Suomen panssarivaunut sodissa

Miten niin? Vuonna 1944 oli iskukykyisin osa ps-vaunuistamme venäläisiä (T-34, KV-1) ja saksalaisia (Sturm).

OutoVäite kirjoitti:

Miten niin? Vuonna 1944 oli iskukykyisin osa ps-vaunuistamme venäläisiä (T-34, KV-1) ja saksalaisia (Sturm).

Sturm oli rynnäkkötykki, ei panssarivaunu.

Niin On ja KAIKKI sen tietää! Olen omis silmin nähnyt liikkuvan Sturmin sotaharjoituksissa! Sovitaanko termiksi "Suomen ps-kalustosta"!?

Vähäistä panssarikalustoamme käytettiin tehokkaasti Kannaksella torjuntataisteluissa.

Suomalaisten laskelmien mukaan puna-armeija menetti kesällä 1944 lähes tuhat erilaista passariajoneuvoa Suomen rintamilla, pääosan noin 750 Kannaksella.
Vaunuja tuhoutui tykistön ja ilma-aseen iskuissa sekä panssarintorjunnan ( miinat, tykit, lähitorjunta-aseet) asein.

Huomattava osa tosin kyettiin korjaamaan. Erityisen vakavaa oli koulutettujen miehistöjen menettäminen. Panssarijoukkoja jouduttiin sen takia vetämään rintamasta jo kesäkuun lopusta alkaen.

"jos venäläiset tuovat ykkösvaunujaan enemmän. "

Pääosa kalustosta oli juuri sitä.

Pääkalustona oli T-34. Jonkin verran oli myös järeitä KV-2 ja JS-2 vaunuja. Rynnäkkötykkejä oli runsaasti.

Venäläisillä oli vain täysivahvuisen psv-divisoonan verran kalustoa Viipurin aikoihin Kannaksella, osa saattoi olla Leningradissa, mistä niitä ei koskaan edes tuotu Taliin.

Tässä on kaavio Viipuriin hyökänneen panssariprikaatin summittaisesta vahvuudesta, suomalaisten havainto oli n. 50 vaunua.

http://www.niehorster.org/012_ussr/45_organ/45_brigade_tank.htm

750 tuhottua vaunua on fantasiaa, koska niitä tuotiin yksittäisiin suurempiin taisteluihin vain kymmenysosa ja näitä taisteluja käytiin vain neljä (Viipuria ei lasketa, koska siellä ei käytännössä taisteltu). Vaunuja vietiin bagrationiin vain yksi junallinen, eli rykmentin tankit. Niitä on ollut melko vähän, mutta ne ovat laadultaan olleet ylivoimaisia, Sturmeilla tuhottiin parhaimmillaan taistelussa 11 kpl T-34:ää eli alle 40 kpl yhteensä. KV-tankkiin ne eivät tehonneet.

Olikohan kirjoitti:

Venäläisillä oli vain täysivahvuisen psv-divisoonan verran kalustoa Viipurin aikoihin Kannaksella, osa saattoi olla Leningradissa, mistä niitä ei koskaan edes tuotu Taliin.

Tässä on kaavio Viipuriin hyökänneen panssariprikaatin summittaisesta vahvuudesta, suomalaisten havainto oli n. 50 vaunua.

http://www.niehorster.org/012_ussr/45_organ/45_brigade_tank.htm

750 tuhottua vaunua on fantasiaa, koska niitä tuotiin yksittäisiin suurempiin taisteluihin vain kymmenysosa ja näitä taisteluja käytiin vain neljä (Viipuria ei lasketa, koska siellä ei käytännössä taisteltu). Vaunuja vietiin bagrationiin vain yksi junallinen, eli rykmentin tankit. Niitä on ollut melko vähän, mutta ne ovat laadultaan olleet ylivoimaisia, Sturmeilla tuhottiin parhaimmillaan taistelussa 11 kpl T-34:ää eli alle 40 kpl yhteensä. KV-tankkiin ne eivät tehonneet.

Lue lisää

Juu, ei todellakaan tuhottu 750 vaunua. Johan luvussa on ilmaa jo pelkästään kuhlmeyn "tuhoamat" 200 vaunua, joista oikeasti vain 10-20 tuhottiin.

Todennäköisempää on, että NL menetti n. 270 vaunua.

Stalin lähetti Leningradin rintamalla 1.5. 44 lisävoimiksi mm. kahdeksan rynnäkkötykkirykmenttiä ja kaksi raskasta panssarirykmenttoiä ybteensä 349 vaunua.
Kaikkiaan Kannaksella oli neljä panssariprikaatia, yksitoista panssarirykmenttiä ja yhdeksän rynnäkkötykkirykmenttiä.

Edellä esitellyt tappioluvut perustuvat päivittäisten vahvuusilmoituisten vertailuun.

Täysin tuhoutuneiden vaunujen luvuksi arvioidaan noin 200.

Lähde: Ohto Manninen. Viipuri menetetty!

Viipurin raviradan kentälle ajettiin 20.12.1944 tienoilla korkeintaan 62 vaunua eli prikaatin vaunut kolme rykmenttiä. En haihattelisi ties monennenko käden huhuilla kuvitelluista vaunuista.

perustuvat Venäjän/NL:n arkistoihin. Kerro hieman. kuinka kauan olet itse niissä viettänyt?

Tämä on se yksikkö, mikä todellisuudessa hyökkäsi 7. armeijan mukana, eikä siinä koskaan ole ollut kuin alle 200 panssaria.

https://en.wikipedia.org/wiki/10th_Tank_Corps

Valehtelet-taas kirjoitti:

Vähäistä panssarikalustoamme käytettiin tehokkaasti Kannaksella torjuntataisteluissa.

Suomalaisten laskelmien mukaan puna-armeija menetti kesällä 1944 lähes tuhat erilaista passariajoneuvoa Suomen rintamilla, pääosan noin 750 Kannaksella.
Vaunuja tuhoutui tykistön ja ilma-aseen iskuissa sekä panssarintorjunnan ( miinat, tykit, lähitorjunta-aseet) asein.

Huomattava osa tosin kyettiin korjaamaan. Erityisen vakavaa oli koulutettujen miehistöjen menettäminen. Panssarijoukkoja jouduttiin sen takia vetämään rintamasta jo kesäkuun lopusta alkaen.

"jos venäläiset tuovat ykkösvaunujaan enemmän. "

Pääosa kalustosta oli juuri sitä.

Pääkalustona oli T-34. Jonkin verran oli myös järeitä KV-2 ja JS-2 vaunuja. Rynnäkkötykkejä oli runsaasti.

Lue lisää

Neuvostoliitto menetti koko jatkosodassa yli 900 vaunua. Se selviää laskelmasta jonka se esitti sotakorvausten perusteena.

