sumuinen olo

"Helpoin ja oikeastaan ainoa ratkaisu on pysyä pois niistä tiloista missä näitä oireita tulee. Eipä siinä oikeastaan muuta ole."

Se on ainoa tapa, mutta ei suinkaan helpoin. Tässä maailmassa kun pitäisi olla töitä, että ihminen pärjää. Ja jos ei voi olla omassa asunnossa niin se on taloudellinen katastrofi. Joskus voi mennä koko ammatinvalinta uusiksi.

Joskus aivan ärsyttää lääkärien kommentit tästä asiasta. Se on helppo sanoa kun on valinnut ammatin, jossa on töitä ja usein mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa jos sisäilma alkaa ahdistamaan.

Kyllähän tietysti lääkäri helposti voi vaihtaa työpaikkaa sen puolesta että töitä riittää pitkin maata, mutta kyllä etenkin julkisella puolella (ja varmaan myös yksityiselläkin joissain paikoissa) on sairaaloissa ja terveyskeskuksissa paljon kosteusvaurioita, vanhoja rakennuksia ja sisäilmaongelmia. Itse asiassa Suome sairaalaverkosto on rakennettu pääasiassa juuri 50-60 -luvuilla ja sairaalat alkavat olla käyttöikänsä loppupäässä, vanhentuneita ja huonokuntoisia. Sairaaloiden kun tulisi olla käytettävyydeltään hyviä että niissä toiminta pyörii tehokkaasti ja joustavasti. Lääketieteelliset hoidot ja vaatimukset rakennuksille lääketieteellisessä käytössä kun ovat kovasti muuttuneet sieltä 50-60-luvuilta. Esim. lastensairaalaprojekti on tarpeen. Oikeastaan vanhat sairaalat pitäisi purkaa ja rakentaa uudet nykyaikaiset tilalle, mutta rahaa tähän ei ole vaikka 50-60 -luvuilla olikin (sinänsä ihme kyllä). Se onkin aika erikoista sekin että lääkäreistä varsin harva sairastuu "homesairauteen" kun hoitajia sairastuu paljon enemmän. Viittaisi sekin siihen että taustalla on jotain muutakin kuin vain huonon sisäilman aiheuttamat oireet. Tyytymättömyyttä työhön, arvostuksen puutteen kokemista, tyytymättömyys palkkaan? Onkin epäilty että homesairaus olisi jonkinlainen psykosomaattinen pakenemistapa muiden ongelmien takia. Ei ole pidetty sattumana sitäkään että sisäilma-asiat ja homeien aiheuttamat oireet ovat lisääntyneet sitä mukaa kuin stressi ja vaatimukset työelämässä ovat kasvaneet. Erityisesti 90-luvun alun laman aikana ja sen jälkeen homeista oireita saavia alkoi ilmaantua vastaanotoille.

Oma koti kannattaa tietysti katsoa tarkkaan että siinä on puhdas ja terve sisäilma. Jos taas työpaikalla on terveyshaittaa ja huono isäilma niin työsuojelun tulee asia korjata ja työsuojelu voi pyytää asiasta työterveyshuollosta arvion terveydellisen merkityksen osalta ratkaisujensa tueksi.

Ei tuollaisia johtopäätöksiä voi vetää lääkärit-hoitajat ja stressi-sisäilmasairaudet asetelmasta. Siihen voi olla lukemattomia syitä miksi näin on eikä psykologialla ole sen kanssa mitään tekemistä.

Lääkäreiden ja hoitajien sairastumisen eroihin voi olla monenlaisia syitä ja onko asiaa edes varsinaisesti tutkittu. Enpä ole kuullut, että kukaan olisi saanut astman kun palkka on liian huono. Absurdi ajatus. No, kärjistetty esimerkki, mutta kuitenkin. 1970-luvulla alettiin rakentaa energiatiiviisti ja voisi ajatella, että pari vuosikymmentä myöhemmin ratkaisut kostautuivat.

Kyllä astma on aiheuttanut minulle pelkoa siitä, että entä jos se pahenee ja mitä sitten tapahtuu. Löydänkö töitä/miten selviän taloudellisesti/onko minulla tulevaisuutta? Sitä kautta psyyke on mukana. Mutta ensin oli sairastuminen.

