Kiva uutinen!
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Savon-Sanomille-palkinto-kaksikielisyyden-edistämisestä-palkintoraha-kuutosluokkalaisten-opetukseen/868101
Tämän päiväinen pääkirjoitus
Nimellä 04.11.2016 03:00
Olkaamme ruotsalaisia
Pyhäinpäivää ja ruotsalaisuuden päivää ei joka vuosi vietetä kalenterissa peräkkäin kuten alkavana viikonloppuna. Temaattinen silta on kuitenkin niin selvä, että yhteys voitaisiin vakioida.
Suomessa muistellaan pyhäinpäivänä menneitä sukupolvia, jolloin ajatukset kääntyvät omaankin kuolevaisuuteen. Ruotsalaisuuden päivä juhlistaa maamme kaksikielisyyttä ja suomenruotsalaista kulttuuria.
Kun kerran täällä eletään vain kerran, kannattaa elää niin kuin suomenruotsalaiset.
Kuten laulussa Hej tomtegubbar lauletaan, hetken kestää elämä ja sekin synkkä ja ikävä – mutta nyt on riemu raikkahin aika.
Kliseet ankkalammikosta tai muumilaaksosta osuvat osin oikeaan ja osin väärään. Esimerkiksi myytti keskivertosuomalaisia rikkaammasta bättre folkista saattaa päteä vanhoihin eteläsuomalaisiin omistajasukuihin mutta ei koko väestöryhmään.
Ruotsinkieliset elävät tutkitusti keskimäärin muutaman vuoden suomenkielisiä suomalaisia pidempään. Syynä eivät ole varallisuuserot vaan sosiaalinen pääoma. Tämä selvisi Markku Hyypän muutama vuosi sitten julkaisemasta tutkimuksesta Pohjanmaalta, missä verrattiin samaa koulutus- ja tulotasoa edustavia ruotsin- ja suomenkielisiä.
Pitkää ikää selittää eniten osallisuus vapaaehtoiseen yhteistoimintaan. Suomenruotsalaiset puuhaavat lukemattomissa kyläyhdistyksissä, kerhoissa, talkoissa ja seurakunnissa.
Perinteiden vaaliminen kasvattaa henkistä pääomaa. Perheiden ja sukujen vilkassanaiset kokoontumiset kuuluvat tähän. Erään tutkimuksen mukaan ruotsinkieliset osaavat väitellä ja olla eri mieltä sivistyneemmin kuin suomenkieliset. Todellista elämän valuuttaa sekin.
Monesta suomalaisesta yletön yhteisöllisyys tuntuu jokseenkin rasittavalta, mutta ei voi kiistää, etteikö se edistäisi terveyttä.
Alkoholinkäyttö kertoo paljon kahden kieliryhmän eroista. Kaksikielinen juontaja Peter Nyman kuvaili kirjassaan Ankkalammikko (2007) rapujuhla- ja snapsilaulukulttuuria.
Helan går -meininki on Nymanin mukaan kornia, kiusallista – ja häpeämättömän hauskaa. Laulamisella pyritään ”äärettömän pinnallisesti ja kevytmielisesti hauskuuttamaan laulajaa itseään ja muita paikallaolijoita”. Yhteisölliset siteet vahvistuvat siinä sivussa.
Juhlissa pitkälti teeskennellään rehvakasta ryyppäämistä. Lasi täytetään piripintaan, mutta siitä siemaillaan pieniä siivuja. Jos ja kun hieman humallutaan, niin ilon kautta.
Tähän kepeyteen sisältyy mielestäni suurta viisautta. Elämää ei tee elämisen arvoiseksi mammona ja materiaalisten asioiden paino, mutta ei järkähtämätön syvällisyyskään.
Toimittajana ja varmasti muissakin töissä huomaa, kuinka kriittinen epäkohtien ruotiminen uhkaa kääntyä yleiseksi negatiivisuudeksi. Sille ei saa antaa valtaa sisimmässään. Täytyy tietoisesti panostaa estetiikkaan, elämän koreuteen, iloa tuottaviin yleishyödyttömiin asioihin. Elämä tulee tehdä kauniiksi itselle ja läheisille, sillä pinta muuttuu syvyydeksi.