Ja usko kaikki paska, mitä kissankorkuisella eläkeläisille on kurjoitettu.

Hevonpaskat kirjoitti:

Tämä on se yksikkö, mikä todellisuudessa hyökkäsi 7. armeijan mukana, eikä siinä koskaan ole ollut kuin alle 200 panssaria.

https://en.wikipedia.org/wiki/10th_Tank_Corps

Lue lisää

"Tämä on se yksikkö, mikä todellisuudessa hyökkäsi 7. armeijan mukana, eikä siinä koskaan ole ollut kuin alle 200 panssaria."

Kesällä -44 Kannaksella hyökkäsivät 21. ja 23. Armeijat. Panssarijoukot on lueteltu tuolla ylempänä.

Olikohan kirjoitti:

Venäläisillä oli vain täysivahvuisen psv-divisoonan verran kalustoa Viipurin aikoihin Kannaksella, osa saattoi olla Leningradissa, mistä niitä ei koskaan edes tuotu Taliin.

Tässä on kaavio Viipuriin hyökänneen panssariprikaatin summittaisesta vahvuudesta, suomalaisten havainto oli n. 50 vaunua.

http://www.niehorster.org/012_ussr/45_organ/45_brigade_tank.htm

750 tuhottua vaunua on fantasiaa, koska niitä tuotiin yksittäisiin suurempiin taisteluihin vain kymmenysosa ja näitä taisteluja käytiin vain neljä (Viipuria ei lasketa, koska siellä ei käytännössä taisteltu). Vaunuja vietiin bagrationiin vain yksi junallinen, eli rykmentin tankit. Niitä on ollut melko vähän, mutta ne ovat laadultaan olleet ylivoimaisia, Sturmeilla tuhottiin parhaimmillaan taistelussa 11 kpl T-34:ää eli alle 40 kpl yhteensä. KV-tankkiin ne eivät tehonneet.

Lue lisää

" Sturmeilla tuhottiin parhaimmillaan taistelussa 11 kpl T-34:ää eli alle 40 kpl yhteensä. KV-tankkiin ne eivät tehonneet. "

Kyllä tehosi.
KV-vaunu eli Klim Vorosilovin (neuvostoliittolainen sotilasjohtaja ja poliitikko) mukaan nimetty vaunu oli panssaroitu seuraavasti: Vaunun rungon etu-osa: 40-75mm, tornin etu-osa: 75mm, asekilpi 90mm. Vaunun sivut: 75mm ja tornin sivut 75mm.
"Sturmin" tykki oli 75mm Kwk 40/ L48. Tämän tykin teho lävistää terästä ovat tavallisella panssarikranaatilla 90 kulmalla - 300 m/ 130mm, 500 m/ 123mm ja 1000 m/109mm.
Alikaliiperiammuksella vielä enemmän, 1000m/130mm. En tiedä oliko näitä suomalaisilla.
NL oli keskittänyt hyökkäykseen Kannakselle n.800 panssarivaunua ja rynnäkkotykkiä. On siis epärehellistä kirjoittaa vain "tankeista". Nl menetti kesän taisteluissa Kannaksella n. 300 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä. Stavka lopetti materiaalitäydennysten lähettämisen rintamalle 4.7.1944.

liioittelua.paljon kirjoitti:

Juu, ei todellakaan tuhottu 750 vaunua. Johan luvussa on ilmaa jo pelkästään kuhlmeyn "tuhoamat" 200 vaunua, joista oikeasti vain 10-20 tuhottiin.

Todennäköisempää on, että NL menetti n. 270 vaunua.

Lue lisää

Kuhlmayn luku voi olla vähän hämäävä,koska heidän pommituskohteinaan oli myös säiliöautot joista panssarit tankattiin,ja sakut varmaan laski tuhottujen lukuun panssarit jotka jäi pois pelistä pa:n loppumisen vuoksi kunnes venäläiset sai sitten myöhemmin uuden tankkiauton rintamalle ja pysähtyneet panssarit takaisin riveihinsä.

suurista panssarimassoista iskevänä voimana päti vain nopeissa liikuntatisteluissa.

Saksan siirryttyä puolustuskannalle vaunut toimivat lähinnä puolustuksen reserveinä useimmin pataljoonan suuruisina vastaiskuosastoina.
Vain harvoin koottin massoja yhteen, kuten Kurskissa.

Puna-armeija sen sijaan suosi massakäyttöä. Vaunuja riitti.

"Guderianin-malli suurista panssarimassoista iskevänä voimana päti vain nopeissa liikuntatisteluissa."

Guderianin malli oli ollut vakavissa vaikeuksissa jo salamasodan parhaina vuosina ja siksi siitä oli Ranskan sotaretken jälkeen luovuttu.

"Saksan siirryttyä puolustuskannalle vaunut toimivat lähinnä puolustuksen reserveinä useimmin pataljoonan suuruisina vastaiskuosastoina."

Yleensä ne toimivat pienemmällä komppaniatasolla ja mieluiten tiiviisti yhteistyössä panssarijalkaväen kanssa. Taktisella tasolla komentajat kommentoivat vaunujen vähentämistä helpotuksena heidän komentotyölleen, suurempien vaunuosastojen ainoastaan kasautuessa yhteen ja tarjotessa vihollisen pst-aseille enemmän ammuttavaa.

"Vain harvoin koottin massoja yhteen, kuten Kurskissa."

Kursk tavallaan olikin Guderianin mallin joutsenlaulu sikäli, että se oli viimeisiä kertoja kun Guderianin onnistui "anturoida" yhdelle divisioonalle lihava panssariprikaati, joka ei käytännössä sitten menestynyt kovin hyvin ;)

"Puna-armeija sen sijaan suosi massakäyttöä. Vaunuja riitti."

Länsiliittoutuneetkin suosivat "massakäyttöä" sikäli, että he pyrkivät jakamaan panssarivaunuja liberaalisti kaikille rintamayksiköille. Se olikin sinänsä järjellinen ratkaisu, että suuren tuotantokapasiteetin ja melko tehokkaan logistiikan vuoksi sellaista oli mahdollista ylläpitää. Se myös omalta osaltaan vähensi ihmishengissä kallista jalkaväen taistelusuoritukseen turvautumista.

"Guderianin onnistui "anturoida" yhdelle divisioonalle lihava panssariprikaati, joka ei käytännössä sitten menestynyt kovin hyvin ;) "
Mitä tarkoitat? Kurskissa NL tiesi hyökkäyksen painopisteet ja tarkan ajankohdan ( vakoilijat olivat nämä tiedot välitt'neet) Saksalaisilla oli alivoima ja vähemmän kalustoa. Tästä huolimatta saksalaiset läpäisivät etelässä NL:n linjat ja vielä pienemmin tappion kuin NL:n joukot! Vain päätös pysäyttää hyökkäys pelasti puna-armeijan.