Sairastavuutta ja poissaoloja sairauden takia on tutkittu, mm. Työterveyslaitos on tutkinut asiaa ja julkaissut tutkimustuloksia aiheesta. Jos työntekijä kokee ettei häntä arvosteta niin se johtaa sairauspoissaolojen lisääntymiseen, esimerkiksi kouluavustajat ovat paljon enemmän sairauslomilla kuin opettajat. Samaten perus- ja lähihoitajat ovat enemmän sairauslomilla kuin sairaanhoitajat ja terveydenhoitaja ja sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat enemmän sairauslomilla kuin lääkärit. Epämääräisiä sisäilmaoireita, joita ei voida todeta mitenkään kuten väsymys, päänsärky, keskittymiskyvyttömyys, huono olo jne., näitä on enemmän hoitajilla kuin lääkäreillä ja samaten esim. virastoissa on työntekijöillä (sihteereillä ja vastaavilla) enemmän näitä oireita kuin asiantuntijatehtävissä toimivilla. Jos työ on tyydyttävämpää ja arvostetumpaa ja asema työyhteisössä on hyvä / korkea niin tällöin homeoireita koetaan vähemmän ja sairauspoissaoloja on muutenkin vähemmän.

Homeille oli "tilausta" lama-ajan Suomessa 1990-luvulla, kun töissä oli kireä tunnelma ja työyhteisössä ongelmia, kiirettä ja stressiä ja epävarmuutta tulevasta ja yhtäkkiä huonosta sisäilmastakin alkoi tulla huono olo ja päätä särkeä ja olo tuntui väsyneelle. Astmalle huono sisäilma altistaa, se on todettu. Ne, joilla on taipumusta keuhkoputkien herkkään ärtymiseen ja reagoimiseen astmaattisella tulehduksella ja supistumisella niin niille huono sisäilma aiheuttaa astmaa. Mutta astmaan ei liity "sumuinen olo" ja "ajatusten hidas kulku" tai väsymys yms. ellei sitten ole niin paha astma että happea ei saa lääkityksestä huolimatta ja tällaisia astmoja ei enää näe kun lääkkeetkin ovat parantuneet. Ennen astmatkin olivat pahempia.

Sinullahan tuntuu olevan vastaus kaikkeen ja luulet olevasi aina oikeassa. Kun arvioidaan sairastumisia lääkärit vs. hoitajat ja sihteerit vs. asiantuntijat niin onko siinä otettu huomioon työtehtävien erilaisuus. Sairastumiseen voi vaikuttaa työntekijän liikkuvuus, työntekijälle osoitetut tilat, erilaisille asioille altistuminen, ongelmaisissa paikoissa vietetty aika jne.. aika hölmöä vetää johtopäätös että koulutustausta vaikuttaa suoraan sairastumiseen.

Kaikki ei mene sairaslomalle, vaikka kuinka kärsisivät. Uhraudutaan, mutta minkä vuoksi? Eikä kaikki uskalla myöntää sairastuneensa, koska se vaikuttaa tuleviin työnsaantimahdollisuuksiin. Sairastumista peitellään. En minäkään olisi halunnut astmadiagnoosia, mutta oli pakko ottaa se vastaan, että saa hoidon.

Kuka tässä on sanonut, että aivosumu johtuisi astmasta. Hölmökö sinä olet. Sinun pitäisi liittää tuon nimimerkkisi eteen sana vale.

Toki työtehtävät vaihtelevat, mutta juuri sen takia onkin vertailtu työtehtäviä, joissa esim. fyysinen kuormitus on samanlaista ja työ tehdään samoissa tiloissa. Asiantuntijatehtävissä toimivilla työn vaatimukset ja sitä myötä psyykkinen kuormitus ovat jopa kovempia ja silti sairauslomille jäädään vähemmän. Sairastavuutta lisää kuitenkin arvostuksen puutteen kokeminen, tällöin homeoireidenkin takia jäädään helpommin sairauslomille ja ne oireetkin koetaan hankalampina ja vaikeampina. On tehty tutkimuksia, joissa on todettu että kivun voimakkuuteenkin vaikuttaa mieliala. Esim. sellaisia tutkimuksia on tehty opiskelijoilla että on kerrottu heille heidän saaneen huono tulos tentistä ja pistetty neuloilla samalla ja kipua on pitänyt arvioida, ne joille on kerrottu että tentistä tuli hyvä tulos ovat arvioineet saman neulapistelyn aiheuttaman kivun lievemmäksi eli kipu tuntuu kovempana jos harmittaa kun taas jos on hyvällä tuulella niin kipukin tuntuu lievemmin. Ahdistuneisuus ja stressi sekä tyytymättömyys aiheuttavat sen että homeoireetkin tuntuvat voimakkaina kun taas hyväntuulinen ja iloinen, tyytyväinen työntekijä ei juuri edes huomaa tunkkaista sisäilmaa.

