Jäljellä on vain paha ärsytys ei muuta. Eiköhän se kerro jo kaiken. Ensin oli pilven hattaroilta putoaminen, suru ja matalapaine, koittaen ymmärtää kaikkea,sitten käsittely ja realisointia,kysymyksiä pinoksi asti,tunnustaminen ja vielä kerran käsittelyä,pikkuhiljaa ymmärrystä ja hyväksymistä. Lopuksi juuri tämä eli ärsytys turhasta ja menetetystä ajasta ja siitä että miksi on joskus sekaantunutkaan niihin tyhjänpäiväisiin tunteisiin. Seuraava vaihe on sitten se lopullinen päätös ja loppuvaihe kunnes on perillä eikä mitään tarvitse enää käsitellä ja tunteet ovat historiaa. Se on aika pian ja sitten pääsee eroon tästä kaikesta sonnasta.
Kiertokulku
Näintäämenee
1199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olen hyvin lähellä sitä loppuvaihetta, enää päivistä kiinni...
Mulla ei ole surua vaan juuri sellainen ajatus että miksi minun pitikään ja en voi sanoa päiviä vaan kiertokulussa on kyse siitä että kaikki tunteet tulee vuorollaan ja lopuksi jäljellä ei ole tunteita enää toista kohtaan,ikään kuin on käynyt läpi ne kaikki surusta ja pettymyksestä ärsytykseen ja vihaan,lopuksi neutraali olotila.
No minä en saanut mahdollisuutta puhua hänen kanssaan, siksi en saa käytyä kaikkia tunteita läpi ja tunnen surua, ehkä olen masentunutkin tämän takia. Pitäisi kai mennä jonnekin terapiaan. Kaivattuni kanssa en voi puhua, koska viimeksi kun oltiin yhteydessä hän lopetti minulle puhumisen kokonaan. Enkä ymmärrä miksi, koska toinen ei kerro. Ahdistaa koko ajan, nytkin tuntuu että hankala hengittää.
Vaikuttaa siltä että jos se kaivattusi ei halua sinulle puhua tai halua olla tekemisissä, niin vaihtoehto on joko käydä tilannettasi läpi terapian voimin kun itsekin olet sitä mieltä, jos et itse pysty käsittelemään tapahtunutta ja sitä kautta mennä elämässä eteenpäin ilman häntä. Hyvinvointisi kannalta, muuten jämähdät paikoillesi ja elämässäsi on se ahdistus riesanasi. Itse olen käsitellyt asioita oman itseni kanssa ja se on ollut oikeastaan aika vapauttavaakin ja valaisevaa vaikka jotkut tunteet eivät ole olleet mukavia. Pitäisi ajatella niin että jos jostain asiasta ei pääse yli tai meinaa päästä, sitä pitää alkaa jotenkin työstämään. Aika on myös sellainen joka usein on parhaaksi.
En usko, että haluaa puhua kun silloin lopetti puhumisen... Ehkä tähän ahdistukseen tottuu, aivan sama, en jaksa välittää itsestäni enää.........
Vihaan itseäni. Ärsyttää ja ahdistaa se, kun olen paska ihminen, tällainen arka ja pilaan siksi kaiken. Hän suuttui ja kyllästyi minuun
Kuuleppas jos hän hyväksyy sinut sellaisena kuin olet kokonaisuudessaan,silloin hän on arvoisesi.
Itsehän sä tätä halusit. Muuten olisit lähtenyt kun pyysin.
Kenen olisi pitänyt lähteä ja minne?
Menetettyä aikaa. Traumaa. Tuuttako jo lopettamaan kärsimyksen?
Kuulostat ihan yhdeltä Pekalta.
Hän käärisi hihat ja käsittelisi asiat järjestyksessä HALKI, POIKKI ja PINOON.
Pekalle ei kuitenkaan voi lähettää terveisiä tällä palstalla, koska hän tuskin on täällä.