Mikko Kärnä Finavian ja Finnairin Guggenheim-sijoituksista: Seuraavaksi elämyspuistoja Ouluun?
Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on pöyristynyt uudesta ehdotuksesta Guggenheimin taidemuseon perustamiseksi Helsinkiin.
Uudessa mallissa valtion osuus rahoituksesta on korvattu yksityisellä rahoituksella, jota on kerätty 66,4 miljoonaa euroa.
– Tämän yksityisen rahoituksen piiriin on laskettu myös Finavian ja Finnairin sijoitukset Guggenheimiin, vaikka molemmat ovat valtionyhtiöitä. Emme tällöin puhu yksityisestä rahasta, vaan valtion rahasta. Finnairin ollessa pörssiyhtiö voidaan tällaista järjestelyä vielä ajatella, mutta sen sijaan Finavia käyttää omaan sijoitukseensa periaatteessa verovaroja, Mikko Kärnä toteaa.
Hän muistuttaa, että valtio pääomitti Finaviaa taannoin 200 miljoonalla eurolla sen lentoasemainvestointien varmistamiseksi.
– Mihin tätä pääomitusta tarvittiin, jos Finavialla on käytössään löysää rahaa Guggenheimin kaltaisiin riskisijoituksiin. Pidän myös järkyttävänä, että täydellisesti valtion omistama yhtiö ei ole julkistanut suunnittelemansa sijoituksen tarkkaa summaa. Mihin on unohtunut avoimuus, Kärnä kysyy?
Eduskunnassa on parhaillaan vireillä hänen laatimansa ja 105 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite, joissa Finaviankin kaltaiset yhtiöt velvoitettaisiin noudattamaan toiminnassaan julkisuuslakia.
– On selvää, että aloite tulee enemmän kuin tarpeeseen, Kärnä toteaa.
Kärnä vetoaa vielä kerran hallitukseen, että se pyrkisi estämään Finavian ja Finnairin sijoitukset kiistanalaiseen ja jo kertaalleen haudattuun museohankkeeseen. Hänen mukaansa mitään perustetta tällaiseen yhteisellä rahalla pelailuun ei ole.
– Ja mitä seuraavaksi? Ryhtyvätkö Finavia ja Finnair rakentamaan hotelleja Lappiin tai elämyspuistoja Ouluun, Kärnä veistelee?
Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on pöyristynyt uudesta ehdotuksesta Guggenheimin taidemuseon perustamiseksi Helsinkiin.
Uudessa mallissa valtion osuus rahoituksesta on korvattu yksityisellä rahoituksella, jota on kerätty 66,4 miljoonaa euroa.
– Tämän yksityisen rahoituksen piiriin on laskettu myös Finavian ja Finnairin sijoitukset Guggenheimiin, vaikka molemmat ovat valtionyhtiöitä. Emme tällöin puhu yksityisestä rahasta, vaan valtion rahasta. Finnairin ollessa pörssiyhtiö voidaan tällaista järjestelyä vielä ajatella, mutta sen sijaan Finavia käyttää omaan sijoitukseensa periaatteessa verovaroja, Mikko Kärnä toteaa.
Hän muistuttaa, että valtio pääomitti Finaviaa taannoin 200 miljoonalla eurolla sen lentoasemainvestointien varmistamiseksi.
– Mihin tätä pääomitusta tarvittiin, jos Finavialla on käytössään löysää rahaa Guggenheimin kaltaisiin riskisijoituksiin. Pidän myös järkyttävänä, että täydellisesti valtion omistama yhtiö ei ole julkistanut suunnittelemansa sijoituksen tarkkaa summaa. Mihin on unohtunut avoimuus, Kärnä kysyy?
Eduskunnassa on parhaillaan vireillä hänen laatimansa ja 105 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite, joissa Finaviankin kaltaiset yhtiöt velvoitettaisiin noudattamaan toiminnassaan julkisuuslakia.
– On selvää, että aloite tulee enemmän kuin tarpeeseen, Kärnä toteaa.
Kärnä vetoaa vielä kerran hallitukseen, että se pyrkisi estämään Finavian ja Finnairin sijoitukset kiistanalaiseen ja jo kertaalleen haudattuun museohankkeeseen. Hänen mukaansa mitään perustetta tällaiseen yhteisellä rahalla pelailuun ei ole.
– Ja mitä seuraavaksi? Ryhtyvätkö Finavia ja Finnair rakentamaan hotelleja Lappiin tai elämyspuistoja Ouluun, Kärnä veistelee?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Perussuomalainen kulttuuripolitiikka on jo täällä
Kun päätös alueellisten taidetoimikuntien nimittämisestä päätettiin siirtää Maakuntaliitolle, piti se sisällään päätöksen poliittisella mandaatilla nimittämisestä. Vaikka hallintoa tuettaisiin asiantuntijavalmistelulla, sen kuka lopulliset päätökset tekee, ei enää tarvitse olla alansa asiantuntija.
Asiassa on se hyvä puoli, että mitä lähempänä poliittista päätöksentekoa, niin sitä paremmat mahdollisuudet tulla huomatuksi. Periaatteessa ainakin.
Ongelmaksi sitten käy se, ettei poliittisilla puolueilla ole elävää kulttuuripolitiikkaa. Sen voi hyvin havaita kun testaa kansanedustajien kulttuuripoliittista osaamista ja katsoo viimeviikkoisen Voimalan http://areena.yle.fi/video/1301088544759
Ei ole yllätys, että Outi Alanko-Kahiluodolla oli paras kokonaiskäsitys, Perkiö saa miinuspisteet väärästä tiedosta, siitä että kulttuuriseteliä voisi käyttää taiteenostoon. Kulttuurisetelin käyttömahdollisuuksissa kuvataide ei ole mukana. Sen sijaan Perkiön Guggenheim malli kannattaa laittaa korvantaakse.
Perussuomalaiset tekivät itseasiassa melkoisen aloitteen puhumalla taiteen aatteellisuudesta kulttuurilinjauksensa perusteena. Miten lienee muilla puolueilla linjausten ajantasaisuus? Kun sellaista ei ole, niin merkitsevämmäksi nousee talous. Minusta voi ihan rohkeasti nyt kysyä, muuttuvatko taiteilija-apurahat kulttuuriseksi yritystueksi?
Yhden asian puolue kuten omatkin on todenneet.