Elämässä on kaikki pinnallisin puolin hyvin, olet saavuttanut paljon... mutta sisäinen rauha/onnellisuus/hyvä olo puuttuu.
Onko teillä vastaavia tuntemuksia?
tyhjyyttäkö
22118
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
On oikeastaan ollut aina. Olen ollut "levoton sielu" aina. Osa kumpuaa vaihtelunhalusta (ei niinkään kunnianhimosta) mutta osa siitä ettei ole löytynyt mm. elämänkumppania.
Toisaalta olen kokenut ns. vaikeita aikoja eikä mm. statukseni tai varallisuuteni ole ollut sellaista mihin päälle mitään elämää rakennattaisiin muuta kuin selvittäisiin eteenpäin.
Sen takia nämä "tyynet jaksot" voivat tuntua oudoilta ja tyhjiltä.
Pahinta on kuitenkin tunteettomuus ja sen lisääntyminen. En enää oikein osaa välittää mistään tai kenestäkään paitsi ihan läheisimmistä ihmisistä.
Suurin osa elämästäni (35 vuotiaana jo) on tuntemukseni mukaan jo mennyttä, gone, baby, gone.
On päiviä jotka ovat raskaita kuten tänään tämä tuntuu kohtuuttomalta. Yleensä se johtuu siitä että tulee joku "mahdollisuus" mieleen vaikkapa nainen johon olisi tahtonut tutustua kunnes sitä ei enää ole.
Mutta tällaista se tulee olemaan loppuun asti.
Miksi et kerro hänelle tunteistasi rehellisesti?
Miksi vitussa uhraisin itseni siihen tarkoitukseen taas?
Eiköhän joskus nainen voisi tehdä aloitteen minulle?
Vai onko naiset nykyään niin saamattomia?
Tunnistan itsessäni ehkä hieman tuota levotonta sielua myös... Tunteeton en kyllä läheisimpiäni kohtaan ole.., voimakas halu puolustaa/auttaa. Itsellänikin tavallaan kriisi-ikä ja miettin voimakasti sitä, mitä haluan vielä saavuttaa... tajuaa elämän rajallisuuden ja se ehkä tekee surulliseksikin...
Tunteista kertominen myös miehenä on VIRHE.
se on aina päättynyt katastrofiin.
En tiedä ikääsi, mutta olet sitten ehkä hieman jäljessä minua.
Koen siis tunteita vain läheisiä kohtaan, huomaan tunteettomuutta vähänkään kaukaisempia kohtaan.
Esimerkiksi vanhempien kohtalo askarruttaa ja yritän pitää heistä huolen ennen heidän mahdollista pois menoaan.
Olen itse jo nuo "kriisi-iät" kaiketi kokenut siltä osin että asioiden saavuttaminen ei enää kiinnosta. Sitä vain leijuu eteenpäin koska kaikki on niin arvaamatonta siltä osin että voi vain ennusta kuinka negatiivisisesti kukin elämänjakso päättyy kuten minulle on käynyt.
Sellainen loputon tuhkista ylös nouseva phoenix olo ilman todellista onnea ja täyttymystä on aika kuluttavaa.
Hyvin pohdit... mikä on viehättävää! ;) Onkohan kaikki kuvaamasi elämänjaksot päättyneet negatiivisesti...? Syvällinen ihminen kaipaa yleensä rinnalleen samankaltaista kumppania...
Oletko ollut täällä vuonna 2012 nimimerkillä "feeniks"
:D En ole ollut, valitettavasti, olisin tosin voinut olla juuri tuonakin vuonna :)
Negatiivisesti päättyminen on ehkä huono kuvaus, enemmän kyse on ollut siitä että hyvät alut näissä sykleissä ovat muuttuneet kamppailuksi kunnes romahdus on vähitellen johtanut siihen että loppupuoli näistä "sykleistä" on ollut sitten negatiivisia.
Nuo ympyrät ovat sitten pitänyt piirtää täyteen ja hypätä niiden läpi aloittamaan piirtämään uutta ympyrää joka vuorostaan on edennyt samalla tavalla.
