla oli 7 lasta peltoa oli 6 ha,pakkohan siitä oli lähteä.Ei se kuitenkaan tarkoittanut suurmaatalouteen siirtymistä.
Vertaat pieneen-ja keskisuureen teollisuuteen.Pienelläkin on töissä joku henkilö.Keskisuudella jopa kymmeniä.Maatilalla tekee isäntä ja emäntä työt.
Suomen maatalous on jo nyt kilpailukykyinen,tuo sinun päähänpinttymäsi on outo.
Jos odotat ruokaa Puolasta niin se edellyttää siellä huomattavaa tilakoon kasvamista,mikä tulee siellä tapahtumaankin.Luulen sen aiheuttavan myös Puolassa suuden työttömyyden,sitä ne voivat yrittää lieventää tekemällä työtä todella halvalla.
Viljantuotanto on jo nyt Suomessa sivutoimisilla viljelijöillä.
Itselläni on nykyisin viiden talon pellot,nekin tilat olivat silloin paremmasta päästä.He pystyivät elättämään niissä perheensä ja kouluja lapset kävivät.Minä en voisi kuvitellakkaan että eläisin viljanviljelyllä sillä pintaalalla,tarvitsen muuta yritystoimintaa.Sitten kyllä jää ainakin talvisin aikaa tähän valistustoimintaan,jota kyllä riittäisi mielin määrin.
-"Oma pää on suomalisten paras pääoma ja sitä pitäisi käyttää." (kirjoitus virheineen Mielipuoliladon)
Mutta herran oman pään "hedelmät" (ajatukset) ovat ikään kuin vuosikymmeniä vanhoja lahonneita ja mädänneitä halkoja, jossakin vuotavakattoisessa mielipuoliladossa. Niistä ei saa aikaiseksi muuta kuin savuavan nuotion, tuskin edes sitäkään. Eikä niillä mailmaa paranneta.
Olisikohan siis syytä käydä asiantuntijan vastaanotolla paikkauttamassa niitä yläpään vuotavia reikiä.
Ehkä ajatukset selkiintyisivät siitä vielä johdonmukaisisiksi ja ymmärrettäviksi.
Pyrit jatkuvasti vääristämään sitä mitä sanon. Koska olet asiallinen keskustelija, en usko, että teet sitä kuitenkaan tahallasi, vaan väärinymmärryksestä.
En minä ole mitään jäädyttämistä vaatinut. Olen vain sanonut, ettei olisi pitänyt alkaa tuilla suosia jotain suuntausta. Olisi jätetty maatalous yhteiskunnallisen päätöksenteon puolelta oman onnensa nojaan. Ei olisi jäädytetty eikä lämmitetty.
Eihän tässä ole suinkaan ole kyse siitä, etteikö suurtilallisuus olisi saanut tulla. Jos se olisi markkinatalouden mielestä paras ratkaisu, se olisi tullut. Mutta ei se mitään ylituotanto-ongelmia olisi tuonut silloin mukanaan kuten kävi. Ei markkinatalous olisi suosinut myöskään äkkiratkaisuja kuten myös on maaltamuuton osalta käynyt.
Suunnitelmatalouden ongelma on se, että saavutetuista eduista ei luovuta. Tämä tukipolitiikka ruokki koko ajan uskoa maatalouden menestykseen ja seurauksena on nyt se, että tilojen määrää on ollut pakko vähentää nopeasti, kun ei annettu markkinoiden hoitaa asiaa pitkässä juoksussa. Keskustalainen maatalouspolitiikka perustuukin katteettomien lupauksien antamiselle. Tällaista epärealististen toiveunien politiikkaa on edunvalvontapolitiikka. Minä annan rahaa ja sinä ännestät minua niin minä taas lupaa antaa rahaa hamaan tulevaisuuteen asti. Se on petollisten lupausten politiikkaa kuten on nähty.
Kirjoitat, että oli pakko lähteä, kun ihmisiä alkoi olla liikaa. On melkoinen sattuma, että näitä ihmisiä alkoi olla liikaa juuri siinä vaiheessa, kun Maalaisliiton tukipolitiikka alkoi. Mikseivät nämä ihmiset sitten lähteneet saman logiikan mukaan pelloiltaan jo 30-luvulla? Tai miksi heitä 40-luvulla vielä asutettiin Karjalasta maaseudullikin, jos oli nähtävissä väen paljous? Ja miksi kaikkien pienviljelijöiden piti lähteä, miksei riittänyt, että niistä 7:stä viisi olisi lähtenyt?
Katoppas vaan, jo vainkin on saapunut taas ilahduttamaan meitä. Kerro vielä, että Keskusta on tavallista yksinkertaisempien ihmisten tavallista yksinkertaisempi puolue.
Että näin.
Oman onnensa nojaan jättäminen olisi tarkoittanut huomattavasti nopeampaa tilakoon suurenemista kun silloin tapahtui,tuet hidastivat tilojen suurenemista.Toisaalla jo vastasin Pinta-alalisää koskien.
Yli-tuotanto ongelma tuli,se oli kuitenkin aika markinaalinen asia.Siitä puhuttiin paljon sen vuoksi että sillä voitiin maanjussia lyödä.