"Mitä tarkoitat?"

Sitä mitä sanoin ;)

Erillisen Pantterirykmentin luominen ja sen alistaminen mekanisoidulle divisioonalle yrityksessä "lihavoida" yhtymän panssarivahvuutta oli Guderianin vitsi. Juttu ei toiminut kovin hyvin ja jopa yksikön komentaja piti rakennelmaa varsin epäonnistuneena. Konseptia yritettiin sittemmin uudelleen sikäli, että Italiaan siirrettiin samankaltainen kokeellinen raskas rykmentti, mutta Tiikeri/Pantteri-sekoituksella, tarkoituksena luoda erityisen vahva iskuryhmä Somerikon maihinnousijoiden murskaamiseen.

Molemmat kokeilut hajotettiin lopulta ja miehistö palautettiin takaisin divisioonille, joilta heidät ja kalusto alkujaan oli otettukin. Siinä tavallaan olikin konseptin ongelma: Petri ryöstää Paulilta maksaakseen Pertille ;)

everstinä erittäin ansiokkaasti 1. Jääkäriprikaatia ja sitten sijaisena 5. Divisioonaa.
Kyseessä oli Marskin näpäytys Talvelalle, joka olisi kieltämättä ollut kovin ehdokas ykkösritariksi.
Historiaan on jäänyt Talvelan katkera karjaisu: "Perkeleen ryssä antoi ristin perkeleen hurrille". Hän sai kyllä ristin kakkosena muutaman viikon kuluttua..

"rynnäkkötykkirykmentti oli hätäratkaisu pakon edessä, koska Panzer IV:t eivät taisteluihin ehtineet."

Rynnäkkötykit saatiin syksyllä -43. Niitä oli oli 30, joista seitsemän jätettiin varikolle.

Kesällä -44 saatiin toisen pataljoonan vaunut, mutta ne eivät ehtineet rintamalle.
Ei myöskään 15 Pz IV:ää.

Saksalta pyydettiin 30 T-34:ä, mutta saatiin vain kolme. Ne liitettiin PsPr:n raskaaseen komppaniaan

Sulla on erikoinen tapa varastaa toisen kirjoituksista ja lisäillä siihen tietosanakirjatietoa.

tiedot kuvittelujen sijaan.
Harmittaako se noin?

Eikö sullakaan ole mitään omaa näkemystä, muuta kuin sönköttää vastaväitteitä. Historia on alin kura kansantaloustieteen jälkeen.

oikeita tietoja kuvittelujen sijaan.
Harmittaako edelleen?

"Guderianin mallin menestystä kuvaa ensimmäisen panssariryhmän muodostaminen Ranskan sotaretkelle ja ainakin toisen ( Guderian) ellei kolmannen ( Hoth) perustamista retken aikana."

Kuvaako sitä menestystä myös Guderian-tyyppisen divisioonan sisäisen ps-prikaatirakenteen hajottaminen Ranskan sotaretken jälkeen? Ehkäpä systeemin heikkoudet olivat paljastuneet siihen mennessä ;)

"Guderian vastusti Kurskia loppuun asti ja vastusti myös keskeneräisten Pantterien ja Tigereiden ennenaikaista käyttöä rintamalla."

Ai, sekö olikin syynä hänen haluunsa muodostaa "itsenäisiä" panssariryhmiä, jotka sitten voitaisiin kiinnittää panssaridivisiooniin ja luoda uudelleen hänen toivonsa jättiläisdivisioonat ;)

"Jatkossa Guderian pyrki kokomaan panssarireservejä, jotka Hitlerin johtamistoimet sitten hajottivat ja hukkasivat Normandiessa, itärintamalla ja Ardenneilla."

Guderian ei edes ottanut länsiliittoutuneiden uhkaa kovin tosissaan ja pyrki kokoamaan reserviä ainoastaan haaveilemaansa suureen offensiiviin itärintamalla -44. Länsiliittoutuneet tökättäisiin keskeneräisillä panssarivoimilla mereen ja hän saisi rauhassa takoa uudet voittoisat divisioonat Ranskan maaperällä ;)

"Puna-armeija käytti panssareita Saksalta oppimaansa malliin panssariarmeijoina, joilla saattoi olla 600-800 vaunua."

Oikeastaan NL:n panssariarmeijat vastasivat organisaatioltaan enemmän armeijakuntia ja ps-armeijakunnat suunnilleen divisioonan vahvuisia yhtymiä. Länsiliittoutuneilla sen sijaan ei sodan aikana ps-armeijakuntaa tai ps-armeijaa vastaavaa organisaatiota edes ollut muutamaa lyhytaikaista kokeilua huomioimatta.

Annan-edelleen kirjoitti:

oikeita tietoja kuvittelujen sijaan.
Harmittaako edelleen?

Tosin ne "oikeat" tiedot näyttävät olevan Guderianin fanikerhon propagandaa ;)

joita tarkoitat.

MeAgain kirjoitti:

"Guderianin mallin menestystä kuvaa ensimmäisen panssariryhmän muodostaminen Ranskan sotaretkelle ja ainakin toisen ( Guderian) ellei kolmannen ( Hoth) perustamista retken aikana."

Kuvaako sitä menestystä myös Guderian-tyyppisen divisioonan sisäisen ps-prikaatirakenteen hajottaminen Ranskan sotaretken jälkeen? Ehkäpä systeemin heikkoudet olivat paljastuneet siihen mennessä ;)

"Guderian vastusti Kurskia loppuun asti ja vastusti myös keskeneräisten Pantterien ja Tigereiden ennenaikaista käyttöä rintamalla."

Ai, sekö olikin syynä hänen haluunsa muodostaa "itsenäisiä" panssariryhmiä, jotka sitten voitaisiin kiinnittää panssaridivisiooniin ja luoda uudelleen hänen toivonsa jättiläisdivisioonat ;)

"Jatkossa Guderian pyrki kokomaan panssarireservejä, jotka Hitlerin johtamistoimet sitten hajottivat ja hukkasivat Normandiessa, itärintamalla ja Ardenneilla."

Guderian ei edes ottanut länsiliittoutuneiden uhkaa kovin tosissaan ja pyrki kokoamaan reserviä ainoastaan haaveilemaansa suureen offensiiviin itärintamalla -44. Länsiliittoutuneet tökättäisiin keskeneräisillä panssarivoimilla mereen ja hän saisi rauhassa takoa uudet voittoisat divisioonat Ranskan maaperällä ;)

"Puna-armeija käytti panssareita Saksalta oppimaansa malliin panssariarmeijoina, joilla saattoi olla 600-800 vaunua."