Psyykkiset kuormitustekijät työelämässä:

•jatkuvat muutokset, pitkäaikainen epävarmuus
•epäselvät tavoitteet työssä
•liikaa työtä, jatkuva kiire, määräaikoja pettäminen, työn huono laatu aikapaineiden takia
•itsesäätelyn puute työmäärässä, -tahdissa ja –ajassa, työn valuminen vapaa-ajan puolelle
•liian vähän työtä, ei riittävän haasteellista työtä
•ei mahdollisuutta kehittymiseen tai uuden oppimiseen
•jatkuvat keskeytykset, häiritsevät esteet
•suuri vastuu ihmisistä tai taloudesta vs. keinojen puute
•palautteen ja/tai arvostuksen puute.

Sosiaaliset kuormitustekijät:

•työyhteisöongelmat, yhteistyöongelmat ja hankalat sosiaaliset suhteet
•yksintyöskentely, eristyneisyys
•tavoittamisen hankaluudet verkostomaisessa työssä
•haasteelliset asiakastilanteet, asiakasväkivalta
•heikko tiedonkulku
•epätasa-arvon kokeminen
•huono työkäyttäytyminen ja epäasiallinen kohtelu
•tyytymättömyys esimiestyöhön ja työn organisoinnin ongelmat.

Edellä mainittuja kun on niin johan tuntuvat homeoireetkin hankalille ja kivutkin vaivaavat herkemmin. Sitten ollaan sairauslomillakin enemmän.

Tärkein unohtui. * Pillua pitää etsiä naapurista tai välillä kauempaakin kun kotona haisee home.

Kerro vielä miten tuo vääristelysi ja vähättelysi toimii homepäiväkodeissa ja homekouluissa alle kymmenen vuotiailla lapsilla. Jos tuon edellisen perusteella henkilökunnalla luulet toimivan noin kuten ilmeisesti samoin toimii myös dokaavilla lääkäreilläkin tai huumetokkuraisilla.

Päivähoidossa lapset eivät ole töissä ja he eivät ole edes työterveyhuollon- ja työlainsäädännön piirissä. Miten tuohon saataisiin parannusta ja heti?

Ei ainakaan käypähoitolääkäreiden eikä siedättäjien ansiosta.

Homepäiväkodeissa sairastelee ja poissaoloja on yhä enenevässä määrin sekä henkilökunnalla että lapsilla ja samoin homekouluissa. Nehän ei lopu sillä, että lääkärit vähättelevät ja vääristelevät asiaa.

Tyytymättömyys tavallisiin arvaskeskusläkäreihin aiheuttaa kyllä vitutusta, sen kyllä tiedän omasta kokemuksestakin. Arvostus tavallisia lääkäreitä kohtaan on ollut laskussa ja nämä "lääkärikakkoset" vie sitä arvostusta koko ajan yhä enemipi maan rakoon.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001912592.html

Nyt tuokin sitten selvisi miksi jotkut lääkärit käyttää huuumeita ja dokaa. Lääkäri2 kiitos tunnustustuksestasi. Kyllä tätä on ihmeteltykin.

http://www.terve.fi/terveyden-abc/al-laakarien-huumeongelmat-lisaantyneet

http://www.talouselama.fi/uutiset/alkoholi-on-terveydenhuollon-ammattilaisten-paaongelma-yle-eihan-laakari-tai-pappi-voi-olla-alkoholisti-3450692

Kyllä alkaa pikkuhiljaa selviämään tämänkin lääkäri2 kirjoitusten perimmäiset sekoilujen syyt.