Kyllähän pois maaseudulta on muutettu jo pitkät ajat,heti 1900 luvun alusta alkaen,sama syy aina,maa ei riitä kaikille.
Ylistarossa oli 1900-luvun alussa lähes 10000 asukasta,nyt 5000.On siinä muutama muuttanut,on väkeä lähtenyt Amerikkaan,Austraaliaan,Kanadaan ja ties minne.Muuttoliike ei ole ollut vain 60 luvun juttu,silloin vain tuli vuoroon sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat.
Olisi mukavaa, jos jostain löytyisi historiallinen selvitys maatalouden tukiviidakosta. Sehän oli lopulta hyvin monimuotoinen ja monimutkainen. Oli pellonraivauspalkkiota ja toisaalta sitten taas kesannointipalkkiota, oli jos jonkinlaista satokorvausta ja sitten taas katokorvausta. Oli erilaista korkotukilainaa ja verovennysmahdollisuutta eli hankintamenoksi katsottujen kuluerien venyttämistä.
Nimimerkillä Osmium on ollut tietoa tukien kokonaisuuruudesta ennen EU-aikaa. Valitettavasti hän ei ole vielä eritellyt täällä kaikkia tukia. Suuruusluokkia on esitetty ja ne eivät ole olleet mitenkään vähäisiä.
Jos kaikki on vain marginaalista, niin eikö maajussien olisi kannattanut ajaa puolueissaan politiikkaa, joilla tuista ja sen mukaisesta jatkuvasta vittuilusta olisi päästy eroon. Jos ylituotanto oli vain marginaalinen juttu, niin mikseivät maajussit lahjoittaneet sitä omaan laskuunsa sen sijaan, että se annettiin veronmaksajien hoidettavaksi.
vähän puheenaihetta,tästä kyllä meille löytyy yhteisymmärrys.Kyllä petojen raivauksesta maksettiin tukia liian pitkään.Sotien jälkeen asutettiin ihmisiä kylmille tiloille,tämähän oli sitä siirtolaisten asutusta.Sinähän olet Vennamoa mainostanut,oli kuulemma pientilojen puoltaja joka hävisi taistelun ja suurtilalinja voitti,pysy nyt linjallasi.
Vittuilusta ei olisi ollut mitään mahdollista päästä eroon,hetkeksi päästiin kun liityttiin EU:hin,mutta sama meno jatkuu nyt .
kyseisen nimimerkin tietojen paikkansa pitävyyttä, koska oikeastaa yhtään väitettään hän ei ole osoittanut mitenkään todeksi.
Paras esimerkki siitä on esim. väite että 4H on täynnä kepulaisia virkamiehiä ja joka kuuluu maatalouden neuvontajärjestelmään.
Oletko itse samaa mieltä tuon väittämän kanssa?
Eikö maajussi ole veronmaksaja? Tiedätkö että yksi syy pienten kuntien talousahdinkoon on se että maanviljelijöiden määrä on kunnissa laskenut ja joka taas johtaa kunnan verotulojen laskuun.
"Eikö maajussi ole veronmaksaja?"
Ei ole - hän on nettosaaja... oliko uutinen?
"Tiedätkö että yksi syy pienten kuntien talousahdinkoon on se että maanviljelijöiden määrä on kunnissa laskenut ja joka taas johtaa kunnan verotulojen laskuun."
Huumoria olla pitää... aina.
maajussi voi sitten palauttaa verottajalta saamansa ennakkoverolipun takaisin.
No ei sitten taida veronmaksajia olla kukaan niistäkään jotka saavat palkkansa kunnan tai valtion maksamana, sillä hekin ovat nettosaajia. uutinen?
Mihin lokeroit esim seminologin?
Muista .... sonnihovi
Ei voi palauttaa. Maataloutta yhteiskunta _tulee_ eli subventoi - kunnat ja valtio _maksavat palkkaa_ työntekijöilleen... siinä on vinha ero - vai kuinka...
Kun kaikki pikku hiljaa "maapalloistuu", niin ei se kovin utopistista ole, että maataloustuotantokin globalisoituu siten, että elintarvikkeiden raaka-aineet tuotetaan siellä - ja vain siellä - missä niiden tuotannolle on edullisimmat olosuhteet etenkin ympäristön suhteen.
Suomikin on edennyt omien rajojensa sisällä jo aika lailla tämänkaltaiseen suuntaan. Ennen tuotettiin joka tilalla kaikkea, nyt alkaa viljantuotanto keskittyä Etelä- ja Lounais-Suomeen ja maidontuotanto Itä-Suomeen, sen mukaan, miiä olosuhteet antavat tuotannolle edullisimmat mahdollisuudet.
Markkinatalouteen - jos sitä oikein säännellään - kannattaa luottaa, sillä silloin kun elintarviukkeiden raaka-aineiden kysyntä ohjautuu tuotannon mukaan ilman mitään tukia, alkavat kehitysmaat saada runsaasti vientituloja tuotannostaan ja muuta kehitysmaatukea tuskin ajan oloon tarvitaankaan.