Oikeastaan NL:n panssariarmeijat vastasivat organisaatioltaan enemmän armeijakuntia ja ps-armeijakunnat suunnilleen divisioonan vahvuisia yhtymiä. Länsiliittoutuneilla sen sijaan ei sodan aikana ps-armeijakuntaa tai ps-armeijaa vastaavaa organisaatiota edes ollut muutamaa lyhytaikaista kokeilua huomioimatta.

Lue lisää

Etäännytti jv:n ja panssarit toisitaan pahemman kerran. Venäläisten panssariyksiköissä oli hyvin sekalainen ja monipuolinen aseistus.

Guderianin strategia jätti hirveitä aukkoja arolle, tätä tyhjiötä, mikä syntyi, kun tankit olivat poissa pelistä ilman muita aselajeja, venäläiset käyttivät hyväkseen.

Panssariarmeijan rintamakuljetuksia oli helppo pommittaa.

MeAgain kirjoitti:

"Guderianin mallin menestystä kuvaa ensimmäisen panssariryhmän muodostaminen Ranskan sotaretkelle ja ainakin toisen ( Guderian) ellei kolmannen ( Hoth) perustamista retken aikana."

Kuvaako sitä menestystä myös Guderian-tyyppisen divisioonan sisäisen ps-prikaatirakenteen hajottaminen Ranskan sotaretken jälkeen? Ehkäpä systeemin heikkoudet olivat paljastuneet siihen mennessä ;)

"Guderian vastusti Kurskia loppuun asti ja vastusti myös keskeneräisten Pantterien ja Tigereiden ennenaikaista käyttöä rintamalla."

Ai, sekö olikin syynä hänen haluunsa muodostaa "itsenäisiä" panssariryhmiä, jotka sitten voitaisiin kiinnittää panssaridivisiooniin ja luoda uudelleen hänen toivonsa jättiläisdivisioonat ;)

"Jatkossa Guderian pyrki kokomaan panssarireservejä, jotka Hitlerin johtamistoimet sitten hajottivat ja hukkasivat Normandiessa, itärintamalla ja Ardenneilla."

Guderian ei edes ottanut länsiliittoutuneiden uhkaa kovin tosissaan ja pyrki kokoamaan reserviä ainoastaan haaveilemaansa suureen offensiiviin itärintamalla -44. Länsiliittoutuneet tökättäisiin keskeneräisillä panssarivoimilla mereen ja hän saisi rauhassa takoa uudet voittoisat divisioonat Ranskan maaperällä ;)

"Puna-armeija käytti panssareita Saksalta oppimaansa malliin panssariarmeijoina, joilla saattoi olla 600-800 vaunua."

Oikeastaan NL:n panssariarmeijat vastasivat organisaatioltaan enemmän armeijakuntia ja ps-armeijakunnat suunnilleen divisioonan vahvuisia yhtymiä. Länsiliittoutuneilla sen sijaan ei sodan aikana ps-armeijakuntaa tai ps-armeijaa vastaavaa organisaatiota edes ollut muutamaa lyhytaikaista kokeilua huomioimatta.

Lue lisää

"Kuvaako sitä menestystä myös Guderian-tyyppisen divisioonan sisäisen ps-prikaatirakenteen hajottaminen Ranskan sotaretken jälkeen? Ehkäpä systeemin heikkoudet olivat paljastuneet siihen mennessä ;)"

Hitler halusi perustaa uusia panssariyhtymiä. Kun vaunutuotanto ei kattanut tarvetta, puolitettiin vanhojen divisioonien kalusto.
Ranskan sotaretken nopea murskavoitto todisti "systeemin" edut.

"Ai, sekö olikin syynä hänen haluunsa muodostaa "itsenäisiä" panssariryhmiä, jotka sitten voitaisiin kiinnittää panssaridivisiooniin ja luoda uudelleen hänen toivonsa jättiläisdivisioonat ;)"

Valehteletko tyhmyyttäsi vai tarkoituksella?

Guderian halusi uudistaa panssarikaluston. Työ oli vasta alkumetreillä ja Kurskissa tiedettiin olevan vahva puolustusryhmitys. Marsalkat Manstein ja Kluge sekä kenraalieversti Model olivat Guderianin kannalla, mutta uskoivat voiton mahdolliseksi, jos hyökkäys alkaisi ajoissa. Niin ei käynyt.

Guderianin ohjelmassa ei ollut "jättiläisdivisioonia". Hän ajoi koulutuksen ja huippukaluston tuomaa iskukykyä. Divisioonan ps-rykmentissä oli kaksi pataljoonaa. Taistelukykyä lisäsivät rynnäkkötykit, pst- ja it-vaunut sekä telavetoinen tykistö ja panssaroidut miehistönkuljetusvaunut. Tällainen materiaali riitti vain harvoille yhtymille.

"Guderian ei edes ottanut länsiliittoutuneiden uhkaa kovin tosissaan ja pyrki kokoamaan reserviä ainoastaan haaveilemaansa suureen offensiiviin itärintamalla -44. Länsiliittoutuneet tökättäisiin keskeneräisillä panssarivoimilla mereen ja hän saisi rauhassa takoa uudet voittoisat divisioonat Ranskan maaperällä ;)"

Hölynpölyä. Guderian halusi iskeä lännen joukot mereen suurella panssarihyökkäyksellä. Hän joutui riitaan Rommelin kanssa, joka halusi panssarit lähelle rannikkoa. Tuloksena Hitler jakoi joukot kolmeen osaan, jolla ei kyetty kunnolliseen torjuntaan. Kaikissa ratkaisuissa Saksa jäi alakynteen ilmavoimien heikkouden takia.
G. halusi itään vahvan ps-reservin, mutat Hitler tuhosi kaikki yrityksetkin.

"Oikeastaan NL:n panssariarmeijat vastasivat organisaatioltaan enemmän armeijakuntia ja ps-armeijakunnat suunnilleen divisioonan vahvuisia yhtymiä."

Tiedät edes jotain. Kyse oli valtavista panssarimassoista, jotka toimivat yhden johdon alla. Panssariarmeija saattoi käsittää viisikin armeijakuntaa.

"Länsiliittoutuneilla sen sijaan ei sodan aikana ps-armeijakuntaa tai ps-armeijaa vastaavaa organisaatiota edes ollut muutamaa lyhytaikaista kokeilua huomioimatta."

Nimi on yhdentekevä, kun kaikki yhtymät olivat moottoroituja ja painopistesuuntaan riitti useita ps-divisioonia. Armeijakunta vastasi ps-armeijakuntaa, kun sille alistettiin 1-2 ps-divisioonaa.Samoin jv-divisioonille löytyi aina tarvittaessa panssarialistuksia.

