Jos normaali ihminen huomaa jonkun olevan herkkä niin silloin yleensä on extra-varovainen loukkaamasta sitä. Sairaat taas tekee päinvastoin ja nauttii siitä.
Normaali ihminen ei kiusaa herkkää ihmistä
887778
27149
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Niin asia varmaankin on.
(Minä vain kuulin paljon myöhemmin opettajilta, että he olivat luulleet MINUN KESTÄVÄN PÄIVITTÄISEN KIUSAAMISEN. Samaa olivat sanoneet rehtorin puhuttelussa minua kiusanneet oppilaat. Kun koulun vaihto järjestyi, loppui kiusaus kuin seinään. EN todellakaan koe tulevani AINA,KAIKKIALLA ja JOKA SEURASSA kiusatuksi.)
Eli sekä kiusaamiselta silmänsä ummistaneet opettajat että kiusaajaoppilaat EIVÄT NÄHNEET HERKKYYTTÄNI. He luulivat minua VAHVEMMAKSI KUIN OLIN/OLEN. Tällaisia luuloja voi olla muillakin ihmisillä: Kiusataan, kun ei tajuta, miten pahasti toista satutetaan, varsinkaan, jos toinen ei tahdo näyttää kipuaan.
Enkä todella koe olevani manipulaattori: Kuten jo kirjoitin en koe itseäni joka seurassa kiusatuksi ja väärinkohdelluksi. (Miellyttämishaluinen saatan olla...)
Joten sinusta tuli mielenterveysongelmaisten, ahdistuneiden, kuolemalle rakkaansa menettäneiden, rakkaudessa siipeen saaneiden tuntemattomien nettikiusaaja?
Lisään vielä että myöskään sitä "verta ei pidä kaivaa sieltä nokasta" ENSIN. Jos sä tahallisesti ja toistuvasti loukkaat toista, kun olet "herkkä" (heikkoitsetuntoinen) niin takuulla saat siitä kuulla.
Mä en kiusaa ketään, mutta sivusta olen surannut..
Minusta tuo tuon kommentoijan nettikiusaus joka kohdistuu viattomiin ja tuntemattomiin rikkinäisiin ihmisiin on sairasta. Psykopaatit toimiin noin
Ai mää vai? ;)
Mua naurattaa, että jos se olin mä, jota täällä psykopaatiksi haukuttiin yksi päivä... :D Kuulostanko mä sille... Niimpä..
Ei kaikista koulukiusatuista tule kiusaajia. Koulukiusaaminen silti jättää aina jälkensä, koska yleensä ajoittuu nuoren elämässä sille ns. itsetunnoltaan ja minäkuvaltaan herkimmälle ajanjaksolle. Koulukiusaaminen siis usein tapahtuu lapsen/nuoren ollessa sellaisessa kehitysvaiheessa missä nimenomaan olisi erittäin tärkeää ehjän kehityksen kannalta saada paljon hyväksyntää ikäisiltään. Siinä iässä haetaan hyväksyntää muilta. Minäkuva rakentuu ja sosiaalinen itsetunto kehittyy.
Jos nuori saa silloin paljon ikäisiltään syrjintää hänen sosiaalinen itsetunto ja jopa minäkuva saattaa jäädä rikkinäiseksi.
Tuossa kehitysvaiheessa lapsi/nuori on niin itsetunnoltaan haavoittuva että helposti koulukiusaaminen saa sen ikäisen jopa sairastumaan depressioon ja jos kiusaaminen todella rankkaa nuoren kokeman mukaan se saattaa saada nuoren jopa haluaan vahingoittaa itseään. Tuollainen kiusaaminen kehityksen ollessa kesken jättää jälkiä. Nuoren kehityshän silloin ns. haavoittuu
Aikuisella saattaa olla sosiaalisen itsetunnonpuutetta tai masennusta. Itsetunto voi olla haavoittuvampi.. Harva kuitenkaan kostoretkille lähtee enää aikuisena.
Itselleni ihan lähi kuukausien aikana on tullut vastaan tilanne että minun kaksi pahinta kiusaajaani jotka teki minun yläaste elämästäni helvettiä tulivat asiakkaakseni. Jouduin palveleen heitä kassalla. Kummatkin katselivat minua sen näköisenä että miettivät varmasti että mistä tuntevat, mutta eivät tunnistaneet. Minä tunnistin heidät heti. Hassuinta oli että ei niiden näkeminen aiheuttanut minulle mitään vihantunteita, vaikka ei myöskään mitän riemun tunteitakaan. Ne vaan oli osa jotain historiaa joka tapahtunut 15-18 vuotta sitten...
Suhtautuminen asioihin.
Voi olla mulkku.
Mulkku on herkkä päästään, mutta ei vielä mitään verrattuna klitson herkkyyteen. Ja kyllä, minä
Ongelmas on liiallinen herkkyys kuitenkaan..
Ongelmani ei ole myöskään liiallinen kovuus, sillä tottavie, olen ihan oikeasti nainen ja kirjoitan satiirisesti itsestäni. Omasta mielestäni ongelmani on välillä liiallinen märkyys. Mikä minun ongelmani on sinun mielestäsi?
Ole nyt jo hiljaa tai mene seksipalstoille.
Mitäs minä siitä kostun? Aikuisilla ihmisillä kyseiset asiat nyt useimmiten sattuu olemaan ikävän sivutuotteita.
Ei ole aikaa järjestää herkälle erityiskohtelua esim työelämässä, eli ei todellakaan kohdella erityisvarovasti.
Naurattaa ihan..
Herkkäkin voi olla sekä kiusattu, että kiusaaja, kiltti ja myös ilkeä. Kaikkia näitä erikseen tai jokaista yhtäaikaa.
Ei koskaan joko hyvä tai paha, sellaista ei todellinen elämä tunne. Joka muuta väittää, on jäänyt lapsen tasolle.
-Itsekin herkkä ja "turpaan on tullut." Enkä ihmettele.. :D
Ei ole mikään suoja, jonka turviin voi käpertyä itsesäälissä. Tai voithan sä yrittää...
Miehet on perseestä
Silmiä ja korvia on suljettu jo monta vuosikymmentä. Jatkossakin suljetaan.
Katsos kun se kiusaamisenvastainentyö lähtee sieltä kotoa ja kodin asenteista, vanhemmista. Mitä sä odotat, että me muut aikuiset voidaan tehdä? Onko meillä aikaa ja resursseja auttaa just sua, kunbon se omakin elämä.
Ei kyllä se lähtee sieltä lapsuudesta ja siihen olisi syytä puuttua, jos halutaan muutosta.
On se, että suomalaiset on vielä niin junttia ja takapajuista kansaa, että siksi täällä on niin paljon kiusaamista.
Suomi on suvaitsevaisimpia maita vai onko?
Tein väärin yhdelle, mutta minulla oli syyni.
Kumpikin on...
Sokeena toistaa lausetta samaa, kuinka ne on tässä oikeessa.
Luopumaan ei suostuta edes tyhmyydestämme?
Paitsi että mä olen luopunut jo vuosia vuosia sitten...
Minäkin olen luopunut jo kauan vuosia sitten, mutta minulla oli syyni. En ollut silloin kunnossa.
Hyväksytty. Pysyt vaan poissa mun silmistäni..
Pysyn, älä siitä huoli. Tähänkin asti olen hyvin pysynyt poissa silmistäsi.
Ja taas omitaan ihan vääriä kommentteja :((