Lääkäri2 kirjoitti:

Toki työtehtävät vaihtelevat, mutta juuri sen takia onkin vertailtu työtehtäviä, joissa esim. fyysinen kuormitus on samanlaista ja työ tehdään samoissa tiloissa. Asiantuntijatehtävissä toimivilla työn vaatimukset ja sitä myötä psyykkinen kuormitus ovat jopa kovempia ja silti sairauslomille jäädään vähemmän. Sairastavuutta lisää kuitenkin arvostuksen puutteen kokeminen, tällöin homeoireidenkin takia jäädään helpommin sairauslomille ja ne oireetkin koetaan hankalampina ja vaikeampina. On tehty tutkimuksia, joissa on todettu että kivun voimakkuuteenkin vaikuttaa mieliala. Esim. sellaisia tutkimuksia on tehty opiskelijoilla että on kerrottu heille heidän saaneen huono tulos tentistä ja pistetty neuloilla samalla ja kipua on pitänyt arvioida, ne joille on kerrottu että tentistä tuli hyvä tulos ovat arvioineet saman neulapistelyn aiheuttaman kivun lievemmäksi eli kipu tuntuu kovempana jos harmittaa kun taas jos on hyvällä tuulella niin kipukin tuntuu lievemmin. Ahdistuneisuus ja stressi sekä tyytymättömyys aiheuttavat sen että homeoireetkin tuntuvat voimakkaina kun taas hyväntuulinen ja iloinen, tyytyväinen työntekijä ei juuri edes huomaa tunkkaista sisäilmaa.

Psyykkiset kuormitustekijät työelämässä:

•jatkuvat muutokset, pitkäaikainen epävarmuus
•epäselvät tavoitteet työssä
•liikaa työtä, jatkuva kiire, määräaikoja pettäminen, työn huono laatu aikapaineiden takia
•itsesäätelyn puute työmäärässä, -tahdissa ja –ajassa, työn valuminen vapaa-ajan puolelle
•liian vähän työtä, ei riittävän haasteellista työtä
•ei mahdollisuutta kehittymiseen tai uuden oppimiseen
•jatkuvat keskeytykset, häiritsevät esteet
•suuri vastuu ihmisistä tai taloudesta vs. keinojen puute
•palautteen ja/tai arvostuksen puute.

Sosiaaliset kuormitustekijät:

•työyhteisöongelmat, yhteistyöongelmat ja hankalat sosiaaliset suhteet
•yksintyöskentely, eristyneisyys
•tavoittamisen hankaluudet verkostomaisessa työssä
•haasteelliset asiakastilanteet, asiakasväkivalta
•heikko tiedonkulku
•epätasa-arvon kokeminen
•huono työkäyttäytyminen ja epäasiallinen kohtelu
•tyytymättömyys esimiestyöhön ja työn organisoinnin ongelmat.

Edellä mainittuja kun on niin johan tuntuvat homeoireetkin hankalille ja kivutkin vaivaavat herkemmin. Sitten ollaan sairauslomillakin enemmän.

Lue lisää

Taitaa olla niin päin, että henkinen kipu on helpompi unohtaa jos on fyysistä kipua. Siihenhän se viiltelykin perustuu.

Etkö sinä ymmärrä sitä, että jos työpaikalla on noita mainitsemiasi sosiaalisia tai psyykkisiä kuormitustekijöitä niin ne ovat homeongelmista erillisiä syitä sairaslomaan. Ei ne sairaslomien viralliset syyt ole aina todellisia. Kuinka moni on saanut työterveydessä esim. masennusdiagnoosin sen vuoksi, että burn out ei oikeuta sairaslomaan.

Tiedäthän sinä toki ajatuksen hitauden..

Mirsta kirjoitti:

Tiedäthän sinä toki ajatuksen hitauden..

Voisitko määritellä "ajatusten hitauden"?

Palaa viestiin 1.

Mirsta kirjoitti:

Palaa viestiin 1.

Palaamalla viestiin 1. päädyn takaisin "palaa viestiin 1." - viestiin

Miten kukaan voi vastata tässä ketjussa yhtään mihinkään, kun mitään ei määritellä? Minun mielikuvani sumuisesta olosta saattaa olla täysin eri kuin aloittajan. Myös tuon ajatusten hitauden voi tulkita monella tapaa.

Tämän koko ketjun otsikko on sumuinen olo, niin olisi kiva tietää, että mistä puhutaan ennen kuin annan varsinaisen kommenttini aloittajalle, koska minulla saattaisi olla järkevää sanottavaa tähän asiaan. On se kumma kun pitää kirjoitella tällaisia alustuskommentteja varsinaista pääkommenttia varten, kun ei voida kertoa mistä puhutaan.