Kuuteriainen kirjoitti:

Etäännytti jv:n ja panssarit toisitaan pahemman kerran. Venäläisten panssariyksiköissä oli hyvin sekalainen ja monipuolinen aseistus.

Guderianin strategia jätti hirveitä aukkoja arolle, tätä tyhjiötä, mikä syntyi, kun tankit olivat poissa pelistä ilman muita aselajeja, venäläiset käyttivät hyväkseen.

Panssariarmeijan rintamakuljetuksia oli helppo pommittaa.

Lue lisää

"Guderianin strategia jätti hirveitä aukkoja arolle, tätä tyhjiötä, mikä syntyi, kun tankit olivat poissa pelistä ilman muita aselajeja, venäläiset käyttivät hyväkseen."

Ei Guderian johtanut taisteluja, vaan Hitler.

"Etäännytti jv:n ja panssarit toisitaan pahemman kerran. Venäläisten panssariyksiköissä oli hyvin sekalainen ja monipuolinen aseistus."

Kaikkien maiden panssariyksiköissä oli monipuolinen aseistus ja usein sekalainenkin, siinä tavallaan olikin osa ongelmaa. Toinen ja isompi juttu oli aselajien suhde organisaatiossa; länsirintamalla -40 kaikkien osapuolten ps-divisioonissa huomattiin riittävän jalkaväkikomponentin puute ja sitä yritettiin sitten eri tavoin korjata melkein koko sodan ajan.

Guderiania tietysti raivostutti panssarikomponentin pienentäminen ja hän yrittikin eri tavoin tuoda sitä takaovesta sisään erilaisten koeyksiköiden mukana tultuaan panssaritarkastajaksi. Hän halusi muodostaa Stalingradissa menetetyt divisioonat uudestaan kahdella ps-rykmentillä, mutta se valui reisille, koska tarvittavia vaunuja ei ollut ja hän ajautui käyttämään rynnäkkötykkejä ylimääräisen panssariosaston muodostamiseen. Se tosin oli omista taskuista ryöstämistä, joten juttu kuivui kokoon ;)

Malli-Guderian kirjoitti:

"Kuvaako sitä menestystä myös Guderian-tyyppisen divisioonan sisäisen ps-prikaatirakenteen hajottaminen Ranskan sotaretken jälkeen? Ehkäpä systeemin heikkoudet olivat paljastuneet siihen mennessä ;)"

Hitler halusi perustaa uusia panssariyhtymiä. Kun vaunutuotanto ei kattanut tarvetta, puolitettiin vanhojen divisioonien kalusto.
Ranskan sotaretken nopea murskavoitto todisti "systeemin" edut.

"Ai, sekö olikin syynä hänen haluunsa muodostaa "itsenäisiä" panssariryhmiä, jotka sitten voitaisiin kiinnittää panssaridivisiooniin ja luoda uudelleen hänen toivonsa jättiläisdivisioonat ;)"

Valehteletko tyhmyyttäsi vai tarkoituksella?

Guderian halusi uudistaa panssarikaluston. Työ oli vasta alkumetreillä ja Kurskissa tiedettiin olevan vahva puolustusryhmitys. Marsalkat Manstein ja Kluge sekä kenraalieversti Model olivat Guderianin kannalla, mutta uskoivat voiton mahdolliseksi, jos hyökkäys alkaisi ajoissa. Niin ei käynyt.

Guderianin ohjelmassa ei ollut "jättiläisdivisioonia". Hän ajoi koulutuksen ja huippukaluston tuomaa iskukykyä. Divisioonan ps-rykmentissä oli kaksi pataljoonaa. Taistelukykyä lisäsivät rynnäkkötykit, pst- ja it-vaunut sekä telavetoinen tykistö ja panssaroidut miehistönkuljetusvaunut. Tällainen materiaali riitti vain harvoille yhtymille.

"Guderian ei edes ottanut länsiliittoutuneiden uhkaa kovin tosissaan ja pyrki kokoamaan reserviä ainoastaan haaveilemaansa suureen offensiiviin itärintamalla -44. Länsiliittoutuneet tökättäisiin keskeneräisillä panssarivoimilla mereen ja hän saisi rauhassa takoa uudet voittoisat divisioonat Ranskan maaperällä ;)"

Hölynpölyä. Guderian halusi iskeä lännen joukot mereen suurella panssarihyökkäyksellä. Hän joutui riitaan Rommelin kanssa, joka halusi panssarit lähelle rannikkoa. Tuloksena Hitler jakoi joukot kolmeen osaan, jolla ei kyetty kunnolliseen torjuntaan. Kaikissa ratkaisuissa Saksa jäi alakynteen ilmavoimien heikkouden takia.
G. halusi itään vahvan ps-reservin, mutat Hitler tuhosi kaikki yrityksetkin.

"Oikeastaan NL:n panssariarmeijat vastasivat organisaatioltaan enemmän armeijakuntia ja ps-armeijakunnat suunnilleen divisioonan vahvuisia yhtymiä."

Tiedät edes jotain. Kyse oli valtavista panssarimassoista, jotka toimivat yhden johdon alla. Panssariarmeija saattoi käsittää viisikin armeijakuntaa.

"Länsiliittoutuneilla sen sijaan ei sodan aikana ps-armeijakuntaa tai ps-armeijaa vastaavaa organisaatiota edes ollut muutamaa lyhytaikaista kokeilua huomioimatta."

Nimi on yhdentekevä, kun kaikki yhtymät olivat moottoroituja ja painopistesuuntaan riitti useita ps-divisioonia. Armeijakunta vastasi ps-armeijakuntaa, kun sille alistettiin 1-2 ps-divisioonaa.Samoin jv-divisioonille löytyi aina tarvittaessa panssarialistuksia.

Lue lisää

"Hitler halusi perustaa uusia panssariyhtymiä..."

Jaha, minä epäilinkin sinun olevan se fanipoika itse. Tätä koko rutiini käytiin jo aikaisemmin syksyllä läpi, joten sen voi lukea sieltä ;)

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14438656/miksi-saksalla-oli-2-msn-parhaat-panssarijoukot

"Guderian halusi uudistaa panssarikaluston."

Ja "uudistamisella" tietysti tarkoitetaan paluuta hänen vanhaan rakkauteensa eli ps-prikaatirakenteeseen ;)

"Guderianin ohjelmassa ei ollut "jättiläisdivisioonia"."

