Minulla on radiossa ajannäyttö, joka on aina muuttanut joko automaattisesti ajan tai sitten painamalla erikseen rds-painiketta. Näin se on muistaakseni toiminut ainakin Radio Suomen kanavilla aikaisemmin. Onko Radio Suomi poistanut tämän ominaisuuden, koska en saa muutettua aikaa enää? En löydä ominaisuutta myöskään muilta kanavilta.
Kertokaa, mikä kanava vielä toimii kyseisellä tavalla.
Radion kellon ajastus RDS:llä
Talviaikapitässaada
8
977
Vastaukset
Tuota sinun pitänee kysyä Radio Suomen tekniikalta, ellei sattumoisin kuulolla ole ketään, joka asiasta tietää kokemuksen kautta.
http://www.digita.fi/kuluttajille/radio/radio_ohjeet_ja_tietopankki/rds_radio_data_system
Olethan varmistanut, että vastaanottimessasi palaa RDS:n merkkivalo?- Vanhassa_vara_parempi
Minun DCF77:llä tahdistuva kelloni oli mennyt kauniisti talviaikaan, ja se näyttää olevan edelleenkin talon tarkin kello tietokoneiden kellot mukaan lukien.
Tietokoneiden kellot ovatkin todella epätarkkoja. Ilmeisesti massatuotannossa ei ole aikaa viritellä mitään epäoleellista, eikä Windowsin luvalla sanoen täysin summittainen ajan automaattipäivitys oletuksena auta asiaa yhtään. Linuxeissa näyttää homma toimivan, ja koneen (epätarkka) kello pannaan ojennukseen joka käynnistyksessä sekä käynnissä ollessaan lyhyin määrävälein.
Niin tuntuu olevan. Minulla on verkosta irti oleva kone. On ollut jo reilu pari vuotta ilman verkkoa. Kello huitelee kymmeniä minuutteja väärässä ajassa, mutta ei sen väliä.
- PC_Kelloinfo
Kollimaattori kirjoitti:
Tietokoneiden kellot ovatkin todella epätarkkoja. Ilmeisesti massatuotannossa ei ole aikaa viritellä mitään epäoleellista, eikä Windowsin luvalla sanoen täysin summittainen ajan automaattipäivitys oletuksena auta asiaa yhtään. Linuxeissa näyttää homma toimivan, ja koneen (epätarkka) kello pannaan ojennukseen joka käynnistyksessä sekä käynnissä ollessaan lyhyin määrävälein.
"Linuxeissa näyttää homma toimivan, ja koneen (epätarkka) kello pannaan ojennukseen joka käynnistyksessä"
Itseasiassa Linuxissa homma toimii "väärinpäin", siis edellyttäen, että linuxin käytön aikana aikaa EI tarkisteta jostain NTP -aikapalvelimelta.
Miksi?
No, ainakin omassa koneessani laitteistokello (joka käy varmistuspariston turvin, vaikka pöytäkone irrotettaisiin sähköverkosta) on se tarkempi kahdesta kellosta.
Epätarkempi taas on on ohjelmistokello, joka toimii suunnilleen näin:
Tietokoneen keskeytysohjain generoi N keskeytystä sekunnissa (tyypillisesti N on MS-DOS ja Windows98 ja sitä vanhemmissa Windows -versioissa n. 18.2, uudemmisa Windowseissa se on joko 100 tai 60, ja Linuxeissa ainakin vanhemmissa N=100, uudemmissa voi olla 300, 1000 tai jotain epämääräsitä = ns. Tickless Kernel). Joka keskeytyksellä keskeytysaliohjelma päivittää laskuria siten, että laskuri vastaa ajan kulumista kun keskeytystajuus otetaan oikein huomioon.
Linuxissa asia toimii yleensä niin, että kun kone käynnistetään, laitteistokellon aika kopioidaan ohjelmistokellon ajaksi.
Ja kun kone sammutetaan, ohjelmistokellon aika kopioidaan laitteistokellon ajaksi.
Noista jälkimmäisen jättäisin kokonaan tekemättä!
Sensijaan, JOS koneelle annetaan manuaalisesti aika TAI jos koneen oma kello synkronoidaan ulkoisen NTP -aikapalvelimen mukaan, niin aina heti, kun ko kellon päivitys on tehty, pitäisi kellonaika samalla päivittää myös laitteistokelloon heti.
Sensijaan sammutuksen yhteydessä kellonaikaa EI pitäisi kopioida ohjelmistokellon aikaa laitteistokellon ajaksi!
Jos tehtäisin kuten olen tähän kuvannut, linuxin ajanlaskun kokonaistarkkuus paranisi huomattavasti. Teoriassa ohjelmistokellon ehkä voisi tehdä näistä kahdesta tarkemmaksi, mutta se edellyttäisi ohjelmistokellon lämpötilakalibrointia, eli ohjelmistokelloa ohjaavan toisen kvartsikiteen (jonka taajuus on useita Megaherziä) lämpötil pitäisi mitata ja ottaa huomioon ajanpäivitysalgoritmissa, tällä tempulla ohjelmistokello voitaisiin tehdä tarkemmaksi näistä kahdesta, mutta tätä ei ole tietääkseni linux -kernelissä haluttu toteuttaa. )Ja toteutus toki edellyttäisi lämpötila-anturia riittävän lähellä ko. kvartsikidettä.
Siksi, kun usein se laitteistokello on tarkempi näistä kahdesta ja ohjelmistokellon tarkkuus on heikko.