Ongelmat syntyvät pikemminkin kehittyneissä maissa, joiden eteen tulee rakennemuutos siinä, miten työllistetään maataloustuotannosta vapautuva työvoima.
Kehitysmaiden kyykyttämisestä ja orjatyövoimasta keskustelu ei liity minun mielestäni tähän aiheeseen ollenkaan, koska juuri siitähän olisi tarkoitus päästä eroon.
>> Kun kaikki pikku hiljaa "maapalloistuu", niin ei se kovin utopistista ole, että maataloustuotantokin globalisoituu siten, että elintarvikkeiden raaka-aineet tuotetaan siellä - ja vain siellä - missä niiden tuotannolle on edullisimmat olosuhteet etenkin ympäristön suhteen.
Toisella lukemalla viestisi herätti assosiaation siitä, kuinka haitallisia maataloustuet saattavat globaalisti ollakaan.
Kaikki kehittyneet länsimaathan tukevat omaa maatalouttaan ja näin estävät mataloustuotteiden tuontia kehitysmaista, vaikkei niille olisi suuria suojatulleja asetettukaan. Maataloustukeen käytetään verovaroja, samoin kehitysalueiden tukemiseen, koska niiden talous ei toimi, kun ainoa vientituote olisi elintarvikkeet.
Ei siis olisi hassumpi ajatus ainakaan rajoituksista vapaalla tasolla pohdittavaksi, että kehittyneet maat alkaisivat hiljalleen ostaa kehitysmaiden maataloustuotteita ja luopuisivat omasta maataloustuestaan, niin siinä säästyisivät sekä maatalous- että kehitysmaatuet valtioiden budjeteista ja köyhät kehitysmaat alkaisivat kehittyä ja vaurastua oman vientinsä avulla luonnollista tietä vapaan markkinatalouden puitteissa.
Ongelmaksi tietenkin jää edelleen kehittyneitten maiden maatalousväestön työllistäminen muihin ammatteihin, mutta luulisi rahaa säästyvän niin paljon, että niille voisi maksaa vaikka kansalaispalkkaa elleivät he muuten työllistyisi ja homma olisi veronmaksajalle kokonaisuutena kuitenkin edullisempi vaihtoehto.
Ennakkoluulottomuuttahan tuon pohtimisen vaatisi, joten ei se poliitikoilta ja puoluepukareilta taida onnistua
onnistua,mutta täällä se kyllä onnistuu.
Sinänsä tämä on hyvin vaaraton paikka hulluillekkin pohdinnoille.
Tuota pohdintaa olen yrittänyt täällä ylläpitää. Muutamilla kuten sinulla riittää ymmärrystä tällaisen protektionismin purun eduista. Kehittyneidenkin maiden etu olisi se, että kehitysmaat saadaan jaloilleen. Kun ne saadaan jaloilleen, niihinkin kertyy vaurautta ja vauraus poikii ostohaluja. Näin syntyy kehittyneiden maiden tuotteille uusia markkinoita.
Avautunut Kiina on hyvä esimerkki siitä, millainen potentiaali markkinoille on olemassa. Jossain pohdittiin mm. sitä, että kiinalaisten innostuminen sauvakävelyyn, nostaa suomalaisen Exelin myyntiluvut aivan uusiin sfääreihin.
Maailman jokainen merkittävä innovaatio on alkanut ihan kreisin hullusta pohdinnasta.
Tämä ei tarkoita, että jokainen hullu pohdinta jotaisi merkittävään innovaatioon, mutta tarkoittaa toisaalta kyllä, että ilman hulluja pohdintoja - vaikka niistä olisi 99,9999% turhia - ei tapahdu sitä 0,0001%:n innovaatiotakaan. ;-)
Poliitikoilta emme voine vaatia moista hulluttelua. Siinähän menisi kannatus sen tien. ;-)
markkinarako,Kiinalaiset harrastamaan Dementiahiihtoa,ja Suomesta heille sauvat.
Eiköhän Kiinalaiset valmista tuollaiset tavarat itse ja tuo tännekkin,sehan on justiin sellainen tuote mitä voidaan Kiinassa tehdä.
Mitä tämä esimerkki muutenkaan kuuluu maatalouteen,Kiinalla on täysi työ omien ihmisten ruokkimisessa.
Markkinatalouden kannattajana ja lievänä talousliberaalina näen nimenomaan mahdollisuuksia siinä, että markkinat vapautetaan ja sitä kautta tarve tukea kehitysalueita vähenee.
sama logiikka pitäisi vaan ensin toteuttaa täällä Suomessa, jossa pieni- ja keskituloisetkin verotetaan niin köyhiksi, että heille on jaettava asumis-, toimeentulo-, sosiaali- ja ties mitä tukia, kun vähemmällä päästäisi verotusta lieventämällä.
Siinä vaan jäisi melkoinen määrä ihmisiä ilman töitä, kun sosialibyrokratian virkakoneisto saisi kenkää. Ja samalla sosialidemokraattien kannatus hupenisi huimasti, kun perinteinen vasemmistolainen joutuisi huo,maaman, ettei puolue enää ajakaan vähäväkisen etuja.