Ei julkisesti tietenkään, koska hän tiesi Adolfin olevan vastaan. Guderianin savuverhona oli uusien Panttereiden ja Tiikereiden muodostaminen raskaiksi rykmenteiksi, jotka näennäisesti olisivat "erillisiä", mutta käytännössä ne oli tarkoitus jäädyttää panssaridivisiooniin ja sillä tavalla hän onnistuisi takatietä työntämään haluamansa ylimääräisen rykmentin takaisin divisioonaan. Vain kaksi sellaista kokeilua tosin ehdittiin toteuttaa Kurskissa ja Italiassa, eikä kumpikaan haukkunut hintaansa ;)

"Hän ajoi koulutuksen ja huippukaluston tuomaa iskukykyä."

Ja senkö takia Guderian päätti tuhlata panssarijoukkojen harjoitusorganisaation resursseja muodostamalla koulutusmiehistöistä "mallidivisioonan" kenttäpalvelukseen? Mikäli hänen tarkoituksensa todella oli tehostaa koulutusta, niin hän kyllä ampui itseään pahemman kerran jalkaan ;)

"Divisioonan ps-rykmentissä oli kaksi pataljoonaa."

Ja se ei Guderianille kelvannut vaan hän halusi tuplat ;)

"Hölynpölyä. Guderian halusi iskeä lännen joukot mereen suurella panssarihyökkäyksellä."

Ja kuinka Guderian arveli sen suuren panssarihyökkäyksen tehdä, kun pääosa panssaridivisioonista oli vieläkin täydennettävinä maihinnousun tapahtuessa? No, hänellä oli tietysti se hämmästyttävän tehokas "mallidivisioona" heittämässä liittoutuneet mereen ;)

"Tiedät edes jotain."

Luulisi siitä jotain apua sinulle olevan ;)

"Nimi on yhdentekevä..."

Niinkuin sinulle näkyy olevan myös yksityiskohdatkin ;)

"...kun kaikki yhtymät olivat moottoroituja ja painopistesuuntaan riitti useita ps-divisioonia."

Liittoutuneiden kaikki yhtymät eivät olleet moottoroituja ja oikeastaan liittoutuneilla ei ollut saksalaistyyppisiä moottoroituja divisioonia lainkaan.

"Armeijakunta vastasi ps-armeijakuntaa, kun sille alistettiin 1-2 ps-divisioonaa."

Jos sille alistettiin. Yleisempi alistussuhde yhdysvaltalaisten puolella oli kiinnittää jv-divisioona tai sen komponentteja panssaridivisioonaan korjaamaan juuri jalkaväen puutetta ;)

"Samoin jv-divisioonille löytyi aina tarvittaessa panssarialistuksia."

Ei varsinaisesti. Useimmilla divisioonilla oli saatavilla enemmän tai vähemmän korvamerkitty panssariosasto, mutta ne eivät virallisesti kuuluneet organisaatioon ja voitiin irroittaa tarpeen mukaan.

Nalli-Guderian kirjoitti:

"Guderianin strategia jätti hirveitä aukkoja arolle, tätä tyhjiötä, mikä syntyi, kun tankit olivat poissa pelistä ilman muita aselajeja, venäläiset käyttivät hyväkseen."

Ei Guderian johtanut taisteluja, vaan Hitler.

Lue lisää

Hitler antoi Guderianille tehtäviä, jotka tämä toteutti valitsemallaan strategialla keskitetysti. Guderian ei kuitenkaan hyötynyt tästä keskitetystä kärjestä, koska se sai Hitlerinkin luottamaan niihin liikaa. Sitäpaitsi Hitler erotti Guderianin 41-42 vaihteessa, nimenomaan eriävistä strategioista, eli Guderian oli oikeassa vain sodan alussa.

Guderian oli Puolassa ja Ranskassa ps-ak:n komentaja, joka sai tehtävät esimiehiltään. Ranskan sodan toisessa vaiheessa hän sai oman ps-ryhmän ja tehtävät marsalkka Rundstedtilta.
Barbarossassa G. oli ps-ryhmän ja ps-armeijan komentaja ja sai tehtävät von Bockilta.
G. ei toteuttanut omia strategioitaan, vaan operoi vahvoin ja keskitetyin panssari-iskuin. Ne onnistuivat hyvin, kunnes Hitler sotki asiat yhdessä puna-armeijan ja Venäjän talven kanssa.

MeAgain kirjoitti:

"Hitler halusi perustaa uusia panssariyhtymiä..."

Jaha, minä epäilinkin sinun olevan se fanipoika itse. Tätä koko rutiini käytiin jo aikaisemmin syksyllä läpi, joten sen voi lukea sieltä ;)

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14438656/miksi-saksalla-oli-2-msn-parhaat-panssarijoukot

"Guderian halusi uudistaa panssarikaluston."

Ja "uudistamisella" tietysti tarkoitetaan paluuta hänen vanhaan rakkauteensa eli ps-prikaatirakenteeseen ;)

"Guderianin ohjelmassa ei ollut "jättiläisdivisioonia"."

Ei julkisesti tietenkään, koska hän tiesi Adolfin olevan vastaan. Guderianin savuverhona oli uusien Panttereiden ja Tiikereiden muodostaminen raskaiksi rykmenteiksi, jotka näennäisesti olisivat "erillisiä", mutta käytännössä ne oli tarkoitus jäädyttää panssaridivisiooniin ja sillä tavalla hän onnistuisi takatietä työntämään haluamansa ylimääräisen rykmentin takaisin divisioonaan. Vain kaksi sellaista kokeilua tosin ehdittiin toteuttaa Kurskissa ja Italiassa, eikä kumpikaan haukkunut hintaansa ;)

"Hän ajoi koulutuksen ja huippukaluston tuomaa iskukykyä."

Ja senkö takia Guderian päätti tuhlata panssarijoukkojen harjoitusorganisaation resursseja muodostamalla koulutusmiehistöistä "mallidivisioonan" kenttäpalvelukseen? Mikäli hänen tarkoituksensa todella oli tehostaa koulutusta, niin hän kyllä ampui itseään pahemman kerran jalkaan ;)

"Divisioonan ps-rykmentissä oli kaksi pataljoonaa."

Ja se ei Guderianille kelvannut vaan hän halusi tuplat ;)

"Hölynpölyä. Guderian halusi iskeä lännen joukot mereen suurella panssarihyökkäyksellä."

Ja kuinka Guderian arveli sen suuren panssarihyökkäyksen tehdä, kun pääosa panssaridivisioonista oli vieläkin täydennettävinä maihinnousun tapahtuessa? No, hänellä oli tietysti se hämmästyttävän tehokas "mallidivisioona" heittämässä liittoutuneet mereen ;)

"Tiedät edes jotain."

Luulisi siitä jotain apua sinulle olevan ;)

"Nimi on yhdentekevä..."

Niinkuin sinulle näkyy olevan myös yksityiskohdatkin ;)

"...kun kaikki yhtymät olivat moottoroituja ja painopistesuuntaan riitti useita ps-divisioonia."