Kussakin on ollut omat mahdollisuutensa ihmissuhteissa, uran suhteen jne.
Näitä hulavanteita on sen verran monta hypelty että....voi vain todeta että niin se aina menee ainakin minun kohdalla.
Siinä alkukohdan jälkeen nämä syklit alkavat tuntua jo liiankin seesteisiltä samalla tuntien kuinka myrsky lähenee.
En ole erityisen syvällinen ihminen varmaankaan satunnaisia pohdintoja lukuunottamatta.
Vertauksesi feenis lintuun ja uudestisyntymiseen on vain samaa mitä tuolla kirjoittajallakin. Oli aika haahka muuten. Hyökkäävä kirjoittelija. Inhokkini siltä ajalta. Toivottavasti ei palaa tänne.
Sillä oli tyyli että hän sai vaan kirjoittaa ja jos joku muu oli keskipiste se piti tuhota. Narsistinen kirjoittelija. Kovin kateellinen muille palstalaisille. Ei ollut suosikeitani täällä
Vertaus feeniksista on yksi maailman vanhimpia.
Siis olet kirjoittanut täällä vuodesta 2012 lähtien???????!!!
Olen vakikirjoittajia.Pidempään täällä ollut ja tunnen nämä vakituiset. Tiedän ja tunnistan vaikka nimimerkkiään vaihtaisi. Olet yksi vakituisia. Tyylisi tuttu.
Omaa elämää on tosiaan hyvä pohdiskella välillä... Liika pohdiskelu ei ole välttämättä hyväksi, ihan itseenikin viitaten. Mukavaa päivän jatkoa!
Ei teekkään. Ei vaikka nämä itselleen ketjujen teot ehkä päätään selkinnyttääkin. Päivi_jorma_hihhiiille
Minä olen yksi "vakituisia?
Ööh, okei.
En tiedä pitäisikö kiittää vai olla pahoillaan kun moista kuvittelet. :)
Ööö ihanalle ihanaiselle <# glum.. hihiihhhhhhh. Bööö. gugguuu. viisi tähteä
Eipä kovin usein. Toisinaan jos liikaa alan miettimään mennyttä ja sitten tulevaa tunnen jotain ahdistuneisuuden, kauhun,pelon ja tyhjyyden sekamelskaa. Johtuu menneisyyteni äkkikäänteistä ja ennustamattomuudesta. Menneisyydessä just kun ajatteli että nyt voi olla rauhallisin mielin, niin taas rysähti ja kaikki olikin ihan palasina.
En pystynyt vaikuttaa tapahtumiin koska ne olivat minusta ulkopuolisia ja minusta riippumattomia. Kun jatkuvasti tapahtuu liikaa ja liian nopeasti ja kokee ettei pysty estämään niitä, eikä ole edes edellisestä rysäyksestä vielä edes kunnolla selvinnyt kun jo tulee uusi, niin alkaa tunteen turvattomuutta.
Se taas synnyttää pelkoa tulevaisuutta kohtaan. Mitä vaan voi tapahtua, koska vaan, eikä ole suojassa siltä ja sen vaikutuksilta itseensä.
Tällä hetkellä eniten ahdistuneisuutta aiheuttaa ajatukset läheisten odottamattomista ja äkillisistä kuolemista.Blokkaan niitä ajatuksia jatkuvasti kauemmaksi pois tietoisuudesta heti. Yritän olla ajattelematta ja vain tehdä töitä. liikkua tai muuten pysyä liikkeessä. Jos unohdun liikaa miettimään saan ahdistuneisuuteni nouseen liian suureksi
Ei ole vastaavia tuntemuksia. Jos sanon "olet saavuttanut", en puhu itsestäni.
en oo saavuttanu mitään on vain rauha /hyvä olo puuttuu.
Sisäinen rauha, sen olen saavuttanut ja se on tärkeintä elämässä. Sen on tuonut usko joka luo pohjaa, joka kantaa iäisyyteen asti. Me elämme elämäämme kuka mitenkin. Jokainen päivä on nähtävä lahjana, niin elämästä voi nauttia.