Suomenruotsalaisuudessa myös elämän laatu muuttuu määräksi.
Nauti elämästä. Näennäisen helppo ohje taitaa olla kaikkein vaativin noudattaa.
Ateistit kehottivat bussikampanjassaan nauttimaan, koska Jumalaa ei todennäköisesti ole. Päättely ontui. Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista katsoo, ettei kukaan tiedä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Niinhän se on. Jos olisi tietoa, ei tarvittaisi uskoa.
Tämä aika on ainutkertaista riippumatta siitä, uskooko vai eikö usko. Miksi elää sen ainoan kerran rumasti, jos voi elää kauniisti?
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Savon-Sanomille-palkinto-kaksikielisyyden-edistämisestä-palkintoraha-kuutosluokkalaisten-opetukseen/868101
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Savon-Sanomille-palkinto-kaksikielisyyden-edistämisestä-palkintoraha-kuutosluokkalaisten-opetukseen/868101
Tämän päiväinen pääkirjoitus
Nimellä 04.11.2016 03:00
Olkaamme ruotsalaisia
Pyhäinpäivää ja ruotsalaisuuden päivää ei joka vuosi vietetä kalenterissa peräkkäin kuten alkavana viikonloppuna. Temaattinen silta on kuitenkin niin selvä, että yhteys voitaisiin vakioida.
Suomessa muistellaan pyhäinpäivänä menneitä sukupolvia, jolloin ajatukset kääntyvät omaankin kuolevaisuuteen. Ruotsalaisuuden päivä juhlistaa maamme kaksikielisyyttä ja suomenruotsalaista kulttuuria.
Kun kerran täällä eletään vain kerran, kannattaa elää niin kuin suomenruotsalaiset.
Kuten laulussa Hej tomtegubbar lauletaan, hetken kestää elämä ja sekin synkkä ja ikävä – mutta nyt on riemu raikkahin aika.
Kliseet ankkalammikosta tai muumilaaksosta osuvat osin oikeaan ja osin väärään. Esimerkiksi myytti keskivertosuomalaisia rikkaammasta bättre folkista saattaa päteä vanhoihin eteläsuomalaisiin omistajasukuihin mutta ei koko väestöryhmään.
Ruotsinkieliset elävät tutkitusti keskimäärin muutaman vuoden suomenkielisiä suomalaisia pidempään. Syynä eivät ole varallisuuserot vaan sosiaalinen pääoma. Tämä selvisi Markku Hyypän muutama vuosi sitten julkaisemasta tutkimuksesta Pohjanmaalta, missä verrattiin samaa koulutus- ja tulotasoa edustavia ruotsin- ja suomenkielisiä.
Pitkää ikää selittää eniten osallisuus vapaaehtoiseen yhteistoimintaan. Suomenruotsalaiset puuhaavat lukemattomissa kyläyhdistyksissä, kerhoissa, talkoissa ja seurakunnissa.
Perinteiden vaaliminen kasvattaa henkistä pääomaa. Perheiden ja sukujen vilkassanaiset kokoontumiset kuuluvat tähän. Erään tutkimuksen mukaan ruotsinkieliset osaavat väitellä ja olla eri mieltä sivistyneemmin kuin suomenkieliset. Todellista elämän valuuttaa sekin.
Monesta suomalaisesta yletön yhteisöllisyys tuntuu jokseenkin rasittavalta, mutta ei voi kiistää, etteikö se edistäisi terveyttä.
Alkoholinkäyttö kertoo paljon kahden kieliryhmän eroista. Kaksikielinen juontaja Peter Nyman kuvaili kirjassaan Ankkalammikko (2007) rapujuhla- ja snapsilaulukulttuuria.
Helan går -meininki on Nymanin mukaan kornia, kiusallista – ja häpeämättömän hauskaa. Laulamisella pyritään ”äärettömän pinnallisesti ja kevytmielisesti hauskuuttamaan laulajaa itseään ja muita paikallaolijoita”. Yhteisölliset siteet vahvistuvat siinä sivussa.
