En pysty ymmärtämään, että nyky-Suomen talouden suossa moni ihminen pakotetaan ANSAITSEMAAN VÄHÄN! Mitä enemmän suomalaiset ansaitsevat, sen parempi se on Suomen yleiselle taloudelle, vai mitä? No, minä olen osa-aikaeläkeläinen, 61v. Saan pienen osa-aika-eläkkeen 61-vuotispäiväni jälkeen sillä ehdolla, ETTÄ EN TIENAA työstäni yli erittäin pienen ansion. Sama tilanne on esim. opiskelijoilla. Jos he tienaavat yli tietyn summan, opintoraha peritään heiltä takaisin. Mitä järkeä tässä on???? Jos osa-aikaeläkeläiset ja kokoaikaopiskelijat saisivat tienata mitä pystyvät (tuskin suuria rahoja), se vain elvyttäisi Suomen taloutta, eikä olisi keneltäkään pois! En todellakaan ymmärrä tätä Suomen kyykytyspolitiikkaa! Sen takia taloutemme taantuu koko ajan, esim. Ruotsiin verraten, jossa periaatteet näissä asioissa ovat erilaiset.
tarkka seuranta ettei vaan tienaa liikaa, MIKSI?
miksikyykytys35
4179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ongelma on hankala. Siksipä tulo- yms loukuista puhutaankin.
Perussyyhän moiseen tarkkailuun on siinä, että jos saa yhteiskunnan kustantamaa sosiaalitukea tai muuta etuutta vähätuloisuuden tai tulottomuuden vuoksi, niin silloin pitää olla vähätuloinen tai tuloton. Ja jossain sitten menee raja, kun oikeus noihin yhteiskunnan tukiin. Eihän tarkoitus ole elää tuilla, ja varsinkaan jos on omia tuloja.
Ongelmahan liittyy juuri niihin rajoihin, jossa yhteiskunnan tukien saaminen menee. Onko rajat kohdallaan ja miten rajat käytännössä toimii, siinäpä se
Joo,+just+näin,+koska+tämä+on+kateuden+yhteiskunta.+Ymmärrän,+että+joku+katto+pitää+olla.+Mielestäni+opiskelijoilla,+jotka+saavat+opintorahan,+sopiva+ansiokatto+olisi+5000+euroa/kk.+Osa-aikaeläkkeellä,+jonka+saa+aikaisintaan+61-vuotiaana,+ansiokatto+voisi+olla+4000+euroa/kk.+Minulta+aikoinaan+opiskellessani+karhuttiin+pois+saamani+opintoraha,+koska+minun+oli+pakko+ottaa+pois+säästöni+pitkäaikaistililtä+(jolla+olevat+rahat+olivat+perintörahoja,+joista+olin+jo+maksanut+ison+perintöveron),+kun+silloinen+hyvätuloinen+puolisoni+ei+suostunut+minua+elättämään+opintojeni+aikana,+eikä+opintoraha+riittänyt+elämiseen.+Nyt+kituuttelen+nälkärajalla,+koska+osa-aikaeläkkeeni+on+hyvin+pieni,+ja+saan+ansaita+työstä+vain+noin+30+%+eläkettä+edeltävistä+tuloistani.+Jos+menee+sentinkään+rajan+yli,+minut+pullautetaan+pois+osa-aikaeläkkeeltä!+Sairasta,+minun+mielestäni.+Ei+ihme,+että+tämän+yhteiskunnan+pyörät+eivät+pyöri,+kun+ansaitsemaan+kykenevätkin+ihmiset+pitää+pakottaa+köyhyyteen!
Vielä työttömyyskorvaussysteemistä Suomessa verrattuna Ruotsiin: Ruotsissa asuessani 80-luvun lopulla aloitin kotiäitiyden jälkeen aluksi osa-aikaisen (melko satunnaisen) extratyön. Oltuani jonkun aikaa tässä työssä saatoin hakea työttömille päivilleni KAS-työttömyyskorvausta, joka ei ollut kovin suuri, mutta jonka sain muistaakseni koko ajan, olinpa ollut töissä kuinka vähän tai paljon tahansa. Lähetin työssäololaput työttömyyskassaan, eikä mitään todistuksia työnantajalta tarvittu, vaan kas-korvaus tuli nopeasti ja sujuvasti kuin manulle illallinen. Kun aloin olla enemmän töissä, pääsin ammattiliiton ansiosidonnaiselle työttöminä päivinäni. Yhä uskottiin lähettämiäni hakemuksia, eikä mitään todistuksia työnantajalta kaivattu, vaan korvaukset työttömiltä päiviltä tulivat nopeasti ja kivuttomasti. Uskon, että tämä oli loppujen lopuksi kannattavampaa kuin ison tarkistushenkilöstön ylläpito, joiden palkkaus olisi varmasti ollut kalliimpaa kuin jokunen katteeton korvausmaksu. Tärkeintä oli , että talous pelasi, yhteiskunnan pyörät pyörivät, eikä yhden köyhän kyttääminen!
Sitä olen aina ihaillut Ruotsissa, että, ainakin ennen, siellä pyörät pyörivät, kulutusyhteiskunta kukoisti, eikä systeemi perustunut kyttäämiseen ja kateuteen! Paljon on muuttunut Ruotsissa sitten noiden aikojen, mutta vieläkin siellä talous pyörii paljon paremmin kuin Suomessa, arvaan kyllä miksi.
80-luvulla kyllä suomessakin meni paremmin. Työttömyyttä ei juurikaan ollut, ihmisillä oli rahaa ja talous pyöri. Sitten tuli 90-luku ja tyrmäävä lyönti päin suomalaisten naamaa, äkkiä maassa olikin suurtyöttömyys ja leipäjonoja, konkurssiaalto pyyhkäisi firmoja nurin kuin myrskyssä puita metsästä.
Suomi ei ole toipunut tuosta koskaan ennalleen.