Liittoutuneiden kaikki yhtymät eivät olleet moottoroituja ja oikeastaan liittoutuneilla ei ollut saksalaistyyppisiä moottoroituja divisioonia lainkaan.

"Armeijakunta vastasi ps-armeijakuntaa, kun sille alistettiin 1-2 ps-divisioonaa."

Jos sille alistettiin. Yleisempi alistussuhde yhdysvaltalaisten puolella oli kiinnittää jv-divisioona tai sen komponentteja panssaridivisioonaan korjaamaan juuri jalkaväen puutetta ;)

"Samoin jv-divisioonille löytyi aina tarvittaessa panssarialistuksia."

Ei varsinaisesti. Useimmilla divisioonilla oli saatavilla enemmän tai vähemmän korvamerkitty panssariosasto, mutta ne eivät virallisesti kuuluneet organisaatioon ja voitiin irroittaa tarpeen mukaan.

Lue lisää

"Vain kaksi sellaista kokeilua tosin ehdittiin toteuttaa Kurskissa ja Italiassa, eikä kumpikaan haukkunut hintaansa ;)"

Kurskissa G. vastusti keskeneräisen kaluston käyttöä. Pantterit muodostivat yhden prikaatin, koska niitä ei yksinkertaisesti ehditty liittää divisiooniin.
Järeät vaunut oli jaettu kahdelle suunnalle.
G. vastusti uusien vaunujen lähettämistä Afrikkaan ja Sisiliaan. Saattoi niitä päätyä Italiaan, mutta ei suuria määriä.

"Ja kuinka Guderian arveli sen suuren panssarihyökkäyksen tehdä, kun pääosa panssaridivisioonista oli vieläkin täydennettävinä maihinnousun tapahtuessa? No, hänellä oli tietysti se hämmästyttävän tehokas "mallidivisioona" heittämässä liittoutuneet mereen ;)"

G:n ehdotusta keskitetystä panssarivoimasta ei hyväksytty. Tuskin se olisi Pariisin alueelta koskaan ehtinyt vaikuttamaan.
Vain kolme divisioonaa oli rannikon tuntumassa eli 2., 21. ja 116. PsD.

Panzer Lehr oli osa OKW:n panssarireserviä. Se pääsi suurten vaikeuksien jälkeen 7.6. ip:llä rannikolle ja osallistui seuraavana päivänä hyökkäykseen, joka juuttui brittipanssarien ja laivatykistön tuleen.
Loput joukot olivat Lännen Panssariryhmässä.
G. katsoi tämän hajauttamisen estäneen kokonaan mahdollisen torjuntavoiton maihinnousijoista. Olisiko se vailla ilmavoimien tukea selvinnyt lännen laivatykistön ja ilmavoimien tulituksessa, jäi näkemättä.

"Liittoutuneiden kaikki yhtymät eivät olleet moottoroituja ja oikeastaan liittoutuneilla ei ollut saksalaistyyppisiä moottoroituja divisioonia lainkaan."

Pääosa jalkaväkiyhtymistä oli moottoroituja lännen malliin, ei Saksan. On yhdentekevää mite päin alistukset tehtiin. Tulos oli sama.

Mitä-höpiset kirjoitti:

Guderian oli Puolassa ja Ranskassa ps-ak:n komentaja, joka sai tehtävät esimiehiltään. Ranskan sodan toisessa vaiheessa hän sai oman ps-ryhmän ja tehtävät marsalkka Rundstedtilta.
Barbarossassa G. oli ps-ryhmän ja ps-armeijan komentaja ja sai tehtävät von Bockilta.
G. ei toteuttanut omia strategioitaan, vaan operoi vahvoin ja keskitetyin panssari-iskuin. Ne onnistuivat hyvin, kunnes Hitler sotki asiat yhdessä puna-armeijan ja Venäjän talven kanssa.

Lue lisää

Hitlerillä ei asiaatuntemattomana ollut panssarisodankäynnin strategiaa, vaan hän toimi tuottajana.

Guderian itse kehitetti ja kannatti strategiaa keskitetyistä panssaroiduista muodostelmista, joita kutsuttiin nimellä Zug1, ...2....

Pihtiliike tehtiin vaiheittain ja pihdin kärki lähti etenemään yhdistyneenä taistelun jälkeen, tämä oli Guderianin näkemys. Mikä mahtoi olla adolfin kokemusten perusteella, hän rakennutti valtavia kolosseja. Mausilla ei tehnyt mitään, koska se oli helppo tuhota, olet tyhmä hullu.

Panssarijoukot eivät kehitä strategiaa, vaan toimeenpanevat niille käskettyjä operaatioita.

Hitler vastasi strategiasta. Hän määräsi Puolan, Ranskan, NL:n vallattavaksi ja OKH laati suunnitelmat, ei Guderian. Hän johti omia joukkojaan toteuttamaan käskettyä operatiivista tehtävää. Samoin tekivät muut panssarikomentajat. Strategia ei kuulunut heille.

Guderian vastusti yliraskaiden kolossien rakentamista, mutta joutui hyväksymään 73 tn painavan Tiikerin.

"Kurskissa G. vastusti keskeneräisen kaluston käyttöä."

Siinä tapauksessa ne olisi voinut jättää saman tien valmistamatta, koska Pantteri ei ollut operaatiovalmis vielä edes kesällä -44, kuten Guderian itse omassa raportissaan tuolta ajalta totesi ;)

"Pantterit muodostivat yhden prikaatin..."

Eivät muodostaneet vaan ne muodostivat oman rykmentin, joka sitten sitten alistettiin divisioonan ps-rykmentille epämääräiseksi prikaatirakenteeksi.

"...koska niitä ei yksinkertaisesti ehditty liittää divisiooniin."

Molemmat Pantteriosastot oli nimenomaan irroitettu divisioonista ja niille tarkoitettu esikuntayksikkö oli se, joka myöhästyi ;)

"G. vastusti uusien vaunujen lähettämistä Afrikkaan ja Sisiliaan."

Ja se oli yleensäkin osa Guderianin pakkomiellettä itärintamasta, joka johti hänet aliarvioimaan länsiliittoutuneiden voimat ;)

"Saattoi niitä päätyä Italiaan, mutta ei suuria määriä."

Öhöm, Guderianin raskas panssarirykmentti Italiassa käsitti noin 200 raskasta vaunua eli pääosin Panttereita, Tiikereitä ja 150mm haupitsivaunuja, joten eiköhän kysymyksessä kuitenkin ollut suhteellisen suuri yksikkö ;)

"G:n ehdotusta keskitetystä panssarivoimasta ei hyväksytty."

