Miksi J? Peeltä

Kun meillä on lupaus puolison kanssa

Kukakohan näitä tekaistuja juttuja oikein keksii?

Eikä mene,tai voihan se mennäkin.

Tämä viesti pysäytti eilen illalla. Kokonaisuudessaan osuu suoraan mun elämään, mutta silti epäröin, että onko tämä kuitenkaan minulle kirjoitettu. Omalla tavallaan on myös pysäyttävää, kuinka tälle sivustolle eksyin ja kuinka tämä viesti hypähti eteeni. Se on kuitenkin oma tarinansa...

Vieläkin epäröin, että onko tämä viesti ja sen kysymykset minulle kirjoitettu, mutta silti jatkan kirjoittamista. Vaikka viesti olisikin jollekin toiselle kirjoitettu ja viestistä on jo vierähtänyt aikaa, niin silti haluan vastaukseni antaa. Tunnettani ei tappanut mikään, eikä se ole vieläkään kuollut - tuskin kuoleekaan koskaan. Tunteeni vain läikkyi yli, enkä saanut sitä kuriin. Minusta vain tuntui, että olen tunteeni (ihastukseni) kanssa yksin, ja se sai siinä kontekstissa minut vetäytymään ja välillä myös kääntymään pois. Ailahtelu tuli aaltoina, ja välillä olin todella ihmeissäni itseni kanssa. Tunsin itseni myös huonoksi frendiksi, kun yritin tavallaan valloittaa mielestä ja sydämestä isompaa palaa, mihin minulla oli lupa.

On tuossa toki paljon muutakin, mutta tässä se pähkinänkuoressa. Jos olet miettinyt, että teitkö sinä jotain väärin, niin et tehnyt. Sun ainoa vika oli se, että sä olit sä, ja siihen minä ihastuin :)Tuntuu ehkä kliseiselle ja elokuvamaiselle ilmaisulle, mutta sinä kolahdit heti, kun ensimmäisen kerran nähtiin ja juteltiin. Ja tuosta se ihastus vain syveni ja syveni. Niin se vain oli ja niin se vain meni. Olen aikaisemmin miettinyt yhden vanhan biisin sanoja ja kuvitellut ymmärtäväni ne. Vasta nyt voin sanoa ne todella ymmärtäväni. Ymmärrys laulun sanomasta rakentui matkamme varrella sana sanalta ja lause lauseelta (Paul Carrack, When you walk in the room).

Voi olla, että tämä viesti menee ihan ohisektorille. Tai ehkä viesti ei koskaan tavoita sinua. Tai ehkä tämän luet eli se osuu, mutta ei uppoa. Siitä huolimatta minulla on tunne, että voit jossain elämän vaiheessa tähän sanomaan nojata. Vaikka elämä olisikin tasaista ja suht onnellista, niin tunnetasolla tulee silloinkin synkkiä ja sateisia päiviä.

-Minulla on ikävä eilen, tänään ja huomenna. Sen kanssa oppii elämään, mutta välillä se vaan saa ajan ja paikan katoamaan, vetää jalat hyytelöksi ja saa kaiken liikkeen pysähtymään-