Miksiköhän muuten monissa ditaalirannekelloissa stabiilisuus on parempi kuin PC:n emolevyllä olevassa laitteistokellossa? Siinä laitteistokellossa kun on yleensä 32768 Hz taajuudella sykkivä kvartsikide, ja tuo taajuus jaetaan 32768:lla, ja näin saadaan 1 pulssi/sekunti jolla laitteistokellon laskuria päivitetään. PC_Kelloinfo kirjoitti:
"Linuxeissa näyttää homma toimivan, ja koneen (epätarkka) kello pannaan ojennukseen joka käynnistyksessä"
Itseasiassa Linuxissa homma toimii "väärinpäin", siis edellyttäen, että linuxin käytön aikana aikaa EI tarkisteta jostain NTP -aikapalvelimelta.
Miksi?
No, ainakin omassa koneessani laitteistokello (joka käy varmistuspariston turvin, vaikka pöytäkone irrotettaisiin sähköverkosta) on se tarkempi kahdesta kellosta.
Epätarkempi taas on on ohjelmistokello, joka toimii suunnilleen näin:
Tietokoneen keskeytysohjain generoi N keskeytystä sekunnissa (tyypillisesti N on MS-DOS ja Windows98 ja sitä vanhemmissa Windows -versioissa n. 18.2, uudemmisa Windowseissa se on joko 100 tai 60, ja Linuxeissa ainakin vanhemmissa N=100, uudemmissa voi olla 300, 1000 tai jotain epämääräsitä = ns. Tickless Kernel). Joka keskeytyksellä keskeytysaliohjelma päivittää laskuria siten, että laskuri vastaa ajan kulumista kun keskeytystajuus otetaan oikein huomioon.
Linuxissa asia toimii yleensä niin, että kun kone käynnistetään, laitteistokellon aika kopioidaan ohjelmistokellon ajaksi.
Ja kun kone sammutetaan, ohjelmistokellon aika kopioidaan laitteistokellon ajaksi.
Noista jälkimmäisen jättäisin kokonaan tekemättä!
Sensijaan, JOS koneelle annetaan manuaalisesti aika TAI jos koneen oma kello synkronoidaan ulkoisen NTP -aikapalvelimen mukaan, niin aina heti, kun ko kellon päivitys on tehty, pitäisi kellonaika samalla päivittää myös laitteistokelloon heti.
Sensijaan sammutuksen yhteydessä kellonaikaa EI pitäisi kopioida ohjelmistokellon aikaa laitteistokellon ajaksi!
Jos tehtäisin kuten olen tähän kuvannut, linuxin ajanlaskun kokonaistarkkuus paranisi huomattavasti. Teoriassa ohjelmistokellon ehkä voisi tehdä näistä kahdesta tarkemmaksi, mutta se edellyttäisi ohjelmistokellon lämpötilakalibrointia, eli ohjelmistokelloa ohjaavan toisen kvartsikiteen (jonka taajuus on useita Megaherziä) lämpötil pitäisi mitata ja ottaa huomioon ajanpäivitysalgoritmissa, tällä tempulla ohjelmistokello voitaisiin tehdä tarkemmaksi näistä kahdesta, mutta tätä ei ole tietääkseni linux -kernelissä haluttu toteuttaa. )Ja toteutus toki edellyttäisi lämpötila-anturia riittävän lähellä ko. kvartsikidettä.
Siksi, kun usein se laitteistokello on tarkempi näistä kahdesta ja ohjelmistokellon tarkkuus on heikko.
Miksiköhän muuten monissa ditaalirannekelloissa stabiilisuus on parempi kuin PC:n emolevyllä olevassa laitteistokellossa? Siinä laitteistokellossa kun on yleensä 32768 Hz taajuudella sykkivä kvartsikide, ja tuo taajuus jaetaan 32768:lla, ja näin saadaan 1 pulssi/sekunti jolla laitteistokellon laskuria päivitetään.Yleisissä PC-tietokoneissa laitteistokellon tarkkuus onkin täysin sattumankauppaa: saattaa saada hyvin tarkan kronometrin tai sitten aikaraudan, joka käy aivan miten sattuu.
Erikoistarpeisiin on tietysti erikoislaitteet, kuten erilliset PC:n väylään liitettävät kellokortit. Näiden tarkkuus onkin sitten omaa luokkaansa.- syösilliä
En tiedä, mistä ajanpysyvyys riippuu mutta minulla Ubuntu 10:stä lähtien kello käy sekunnilleen samaa aikaa kuin Ylen aikamerkin antama aikakin. Kone on välillä viikkojakin pois sähköistä ja muutenkin joka yöksi suljettuna.
http://aijaa.com/sG85Mu
- kunkellolyö
Omaa tyhmyyttä jos ei saa tietokonettaan oikeaan aikaan. Turha siitä on konetta syyttää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 937748
- 403722
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle
Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘1021876- 241160
Taas ryssittiin oikein kunnolla
r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html321013Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin
Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,28973Rakastuminenhan on psykoosi
Ei ihme että olen täysin vailla järkeä sen asian suhteen. Eipä olis aikoinaan arvannut, että tossa se tyyppi menee, jonk53827Olisinko mä voinut käsittää sut väärin
Nyt mä kelaan päässäni kaikkea meidän välillä tapahtunutta. Jos mä sit kuitenkin tulkitsin sut väärin? Se, miten sä käyt31772Tähän vaivaan ei auta kuin kaksi asiaa
1. Tapaaminen uudestaan tai 2. Dementia Anteeksi kun olen olemassa🙄60739TÄSTÄ TAITAA TULLA SUOMEN HISTORIAN SUURIN USKONNONVAPAUDEN OIKEUDENKÄYNTI.
Sinun täytyy hyväksyä se että jos sinä vetoat uskonnonvapauteen, silloin sinun tulee antaa myös muille vastaava vapaus o268703