Luopuminen on sitä vaikeampaa, mitä kiinteämmäksii tunneside on muodostunut.
Yhdestä kirjasta luin vasta
Seastajoukon
1275
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eikös tuo ole ihan itsestään selvä asia?
:D (ei pahalla aapee:)
Ei mitään kuule, mietin itse ihan samaa :D Kirjassa tai itse asiassa se oli artikkeli, opiskelumateriaalia yliopisto-opiskeluja varten. Siinä luki, että tutkijat ovat vasta löytäneet surutyön pitkittymiselle altistavan tekijän, tunneside. Mitä vahvempi tunneside on ollut, sitä vaikeampaa on luopuminen.
tutkijat ovat nyt aloittaneet syvällisemmän paneutumisen tunnesiteen merkitykseen surutyössä.
ajattelin lukiessani ihan samaa, kuin sinä.
On itsrstäänselvyys, että tunneside vsikuttaa, mutta miten?
No joo noita mun virheitä..." itsestäänselvyys" ja " vaikuttaa"
Tunnesiteen muodostuminen näkyy aivojen alueella myös, kun tiedämme miten tunnesaiteen vaurioituminen vaikuttaa koko aivojen muuhun toimintaan, voimme pyrkiä auttamaan paremmin ihmisiä heidän surutyössään.
Ap. olet oikeassa!
Usein MUKA itsestäänselvyyksien sisäistäminen on tärkeintä.
Ero tai puolison kuolema vaikuttaa varmaankin vähemmän, jos TUNNESIDE on jo ennen toisen "menetystä" ehtinyt näivettyä.
Yhtäkkiä ihmisestä luopuminen, johon on parhaillaan voimakas TUNNESIDE, ei käy kivuitta.
Niin ja tuli mieleen, että on varmasti myös yksilöllisiä eroja, miten kokee tuollaisen tilanteen. Löytääkö selviämiskeinoja.
Aloittajalle:
"Tunneside muodostunut voimakkaaksi."
Tuota en tullut ajatelleeksi AIVAN noin. Siis VOIMAKAS TUNNESIDE, ei virallinen side, ei näkyvä side VAAN TUNNESIDE.
Ohuet oksat leikataan oksasaksilla, paksummat sahalla.
Paksun köyden katkaisu vaatii järeämmät keinot kuin ohuen narun.
Tunneside järein keinoin poikki. -----》
Uusi ihastus, uusi ihminen. Tai monta uutta ihastusta yhtäaikaa.
Tuosta vaanko?
Se oli ainakin vanhan sukulaiseni neuvo: Hän oli aina ratkaissut vanhasta eroon pääsemisen, korvaamalla sen uudella. (Suositteli minullekin.)
Ja tottahan se on. Jos elämään todella tulee uusia ihmisiä, ei vain jää aikaa miettiä vanhoja.
Sitten tietysti puhutaan LUOPUMISEEN LIITTYVIEN TUNTEIDEN KÄSITTELEMÄTTÖMYYDESTÄ. Mutta mitä pettyneempi henkilö on toisen ihmisen käytökseen, sitä nopeammin tämän haluaa surra "alta pois". Sitten vapautuu tilaa ihastua uusiin ihmisiin.
Inhottavaa olla tunnesiteellä yhä kiinni menneisyyden ihmisessä. ( Nyt alkaa tietysti ammattiavun suosittelu.)
Näin varmaan on. Niin hyvässä kuin pahassa. Luopuminen voi olla vaikeaa myös siksi että se olisi jollekin toiselle vaikeaa.
Tarkoitatko, ettei halua tuottaa toiselle pahaamieltä luopumalla hänestä?