Juhlissa pitkälti teeskennellään rehvakasta ryyppäämistä. Lasi täytetään piripintaan, mutta siitä siemaillaan pieniä siivuja. Jos ja kun hieman humallutaan, niin ilon kautta.
Tähän kepeyteen sisältyy mielestäni suurta viisautta. Elämää ei tee elämisen arvoiseksi mammona ja materiaalisten asioiden paino, mutta ei järkähtämätön syvällisyyskään.
Toimittajana ja varmasti muissakin töissä huomaa, kuinka kriittinen epäkohtien ruotiminen uhkaa kääntyä yleiseksi negatiivisuudeksi. Sille ei saa antaa valtaa sisimmässään. Täytyy tietoisesti panostaa estetiikkaan, elämän koreuteen, iloa tuottaviin yleishyödyttömiin asioihin. Elämä tulee tehdä kauniiksi itselle ja läheisille, sillä pinta muuttuu syvyydeksi.
Suomenruotsalaisuudessa myös elämän laatu muuttuu määräksi.
Nauti elämästä. Näennäisen helppo ohje taitaa olla kaikkein vaativin noudattaa.
Ateistit kehottivat bussikampanjassaan nauttimaan, koska Jumalaa ei todennäköisesti ole. Päättely ontui. Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista katsoo, ettei kukaan tiedä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Niinhän se on. Jos olisi tietoa, ei tarvittaisi uskoa.
Tämä aika on ainutkertaista riippumatta siitä, uskooko vai eikö usko. Miksi elää sen ainoan kerran rumasti, jos voi elää kauniisti?
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Savon-Sanomille-palkinto-kaksikielisyyden-edistämisestä-palkintoraha-kuutosluokkalaisten-opetukseen/868101
Vastaukset 19
Vanhimmat
Niin? Eli lehti saa rahaa siitä, että se kirjoittaa poliittisesta kaksikielisyysideologiasta positiivisesti. Jossain länsimaissa tätä kutsuttaisiin korruptioksi.
Instämmer!
Helt absurt, men vi lever ju i tvåspråkiga finland:-)
Jossain+mielikuvitusmaassa+vai?+Minä+elän+Suomessa,+joka+on+varsin+yksikielinen.+Suurimman+kielivähemmistön+koko+on+vain+noin+5%.
Liioittelet+pahasti.
Opettele suomea! Korruptio on palveluiden ja etujen "ostamista" ja mielipiteiden muokkausta rahan tai muiden etujen kautta, korruptiota ei ole se että palkitaan tehdystä työstä!
Wiki: "Korruptio (latinan sanasta corrumpere ’turmelus, pahaan vietteleminen’) on toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. Korruptiossa vastuullisessa asemassa oleva henkilö, esimerkiksi virkamies, lahjotaan antamaan lahjojalle etua säännösten vastaisesti."
Ei sillä ole käytännön merkitystä, annetaanko raha ennen vai jälkeen teon. Tässä kyseessä on nimenomaan "mielipiteiden muokkausta rahan tai muiden etujen kautta".
Selittäisitkö hieman tarkemmin kuka lahjoo ja korruptoi ketä? En ymmärrä logiikkaasi.
Miten jälkikäteen lahjotaan?
Miksi kukaan lahjoisi muokatakseen mielipidettä, joka jo on sellainen kun sen toivotaan olevan.
Ymmärrätkö lahjonnan ja palkitsemisen eron?
Oletko oikeasti tyhmä vai esitätkö vain?
- Tehkää näin, niin maksamme 5000 euroa. Maksun saatte, kun olette hoitaneet asian.
Tämäkö ei ole mielestäsi korruptiota?
Millä hinnalla itse kirjoittaisit meistä suruista positiivisen kolumnin jos pyytäisimme?
Mikä on hintasi, anna tarjous!
Lähetä samalla henkilötiedot ja tilinumero niin maksamme välittömästi kun juttu on ilmestynyt.
Kiitos jo etukäteen!
Svenska Finlands folktings garanter delar i år ut Bojan Sonntag-priset på 5 000 euro till Savon Sanomat
Tämäkin on mainio suomenruotsalainen aloite tänään - suomen Turuuus.