Mistä "keskitetystä panssarivoimasta"? Saksa pystyi keskittämään Normandiaan panssarivoimia vain sitä mukaa kun divisoonat saatiin täydennettyä ;)

"Tuskin se olisi Pariisin alueelta koskaan ehtinyt vaikuttamaan."

Eivätkä ne Pariisin alueella olletkaan vaan molemmin puolin Seineä valmiina siirettäväksi joko Normandian tai Calaisin suuntaan ;)

"Vain kolme divisioonaa oli rannikon tuntumassa eli 2., 21. ja 116. PsD."

116. PsD oli ja pysyi täydennettävänä heinäkuun lopulle saakka ja ainoastaan 21. PsD oli missään asemissa tekemään vastaiskua maihinnousupäivänä ja sekin tyrkättiin takaisin brittijoukkojen toimesta ;)

"Panzer Lehr oli osa OKW:n panssarireserviä. Se pääsi suurten vaikeuksien jälkeen 7.6. ip:llä rannikolle ja osallistui seuraavana päivänä hyökkäykseen, joka juuttui brittipanssarien ja laivatykistön tuleen."

Oikeastaan se pysähtyi panssareiden ja pst-tykkien tulitukseen. Guderian oli haaskannut PsKlD:n rakentamiseen valtavasti resursseja, mutta sillä ei vielä ollut valmiina edes omaa Pantteriosastoa, joten se joutui vielä odottamaan pari päivää saadakseen lainassa olevan Pantteriosaston käyttöön ;)

"G. katsoi tämän hajauttamisen estäneen kokonaan mahdollisen torjuntavoiton maihinnousijoista."

Voihan sitä katsoa tietysti yhdenlaiseksi "hajauttamiseksi", että divisioonat olivat keskeneräisiä, mutta se ei varsinaisesti auta yhtään tarinaa huippukaluston ja koulutuksen tuomasta iskukyvystä ;)

"Olisiko se vailla ilmavoimien tukea selvinnyt lännen laivatykistön ja ilmavoimien tulituksessa, jäi näkemättä."

Kuinka hyvin ne olisivat selvinneet liittoutuneiden maihintuomista panssarijoukoista, jotka oli nimenomaan tarkoitettu torjumaan kaikki keskitetyt vastahyökkäykset, on tärkeämpi kysymys. Saksalaisten vastahyökkäysyritykset eivät menestyneet niitä vastaan kovin hyvin, joten se antaa jo maistiasen ;)

"Pääosa jalkaväkiyhtymistä oli moottoroituja lännen malliin, ei Saksan."

Voi elämän kevät. Kokeile nyt vielä pystytkö kaivamaan itseäsi yhtään syvemmälle ;)

"On yhdentekevää mite päin alistukset tehtiin. Tulos oli sama."

Ja tuo tulee tyypiltä, joka oli taannoin kovasti analysoivinaan panssarijoukkojen menestystä ja puutteita. Kiitos paljon, mutta ehkä sinun pitää muuttaa menetelmiäsi ;)

Höpiset-taas kirjoitti:

Panssarijoukot eivät kehitä strategiaa, vaan toimeenpanevat niille käskettyjä operaatioita.

Hitler vastasi strategiasta. Hän määräsi Puolan, Ranskan, NL:n vallattavaksi ja OKH laati suunnitelmat, ei Guderian. Hän johti omia joukkojaan toteuttamaan käskettyä operatiivista tehtävää. Samoin tekivät muut panssarikomentajat. Strategia ei kuulunut heille.

Guderian vastusti yliraskaiden kolossien rakentamista, mutta joutui hyväksymään 73 tn painavan Tiikerin.

Lue lisää

Olet tyhmä kuin saapas, oliko natsisaksan panssarivoimien strategia Hitleriltä vai ei

Ei panssarivoimilla ole strategiaa, vaan valtiolla. Siitä määräsi Hitler.

Panssarijoukot toteuttivat strategiaa operaatioissaan osana Wehrmachtia.

Guderian pyrki itsenäiseksi erikoisjoukko-osastoksi vaunuineen, erilleen Wehrmachtista, kuten SS ja Luftwaffe.

Tyhmälle-tietoa kirjoitti:

Ei panssarivoimilla ole strategiaa, vaan valtiolla. Siitä määräsi Hitler.

Panssarijoukot toteuttivat strategiaa operaatioissaan osana Wehrmachtia.

Koita nyt päättää, onko valtion strategia toteutettavissa panssareilla, panssarien strategia valtionpäämiehellä.

Kuuterinjanne kirjoitti:

Guderian pyrki itsenäiseksi erikoisjoukko-osastoksi vaunuineen, erilleen Wehrmachtista, kuten SS ja Luftwaffe.

"Guderian pyrki itsenäiseksi erikoisjoukko-osastoksi vaunuineen, erilleen Wehrmachtista, kuten SS ja Luftwaffe."

Melkoista puppua taas. Panssarijoukot olivat osa Heeriä. Mitään pyrkimystä eroon ei ollut. G. nimitettiin heinäkuussa 1944 Heerin esikuntapäälliköksi.

SS oli järjestö, ei joukko-osasto. Lufwaffe oli itsenäinen puolustushaara.

"Panssarijoukot olivat osa Heeriä."

No, vääntäisin vähän pienemmälle. Maavoimilla ja SS:n asevoimilla oli molemmilla omat panssarijoukkonsa ;)

"SS oli järjestö, ei joukko-osasto. Lufwaffe oli itsenäinen puolustushaara."

SS:n asesiipi oli käytännössä myös oma, maavoimien kanssa rinnakkainen, puolustushaaransa.

Värvätyt tankeilla operoivat

https://en.wikipedia.org/wiki/Panzer_Corps_Feldherrnhalle

he was already intrigued by the idea of large armor units that would fight independently from the slower foot soldiers.

Vaunuja ei ollut läheskään niin paljon kuin jotkut raamatuistaan lukevat.

oliko se sitten vale hyökkäys? ja vain härnättiin ?

Kun panssarit hyökkäsi

asiantuntemusta ihmisiltä, joiden kyvyt riittävät vain typeryyksien toisteluun.

Lukemastani olen ymmärtänyt, että ns. viimeisellä rannalla oltiin ihantalassa, kun reservejä ei juuri enää ollut. Siis pako salpalinjalle olisi ollut edessä, jos NL olisi tullut läpi.

Mielipiteet ja kirjoitukset vaihtelee, esim. rivissä olleet oli romahduksen pelossa, ja myöhempi kirjoittelu on kaunistanut tilannetta. Voisi sanoa, että poliittinen historia kirjoitus muuttaa asioita....tarpeen mukaan...
Tykistön murskausvoima käänsi tilanteen eduksemme. Jalkaväki ei juossut karkuun, jne.. Sankarit tekivät sen torjunnan ! Tankit ja sturmit oli tukena.