50/50-diili – förstår du om jag talar svenska?
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14556994/5050-diili--forstar-du-om-jag-talar-svenska
SS on yksi kiihkoimpia svekolehtiä Suomessa. Tuo aivan tolkuton pääkirjoitus taas todisti asian. Ennenkin SS:n pääkirjoituksissa on verissä päin vaadittu pakkoruotsitusta ja leimattu kielivapauden kannattajat hurrivihaajiksi.
On suorastaan surkuhupaisaa, että pahimmat svekolehdet löytyvät täysin suomenkielisiltä alueilta? Myös toinen maakuntalehti Karjalainen puolustaa kovasti pakkoruotsitusta.
ELI nuo lehdet toimivat OMAN lukijakuntansa tahtoa ja etua vastaan häikäilemättömästi. Ne voivat toimia noin, koska alueilla ei ole kilpailijaa eli vaihtoehtoa lehdissä.
MUTTA kansa on sen verran fiksua, että tuollainen asiaan kuulumaton propaganda VARMASTI kääntyy itseään vastaan.
Mitä pahaa on ruotsin kielessä? Minusta on todella hienoa, että Savon sanomat suhtautuu kaksikielisyyteen rakentavasti, kun meillä nyt tässä maassa sattuu olemaan kaksi kansalliskieltä.
Ei se mikään uutinen ole, että etuoikeutettu kansanosa voi aina paremmin kuin muu rupusakki. Tuo vähättely ja pilkka etuoikeutetun kansanosan edustajalta sen sijaan saisi jo vähitellen loppua. 600 vuotta vanha virsi suomalaisten huonoudesta alkaa jo kyllästyttää.
Tämä on taas sitä tyypillistä palstafennon väärinymmärrystä, kun ei tunneta asiaa riittävän hyvin.
Tuossa aloitusviestin tekstissä mielestäni paras kohta on nimenomaan se, jossa kerrotaan, että valtaosa ruotsinkielisistä ei kuulu eliittiin, vaan on nk. tavallisia ihmisiä. Tällainen käsitys on varmasti kaikilla niillä suomenkielisilläkin, jotka ovat asuneet ja eläneet seuduilla, jossa on ollut paljon ruotsinkielisiä.
Minä vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Etelä-Espoossa, jossa me suomenkieliset ja ruotsinkieliset elimme sulassa sovussa yhdessä ja olimme kavereita keskenämme. Ei kukaan edes ajatellut, että toinen puhuu eri kieltä.
Luitko mitään muuta ko tekstistä? Suomalaiset ovat juoppoja erakoita, ruotsalaiset kepeitä ja sosiaalisia. Tuotahan nyt on saatu kuunnella ruotsalaisilta iät ajat. Kehotetaan ottamaan lisäksi oppia tältä paremmalta väestönosalta, miten täällä pitää elää kauniisti, koska kukaan ei kuulemma tiedä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.
Tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä sillä, että joillakin on ruotsia puhuvia kavereita Etelä-Espoossa.
Luitko itse tekstiä OLLENKAAN? Siinä ei puhuta mitään suomalaisten juoppoudesta, vaan ainoastaan kerrotaan, että juomatapa on erilainen. Ja onhan se. Suomessa on perinteisesti juotu kerralla paljon, mutta tämä on ehkä muuttumassa. Nuori polvi ei välttämättä enää juo näin paljon.
Ei sanottu mitään suomalaisten juoppoudesta, mutta senkin voit lukea rivien välistä. Suomalaiset eivät osaa edes väitellä sivistyneeksi, kuten tämä kylttyyrikansa, osoittaa kuulemma tutkimus. Mutta sehän johtuu suomalaisten kallonmuodosta, johon ei sovi kovin korkealentoisia ajatuksia, jonkun tutkimuksen mukaan. Tätäkään ei sanottu tekstissä,mutta kyllä lattapää fennokin ymmärtää, milloin puhutaan ylhäältä nenänvartta pitkin alaspäin.
Här i Borgå har vi finskspråkiga kompisar..